HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 2025

RITAJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 2025 SASTAMALAN KAUPUNKI ELÄVÄ MAASEUTU JANI HANHIJÄRVI & KATARIINA PYLSY

SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Luonnosta elinvoimaa 4 3. Luonnonsuojelualueen rauhoituspäätös 5 4. Alueen luontotyypit 7 5. Alueen hoidon tavoitteet 8 6. Toimenpiteet, hoito ja ylläpito 9 6.1 Luonnonsuojelualueen merkintä 9 6.2 Reittien kunnostus ja rakentaminen 11 6.3 Reittien opastus, viitoitus ja merkintä 23 6.4 Rakennukset ja rakennelmat 26 6.5 Tiedottaminen ja markkinointi 30 7 Kustannusarvio 32 8 Alueen tilan seuranta ja vastuutahot 33 9 Loppulauseet 34 Liite 1. Valkeajärven reitin kartta- ja selostusosa 35 1

Ritajärven aluetta kehitetään virkistysalueena luonnonsuojelun ehdoin. Kehitystyön avainsanoina ovat ekologisuus ja samaan suuntaan kasvava yhteistyö. 2

1. JOHDANTO Suomen rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat yhä enenevässä määrin ulkomaisia kävijöitä ja houkuttelevat myös suomalaisia liikkumaan. Kiinnostus metsien hyvinvointivaikutuksista onkin lisääntynyt voimakkaasti. Metsien ja puiden vaikutuksista ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on runsaasti tieteellistä näyttöä. Tätä taustaa vasten myös Sastamalan kaupungin kannattaa panostaa luontomatkailuun, etenkin kun siihen on valtava potentiaali niin Kokemäenjoen vesistön kuin Ritajärven erämaa-alueenkin muodossa. Ritajärvien alue on Pirkanmaan oloissa huomattavan arvokas luontokohde ja etenkin laajuutensa vuoksi sillä on jopa valtakunnallista merkitystä. Sastamalan kaupunki onkin nähnyt Ritajärven ainutlaatuisuuden ja hakenut sitä luonnonsuojelualueeksi. Pirkanmaan Ely-keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin keväällä 2015 Ritajärven luonnonsuojelualue. Rauhoituspäätös edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista, jonka tarkoituksena on kertoa, miten Ritajärven luonnonsuojelualueella vuosina 2015-2025: a.) turvataan luonnonarvot, b.) mahdollistetaan virkistyskäyttö. Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee keskellä Sastamalaa, tarkemmin sanottuna Vammalan, Häijään ja Kiikoisten taajamien muodostaman kolmion ytimessä. Matkaa Vammalaan on 20 km, Tampereelle 50 km ja Poriin 75 km. Sastamalan kaupunki omistaa Ritajärven alueella maata 203 hehtaaria, josta luonnonsuojelualueen koko on 127,2 hehtaaria. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Ritajärven alue on määritelty osaksi laajempaa kokonaisuutta, joka on metsäluontoon tukeutuvaa virkistysaluetta. Alueen keskeisin osa, jossa Ritajärvikin sijaitsee, on määritelty ns. hiljaiseksi alueeksi. Luonnonympäristöltään Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista ja monimuotoista. Erityisen tunnettu alue on kivikkoisuudesta ja valtavista siirtolohkareistaan. Keskeisin osa luonnonsuojelualuetta ovat Valkeajärven, Ylisen ja Alisen Ritajärven sekä Heinijärven länsiosan ympäristöt. 3

2. LUONNOSTA ELINVOIMAA Luonto on Suomessa monin paikoin tärkein matkailullinen resurssi ja vetovoimatekijä. Luontomatkailu onkin voimakkaasti kehittyvä matkailun ala niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Siihen tehdään lähivuosina myös mittavia kansallisia panostuksia, esimerkkinä Visit Finlandin 1 luonto- ja hyvinvointimatkailustrategiat. Alueellisesti luontomatkailuun panostetaan tällä hetkellä erityisen voimakkaasti mm. Satakunnassa. Tuoreet selvitykset osoittavat, että retket virkistysalueille ja luontokohteisiin kohentavat mielialaa, lisäävät onnellisuutta ja elinvoimaisuutta. Kävijöiden kokemia luontoilun psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia tutkittiin kyselyiden avulla kesällä 2013 Kevon luonnonpuistossa sekä Kurjenrahkan, Patvinsuon ja Repoveden kansallispuistoissa. Retkien puistoihin koettiin rauhoittavan mieltä, torjuvan alakuloa ja stressiä sekä auttavan unohtamaan arjen. Erityisen positiivisesti luonto vaikutti ruuhkavuosiikäisten, naisten ja lasten hyvinvointiin. Naiset kokivat sekä psyykkisen että fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen käynnin yhteydessä useammin kuin miehet. 1 Visit Finland on Finpro ry:n yksikkö, joka vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä. Visit Finland tukee alan yrityksiä ja yritysryhmiä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. 4

3. LUONNONSUOJELUALUEEN RAUHOITUSPÄÄTÖS Kunnilla oli vuosina 2010-2011 mahdollisuus hakea ympäristöministeriöltä rahoitusta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kohteiden inventointiin omistamissaan metsissä ja siinä yhteydessä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön tai luonnonhoidon suunnitteluun. Näiden inventointien tavoitteena oli löytää kuntien omistamista metsistä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät alueet ja esittää niille tarpeelliset suojelu- ja hoitotoimenpiteet. Myös Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessi haki vuonna 2010 rahoitusta kymmenen ensimmäisen kunnan joukossa. Rahoitusta myönnettiin 21 500 euroa, jolla toteutettiin metsien inventointi Ramboll Finland Oy:n toimesta. METSO-kriteerit täyttävä elinympäristökokonaisuus löytyi mm. Ritajärven alueelta. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksellään 1.10.2014 hakenut 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa (Ritajärven alue). Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu ja Louhi. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on maksanut kiinteistön omistajalle 282 900 euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksettiin korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös sai lainvoiman. Päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta annettiin 4.3.2015. Määräala tilasta Paavinhattu RN:o 1:39 ja tila Louhi RN:o 3:21 Luonnonsuojelualueen pinta-ala 127,2 ha Omistaja: Sastamalan kaupunki Suojelukohde: METSO-ohjelma I Yleiset rajoitukset Ritajärven luonnonsuojelualueella - metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista, - ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, - selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen, - rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen, - liikkuminen moottoriajoneuvolla, - leiriytyminen, avotulenteko ja roskaaminen, - maastopyöräily ja muut maastoa rasittavat toiminnot, - samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa merkittävästi muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. 5

II Sallitut toimenpiteet Ritajärven luonnonsuojelualueella - olemassa olevien polkujen käyttö ja kunnossapito on sallittu. Olemassa oleville poluille voidaan tarvittaessa rakentaa pitkospuut sekä niiden yhteyteen penkkejä. Polkuja voidaan sorastaa ja raivata polun yli kaatuneet puut, jättäen ne alueelle lahopuuksi. Polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja infotauluja, - olemassa olevan laavun (Valkeajärvi) ja mökin (Alinen Ritajärvellä) sekä niihin liittyvien rakennelmien käyttö ja kunnossapito on sallittu ja tarvittaessa niiden läheisyydessä olevien vaaraa aiheuttavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi, - rauhoitusmääräysten estämättä Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota ja rantaan johtavat portaat päätöskarttaan A-kirjaimella merkittyyn paikkaan sekä rakentaa tie kodalle olemassa olevan polun kohtaan (merkitty katkoviivalla päätöskarttaan), - hirvieläinten ajaminen pois alueelta, - avotulenteko, sille osoitetuilla nuotiopaikoilla, - rauhoitus ei ole esteenä laitureiden rakentamiselle, - alueeseen rajautuvan sähkölinjan käyttöä ja kunnossapitoa haittaavien tai turvallisuutta vaarantavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi on sallittu, - alueella voidaan ajaa maan jäätyneenä ollessa moottoriajoneuvolla hoito- ja kunnossapitotöissä, - maanomistajan hyväksymän ja Pirkanmaan ELY- keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. Kartta 1. Ritajärven luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöskartta. 6

4. ALUEEN LUONTOTYYPIT Ritajärven alueen näkyvimpiä piirteitä ovat luonnontilaisten vanhojen metsien runsaus, pääosin rakentamattomat pikkujärvet, suuret siirtolohkareet ja louhikot sekä se, että suuri osa alueen soista on säilynyt ojittamattomana. Kuviokohtaisen METSO-inventoinnin alueella suoritti Ramboll Finland Oy vuonna 2011. Pienten järvien ja niiden laskupurojen ja rantametsien muodostamassa elinympäristökokonaisuudessa on hyvin monenlaisia kohteita: rantaluhdista ja karukoista aina reheviin puronvarsilehtoihin. Kaikkiaan Ritajärven alueen METSO-inventoinnissa määriteltiin 37 yksittäistä kuviota (elinympäristöä). Kuviot luokiteltiin arvoluokkiin I, II ja III, joista I-luokkaan määriteltiin 20 kuviota, II-luokkaan 15 kuviota ja III-luokkaan 2 kuviota (ks. Kartta 2.). Arvoluokan I kuviot muodostuvat pienten lampien ja järvien ketjujen sekä purojen ja norojen muodostamista rantametsistä, joissa on monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä. Rambollin laatima tarkempi luontotyyppianalyysi on tämän suunnitelman liitteenä. Kartta 2. Ritajärven luonnonsuojelualueen METSO-inventoinnin arvoluokat ja kuviot. 7

5. ALUEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen tavoitteet on johdettu alueen rauhoitusmääräyksistä sekä virkistys- ja luontoarvoista. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on yhdistää alueen luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Kuten rauhoituspäätöksessäkin todetaan, metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista on kielletty. Käytännössä koko luonnonsuojelualue jätetään siis kehittymään luonnontilassa, eikä tähän näin ollen vaadita erityisiä toimenpiteitä. Sen sijaan virkistyskäytön edistämiseksi Ritajärven luonnonsuojelualueella tehdään rauhoituspäätöksen mahdollistamia toimenpiteitä. Retkeilyalueen kehittämisessä oleellista on reittien suunnittelu ja palveluiden rakentaminen. Alueen kehittäminen tukee myös Sastamalan kaupungin strategiaa, jonka peruspilareita ovat mm. vetovoiman vahvistaminen ja elämänhallinnan edistäminen. Koska alue on luonnonarvoiltaan harvinaislaatuinen ja maisemiltaan poikkeuksellisen upea, tavoitteena voisi olla saada siitä yksi Sastamalan vetonauloista. Tavoittelemisen arvoista on myös saada se yhdeksi Pirkanmaan merkittävimmistä luontomatkailu- ja luonto-opetuskohteista. 8

6. TOIMENPITEET, HOITO JA YLLÄPITO Ritajärven luonnonsuojelualueen perustamisesta ja kehittämisestä on vuoden 2015 aikana käyty Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessin johdolla useita keskusteluita ja järjestetty yhteispalavereita. Asiaa on käsitelty paitsi Pirkanmaan Ely-keskuksen (ylitarkastaja Kaj Koivisto) kanssa myös Sastamalan kaupungin johtoryhmässä, kaupunginhallituksessa ja maaseutulautakunnassa. Elokuussa 2015 järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus Hornion vanhalla koululla, lähellä Ritajärven luonnonsuojelualuetta. Tilaisuudessa oli mukana useita sidosryhmiä, mm. Vammalan Retkeilijät ry., Vammalan Urheilukalastajat ry., Sastamalan Kylät ry. sekä karkkulaisia eräopasopiskelijoita. Aluetta on ennen Sastamalan kaupungin päätöksentekoa esitelty katselmuksin kaupunginhallituksen ja maaseutulautakunnan jäsenille. Luonnollisesti myös Työteekkiin on oltu rakentamisvaiheessa viikoittain yhteydessä. Lisäksi Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisestä on epämuodollisemmin keskusteltu mm. Vammalan ammattikoulun (Klaus Kaikkonen ja Hannu Ränsi), Vammalan lukion (Anni Virnes), Sastamalan 4H-yhdistyksen (Outi Jokela) ja Sastamalan partiolaisten (Tyrvään Metsänpojat, Pekka Uurto ja Kiikan Leiripeikot, Elina Hituri) kanssa. Keskustelua Ritajärven alueesta on viritetty myös paikallislehtien palstoilla, jossa alueen kehittämispotentiaali on tuotu hyvin esiin. Kaiken kaikkiaan Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämiseen on osallistettu moni taho mielipiteineen, jolloin on saatu paremmin tavoiteltava kokonaiskuva alueen tulevaisuudesta. 6.1. Luonnonsuojelualueen merkintä Luonnonsuojelulain (1096/1996) 21 :n mukaan luonnonsuojelualue on merkittävä maastoon selvästi havaittavalla tavalla. Yksityiset luonnonsuojelualueet saivat oman virallisen tunnuskilven vuoden 2008 alussa, kun asetus luonnonsuojelualueen rajojen merkitsemisestä tuli voimaan. Ritajärven luonnonsuojelualueen rajat ovat yhteensä noin 21 km, josta järven rantaa on 7 km ja muuta maastoa 14 km. Kartoissa 1. ja 3. luonnonsuojelualue on vihreällä rasteroitu alue. Rajapylväille sopiva välimatka on noin 80 metriä, joten Ritajärven maastoon tarvitaan noin 170 rajapylvästä (vasen kuva). Lisäksi luonnonsuojelualueelle johtavien polkujen ja Harjunpääntien varteen voisi olla aiheellista pystyttää näkyvämpi metallinen kilpi luonnonsuojelualueesta (oikea kuva). Rajamerkkien pystytyksestä vastaavat Sastamalan kaupunki ja Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa. 9

Kartta 3. Ritajärven luonnonsuojelualue, retkeilyreitit ja palvelutavoite. Pysäköintialue Opastustaulu Nuotiopaikka Kuivakäymälä Varaustupa Kota Laavu Telttailupaikka Näköala Luonnonnähtävyys Puomi Kiinteistön raja 0 500 m 10 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10.

6.2. Reittien kunnostus ja rakentaminen Kuten kartasta 3. voi nähdä, Ritajärven luonnonsuojelualueella on jo nykyään olemassa kolme pääreittiä: Valkeajärven kierros (sininen), Ylisen Ritajärven kierros (punainen) ja Alisen Ritajärven kierros (keltainen). Reitit kiertävät pääosin järvien rantoja pitkin. Lisäksi on muutamia yhdyspolkuja sekä Ritajärventien ja Lammentaantien P-alueelle johtavat polut. Yhteensä näitä olemassa olevia polkuja on luonnonsuojelualueella 10-11 km. Polkujen kunto on pääosin kohtalainen, mutta paikoitellen niillä on myös huonoja osuuksia ja etenkin Ylisen Ritajärven reitillä polkujen päälle on kaatunut jonkin verran puita. Rauhoituspäätöksen mukaan olemassa olevien polkujen käyttö ja kunnossapito on sallittu. Niille voidaan tarvittaessa myös rakentaa pitkospuita ja niiden yhteyteen penkkejä. Polkuja voidaan sorastaa ja raivata polun yli kaatuneet puut, jättäen ne alueelle lahopuuksi. Huoltotie Valkeajärven eteläosassa olevalle alueelle rakennettiin rauhoituspäätöksen mukaisesti talvella 2015 noin 130 metrin pituinen huoltotie (ks. Kartta 1. ja kuva alhaalla). Huoltotie sijoitettiin alueelle, jolla ei ole METSO-inventoinnin mukaisia arvoluokkia I, II tai III (Kartta 2.). Tällöin sen haittavaikutus Ritajärven luonnonsuojelualueelle on mahdollisimman vähäinen. Tien rakentaminen on mahdollistanut mm. Valkeajärven reitin rakennusmateriaalien kuljetuksen. Tietä käytetään jatkossa huoltotienä, joten yleiseen käyttöön se ei ole siis tarkoitettu. Valkeajärven kierroksella pyritään huomioimaan myös esteettömyys. Tällöin tien rooli korostuu entisestään kun sitä pitkin alueelle voidaan kuljettaa esim. liikuntaesteisiä henkilöitä. Huoltotielle on kulku Jussi Heinon omistamalta noin kilometrin mittaiselta mökkitieltä, jonka alkupäässä on lukittava puomi (Kartta 3.). Sastamalan kaupungilla on Jussi Heinon kanssa mökkitien käytöstä kirjallinen sopimus. 11

Polkujen sorastaminen Rauhoituspäätös sallii polkujen sorastuksen. Ritajärven luonnonsuojelualueen pääasialliselta P-alueelta, Ritajärventien varrelta, on syksyllä 2015 sorastettu noin 320 metrin mittainen polku Valkeajärven rantaan. Sorastuksessa on huomioitu alueen vedenvirtauskohdat (kuvat alla). Muita polkujen sorastamissuunnitelmia alueella ei ole, vaan muiden polkujen kunnostaminen pyritään hoitamaan karsimalla tai katkaisemalla poluilla olevat puut ja rakentamalla pitkospuita. 12

Polkujen avaaminen Järvien ympäri kiertäville reiteille on kaatunut muutamia puita ja lisäksi polut ovat paikoin pusikoituneet (kuvat alla). Etenkin Ylisen ja Alisen Ritajärven reiteillä ongelma on isompi. Vuonna 2016 polkujen päälle kaatuneet puut katkaistaan ja jätetään alueelle lahopuuksi, lisäksi reittien pusikoituneet osuudet avataan. Seuraavina vuosina reitit kierretään sahan kanssa kertaalleen läpi reitin turvallisuuden ja avoimena pysymisen vuoksi. 13

Pitkospuut Ritajärven luonnonsuojelualue on melko kivikkoista ja myös polkuverkoston varrella on tästä johtuen muutamia pahoja osuuksia, joiden yli rakennetaan 3-4 lankkua leveät pitkospuut kyllästetystä ja höyläämättömästä materiaalista. Pahimpien kivikoiden yli meneviin pitkospuihin tulee myös kaide metsän puolelle. Kesän 2015 aikana polkujen kunnostus on aloitettu Valkeajärven kiertävällä polulla (2 km). Työtä on suorittanut työvoiman palvelukeskus Työteekki, joka on Valkeajärven eteläpuolelle rakentanut portaat, pitkospuita ja laiturin. Tarkempi suunnitelma Valkeajärven reitistä esitetään liitteessä 1. 14

15

Pitkospuiden rakentaminen jatkuu vuonna 2016, jolloin Valkeajärven itäpuolelle tehdään pitkospuita vaarallisimpien kivikkojen yli (kuvat alla). Yhteensä pitkospuita rakennetaan Valkeajärven reitille noin 200 metriä, josta on määrällisesti mitattuna tehtynä noin puolet syksyllä 2015. Valkeajärven pitkospuiden työmäärän suhteen ollaan kuitenkin yli puolen välin, koska kesällä 2015 rakennettiin kaikkein haastavimpiin kohtiin. Muutamiin kohdin reitin varrelle tulee myös levähdyspenkkejä. Valkeajärven kierroksen lisäksi kunnostetaan Alisen Ritajärven (keltainen) ja Ylisen Ritajärven (punainen) kierrokset (ks. Kartta 3.), joille ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa läheskään niin paljon pitkospuita kuin Valkeajärven kierrokselle. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että Alisen ja Ylisen Ritajärven kierrokset pidetään erämäisempinä ja retkeilijöille vaativampana kun taas Valkeajärven reitin on tarkoitus olla helppokulkuisempi ja näin ollen useampien henkilöiden kierrettävissä. Toisekseen asia johtuu siitä, että Alisen ja Ylisen Ritajärven reiteillä on jo olemassa Vammalan Retkeilijät ry:n rakentamia pitkospuita. Niiden kunto kuitenkin vaihtelee ja huonoimmat pitkospuuosuudet on tarkoitus lähivuosina uusia (kuva oikealla). Myös muutamien pahimpien vesistön ylityksiin rakennetaan pitkospuut tulevina vuosina. Alimmassa kuvassa on Aliselta Ritajärveltä Heinijärveen suuntaava kivikkoinen laskuoja, jonka ylitykseen pitkospuut kannattaa jo turvallisuudenkin nimissä rakentaa. 16

17

Nuotiopaikat Ritajärven alueella on seitsemän olemassa olevaa nuotiopaikkaa: kaksi Valkeajärven rannalla, neljä Alisen Ritajärven rannalla ja yksi Ylisen Ritajärven rannalla (Kartta 3.). Alla olevissa kuvissa ovat kaikki muut nuotiopaikat, paitsi Alisen Ritajärven mökillä oleva nuotiopaikka, joka kunnostetaan mökin remontoinnin yhteydessä syksyllä 2015 sekä Valkeajärven laavun yhteydessä oleva nuotiopaikka, joka kunnostetaan vuonna 2016. Ylhäällä vasemmalla on kuva Valkeajärven nuotiopaikalta, jonne nuotion kunnostuksen lisäksi rakennetaan penkit, pieni pöytätaso ja pieni halkokatos (n. 1 x 1 x 2 metriä). Sastamalan kaupunki päättää vuoden 2016 aikana, mitkä Alisen ja Ylisen Ritajärven nuotiopaikoista se aikoo ylläpitää. Nuotiopaikat ovat erittäin tärkeä osa virkistysalueen palveluita, joten tavoiteltavaa on, että niistä mahdollisimman moni ylläpidetään. Näille nuotiopaikoille rakennetaan yksinkertaiset penkit ja halkokatos sekä informoidaan alueen jätehuollosta (ks. seur. sivu). Alustavasti on sovittu, että nuotiopaikkojen puuhuollon hoitaa vastaisuudessa Työteekki. 18

19

Kuivakäymälät Työteekki on kesällä 2015 rakentanut kaksi Biolanin kuivakäymälää, joista toinen on sijoitettu Valkeajärven eteläpuolelle paikkaan, jonne on suunniteltu kotaa. Toinen kuivakäymälä on Alisen Ritajärven mökillä (kuva oikealla). Kesällä 2016 tulee vielä kolmas kuivakäymälä, joka sijoitetaan Valkeajärven laavulle (Kartta 3.). Luonnonsuojelualueella on lisäksi kaksi vanhaa puuceetä (Ylisen ja Alisen Ritajärven rannalla), jotka poistettaneen käytöstä. Jätehuolto Ritajärven luonnonsuojelualueella on omatoiminen jätehuolto, mikä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta. Roskattoman retkeilyn periaate on yksinkertainen: retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon. Roskattomasta periaatteesta tiedotetaan alueen kaikilla opastustauluilla ja nuotiopaikoilla sekä aluetta esittelevissä materiaaleissa. Maatuvat jätteet on mahdollista laittaa johonkin alueen kolmesta kuivakäymälästä ja puhdas paperi/pahvi voidaan polttaa nuotiopaikalla. Kaikki muu jäte kannetaan luonnosta pois. Metsähallitus soveltaa roskattoman retkeilyn periaatetta useissa kansallispuistoissa. Sen mukaan retkikohteiden kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet, vaikka kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet. Lisäksi roskaton retkeily vähentää huoltoajoa retkeilykohteissa ja sitä kautta melua, päästöjä ja maaperän kulumista. 20

Luontopolut Ritajärven luonnonsuojelualueen polkuverkostolle voidaan lähivuosina rakentaa myös luontopolku 2. Yksi vaihtoehto on, että Valkeajärven 2 km pituinen kierros (Kartta 3.) olisi myös luontopolku. Kyseinen reitti sopisi opetuspainotteiseksi luontopoluksi ensinnäkin siksi, että se on sopivan mittainen ja helpoiten saavutettavissa, ja toisekseen siksi, että sen varrella on runsaasti erilaisia luontotyyppejä (ks. Kartta 2. Ritajärven METSOinventoinnin arvoluokat ja kuviot). Valkeajärven luontopolun kymmenen opetustaulua/-kohdetta voisivat olla esimerkiksi arvoluokan I kuviolla 304a lahopuut, metsälehmukset, kolohaavat, korpi-imarteet ja puuston erirakenteisuus; arvoluokan II kuviolla 304c soistuva kangasmetsä ja vanha nuotiopaikka; kuviolla 305 kalliometsän kelot; sekä kuvioilla 301 ja 302 hiiltyneet palokannot ja siirtolohkareet. Tämän sivun luontopolkukyltti on Puurijärven ja Isosuon kansallispuistosta ja seuraavan sivun kyltti on Kurjenrahkan kansallispuistosta. Ritajärven luonnonsuojelualueelle pystyisi helpohkosti suunnittelemaan myös toisen luontopolun, joka Valkeajärven tavoin olisi rengasreitti. Kartasta 3. voi katsoa, että se lähtisi Lammentaantien P-alueelta ja kulkisi Alisen Ritajärven mökille (punainen osuus) ja sieltä Alisen Ritajärven rantaa ja Ritajärvenojan vartta myöden takaisin P-alueelle (keltainen osuus). Noin 1,3 km pituisen luontopolun erityisenä arvona olisi peräti neljä arvoluokan I kuviota: 257, 258, 262 ja 266.1 (Kartta 2.). Talviliikunta Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistä on tässä suunnitelmassa tarkasteltu käytännössä kokonaan lumettoman vuodenajan aktiviteettien mukaan. Kuitenkin Ritajärven talvinen metsä antaa luonnonsuojelualueella liikkujalle monia mahdollisuuksia lumikenkäilystä aina hiihtämiseen. Alueen talviliikuntamahdollisuuksia voi olla syytä tulevina vuosina tarkastella paremmin. 2 Luontopolku on virkistyskäyttöön tarkoitettu polku tai reitti, jonka varrella on luonnon ominaisuuksia selittäviä opastekylttejä. Se on voi liittyä myös laajempaan retkeily- tai ulkoilureittikokonaisuuteen. 21

Toimenpiteet luonnonsuojelualueen läheisyydessä Ritajärventien P-alue. Ritajärven luonnonsuojelualueeseen läheisesti liittyvä, mutta itse rauhoitusalueen ulkopuolella sijaitseva, Ritajärventien P-alue on kunnostettu syksyn 2015 aikana (Kartta 3. ja ylempi kuva). Kyseinen parkkialue on toiminut ja tulee toimimaan alueen pääasiallisena pysäköintialueena, jonka yhteyteen on myös tehty tasanne pöydälle ja penkille (alempi kuva). Parkkialuetta laajennettiin niin, että siinä mahtuu pysäköimään ja kääntymään myös linja-auto. Näin ollen alueelle pääsevät mm. koululaisryhmät ja muut isommat retkiseurueet. Tervetuloportti. Ritajärven P-alueelta lähtevän sorastetun polun alkupäähän on tarkoitus rakentaa suurehko puinen portti, jossa retkeilijät toivotetaan alueelle tervetulleeksi. Portin valmistamisesta on alustavasti keskusteltu Vammalan ammattikoulun edustajien kanssa (ks. myös luku 5.3). Väliaikainen tiedotuskyltti. Ritajärventien P-alueelle on suunnitteilla myös opastustaulu, joka valmistetaan ja asennetaan syksyllä 2016, mahdollisesti vasta keväällä 2017. Syksyn 2015 aikana alueella on kuitenkin liikkunut runsaasti retkeilijöitä, jotka ovat tiedustelleet urakoitsijoilta ja rakentajilta alueen kehittämisestä. Tämän vuoksi P-alueelle pystytetään lokakuussa 2015 väliaikainen tiedotuskyltti, jossa kerrotaan alueen rakentamisesta, mainitaan luonnonsuojelualueen sallitut ja kielletyt toimet sekä esitetään alueen kartta. 22

6.3. Reittien opastus, viitoitus ja merkintä Rauhoituspäätöksen mukaan polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja info-tauluja. Riittävä ja hyvin tehty viitoitus ja opastus parantaakin käyttäjäkokemusta, navigoi kulkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja lisää turvallisuutta. Periaatteena tulisi olla, että kulkijan ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä. Lisäksi, onnettomuuden sattuessa kunnolliset opasteet auttavat paikantamaan pelastettavan. Opastuksen nykytilanne Ritajärven virkistysalueella sijaitsee tällä hetkellä ainoastaan yksi puupiirrospohjainen karttataulu (Ritajärventien P-alue), johon on merkitty noin 1/5 alueen poluista, yksi nuotiopaikka, laavu ja mökki (kuva ylempänä vasemmalla). Myöskään Sastamalan kaupungin kotisivuilta ei löydy alueen tarkempaa reittikarttaa, saati ajo-ohjeita itse alueelle. Näin ollen reiteillä liikkuminen on ilman paikallistuntemusta erittäin haasteellista. Retkeilyalueella on myös muutamia muovisia/puisia/laminoituja viittoja, mutta niiden sisältö on melko sekava ja ristiriitainen, eivätkä ne näin ollen opasta alueella liikkujaa (kuvat oikealla). Kunnollisen opastuksen ja viitoituksen puuttumisesta onkin tullut eri yhteyksissä palautetta. Reiteiltä ei myöskään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (kuvan P 500 m ) neuvota takaisin P-alueille. Kun tähän yhdistää karttojen puuttumisen, niin retkeilijä jää helposti alueelle harhailemaan. Lisäksi alueella on muutamia ulkoilumaja -viittoja (kuva alhaalla vasemmalla), jotka tarkoittavat vajaan neljän kilometrin päässä olevaa Hornion vanhaa koulua. Rakennus on nykyään lukittuna ja Karkun metsästysseuran omistuksessa. Tällaiseen paikkaan opastaminen aiheuttaa retkeilijöille turhien taivalluksien myötä ikäviä väärinkäsityksiä, joten nämä viitat tulee kokonaan poistaa. 23

Opastus- ja viitoitussuunnitelma Ritajärven alueen opastukseen ja viitoitukseen pitää siis kiinnittää erityistä huomiota. Opastustauluja on tarkoitus sijoittaa kuuteen paikkaan: jokaiselle kolmelle P-alueelle sekä Alisen Ritajärven mökille, Valkeajärven laavulle ja kodan rakennuspaikalle (ks. Kartta 3.). Opastustauluihin tulee mm. alueen kartta, reitit ja niiden vaativuusluokat, GPS-koordinaatit, alueella kielletty ja sallittu toiminta sekä yleistietoa alueen luontotyypeistä. Kuvassa oikealla on Metsähallituksen käyttämä opastustaulun perusmalli, jota voisi soveltaa myös Ritajärvelle. Viitoituskylttejä reitistöllä tarvitaan alustavan arvion mukaan noin 30 paikkaan, joita ovat P-alueet, polkujen risteykset sekä muut merkittävät kohteet. Myös viitat tulevat muistuttamaan ulkonäöltään Metsähallituksen suosimia malleja (kuvat alhaalla Seitsemisten kansallispuistosta ja Kurjenrahkan kansallispuistosta, huomaa myös viittojen värilliset reittimerkinnät). Sastamalan koulutuskuntayhtymän Vammalan ammattikoulun kanssa on syyskuussa 2015 alustavasti sovittu opastustaulujen ja viittojen valmistuksesta CNC-jyrsinkoneella. Viitoitusmateriaalina voisi olla siperianlehtikuusi, jonka materiaalinen kestävyys on ulkoilmassa jopa parempaa kuin perinteisesti käytetyn kyllästetyn puun. Tämä toteuttaisi myös erittäin hyvin Ritajärven luonnonsuojelualueen ekologisuuden tavoitetta. Tarkoitus on, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016 viitoitus toteutetaan Valkeajärven ympäristöön ja vuonna 2017 viitoitus suoritetaan loppuun. Tämä vaiheittainen toteutus johtuu pitkälti siitä, että opastus ja viitoitus tulee suunnitella ja toteuttaa alueen rakentumisen myötä vuosina 2016-2017, sillä alkuvaiheessa ei ole vielä täyttä tietoa siitä, mitä palveluita alueella tulee lopulta olemaan. 24

Reittien merkintä Osa Ritajärven alueen reiteistä on syksyisten Akselin vaellusten vuoksi merkitty maastoon punaisin nauhoin (vasen kuva). Paikoitellen nauhamerkkejä on harvassa tai ne ovat kadonneet, jolloin eksymisen vaara on ilmeinen. Edellä mainittujen viitoituskylttien lisäksi reitit merkitään maastoon värikoodatuin neliöin vuoden 2016 aikana. Kyseistä merkintätapaa suosittelee käytettäväksi Metsähallitus ja Suomen Latu ry. 3 Merkit kiinnitetään puihin silmän korkeudelle 20-30 metrin välein. Maastossa näkyvimmät värit ovat punainen, sininen ja keltainen. Oikeanpuoleinen kuva on Kurjenrahkan kansallispuistosta. Reittien vaativuusluokittelu Lisäksi kaikille reiteille laaditaan vaativuusluokitus (helppo, keskivaativa ja vaativa). Ulkoilureittien vaativuusluokituksen on määritellyt Suomen Latu ry. yhteistyössä ministeriöiden, ympäristökeskuksen ja matkailunedistämiskeskuksen kanssa vuonna 2006. Vaativuusluokituksen voi suorittaa Suomen Latu ry:n koulutuksen suorittanut henkilö. Reitin vaativuustaso kuvaa reitin kuljettavuutta ja seuraamisen helppoutta. Vaativuuteen vaikuttavat reitin maastopohja, opasteet ja korkeuserot, joten luokittelussa hyödynnetään myös GPS-aineistoa. Luokituksen tavoitteena on antaa ulkoilijalle oleelliset tiedot reitistä; luokitus ei jaa reittejä hyviin ja huonoihin, vaan vaativuudeltaan erilaisiin. Reittien vaativuusluokka merkitään opastustauluihin ja reittiesitteisiin. 3 Suomen Latu ry. on kuntoliikunta-, ulkoilu- ja terveysliikuntajärjestö, jonka tehtävänä on edistää ulkoilua ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa kaikkialla Suomessa. 25

6.4. Rakennukset ja rakennelmat Ritajärven luonnonsuojelualueella on kaksi rakennusta: laavu Valkeajärven rannalla (kuvat alhaalla) ja mökki Alisen Ritajärven rannalla (kuvat seur. sivulla). Laavu ja sen yhteydessä oleva puuliiteri on rakennettu Vammalan Rotaryklubin toimesta vuonna 2007. Nämä rakennelmat eivät vaadi erityistä kunnostamista. Sen sijaan laavulla oleva nuotiopaikka kunnostetaan ja paikalle tuodaan myös kuivakäymälä vuonna 2016. 26

Alisen Ritajärven pohjoisrannalla sijaitseva mökki vaatii remontointia. Vuonna 1960 valmistuneen kevythirsisen rakennuksen korjaustarpeita ovat alustavien arvioiden mukaan mm. ulkoportaiden ja terassin uusiminen, keittiön lattian ja saunatilan kunnostaminen sekä viemäröinnin uusiminen. Myös mökin ulkoseinästä pitää vaihtaa muutamia huonokuntoisia hirsiä. Remontointiin on ryhdytty syyskuussa 2015 ja se on tavoitteena saada suoritettua vuoden loppuun mennessä. Lisäksi mökin rannassa oleva nuotiopaikka kunnostetaan. Paikalle rakennetaan myös uusi puuliiteri (ks. seuraava sivu). 27

Kota ja eräkämppä Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota rauhoituspäätöskartan A-kirjaimella merkittyyn kohtaan (Kartta 3.). Lisäksi tässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään, että alueelle voisi tulevaisuudessa rakentaa myös eräkämpän palvelemaan alueen retkeilijöitä. Molempiin rakennelmiin vaaditaan poikkeuslupa. Talvella huoltotien rakentamisen yhteydessä Valkeajärven eteläpuolelle tasoiteltiin kaksi paikkaa, joille kodan ja eräkämpän voisi rakentaa. Paikat sijoitettiin alueelle, jolla ei ole METSOinventoinnin mukaisia arvoluokkia I, II tai III (Kartta 2.). Toista paikkaa käytti työmaa- ja varastoalueenaan Työteekki kesällä 2015 (ks. seur. sivun ylempi kuva). Toinen paikka on tasattu kallion päälle kuitenkin niin, että puut suojaavat näkyvyyden järvelle (ks. seur. sivun alempi kuva). Kodan ja eräkämpän rakentamisesta on käyty useita keskusteluita alueen sidosryhmien kanssa. Jotta virkistysalue koettaisiin houkuttelevana, asianmukainen palvelutarjonta taukopaikkoineen on erittäin tärkeätä. Kunnollisen ja nykyaikaisen taukotuvan tarve nähdään suurena, jotta esimerkiksi aluetta käyttävät partiolaiset tai 4H-yhdistykset voisivat väliaikaisesti majoittua. Valkeajärven laavu ja Alisen Ritajärven mökki koetaan tähän tarkoitukseen melko epäkäytännöllisiksi ja myös liian pieniksi. Piirroskuvassa on eräs malli pyöröhirsikodasta, jonka varustuksena olisi ainakin pöytiä ja penkkejä, tulisija ja huuva. Ei ole myöskään perusteltua hajasijoittaa rakennuksia eri puolelle luonnonsuojelualuetta, vaan mahdollisesti rakennettavat kota ja eräkämppä on järkevää sijoittaa huoltotien päähän alueelle, jossa ei ole merkittäviä luontoarvoja, ja jonne on mahdollista päästä nopeimmin myös hälytysajoneuvoilla (Kartta 2.). 28

Leiriytyminen Ritajärvellä Rauhoituspäätöksen mukaan luonnonsuojelualueella on leiriytyminen kielletty. Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa on kuitenkin alustavasti sovittu, että leiriytyminen (telttailu) sallitaan Alisen Ritajärven mökin sekä Valkeajärven laavun ja kodan lähistöllä (Kartta 3.). Näillä paikoilla tulee sijaitsemaan myös kuivakäymälät. 29

6.5. Tiedottaminen ja markkinointi Koko Sastamalan seudun matkailun kehittämiselle on etua siitä, että luontomatkailun huippukohde, Ritajärven erämainen retkeilyalue kehittyy. Nykyään matkailijat valitsevat matkakohteensa tekeminen edellä, joten alueella tulee olla tarjolla erilaisia aktiviteetteja. Tällöin on paikallisten luontomatkailuyrittäjien ja muiden palveluntuottajien tarjonta tarpeen. Myös Sastamalan muut kohteet tukevat matkakohteen valintaa; perhe päättää vierailla esimerkiksi Herra Hakkaraisen talossa ja samalla vierailulla myös retkeilee Ritajärvellä. Suosittua on, että lapsille halutaan luoda vahvempi luontosuhde ja viedä heidät metsään luonnon keskelle. Tämä mahdollisuus tulee olla oikein toteutettu ja markkinoitu, jotta se saavuttaa käyttäjät ja vastaa kysyntään. Ritajärven retkeilyalueella on eräs merkittävä etu muihin alueisiin verrattuna. Huomattava ja ainutlaatuinen vetovoimatekijä on helppo saavutettavuus junalla, mikä tulee ottaa esille myös alueen markkinoinnissa. Patikoinnin voi aloittaa suoraan Karkun rautatieasemalta, josta on useita polkureittivaihtoehtoja Ritajärvelle. Tosin vielä nämä reitit ovat huonosti merkittyjä, mutta ne olisi kuitenkin suhteellisen pienellä työllä helposti liitettävissä Ritajärven virkistysalueen kokonaisuuteen. Samaten Ritajärven alueelta on hajanaista polkuverkostoa länteen Pääjärvelle, jossa sijaitsee Kapteeninkallion leirikeskus. Vetovoimaisuuden ja markkinoinnin kannalta näitä alueita kannattaakin käsitellä yhtenä virkistysaluekokonaisuutena. * * * Monikanavainen viestintä. Ritajärven luonnonsuojelu- ja virkistysalueen mahdollisuuksista kerrottaessa avainasemassa on monikanavainen viestintä. Tärkeätä on näkyä paitsi painetuissa kartoissa ja esitteissä, niin myös sosiaalisessa mediassa. Minimissäänkin aluetta karttoineen pitää esitellä Sastamalan kaupungin kotisivuilla. Lisäksi Ritajärven alue voisi näkyä myös muidenkin paikallisten toimijoiden, kuten yhdistysten, kotisivuilla. Linkittyminen myös Sastamalan ulkopuolelle on tärkeätä ja näkyvyyttä voisikin saada esimerkiksi Outdoors Finlandin 4 kautta. Reittiesitteet. On myös erittäin tärkeätä luoda alueesta reittiesitteet karttoineen, sillä niitä ei ole ollut julkisesti saatavilla. Kustannustehokas vaihtoehto reittikarttojen laatimiseen voisi olla GPS-pohjainen Garmin Basecamp -reittisuunnitteluohjelma, jonka avulla voidaan määritellä mm. vaellusreitin pituus, korkeuskäyrät, nähtävyydet ja reitin varren palvelut. Esimerkkinä on seuraavalla sivulla Valkeajärven reitistä (2,5 km) laadittu suunnitelma, joka lähtee Ritajärventien P-alueelta (Kartta 4.). Tarkka reittiesite Valkeajärveltä laaditaan kun reitin rakennustyöt on saatu valmiiksi. Lisäksi tarkoitus on laatia reittiesitteet Alisen Ritajärven ja Ylisen Ritajärven kierroksista, ja mahdollisesti myös reiteille, jotka ulottuvat Ritajärven luonnonsuojelualueen ulkopuolelle eli Hornion, Karkun tai Pääjärven suuntaan. Suomen Latu ry:n suosittelema malli reittiesitteestä on kaksipuolinen A4-esite, joka sisältää kartan lisäksi tiedot mm. reitin pituudesta, kestosta, vaativuusluokituksesta, nähtävyyksistä sekä yleisen reittikuvauksen. Reittiesitteet ja kartat kannattaa laatia niin sähköiseen kuin painettuunkin muotoon. Koska Ritajärven virkistysalueen kehittämisessä avainasemassa ovat ekologisuus ja teknologia, tärkeässä roolissa voisivat olla myös älypuhelimet ja niiden sovellukset. Reittien varsille, esimerkiksi opastustauluihin tai mahdollisesti muodostettaville luontopoluille, voisi sijoittaa vaikkapa QR- eli ruutukoodeja. Ne voivat pitää sisällään periaatteessa rajattoman määrän tietoa, esimerkiksi alueen luontotyy- 4 Etelä-Suomen virallinen retkeily- ja ulkoiluportaali, jossa on merkittävä osa pyöräily, melonta- ja vaellusreiteistä. 30

pit, historiatiedot ja lähialueen ruokailu-, majoitus- tms. palvelut. Tällöin osa reittien infosta (esim. palveluista) olisi saavutettavissa pelkästään sähköisessä muodossa, mutta tällöin informaatiota myös voisi olla huomattavasti enemmän kuin perinteisissä reitin varren opastustauluissa. Kartta 4. GPS-pohjainen Valkeajärven reittikartta (luonnos). 31

7. KUSTANNUSARVIO Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen ja rakentamisen kustannusarvio vuodelle 2016 on seuraava: Työteekin palkat sosiaalikuluineen 25 500 Työteekin matkakulut 4 000 Kaupungin mökin pihan kunnostus sekä portaat mökin takana olevalle kalliolle 5 000 (jäi tekemättä vuonna 2015) Pitkospuut, penkit, pöydät, nuotiopaikkojen kunnostus ja halkokatokset 20 000 Pienkalusto 1 000 Vene kaupungin mökin rantaan 1 500 Ostopalvelut (opastustaulujen kartat, luontopolun inventointi yms.) 11 000 Viitoituskyltit (30 kpl), opastetaulut (6 kpl) ja tervetuloportti 15 000 Kylttien ja opastetaulujen perustuksien teko ja pystytys sekä reittien merkintä 7 000 Markkinointimateriaali, esitteet, kotisivut ym. 5 000 Polttopuiden teko ja kuljetus 2 000 Muut kulut (vakuutukset ja kaikki muu odottamaton meno) 3 000 Yhteensä 100 000. 32

8. ALUEEN TILAN SEURANTA JA VASTUUTAHOT Sastamalan maaseutulautakunta esittää Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman Sastamalan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen sen vahvistaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma tarkastetaan ja uudistetaan 10 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2025. Jos alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta poikkeaminen osoittautuu tarpeelliseksi tämän 10-vuotiskauden aikana, haetaan poikkeamiseen lupaa Pirkanmaan Ely-keskukselta. Hoito- ja käyttösuunnitelman ovat laatineet Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessissa Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy. Elävä maaseutu on myös Katariina Pylsyn johdolla organisoinut METSO-inventoinnin sekä vastannut Ritajärven luonnonsuojelualueen hakuprosessista ja alueen kokonaissuunnittelusta. Luonnonsuojelualueen suunnittelu-, hoito- ja ylläpitovastuu on jatkossakin Elävän maaseudun osaprosessilla, joka vuonna 2016 sopii tarkemmin tässä suunnitelmissa mainituista hoitoja ylläpitotoimien organisoinnista mm. Työteekin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luonnonsuojelualueen tilaa seuraa ja rauhoitusmääräysten noudattamista valvoo Elävän maaseudun osaprosessi yhdessä Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa. 33

9. LOPPULAUSEET Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoituksena on ollut kertoa, miten Ritajärven luonnonsuojelualueella turvataan luonnonarvot samalla kun sitä rauhoituspäätöksen suomin ehdoin kehitetään virkistysalueena. Keskellä Sastamalaa sijaitseva Ritajärven luonnonsuojelualue on kaupungin helmi. Alueella on useita arvokkaita piirteitä, kuten luonnontilaiset vanhat metsät, kauniit järvet, suuret siirtolohkareet ja louhikot sekä ennen kaikkea hiljaisuus. Pirkanmaan oloissa Ritajärvien alue onkin erittäin arvokas luontokohde. Laajuutensa vuoksi sillä on kiistatta jopa valtakunnallista merkitystä. Paradoksaalista kyllä, samaan aikaan alue on tuntematon monille paikkakuntalaisillekin. Suurin syy lienee siinä, että alueesta ei ole julkisesti saatavilla karttoja tai esitteitä, eikä sitä ole markkinoitu juuri mitenkään. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu ulkoilureitistö tuo alueelle enemmän käyttäjiä, jolloin se palvelee omien kuntalaisten lisäksi myös muualta tulevia matkailijoita. Sastamalan seudulla on useita (luonto)matkailuyrittäjiä, joiden toiminta voisi palvella Ritajärven käyttäjiä. Aikaa myöten myös uusia yrityksiä voi syntyä, sillä retkeilijät tarvitsevat ja käyttävät matkailupalveluita sopivin välimatkoin. Lisäksi on hyvä muistaa, että ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito on erittäin edullista verrattaessa esimerkiksi liikuntahalleihin. Yhteistyössä esimerkiksi Työteekin ja Vammalan ammattikoulun kanssa Ritajärven alueesta on mahdollista saada varsin kustannustehokkaasti suosittu ulkoilu-, opetus- ja virkistyskohde. Alueella yhdistyvät myös eri intressit, kuten luonnonsuojelu, retkeily, opetus, matkailu ja yhdistystoiminta. Kehittämisen ja yhteistyön voimin on mahdollista saada aikaan reitistö, joka palvelee opetusta aina alakoulusta yliopistoihin asti. Tällöin Ritajärven luonnonsuojelualueella on kaikki edellytykset toimia alueensa pienoiskansallispuistona. Ritajärven alueen kehittäminen tukee myös Sastamalan kaupungin strategiaa, jonka peruspilareita ovat mm. elämänhallinnan edistäminen ja vetovoiman vahvistaminen. Alueelta löytyy paljon vastauksia näihin molempiin strategisiin valintoihin. 34

LIITE 1. VALKEAJÄRVEN REITIN JA P-ALUEIDEN KARTTA- JA SELOSTUSOSA A. P-alue, Ritajärventie. P-alueen laajennus (linja-autolla mahdollisuus kääntyä) Ritajärventien itäpuolelle ja Valkeajärvelle vievän polun eteläpuolelle, muutaman puun kaato ja maaston tasoitus. Opastustaulu ja viitoitusta Valkeajärvelle lähtevän polun alkuun. Pöytä ja penkki P-alueen viereen kumpareen päälle. OSITTAIN VALMIS B. P-alue, Lammentaantie. Pöytä ja penkki. Opastustaulu ja viitoitusta. C. P-alue, Harjunpääntie. Opastustaulu ja viitoitusta. D. Pitkospuut. Kosteaan rantamaastoon, n. 25 metriä. Viitoitusta. OSITTAIN VALMIS E. Pitkospuut. Kosteaan rantaan, n. 10 metriä. VALMIS F. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, n. 20 metriä. OSITTAIN VALMIS G. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, n. 5+10 metriä. VALMIS H. Ranta-alue. Portaat rantaan, alatasanne, pöytä ja penkit, laituri, soutuvene, viitoitusta. LÄHES VAL- MIS I. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, n. 15 metriä. VALMIS J. Kota ja/tai eräkämppä. Muutamia mäntyjä kaadetaan, alusta tasoitetaan (Huom. Työ tehty talvella 2015). Puuliiteri, kuivakäymälä, pöytä ja penkki, opastustaulu, viitoitusta. OSITTAIN VALMIS K. Huoltotie. Rakennetaan Jussi Heinon mökkitieltä noin 130 metrin pituinen huoltotie, joka ulottuu kodan rakennuspaikalle (Huom. Tie tehty talvella 2015). VALMIS L. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, pirunpelto: n. 20 metriä. OSITTAIN VALMIS M. Pitkospuut. Kosteahko rantamaasto, n. 25 metriä. N. Pitkospuut. Yli kivikon, n. 5 metriä. O. Silta. Yli Valkeajärven laskuojan, n. 3 metriä. VALMIS P. Penkki. Viitoitusta. Q. Laavu ja puuliiteri (ovat jo olemassa). Pöytä ja penkki, kuivakäymälä, opastustaulu, viitoitusta. R. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, n. 20 metriä. Pienet portaat kiven päälle lähellä laavua. S. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, n. 8 metriä. T. Nuotiopaikka (on jo olemassa). Penkin jatko ja pöytätaso, halkokatos, viitoitusta. U. Pitkospuut. Kivikkoinen paikka, n. 35 metriä. Rakennettavat kohteet yhteensä: n. 200 metriä pitkospuita, 1 portaat, 6 opastustaulua, 1 kota ja/tai eräkämppä, 1 puuliiteri, 1 halkokatos, 2 kuivakäymälää, 3 pöytää, 5 penkkiä, 1 laituri, 1 soutuvene. Opastustauluissa on mm. alueen kartta ja reitit, luonnonsuojelualueella sallittu ja kielletty toiminta sekä yleistä alueen luontotyypeistä. Lisäksi Valkeajärven kierroksella suoritetaan polkujen auki raivausta. Reitillä pysymisen helpottamiseksi raivatut polut merkitään värikoodein. Lisäksi reitin varrelle tehdään puisia opasviittoja. 35

36