Kaj Friman/HL/KS 10.2.1998 1 (9) KEMIRAN NELJÄN KUUKAUDEN VOITTO RAHOITUSERIEN JÄLKEEN NOUSI 401 MILJOONAAN MARKKAAN Kemiran liikevaihto tammi-huhtikuulta nousi 3 % 5 285 Mmk:aan ja liikevoitto 4 % 491 Mmk:aan. Tulos rahoituserien jälkeen kohosi 401 Mmk:aan. Voitto satunnaiserien ja verojen jälkeen oli 17 % edellisvuotista korkeampi eli 282 Mmk. Tulos per osake oli 2,2 mk. Koko vuoden tuloksen odotetaan olevan viime vuoden ennätystasolla. Kemira-konsernin liikevaihto vuoden 1998 neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta kasvoi 3 % ja oli 5 285 Mmk (edellisen vuoden vastaavalla jaksolla 5 129 Mmk). Ydinliiketoimintojen kasvu oli 7 %. Konsernin liikevoitto oli 491 Mmk, 4 % edellisvuotista suurempi. Liikevoitto oli 9 % liikevaihdosta. Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksesta olivat yhteensä 18 Mmk. Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja oli 401 Mmk, joka oli 24 Mmk eli 6 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tulos satunnaiserien ja verojen jälkeen oli 282 Mmk, 41 Mmk eli 17 % edellisvuotista korkeampi. Osakekohtainen tulos oli 2,2 mk (2,0 mk). Kassavirta investointien ja omaisuuden myynnin jälkeen oli 141 Mmk negatiivinen, mihin lähinnä vaikutti liikepääoman tavanomainen kausiluonteinen kasvu. Kassavirta omaisuuden myynnistä oli 50 Mmk (168 Mmk). Liiketoiminnan kassavirta per osake oli 1,0 mk (0,4 mk). Oma pääoma per osake oli 43,2 mk (edellisen vuoden lopussa 42,6 mk). Osinko edellisen vuoden voitosta oli 1,7 mk osaketta kohden ja maksu tapahtui 5.5. Henkilöstöä oli keskimäärin 10 361 (edellisen vuoden lopussa 10 203). LIIKETOIMINTA KEMIRA CHEMICALS Kemira Chemicalsin liikevaihto oli 1 218 Mmk, 12 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikevoitto kasvoi 46 % ja oli 193 Mmk. Liikevoitto oli 16 % liikevaihdosta (12 %).
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 2 (9) Pulp & Paper Chemicals yksikön kaikkien tuotteiden myynti oli määrällisesti edelleen hyvä ja liikevaihto kasvoi 8 %. Vetyperoksidin hintatason syksyllä alkanut nousu on jatkunut ja kysyntä on ollut vahvaa. Kemwater-yksikön liikevaihto kasvoi 23 %. Yksikkö on sopinut yhteisyrityksen perustamisesta Turkkiin tarkoituksena markkinoida ja valmistaa siellä vedenpuhdistuskemikaaleja. Kemira Chemicals omistaa uudesta yhtiöstä 51 %. Se on myös ostamassa Solvayn ferrikloridiliiketoiminnan Saksassa ja Belgiassa. Kauppaan kuuluu myös Saksan Rheinbergissä sijaitseva tehdas. Industrial Chemicals yksikön liikevaihdon nousu oli 6 %. Fosforihapon kysyntä jatkui hyvänä ja hintataso on säilynyt ennallaan. Sitävastoin kalsiumkloridin kysyntää hidasti myöhäinen kevääntulo. Kemira Chemicals on perustamassa yhteisyritystä eteläafrikkalaisen Kynoch Feeds (PTY) Ltd:n kanssa tehostaakseen toimintaansa eläinrehumarkkinoilla Tyynen meren, Aasian, Keski-idän ja Etelä- Amerikan alueella. Kemira Chemicals osti BASFin rehufosfaattiliiketoiminnan 1.4.1998. Sopimus käsittää BASFin rehufosfaattimarkkinoinnin maailmanlaajuisesti. KEMIRA PIGMENTS Kemira Pigmentsin liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 858 Mmk. Kysyntä oli hyvä, mutta määrällisesti myynti laski 6 % edellisvuodesta pienempien alkuvarastojen vuoksi. Hinnat ovat olleet lähes 20 % korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin ja noin 10 % korkeammalla kuin syys-joulukuussa 1997. Liikevoitto oli 45 Mmk, kun vuotta aikaisempi luku oli 48 Mmk. Liikevoitto oli 5 % liikevaihdosta. Porin tehtaalla meneillään oleva rakennemuutosohjelma etenee suunnitelmien mukaan. Myös Hollannin tehtaalla on käynnistetty kustannustehokkuutta parantava hanke, jonka avulla tuotannon vuosikustannuksia supistetaan yli 50 Mmk:lla vuodesta 2000 alkaen. KEMIRA AGRO Kemira Agron liikevaihto oli 2 563 Mmk eli 2 % enemmän kuin vuosi sitten. Kasvinravinteiden myyntimäärät olivat jonkin verran suuremmat kuin edellisvuonna. Typpilannoitteiden hinnat olivat edelleen alhaalla; laskua vuoden takaisesta oli 10 20 %. Seoslannoitteiden hinnat Euroopassa ovat olleet vakaampia. Sekä typpi- että seoslannoitteiden hinnat nyt ovat suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden loppukesällä. Liikevoitto oli 174 Mmk, 43 % vertailulukua alempi. Liikevoitto oli 7 % liikevaihdosta.
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 3 (9) Pysyäkseen alansa kilpailukykyisimpien yritysten joukossa Kemira Agro suunnittelee 150 Mmk:n investointia, jolla parannetaan Rozenburgissa (Rotterdamissa) sijaitsevan ammoniakkitehtaan energiataloutta ja laajennetaan sen tuotantoa. Vuoden 2000 puolivälissä valmistuvan investoinnin ansiosta ammoniakkitehtaasta tulee lajissaan maailman suurin ja Rozenburgin tehtaiden kustannusrakenteesta yksi Länsi- Euroopan parhaista. Hankkeessa hyödynnetään synergiaa ja suuruuden ekonomiaa, jota syntyy Utility Centre Rotterdam -yhtiön investoidessa samanaikaisesti vedyn, hiilimonoksidin, muiden kaasujen ja sähkön tuotannon nykyaikaistamiseksi ja tehostamiseksi Rozenburgissa. Kemira Agro on käynnistänyt Tanskan toimintojensa laajan rakennemuutoksen viimeisen vaiheen, jonka tavoitteena on kannattavuuden parantaminen yli 100 miljoonalla Tanskan kruunulla seuraavien kahden vuoden aikana. Nørresundbyn tehtaan tuotanto lopetettiin huhtikuussa 1998 aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaisesti. Kemira Agro on allekirjoittanut aiesopimuksen erikoiskalilannoitteita ja rehujen raaka-aineita valmistavan yhteisyrityksen perustamisesta Jordaniaan. Vuonna 2000 valmistuva investointi perustuu jordanialaiseen raaka-aineeseen ja Kemiran teknologiaan. Yhteisyritys mahdollistaa Kemira Agron toiminnan laajentamisen kastelulannoitemarkkinoilla Välimeren maissa ja Keski- ja Kaukoidässä. TIKKURILA Tikkurilan liikevaihto oli 711 Mmk (645 Mmk). Nousu oli 10 % ja seurausta ennen kaikkea sävytysjärjestelmäliiketoiminnan kasvusta ja maalien erinomaisesta menekistä Baltian maissa ja Venäjällä. Liikevoitto oli 80 Mmk eli 11 % liikevaihdosta. Liikevoitto oli 20 % edellisvuotista pienempi. Osasyynä laskuun olivat kertaluonteiset kulut, jotka aiheutuivat uuden sukupolven sävytysjärjestelmän tuomisesta markkinoille Suomessa. Lisäksi jotkut raaka-aineet kallistuivat, erityisesti titaanidioksidi. Hollannin sävytyspastatehtaan laajennus otettiin käyttöön kertomuskaudella. Tikkurila avasi edustuston Shenyangiin, Kiinaan, edistääkseen CPS-yksikön sävytysjärjestelmien markkinointia Kiinassa ja tarjotakseen asiakkainaan oleville maalitehtaille niiden tarvitsemaa teknistä tukea sävytysjärjestelmien käyttöönotossa. Italiassa kehittyneitä sävytyskoneita valmistavalla tehtaalla on meneillään pullonkaulojen poistoprojekti. Itämeren alueen strategiansa mukaisesti Tikkurila teki sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta Puolaan. Tikkurila omistaa 60 % uudesta yhtiöstä, jonka nimeksi tulee Tikkurila Baltcolor Sp. Z.o.o. Yhtiö valmistaa ja markkinoi sekä teollisuus- että kauppa- ja rakennusmaaleja.
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 4 (9) MUU LIIKETOIMINTA Kemira Metalkatin liikevaihto kasvoi 25 % ja oli 59 Mmk. Liikevoitto oli 4 Mmk (1 Mmk). Kemira Safetyn liikevaihto oli 25 Mmk, 9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Liikevoitto oli 1 Mmk (0 Mmk). INVESTOINNIT Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 313 Mmk (376 Mmk). Koko vuoden tavanomaisten investointien arvioidaan olevan noin 1 200 Mmk (1 257 Mmk). Kun käyttöomaisuuden myynti otetaan huomioon, nettoinvestoinnit olivat 263 Mmk. RAHOITUS Tammi-huhtikuun nettorahoituskulut olivat 90 Mmk (96 Mmk). Valuuttakurssivoitto oli 4 Mmk (13 Mmk). Nettovelka kasvoi edellisvuoden lopusta 163 Mmk, koska liikepääoma kohosi kausiluonteisesti. Konserni allekirjoitti helmikuussa erään yhteistyöpankkinsa kanssa 50 miljoonan US-dollarin suuruisen kahdenvälisen lainan, jolla se rahoittaa erään ennenaikaisesti takaisin maksamansa syndikoidun lainan. Laina-aika on seitsemän vuotta. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Yhtiökokous vahvisti vuodelta 1997 maksettavan osingon suuruudeksi 1,70 mk per osake eli yhteensä 219 Mmk. Kaikki hallintoneuvoston jäsenet valittiin uudelleen seuraavalle kaudelle. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen antaa optio-oikeuksia Kemira Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtoon kuuluvien henkilöiden merkittäviksi. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä 2 850 000 Kemira Oyj:n osaketta, joten merkintöjen seurauksena Kemira Oyj:n osakepääoma voi nousta enintään 28,5 Mmk:lla. Optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernijohdon kannustusjärjestelmää ja niitä annetaan noin 70 henkilölle. LOPPUVUODEN NÄKYMÄT
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 5 (9) Sellu- ja paperiteollisuuden korkeat käyntiasteet merkitsevät hyviä markkinanäkymiä Pulp & Paper yksikölle. Vetyperoksidin kysyntä ja tarjonta on tasapainottumassa ja maailmanmarkkinahinnat vahvistumassa. Myös Kemira Chemicalsin muissa yksiköissä, Kemwaterissa ja Industrial Chemicalsissa, markkinoiden uskotaan kehittyvän edelleen suotuisasti, joten Kemira Chemicalsin tuloksesta odotetaan edellisvuotista parempaa. Titaanidioksidipigmenttien markkinatilanne on kohentunut merkittävästi ja hinnat nousseet seurauksena kysynnän ja tarjonnan parantuneesta tasapainosta. Keskihinnat ovat selkeästi viimevuotisia korkeampia. Kemira Pigmentsin myyntimäärien arvioidaan kuitenkin jäävän viimevuotista pienemmiksi lähinnä viime vuonna tapahtuneen varastojen supistamisen vuoksi. Vaikka tuottajien varastot ovatkin joillain alueilla kasvaneet, ne ovat silti vielä tasolla, joka myötävaikuttaa hintojen nousuun. Kemira Pigmentsin kannattavuuden odotetaan edelleen paranevan ja koko vuoden tuloksen kohoavan selvästi viimevuotisesta. Typpilannoitteiden hinnat pysyvät edelleen alhaisina, pääasiallisena syynä yhden suuren asiakkaan, Kiinan, yhä jatkuva poissaolo markkinoilta. Myös tuotannon lisäntyminen eri puolilla vaikuttaa samansuuntaisesti. EU:n alueelle tulevaa venäläistä ammoniumnitraattia koskevan halpatuontiveron uskotaan vaikuttavan myönteisesti Euroopassa syyskaudella. Öljyn tämänhetkinen hinnanlasku tuntuu vuoden jälkipuoliskolla myös maakaasun hinnassa, mikä alentaa raakaainekustannuksia. Vaikka myyntimäärien arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla, niihin vaikuttaa EU:n kesannointipolitiikka, jota koskevat päätökset tehdään myöhemmin, sato- ja varastonäkymien ja perinteisten sekä uusien vientimarkkinamahdollisuuksien perusteella. Kemira Agron liikevoiton arvioidaan heikon alkuvuoden perusteella jäävän alle viime vuoden tason. Tikkurilan myynti kasvaa edelleen vahvasti, etenkin Itä-Euroopan markkinoilla ja sävytysjärjestelmissä. Nousseiden raaka-aine- ja markkinointikustannusten arvioidaan tuntuvan katteissa. Liikevoiton uskotaan säilyvän hyvänä, mutta viime vuoden tuloksen ylittäminen on haasteellinen tavoite.
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 6 (9) Nettorahoituskulujen arvioidaan olevan suunnilleen samat kuin viime vuonna. Konsernin tuloksen odotetaan olevan viime vuoden ennätystasolla. Helsinki 9.6.1998 Hallitus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. KEMIRA-KONSERNI TAMMI-HUHTIKUU 1998 (Mmk) (Luvut ovat tilintarkastamattomia) TULOSLASKELMA 1-4/1998 1-4/1997 1997 Liikevaihto 5 285 5 129 14 386 Kulut -4 470-4 333-12 226 Poistot -324-323 -981 Liikevoitto 491 473 1 179 Rahoitustuotot ja -kulut -90-96 -315 Voitto ennen satunnaiseriä ja veroja 401 377 864 Satunnaiset kulut - - 24 - Voitto ennen veroja 401 353 864 Välittömät verot 1) -116-107 -238 Vähemmistöosuus -3-5 -7 Nettovoitto 282 241 619 Voitto / osake, mk 2,2 2,0 4,8 Liiketoiminnan kassavirta / osake, mk 1,0 0,4 11,9 Bruttoinvestoinnit 313 376 1 257 Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin 128 800 128 800 128 800 1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 7 (9) TASE 30.4.1998 31.12.1997 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet 301 262 Osakkeet, pitkäaik.saamiset 433 419 Aineelliset hyödykkeet 7 634 7 667 8 368 8 348 Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vaihto-omaisuus 2 141 2 283 Saamiset 3 446 2 733 Lyhytaikaiset sijoitukset 414 445 Rahat ja pankkisaamiset 341 395 6 342 5 856 Yhteensä 14 710 14 204 Osakepääoma 1 288 1 288 Muu oma pääoma 4 275 4 202 Vähemmistöosuus 46 47 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 4 583 4 551 Pakolliset varaukset ja muu koroton pitkäaikainen vieras pääoma 709 689 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 765 718 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 3 044 2 709 Yhteensä 14 710 14 204 Oma pääoma / osake, mk 43,2 42,6 Omavaraisuusaste, % 38,3 39,4 Velkaant.aste (gearing),% 45,0 44,4 Nettovelat 4 593 4 430 Henkilökunta keskimäärin 10 361 10 392
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 8 (9) TULOS TOIMIALOITTAIN Liikevaihto 1-4/1998 1-4/1997 1997 Kemira Chemicals 1 218 1 092 3 461 Kemira Pigments 858 744 2 451 Kemira Agro 2 563 2 510 6 414 Tikkurila 711 645 2 075 Muut 1) 172 347 663 Ryhmien välinen -237-209 -678 Konserni yhteensä 5 285 5 129 14 386 Liikevoitto 1-4/1998 1-4/1997 1997 Kemira Chemicals 193 132 448 Kemira Pigments 45-48 -35 Kemira Agro 174 303 505 Tikkurila 80 99 287 Muut 1) -1-13 -26 Konserni yhteensä 491 473 1 179 1) Sisältää muun liiketoiminnan, konsernihallinnon ja eliminoinnit liikevoitosta VASTUUSITOUMUKSET (Mmk) 30.4.1998 31.12.1997 Annetut pantit omien sitoumusten puolesta 64 65 Annetut pantit muiden puolesta - 25 Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta 88 112 Takaukset muiden puolesta 56 53 Leasingvastuut 1) 33 34 Muut vastuut muiden puolesta 6 7 1) Tulevina vuosina on sitouduttu maksamaan leasingvuokria kaikkiaan 89 Mmk.
Kaj Friman/HL/KS 10.2.1999 9 (9) RAHOITUSINSTRUMENTIT Nimellis- Käypä 30.4.1998, Mmk arvo arvo VALUUTTASOPIMUKSET Valuuttatermiinisopimukset 3 076 33 joista tulevia valuuttavirtoja suojaa 1 117 50 Valuuttaoptiosopimukset Ostetut 344 6 Asetetut 534-6 Valuutanvaihtosopimukset 1 805-25 KORKOSOPIMUKSET Koronvaihtosopimukset 1 008-45 Korkotermiinisopimukset 8 009-1 joista avoinna 65 0 Obligaatiotermiinisopimukset 6 944 1 joista avoinna - - RAHOITUSINSTRUMENTIT Nimellis- Käypä 31.12.1997, Mmk arvo arvo VALUUTTASOPIMUKSET Valuuttatermiinisopimukset 3 636 9 joista tulevia valuuttavirtoja suojaa 1 479 44 Valuuttaoptiosopimukset Ostetut 309 8 Asetetut 499-8 Valuutanvaihtosopimukset 2 088-32 KORKOSOPIMUKSET Koronvaihtosopimukset 1 936-58 Korkotermiinisopimukset 15 181 1 joista avoinna 1 852 0 Obligaatiotermiinisopim. 2 029 0 joista avoinna 207 0 Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta. Sopimusten käypä arvo perustuu raportointipäivän markkinahintaan niiltä osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muut sopimukset on arvostettu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta arvonmääritysmalleihin.