Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

Samankaltaiset tiedostot
LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS. Jukka Parviainen

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: S= vaativia toimenpiteitä

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Näkövammaiset ja tilojen suunnittelu

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys terveysasemilla

Opastus ja opasteet. Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Näkövammaiset ja opastuksen suunnittelu

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Sallilan koulu

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Esteettömyys näkövammaisten näkökulmasta

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

Portaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET

Esteettömyys asuntorakentamisessa

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

RAKENNUSSUUNNITTELUOHJE. Tampereen Kaupunki. Tampereen Tilapalvelut Oy ESTEETTÖMYYSOHJE Rakennussuunnitteluohje 1(5)

Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun

RT-ohjeet kiinteistön opasteista ja liikennemerkeistä

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

Kolme vuotta esteettömyystyötä, mitä saatiin aikaan?

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Tourism Service Development Luotsi Projekti

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ

KINAPORIN PALVELUKESKUKSEN JA PALVELUTALON ESTEETTÖMYYSKARTOITUS. niina kilpelä, arkkitehti / kynnys ry

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

Esteettömyys kouluissa

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS PORVOOSTA TULOKSET

Esteetön uimahalliympäristö

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, Riihimäki

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Teattereiden saavutettavuuden tarkistuslista

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu

Vierailulla Vellamossa

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

Esteetön ympäristö ja joukkoliikenne Raideliikenteen käyttäjätutkimuksesta esteettömyyden kehittämiseen

Esteetön asuminen ja eläminen

KÄPYLÄN PERUSKOULUN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS. niina kilpelä, arkkitehti / kynnys ry

k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö

HELSINKI KAIKILLE J A K O M Ä E N U I M A H A L L I N E S T E E T T Ö M Y Y S K A R T O I T US

Esteettömyys terveysasemilla

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

KARELIA SAAVUTETTAVU USKARTOITUSLOMAKE. II CBC Project Joensuun kaupungin kulttuuripalveluiden saavutettavuuskartoitus 2019

Esteettömyysopas Keskuskirkko

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä

ESTEETTÖMYYSSELVITYS. Tämä lomake (sivut 1-11) toimitetaan täytettynä valtionavustushakemuksen liitteenä. Hankkeen nimi: Kunta: Päivämäärä:

Sairaalat ja terveysasemat

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Virastotalo Temppelikatu 9 A, Riihimäki

Ȳ PP Ȳ PP Kohteen nimi Ȳ PP PP Kohteen nimi Ȳ PP mm Sisäänkäynti PP Kohteen nimi Olet tässä Polkupyöräpysäköinti mm Sisäänkäynti

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Pituuskaftevuus - 12 o/o

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Rauma-sali

KULTTUURIKOHTEIDEN ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA

Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie 9, Espoo

Transkriptio:

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

ESTEETTÖMYYS LIIKUNTATILOISSA

Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia yhdenvertaisina; esteetön ympäristö on kaikille sopiva. - Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä vähemmän tarvitaan erityisratkaisuja henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut. - Kaikkien etu, mutta toisille toimimisen ehdoton edellytys. - Ei riitä, että pääsee sisälle vaan täytyy myös pystyä toimimaan.

Kun se toimii, se on katkeamaton ketju Mitä tiedän liikuntatilasta etukäteen, miten suunnittelen siirtymiseni liikuntapaikalle? Osaanko paikalle, miten ja millä kulkuneuvolla saavun? Löytyykö sisäänkäynti, pääsenkö sisään? Pääsenkö liikkumaan, käymään vessassa, syömään, yöpymään, liikkumaan, viihtymään?

Näkökulmia - Esteettömyys, saavutettavuus ja palvelujen toimivuus liittyvät toisiinsa. - Kyse ei ole vain pyörätuolilla liikkuvista. Käsitteenä liikkumis- ja toimimisesteisyys on laajempi. - Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet. - Liikuntapaikkojen käyttäjissä tulisi huomioida liikkujien ja urheilijoiden lisäksi yleisö, ohjaajat ja muut henkilöt (tuomarit, toimitsijat yms.). - Ennakkotieto liikuntapaikasta tärkeää, koska silloin pystyy varautumaan (kulkureitit, liikenneyhteydet ym.).

Liikkuja Katsoja Henkilökunta Näkeminen NÄKÖKULMIA ESTEETTÖMYYT EEN Liikkuminen Kuuleminen Ymmärtäminen

Saapuminen ja yleiset palvelutilat - Saapuminen kohteeseen: Liikkumisesteisten pysäköintipaikat (LE-paikat), kulku paikoilta sisäänkäynnille Onko vaihtoehtoista esteetöntä sisäänkäyntiä? Onko reitti opastettu? - Sisäänkäynti: kynnykset, tuulikaappi, ovien leveys - Palvelutiski: Tiskin korkeus soveltuu sekä istuen että seisten asiointiin - Käytävät: leveys, ei kulkua estäviä huonekaluja - Portaat, hissit - Pukuhuoneet, pesutilat - Kulku suorituspaikoille

LIIKKUMINEN

Luiskat Luiskat - Vähimmäisleveys 900 mm Yksikaistainen luiska, pituus enintään 6 m (näkyvyys koko luiskan pituudelta) - Pituuskaltevuus 5-8 % Suositeltava kaltevuus 5 % tai loivempi, enintään 8 %. Jos kaltevuus yli 5 % tarvitaan välitasanne 6 m:n välein. Välitasanteen pituus 2 m, kaltevuus enintään 2 %.

Esteetön wc - Aina käytettävissä - Mitoitus ja varustelu Vapaa tila wc-istuimen molemmilla puolilla tai kaksi wc-tilaa, jotka ovat toistensa peilikuvat ja joissa vapaa tila wc-istuimen toisella puolella Tarkoituksenmukainen varustelu - Käytettävissä ilman erillistä pyyntöä - Sukupuolineutraali sijainti (esim. aula).

Kuva: Jukka Parviainen/VAU ry

Kuva: Jukka Parviainen/VAU ry

Kuva: Jukka Parviainen/VAU ry

Portaat - Sijainti kulkuväylään nähden Ei suoraan kulkuväylän jatkeena tai ovea vastapäätä (min. 2000 mm etäisyys) Varoitusalueet - Onko korvaavaa portaatonta yhteyttä? - Portaiden tyyppi Suorat portaat Kierreportaat, kaarevat portaat

Muut palvelutilat - Katsomot (tarpeeksi LE-paikkoja) - Kahvio, ravintolat - Naulakot - naulakot myös matalammalla (lapset, lyhytkasvuiset henkilöt ja pyörätuolinkäyttäjät) - Lokerokaappeja eri korkeuksilla - Istuimia lähellä naulakoita (ei kuitenkaan aivan naulakon edessä)

NÄKEMINEN

Näkeminen - Yleisimpiä näkövammaisten henkilöiden kohtaamia ongelmia rakennetussa ympäristössä ovat: - Orientoitumisen eli suunnistautumisen vaikeus - Etäisyyksien arviointi - Opasteiden lukeminen - Törmääminen, kompastuminen tai putoaminen

Kuva: Helsinki kaikille projekti ja Invalidiliitto / VYP, Jyrki Heinonen

Näkeminen Kontrastit, värit ja valaistus - Kontrasteilla luodaan tilaa, joka hahmottuu myös näkövammaiselle. - Värien käyttö parantaa tilan hahmotettavuutta. Merkityksellistä on niiden suhde tumma vaalea asteikolla. - Valaistuksessa ei ole tärkeää yksin valon määrä vaan myös sen laatu (värintoisto, värisävy, häikäisy, suuntaus, tasaisuus...) - Heikkonäköisillä toimintakyky riippuu yhtä lailla väreistä ja kontrasteista kuin valaistuksesta

Kuva: Niina Kilpelä, Kynnys Ry

Tummuuskontrastit - Pääsääntöisesti suurten pintojen (katto, seinät) tulisi olla vaaleita valon heijastumisen vuoksi ja pienten väripintojen (ovet, listoitus, kalusteet) tummempia. Lattian yleisväri on tummempi kuin seinien, jotta tila hahmottuu helpommin. - Värien käyttö on suotavaa näkövammaisten kannalta sisustuksessa ja arkkitehtuurissa. Lasiarkkitehtuuri yhdistettynä yleiseen harmaaseen sävytykseen on näkövammaiselle haastava toimintaympäristö. - Toivottavaa rohkeutta tulisi löytyä myös julkisissa kohteissa.

Erottuuko ovi tummuuskontrastina taustastaan? Kuva: Jukka Parviainen/VAU ry

Ota mustavalkokuva! Kuva: Jukka Parviainen/VAU ry

Portaat - Portaiden etenemien etureunassa tulee olla kontrastiraita, joka muodostaa tummuuskontrastin askelman etenemän kanssa. - Kontrastiraitana voidaan käyttää esimerkiksi liukuestenauhaa. - Tumma kontrastiraita erottuu paremmin vaaleista askelmista kuin vaalea tummista. - Kontrastiraita tulee olla joka askelman kohdalla. - Vapaan korkeuden portaan alla tulee olla vähintään 2200 mm. Portaan alle joutuminen tai törmäysvaara tulee estää esim. kaiteella, kalusteella tai istutuksin.

Kuva: Niina Kilpelä, Kynnys Ry

Kuva: Niina Kilpelä, Kynnys Ry

Käsijohteet - Käsijohteen tulee erottua ympäristöstä tummuuskontrastinsa avulla. - Käsijohteen päät tulee muotoilla siten, etteivät ne aiheuta kiinnitakertumisvaaraa. - Käsijohteen tulee ulottua 300 mm yli portaan tai luiskan alkamis- tai päättymiskohdan, jotta portaan tai luiskan turvallinen käyttö on mahdollista

Ääniopasteet - Liikkuminen ja suunnistautuminen perustuu ensisijaisesti kuuloon ja tuntoaistiin. - Helpottavat suunnistautumista kohteeseen kuten esim. rakennuksen pääovelle oven yläpuolelle asennettavan äänimajakan avulla. - Ääntä kohti voi mennä tai siitä voi etääntyä eli sitä voi käyttää kuultavana maamerkkinä. - Myös toimintaäänet ovat opastavia ääniä kuten metroaseman liukuportaat.

Kohokartat - Rakennuksen tai alueen hahmottamista helpottaa kohokartta, jossa on kuvattu tärkeimmät kohteet ja lähiympäristöä sekä tärkeimpiä maamerkkejä. - Opaskartta sijoitetaan sisäänkäynnin läheisyyteen rakennuksen suuntaisesti, kulkureitin ulkopuolelle niin, että kartta on helposti löydettävissä ja sitä on rauhallista ja turvallista lukea - Karttaa pitää ylettyä lukemaan myös lapset ja pyörätuolia käyttävät henkilöt (polvitila) - Kartassa tulisi olla hyvät kontrastit ja selkeät tekstit, pistekirjoitusteksti tai ääniselostus.

Kohokartta vammaisurheilun historia - näyttelystä

Opasteet - Opasteiden tulee sijaita helposti havaittavassa paikassa ja niitä tulee päästä lukemaan läheltä. - Pintamateriaalin opasteen edessä tulee olla kova ja tasainen ja opasteen eteen ei saa sijoittaa kalusteita. - Opasteen tekstin ja kuvion tulee sijaita silmän korkeudella (1400 1600 mm korkeudella lattiasta tai maasta). - Teksti on helpommin luettavissa, jos alkukirjain on isolla ja muut pienemmillä kirjaimilla.

- Opasteen pinnan tulee olla himmeä ja häikäisemätön. Lasipintaisissa opasteissa tulee käyttää heijastamatonta lasia. - Opasteen tekstin tai kuvion tulee erottua tummuuskontrastina. - Parhaiten erottuvat tummat kuviot vaalealla pohjalla. - Sisältäpäin valaistussa opasteessa tulee olla tumma pohja ja vaaleat kuviot.

YMMÄRTÄMINEN

Ympäristön selkeys Selkeät opasteet ja symbolit - Paikassa missä ei ole opasteita, on hankala liikkua Selkokielisyys - Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jonka sisältöä, rakennetta ja sanastoa on muokattu helpommaksi ymmärtää. ISA -tunnus - on kansainvälinen liikkumisesteisen symboli (ISA = International Symbol of Access) - käytetään merkitsemään mm. esteetöntä sisäänkäyntiä rakennukseen, esteetöntä wc:tä tai liikkumisesteisille varattuja pysäköintipaikkoja. Sen avulla voidaan myös osoittaa esteetön reitti tai esteetön palvelu (esim. reitti hissille tai esteetön pukeutumistila liikuntapaikassa).

Symbolit

KUULEMINEN

Kuulemisen huomioiminen rakentamisessa Huonosta kuunteluympäristöstä kärsivät kaikki. Hyvät kuunteluolosuhteet ovat erityisen tärkeää kuulovammaisille. Hyvä ääniympäristö ja eri äänten erotettavuus ovat tärkeitä myös näkövammaisille, jotka hahmottavat tilaa akustiikan kautta. Taustamelu vaikeuttaa puheen erottelua. Taustamelua aiheuttavat mm. ilmanvaihto, liikenne ja tietokoneet.

Kaikuisuus Kovat pinnat heijastavat ääntä (kaikuisuus lisääntyy) ja pehmeät pinnat vaimentavat ääntä (kaikuisuus vähenee). Kaikuisuutta voi vähentää: - Kasvit, väliseinät, pehmeät materiaalit yms. Ääntä vaimentavat: - Akustointilevyt, alaslasketut katot ja muut kotelorakenteet, rei'itetyt tai uritetut levyt, ihmiset. - Yksi ihminen vastaa noin 0,5 1 neliön verran akustointilevyä.

Induktiosilmukka - Silmukkaa käytettäessä on kaikki kuunneltavaksi tarkoitetut äänet kuultava myös silmukan kautta - Kaikki puheenvuorot puhuttava mikrofoniin - Myös CD:ltä, nauhalta tms. toistettava musiikki yms. äänet on kuultava myös silmukan kautta! - T-merkki

MITEN ESTEETTÖMYYTTÄ KARTOITETAAN?

Tapoja selvittää esteettömyyden ongelmakohtia 1) Objektiivinen kartoitusmenetelmä - Suomessa esim. ESKEH- menetelmä - Edellyttää yhteistä sopimusta esteettömyydestä, objektiivisen menetelmän käyttöä ja kartoittajakoulutusta. 2) Asiantuntija-arvio - Kartoituksen pätevyys riippuu asiantuntijan koulutuksesta ja taustoista. 3) Käyttäjäkatselmus/kävelykierros - Tuottaa henkilökohtaisia mielipiteitä. - Esteettömyysarvio annetaan oman toimintakyvyn perusteella. - Subjektiivinen, mutta voi toimia myös markkinointikanavana. - Keino osallistaa käyttäjiä pohtimaan esteettömyyttä.

LIIKUNTALAJIEN ERITYISPIIRTEET

Esimerkkinä maalipallo Itsestään selvien esteettömyysasioiden, kuten valaistus, sisääntulon merkintä, kontrastit, lisäksi 1) kuulopeli akustiikan merkitys 2) lattiamateriaalissa ja huollossa huomioitavaa (kitka, teippaukset, pehmeys). Kuva: VAU ry

Esimerkkinä pyörätuolirugby Itsestään selvien esteettömyysasioiden (kuten kynnyksettömyys, hissit, vessat ym.) lisäksi erikoistieto: Millaisissa olosuhteissa peliä voi/ei voi pelata? Pelituolin ominaisuudet? Lattian materiaali ja jousto-ominaisuudet vs. pelaajien olkapäävammat? Kuva: VAU ry

KIITOS!