R A M I R E N T I N V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2
Scanclimber hammastankotyölavoja varustettuna huippuharustuksella. VUONNA 2002 RAMIRENT TOIMI 9 MAASSA Hammastankotyölava kunnossapitotöissä. Telineasennustyötä laivanrakennustelakalla.
in toimipisteet Euroopassa Suomi 97 Ruotsi 13 Norja 30 Venäjä 3 Viro 7 Latvia 8 Liettua 3 Puola 13 Unkari 1 Yhteensä 175
NORJA PIETARI VIRO RUOTSI LIETTUA LATVIA MOSKOVA PUOLA UNKARI
KARTTA 3 RAMIRENT LYHYESTI 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 YHDISTETTY LIIKETOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO 6 RAMIRENT SUOMI 7 RAMIRENT SKANDINAVIA 11 RAMIRENT EUROPE OY 12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 15 KONSERNIN TULOSLASKELMA 17 KONSERNIN TASE 18 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 20 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 21 EMOYHTIÖN TASE 22 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA 24 LIITETIEDOT 25 TUNNUSLUVUT 38 VOITONJAKOEHDOTUS 40 TILINTARKASTUSKERTOMUS 41 HALLINTOELIMET 43 OSAKKEEN KUUKAUSIVAIHTO JA KURSSIKEHITYS 44 TOIMIPAIKKAVERKOSTO 45 1
2 LÄMPÖVOIMALAN SAVUPIIPUN KORJAUSTYÖ VILNASSA 2002
RAMIRENT LYHYESTI on Pohjois- ja Itä-Euroopan johtava rakentamiseen ja teollisuudelle koneita sekä laitteita vuokraava yhtiö. Konsernilla on yhteensä 175 kiinteää toimipaikkaa yhdeksässä Euroopan maassa (Suomi, Norja, Ruotsi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari). -konsernin päätuoteryhmiä ovat rakennuskoneet, henkilönostimet, telineet, muotit, työmaatilat sekä torninosturit. Konserni tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetusja neuvontapalveluja. Konsernin asiakaskunta koostuu mm. rakennusliikkeistä, asennusliikkeistä, teollisuuslaitoksista, telakoista, valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityishenkilöistä. Konsernin asiakasmäärä on noin 40 000. Suomessa on suurin konevuokraamo, sillä on yli 90 toimipaikasta koostuva vuokraamoverkosto, joka kattaa koko valtakunnan. Norjassa illa on 100 %:sesti omistettu tytäryhtiö Bautas AS, joka on Norjan suurin konevuokraamo. Ruotsissa in 100 %:sesti omistama tytäryhtiö Stavdal i Sverige AB on yksi Ruotsin johtavista konevuokraamoista. Norjassa ja Ruotsissa konsernilla on yhteensä nelisenkymmentä toimipistettä. omistaa 65 % Europe Oy:stä, joka vuokraa tytäryhtiöidensä kautta rakennuskoneita ja -laitteita Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Lisäksi illa on 100 %:sesti omistettu tytäryhtiö Unkarissa. Näissä maissa on tällä hetkellä yhteensä nelisenkymmentä toimipistettä käsittävä vuokraamoverkosto. Avainlukuja 2002 2001 2000 1999 1998 Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, Me Tulos rahoituserien jälkeen, Me Tulos per osake, e Sijoitetun pääoman tuotto, % Henkilöstön määrä 31.12. 102,3 14,3 1,49 13,3 1327 68,5 11,5 1,89 25,3 629 54,0 11,4 1,96 32,4 524 37,7 7,7 1,44 29,2 317 35,3 7,6 1,52 32,2 322 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Katsaus vuoteen 2002 Kokonaisrakentaminen väheni Suomessa noin yhden prosentin vuonna 2002 verrattuna edelliseen vuoteen. Rakentamisen määrää vei alaspäin nimenomaan uudisrakentamisen väheneminen. Sen sijaan korjausrakentaminen kasvoi edelleen noin 2 3 prosentin vauhdilla. Telakoilla ja teollisuuden kunnossapidossa vuokrakaluston kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla ja jopa hieman lisääntynyt vuoden 2002 aikana. Norjassa ja Ruotsissa rakentaminen pysyi vuonna 2002 suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Venäjällä, Baltian maissa ja Unkarissa rakentaminen oli erityisen vilkasta vuonna 2002 ja selvästi paremmalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Puolan rakentaminen on edelleen ollut laskusuunnassa vuoden 2002 aikana. Vuosi 2002 oli -konsernille hyvin merkittävä vuosi. Vuonna 2002 laajensi toimintaansa Skandinaviaan ostamalla Norjan suurimman konevuokraamon Bautas AS:n koko liiketoiminnan. Norjan lisäksi tähän liiketoimintaan kuuluu merkittävää vuokraustoimintaa Ruotsissa, jossa toiminta tapahtuu Stavdal-nimisen tytäryhtiön kautta. Sekä Norjan että Ruotsin liiketoiminnat olivat mukana -konsernissa vuonna 2002 vain kolme viimeisintä kuukautta. Suomessa vahvistettiin asemia telinevuokrausliiketoiminnassa ostamalla keväällä 2002 Tupla- Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminta. Oyj:n omistama tytäryhtiö Hungary Bérleti Kft aloitti konevuokraamotoiminnan Unkarissa 12.4.2002 avaamalla ensimmäisen toimipisteensä Budapestissä. -konsernin liikevaihto kasvoi 48,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kasvusta merkittävä osa tuli Norjan ja Ruotsin yhtiöistä, joita ei luonnollisestikaan ollut mukana edellisen vuoden luvuissa. Myös Europe kasvoi edelleen voimakkaasti 31,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kotimaan toiminnot kasvoivat 4,9 % verrattuna vuoteen 2001. Konsernin käyttökate parani 41,5 % ollen 29,6 milj. euroa (20,9 milj. euroa), liikevoitto kasvoi 26,6 % 16,4 milj. euroon (12,9 milj. euroa) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 32,5 % 14,3 milj. euroon (10,8 milj. euroa). Kotimaan toimintojen liikevoitto oli 11,6 milj. euroa, Europen liikevoitto oli 1,9 milj. euroa ja Skandinavian liikevoitto vuoden kolmelta viimeiseltä kuukaudelta oli 2,9 milj. euroa. -konserni panosti strategiansa mukaisesti vuoden 2002 aikana voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Konserni toimii nykyisellään yhdeksässä Euroopan maassa ja sillä on yhteensä 175 kiinteää toimipaikkaa näissä maissa. Henkilöstöä konsernilla on noin 1300 henkeä, joista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee ulkomailla. 4
Näkymät vuodelle 2003 Kokonaismarkkinoiden odotetaan Pohjoismaissa pysyvän ennallaan tai hieman kasvavan verrattuna vuoteen 2002. Itäisen Euroopan maissa kokonaismarkkinoiden arvioidaan edelleen kasvavan voimakkaasti. Johtuen vuonna 2002 tehdyistä mittavista panostuksista itäisen Euroopan maissa sekä ennen kaikkea Bautas-liiketoimintakaupasta arvioidaan -konsernin liikevaihdon kasvavan 190-200 milj. euron tasolle vuonna 2003. Myös konsernin tuloksen arvoidaan selvästi parantuvan verrattuna vuoteen 2002. in kansainvälistymis- ja kasvustrategia -konserni hakee edelleen kasvua tulevina vuosina. Samanaikaisesti konsernin kannattavuus on tarkoitus pitää hyvällä tasolla. Kasvu tapahtuu pääsääntöisesti kansainvälistymisen kautta, mutta myös kotimaassa tullaan jatkamaan kasvu-uralla. Konsernin päämarkkina-alue on Pohjoismaiden lisäksi ns. kehittyvät itäisen ja keskisen Euroopan maat. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus, vaan taustalla ovat selkeät syyt, miksi se on ille valittu kehityssuunta. Ensinnäkin, riittävän kasvun ja yrityskoon saavuttaminen pelkästään Suomen markkinoilta on käytännössä mahdotonta johtuen Suomen rajallisista konevuokrausmarkkinoista. Voimakas kasvu taas on välttömätöntä, jotta yritys pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden eurooppalaisten konevuokraamoiden kanssa kasvavilla markkinoilla. Toiseksi, eri maiden konevuokrausmarkkinat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja myös näiden markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteet voivat kulkea eri tahtia, joten olemalla mukana useiden maiden markkinoilla on yrityksen kehitys selvästi tasaisempaa kuin toimittaessa vain yhden maan markkinoilla. Kolmanneksi, konevuokrauksessa käytettävät koneet ja laitteet ovat eri maissa samanlaisia, jopa usein samojen kansainvälisten valmistajien tuotteita. Näin ollen kapasiteettia voidaan tarvittaessa helposti siirtää myös maasta toiseen ja saada tätä kautta parempi kapasiteetin käyttöaste kuin toimittaessa ainoastaan yhden maan markkinoilla. Maaliskuussa 2003 Erkki Norvio Toimitusjohtaja TULOS RAHOITUS- ERIEN JÄLKEEN 1998-2002 LIIKEVOITTO 1998-2002 LIIKEVAIHTO 1998-2002 Me 20 Me 20 Me 100 101,5 15 10 7,6 5 7,7 11,4 11,5 14,3 15 10 5 8,4 8,4 12,1 12,9 16,4 90 80 70 60 50 40 30 20 34,1 36,9 53,8 68,2 10 98 99 00 01 02 98 99 00 01 02 0 98 99 00 01 02 5
YHDISTETTY LIIKETOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO RAMIRENT-KONSERNI VUOKRAAMOVERKOSTO RAMIRENT SUOMI BAUTAS NORJA STAVDAL RUOTSI RAMIRENT EUROOPPA TUOTELINJAT OSTOT MARKKINOINTI KONSERNIN JOHTORYHMÄ Erkki Norvio Thorolf Hannus Kurt Opseth Timo Korhonen Petri Söderholm Reijo Fernelius Jorma Nyyssölä RAMIRENT OYJ HALLITUS Erkki Norvio TOIMITUS- JOHTAJA TALOUS JA HALLINTO Thorolf Hannus RAMIRENT SUOMI Petri Söderholm RAMIRENT EUROOPPA Timo Korhonen RAMIRENT SKANDINAVIA Kurt Opseth -konserni toimii yhdeksässä maassa. Toiminnallisen rakenteen peruslähtökohta on paikallisuus ja toiminta tapahtuu eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden kautta. Konsernitasolla koordinoidaan strateginen suunnittelu, investointitoiminta, rahoitus sekä kaikkia markkina-alueita koskevat yhteiset asiat. Suomessa toimitaan -tuotemerkin alla, emoyhtiössä Oyj:n lisäksi konsernilla on Suomessa telinetoimintaa varten kaksi tytäryhtiötä Teline-Rami Oy ja Uudenmaan Telineykköset Oy, sekä torninosturivuokrausta varten Rami-Cranes Oy. Suomen toiminta on maantieteellisesti jaettu kahdeksaan alueeseen ja kiinteitä toimipaikkoja on jo yli 90 kappaletta. Norjassa toiminta tapahtuu tytäryhtiö Bautas AS:n kautta. Yhtiöllä on 30 kiinteää toimipaikkaa 4:llä alueella eri puolilla Norjaa. Ruotsissa toimitaan Stavdal -tuotemerkillä 13:ssa kiinteässä toimipisteessä lähinnä eteläisen Ruotsin alueella. Itä- ja Keski-Euroopan maissa (Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Unkari) toiminta tapahtuu Europe -ryhmän kautta siten että, joka maassa on omat tytäryhtiöt. Kiinteitä toimipaikkoja on yhteensä näissä maissa 35 kappaletta. 6
RAMIRENT SUOMI Historia in historia ulottuu vuoteen 1955, jolloin avoin yhtiö nimeltä Rakennusmies perustettiin. Tuolloin Suomeen tarvittiin uusia rakennuskoneita ja -laitteita tukemaan sodanjälkeistä rakentamista. Yhtiön toimialaksi määriteltiin rakentamisen koneiden ja laitteiden maahantuonti, kauppa ja valmistus. 1960- ja 1970-luvuilla tuotevalikoima kasvoi ja yhtiön toiminta laajeni käsittämään myös erilaisten elementtien kehittämisen ja valmistuksen. Tässä vaiheessa yhtiön nimi oli A-Elementti Oy Rakennusmies. Vuonna 1983 Oy Partek Ab osti yhtiön koko osakekannan ja seuraavien 2 3 vuoden aikana elementtituotanto siirrettiin Partekin vastaavaan ryhmään. Yhtiön nimi muuttui oman tuotannon loputtua A-Rakennusmies Oy:ksi. Tämän muutoksen kautta yhtiö palasi juurilleen ja keskittyi rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuontiin, myyntiin ja vuokraukseen. 1980-luvun lopulla toiminta jälleen kasvoi ja tuotevalikoima laajeni. Lisää kasvua haettiin lähinnä yritysostoin. Vuonna 1989 ostettiin Rakennuslaite Oy, joka oli toiminut siinä vaiheessa jo 15 vuotta rakennuskonevuokraamona. Hytec Oy, joka oli johtava muotteja ja henkilönostimia myyvä ja vuokraava yritys, liitettiin yhtiöön vuonna 1991. Vuonna 1992 ostettiin suurin osa Monivuokraus Ky:n liiketoiminnasta ja vuokraamoverkostosta. Tämä kasvatti huomattavasti yhtiön toimintaa rakennuskonevuokraamona. Vuonna 1993 Starckjohann Telko Oy:n rakennuskonetoiminta yhdistettiin yhtiöön ja vuonna 1994 ostettiin Tallberg Rakennustekniikka Oy:n liiketoiminta. Vuonna 1995 ostettiin Betox Oy:n liiketoiminta. Joulukuussa 1995 A-Rakennusmiehen liiketoiminta siirtyi uudelle yhtiölle, jonka omistajiksi tulivat A-Rakennusmiehen avainhenkilöt Gaspar Oy Ab-nimisen holdingyhtiön kautta ja CapMan Capital Management Oy:n ja MB Finance Group Oy:n hallinnoimat rahastot. Vanhoista omistajista säilyivät Oy Julius Tallberg Ab, Oy Partek Ab sekä Starckjohann Oy, joista kaksi jälkimmäistä myivät marraskuussa 1997 osuutensa yhtiön muille omistajille. Vuonna 1998 yhtiö listautui Helsingin Pörssin päälistalle ja julkinen noteeraus yhtiön osakkeilla alkoi 30.4.1998. Tässä yhteydessä pääomasijoittajat CapMan Capital Management ja MB Finance Group luopuivat omistuksestaan. Yhtiö jatkoi edelleen yritysostojaan. Vuonna 1998 ostettiin Kehä-Vuokrauksen ja Cranes- Sammon konevuokraustoiminnot ja vuonna 2000 ostettiin kaksi telinevuokrausalan yhtiötä: Uudenmaan Telineykköset Oy ja Etelä-Suomen Telinepiste Oy. Torninosturitoiminta yhtiöitettiin Rami-Cranes Oy nimiseksi tytäryhtiöksi maaliskuun alussa 2000 ja telinetoiminnot yhdistettiin Teline-Rami Oy nimiseksi tytäryhtiöksi vuoden 2001 alussa. A-Rakennusmies Oyj:n nimi muutettiin Oyj:ksi maaliskuussa 2001. Vuonna 2002 ostettiin telinevuokrausalan yhtiön Tupla-Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminnat. Markkinakehitys in arvion mukaan Suomen rakennuskonevuokrausmarkkinat pysyivät vuonna 2002 edellisen vuoden tasolla. Vuokrakoneiden käyttö on kansainvälisen mittapuun mukaan Suomessa edelleen suhteellisen alhaisella tasolla. Rakennusliikkeiden ja teollisuuden keskittyessä kannattavuuden ja toiminnan tuottavuuden parantamiseen on odotettavissa, että vuokrauspalvelujen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa jonkin verran. Rakentamisen ja teollisuuden yleisen aktiivisuuden kasvusta riippuen Suomen rakennuskonevuokrausmarkkinoiden kasvun arvioidaan tulevaisuudessa vaihtelevan 0 10 %:n välillä vuosittain. Toiminnot ja markkinatilanne Rakennuskoneet ja henkilönostimet tuotelinjat kattavat rakentamisessa ja teollisuuden kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja henkilönostinten vuokraamisen sekä niihin liittyvien tarvikkeiden ja oheistuotteiden myynnin. Näiden ryhmien koneet ja laitteet liittyvät mm. betonointiin, maan tiivistämiseen, nostamiseen, lämmittämiseen, hiontaan, jyrsintään, hitsaamiseen, poraamiseen ja naulaamiseen. Myös erilaiset leikkurit, paineilmakalustot, sähkö- ja valaisinkalustot, pumput sekä tutkimus- ja mittauskalustot 7
8 RAMITILAT EDUSKUNTATALON LISÄRAKENNUSTYÖMAALLA.
kuuluvat ryhmän tuotevalikoimaan. Näiden tuotelinjojen yhteinen liikevaihto kasvoi jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2003 vuokrausliikevaihdon arvioidaan edelleen hieman kasvavan. Muotti-tuotelinja vuokraa ja myy rakennustyömaiden tarvitsemia betonointimuottikalustoja sekä niihin liittyviä suunnittelu- ja asennussekä opastuspalveluja. Muottikalustoa käytetään sekä pysty- että vaakarakenteiden, kuten seinien ja holvien valamiseen. Muotti-tuotelinjan liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla, myös vuoden 2003 liikevaihdon arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman kasvavan. Teline-tuotelinjan toiminta tapahtuu Oyj:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden, Teline-Rami Oy:n ja Uudenmaan Telineykköset Oy:n kautta. Näiden yhtiöiden vastuualueena on telineiden ja sääsuojien vuokraus ja myynti. Yhtiöiden kokonaisvaltainen palvelu käsittää telineiden ja suojauksien vuokrauksen lisäksi suunnittelua, pystytykset, siirrot, purut ja kuljetukset. Teline-tuotelinjan liikevaihto kasvoi edelleen merkittävästi vuonna 2002 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2003 liikevaihdon arvoidaan edelleen kasvavan jonkin verran. Työmaatila-tuotelinja vuokraa ja myy työmaatiloja ja kontteja uudis- ja korjausrakennustyömaille sekä moniin muihin käyttötarkoituksiin. Tuotevalikoima kattaa mm. työmaiden toimisto-, pukeutumis-, ruokailu-, varasto- ja majoitustilat. Tämän tuotelinjan liikevaihto kasvoi jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Myös vuodelle 2003 arvioidaan pientä kasvua. Torninosturi-tuotelinjan toiminta tapahtuu Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön, Rami-Cranes Oy:n kautta. Rami-Cranes Oy:n vastuualueena on torninostureiden ja työmaahissien vuokraus ja myynti sekä niihin liittyvät huolto- ja varaosapalvelut. Lisäksi erilaisten nostinten ja rakennuskohteiden korjaus- sekä varaosapalvelut ovat osa Rami- Cranesin liiketoimintaa. Rami-Cranesin liikevaihto laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen johtuen lähinnä uusien torninostureiden myynnin pysähtymisestä vuonna 2002. Vuoden 2003 liikevaihdon arvioidaan jonkin verran kasvavan verrattuna vuoteen 2002. Suomen liikevaihto Suomen liikevoitto 60,0 M 11,6 M 9
10 GEDA TAVARAHISSI TYÖMAAKÄYTÖSSÄ.
RAMIRENT SKANDINAVIA Historia Norjan suurin rakennusyhtiö Veidekke ASA yhtiöitti sisäisen konevuokrausosastonsa Bautas-nimiseksi tytäryhtiökseen vuonna 1997. Bautas AS:n perustamisen ajoitus oli onnistunut, sillä yhtiö kasvoi orgaanisesti vuodesta 1997 vuoteen 1999 kolminkertaiseksi ja samanaikaisesti Veidekken osuus liikevaihdosta putosi 100 %:sta alle 50 %:iin. Vuonna 2000 Bautas osti suurimman kilpailijansa Stavdalin, joka oli tuolloin listattu yhtiö Oslon pörssissä. Tämän yritysoston myötä Bautaksen liikevaihto kaksinkertaistui ja samalla yhtiö sai hyvän markkina-aseman myös Ruotsissa. Norjassa Stavdal sulautettiin Bautakseen, mutta Ruotsissa jatkettiin Stavdal -nimellä. Vuonna 2001 Norjan toiseksi suurin rakennusyhtiö AF-gruppen teki sisäistä rakennuskonevuokraustoimintaansa koskevan ulkoistamissopimuksen Bautas AS:n kanssa, sopimuksen myötä suurin osa ns. kevyestä konekalustosta siirtyi Bautaksen hoidettavaksi. Tämä oli selvä merkki siitä, että Bautas oli onnistunut kehittymään itsenäiseksi konevuokraamoksi. Vuonna 2001 ostettiin vuokraamoalan yritys myös Etelä-Ruotsista, jolloin Stavdalista tuli Ruotsissa valtakunnallinen vuokraamo, jolla on toimintaa kaikilla tärkeimmillä alueilla Ruotsissa. Bautas ja Stavdal siirtyivät syyskuussa 2002 tehdyn kaupan myötä 1.10.2002 alkaen osaksi -konsernia. Samalla Norjan ja Ruotsin toiminnoista muodostettiin Skandinavia-ryhmä. Markkinakehitys Norja (Bautas AS) Konevuokrausmarkkinat ovat olleet Norjassa vakaalla ja hyvällä tasolla jo viimeiset kaksi vuotta. Bautaksen toiminta on kehittynyt vuonna 2002 ja varsinkin sen viimeisellä neljänneksellä positiivisesti kaikilla alueilla Norjassa. Vuonna 2003 kokonaismarkkinat säilynevät edelleen hyvällä tasolla, alueelliset vaihtelut kuitenkin kasvavat. Arvioimme pystyvämme parantamaan markkinaasemaamme Norjassa vuonna 2003. Ruotsi (Stavdal i Sverige AB) Ruotsissa konevuokrausmarkkinat ovat vuonna 2002 pysyneet suhteellisen vakaina, kuitenkin suuriakin alueellisia eroavaisuuksia on esiintynyt. Lisääntynyt kilpailu Tukholman alueella on kiristänyt tilannetta, Öresundin alueen markkinat ovat olleet alhaisella tasolla ja Göteborgin alueella on tilanne myös kiristynyt. Vaikka Stavdalin liikevaihto kasvoi vuonna 2002 ja myös sen viimeisellä neljänneksellä verrattuna vuoteen 2001, ei kannattavuustavoitteita saavutettu ja tulos huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2003 Ruotsin vuokrausmarkkinoiden arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2002. Stavdalissa viime vuonna tehtyjen panostusten ansiosta arvioimme Stavdalin kehityksen olevan positiivista vuonna 2003 ja kannattavuuden paranevan verrattuna edelliseen vuoteen. Skandinavian liikevaihto 26,8 M Norjassa ja Ruotsissa rakentamisen kokonaismarkkinat pysyivät vuonna 2002 suurin piirtein vuoden 2001 tasolla. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen menivät jonkin verran alaspäin ja asuntorakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen taas lisääntyivät jonkin verran. Vuodelle 2003 odotetaan kokonaisrakentamisen Norjassa hieman laskevan, kun taas Ruotsissa arvoidaan rakentamisen hieman piristyvän verrattuna vuoteen 2002. Skandinavian liikevoitto 2,9 M 11
RAMIRENT EUROPE Historia Europe konevuokraustoiminta aloitettiin Moskovassa vuonna 1989 perustamalla yhteisyritys silloiseen Neuvostoliittoon yhdessä kahden paikallisen yhteistyöpartnerin kanssa. Vuonna 1993 toiminta Moskovassa siirrettiin 100 %:sesti omistettuun tytäryhtiöön, ZAO Techrentiin. Vuonna 1994 Europe toimintaa laajennettiin Pietariin ja Tallinnaan perustamalla paikalliset tytäryhtiöt. A-Rakennusmies East Oy aloitti toimintansa vuonna 1997, jolloin silloisista A-Rakennusmies Oy:n idäntoiminnoista muodostettiin oma yhtiönsä, johon tuli 50 %:n osuudella mukaan Capman Capital Management Oy:n hallinnoima Alliance ScanEast Fund L.P. -rahasto. Nykyisellään toiminta hoidetaan Europe Oy:n ja sen tytäryhtiöiden kautta. Europe Oy:llä on tytäryhtiöitä viidessä maassa. Venäjällä OOO Techrent Moskovassa ja ZAO Peterrent Pietarissa, Virossa AS, Latviassa A- SIA sekä RAMITEH SIA, Liettuassa A- UAB sekä Puolassa Rema-Rental S.A. ja Operator S.A. Lisäksi Oyj on perustanut tytäryhtiön Unkariin, Hungary Bérleti Kft:n, joka aloitti toimintansa vuoden 2002 alkupuolella. Vuonna 2000 toimeenpannun osakeannin myötä Oyj:n omistusosuus Europe Oy:ssä nousi 65 %:iin ja vastaavasti Alliance ScanEast Fund L.P.:n osuus laski 35 %:iin. Oyj:llä on lunastusoikeus myös tähän vähemmistöosuuteen. Yleistä Europe on kehittynyt strategiansa mukaisesti. Vuonna 2002 Europe -ryhmän liikevaihto kasvoi 31,5 % verrattuna edelliseen vuoteen, myös liiketulos parani huomattavasti vuoteen 2001 verrattuna, ollen 2,0 milj. euroa. Tulos parani kaikissa Europe -ryhmän maissa. Vuonna 2003 toiminnan odotetaan edelleen kasvavan, päähuomio on kuitenkin kannattavuuden parantamisessa. Viro ( AS) Rakentaminen Virossa kasvoi vuonna 2002 noin 15 % ja tämä yhdessä AS in toimi- 12
pisteverkoston kasvattamisen kanssa johti erittäin hyvään vuoteen Virossa. Toiminta laajeni Pärnuun, Narvaan, Tarttoon ja Saarenmaalle. Yhtiön liikevaihto kasvoi 40 % edelliseen vuoteen verrattuna ja tulos oli hyvällä tasolla. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2003. Latvia (A- SIA, SIA RAMITEH) Rakentamisen kasvu Latviassa ja toimipisteverkoston laajentaminen Riiassa kolmeen toimipisteeseen nostivat A- SIA:n liikevaihtoa 33 % verrattuna edelliseen vuoteen, myös yhtiön tulos parani ja muodostui erinomaiseksi. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tilikaudella 2003. Muottivuokrausta harjoittava SIA VIA TEH lisäsi liikevaihtoaan 61 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos oli erinomainen. Vuonna 2003 yrityksen nimi muuttuu RAMITEH SIA:ksi ja samalla tuotevalikoima laajenee koskemaan myös teline- ja työmaatilavuokrausta. Myös RAMITEH SIA:ssa kehityksen arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna 2003. Liettua (A- UAB) Rakentaminen Vilnassa ja koko Liettuassa oli hyvässä kasvussa vuonna 2002. Myös yhtiön liikevaihto kasvoi ja muodostui tavoitteidensa mukaiseksi, kasvua kertyi 50 % verrattuna edelliseen vuoteen. Myös tulos oli odotusten mukaisella hyvällä tasolla. Tilikaudella 2003 tuloksen odotetaan parantuvan edellisvuodesta. Puola (Rema-Rental S.A.) edelliseen vuoteen ja Rema-Rental S.A. on nyt Puolan markkinajohtaja rakennuskonevuokrauksen alalla. Asiakkaiden maksuvaikeudet ja toiminnan laajentumisen vaatimat kustannukset veivät lopputuloksen lievästi tappiolle. Tilivuoden aikana yhdistettiin Rami-Polska Sp Z o.o.:n ja Mast-Rent Sp Z o.o.:n toiminnot Rema-Rentaliin. Yhtiön tuloksen arvioidaan paranevan vuoden 2003 aikana. Venäjä, Moskova (ZAO Techrent), Pietari (ZAO Peterrent) Moskovassa rakentaminen oli vuonna 2002 selvästi paremmalla tasolla kuin vuonna 2001. Techrentin liikevaihto kasvoi 18 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos muodostui tyydyttäväksi. Vuonna 2003 toiminnan arvioidaan kehittyvän positiivisesti ja painopiste on yrityksen toimintaedellytysten parantamisessa. Myös Pietarissa rakentamisen kasvu oli kohtalaista vuonna 2002. Peterrentin toiminta kasvoi 17 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos oli kohtuullisen hyvä. Vuodelta 2003 odotetaan hyvää kehitystä. Unkari ( Hungary Bérleti Kft.) Toiminta Unkarissa alkoi keväällä ja on lähtenyt suunnitellusti liikkeelle. Toimintaa on tarkoitus huomattavasti laajentaa vuonna 2003. Europe -ryhmän liikevaihto 15,7 M Vuokraustoiminta tapahtui Puolassa pääasiallisesti Europe Oy:n 70 %:sesti omistaman tytäryhtiön, Rema-Rental S.A.:n kautta. Markkinatilanne Puolassa oli odotetusti vaikea. Rakentaminen väheni jo toisena peräkkäisenä vuotena, nyt lasku oli 15 %. Markkinatilanteen ei odoteta paranevan oleellisesti vuoden 2003 alkupuoliskolla, mutta loppuvuonna ja vuonna 2004 tilanteen arvioidaan kohentuvan. Puolassa on tällä hetkellä 13 toimipisteen verkosto ja tavoitteena on kasvattaa verkostoa edelleen tulevina vuosina. Yhtiön liikevaihto kasvoi 33 % verrattuna Europe -ryhmän liikevoitto 1,9 M 13
14 UPRIGHT AP 62 RT AJETTAVA NIVELPUOMINOSTIN KUUKULKIJA RAKENNUSTYÖMAALLA.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Vuosi 2002 oli -konsernille hyvin merkittävä vuosi. Vuonna 2002 laajensi toimintaansa Skandinaviaan ostamalla Norjan suurimman konevuokraamon Bautas AS:n koko liiketoiminnan. Norjan lisäksi tähän liiketoimintaan kuuluu merkittävää vuokraustoimintaa Ruotsissa, jossa toiminta tapahtuu Stavdal-nimisen tytäryhtiön kautta. Sekä Norjan että Ruotsin liiketoiminnot olivat mukana -konsernissa vuonna 2002 vain kolme viimeisintä kuukautta. Suomessa vahvistettiin asemia telinevuokrausliiketoiminnassa ostamalla keväällä 2002 Tupla-Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminta. Oyj:n omistama tytäryhtiö Hungary Berléti Kft. aloitti konevuokraustoiminnan Unkarissa huhtikuussa 2002 avaamalla ensimmäisen toimipisteensä Budapestissa. -konsernin liikevaihto kasvoi 48,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kasvusta merkittävä osa tuli Norjan ja Ruotsin yhtiöistä, jotka eivät luonnollisestikaan olleet mukana edellisen vuoden luvuissa. Myös Europe kasvoi edelleen voimakkaasti, 31,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kotimaan toiminnot kasvoivat 4,9 % verrattuna vuoteen 2001. Konsernissa liikevoitto kasvoi 26,6 %. Kotimaan toimintojen liikevoitto oli 11,6 Me. Europen liikevoitto oli 1,9 Me ja Skandinavian liikevoitto vuoden kolmelta viimeiseltä kuukaudelta oli 2,9 Me. -konserni panosti strategiansa mukaisesti vuoden 2002 aikana voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Konserni toimii nykyisellään yhdeksässä Euroopan maassa ja sillä on yhteensä noin 170 kiinteää toimipaikkaa näissä maissa. Henkilöstöä konsernilla on noin 1300 henkilöä, joista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee ulkomailla. -konserni hakee edelleen kasvua tulevina vuosina. Samanaikaisesti konsernin kannattavuus on tarkoitus pitää hyvällä tasolla. Kasvu tapahtuu pääsääntöisesti kansainvälistymisen kautta, mutta myös kotimaassa tullaan jatkamaan kasvu-uralla. Konsernin päämarkkinaalue on Pohjoismaiden lisäksi ns. kehittyvät itäisen- ja keskisen Euroopan maat. Kansainvälistyminen ei ole ille kuitenkaan mikään itsetarkoitus, vaan taustalla ovat selkeät syyt miksi se on ille valittu kehityssuunta. Ensinnäkin, riittävän kasvun ja yrityskoon saavuttaminen pelkästään Suomen markkinoilta on käytännössä mahdotonta johtuen Suomen rajallisista konevuokrausmarkkinoista. Voimakas kasvu taas on välttämätöntä jotta yritys pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden eurooppalaisten konevuokraamoiden kanssa kasvavilla markkinoilla. Toiseksi, eri maiden konevuokrausmarkkinat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja myös näiden markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteet voivat kulkea eri tahtia, joten olemalla mukana useiden maiden markkinoilla on yrityksen kehitys selvästi tasaisempaa kuin toimittaessa vain yhden maan markkinoilla. Kolmanneksi, konevuokrauksessa käytettävät koneet ja laitteet ovat eri maissa samanlaisia, jopa usein samojen kansainvälisten valmistajien tuotteita. Näin ollen kapasiteettia voidaan tarvittaessa helposti siirtää myös maasta toiseen ja saada tätä kautta parempi kapasiteetin käyttöaste kuin toimittaessa ainoastaan yhden maan markkinoilla. Muutokset konsernirakenteessa Oyj on saattanut 30.9.2002 päätökseen yrityskaupan ja norjalaiselle Veidekke ASA:lle suunnatun 2.142.857 osakkeen osakeannin. Järjestelyt liittyvät 28.8.2002 allekirjoitettuun myynti- ja ostosopimukseen, jonka perusteella ostaa Veidekken tytäryhtiöltä Bautas AS:lta tämän varat ja liiketoiminnan, mukaan luettuna Bautasin omistamien ulkomaisten tytäryhtiöiden osakkeet, ja ottaa vastatakseen osan Bautasin veloista. on julkistanut yrityskauppaan ja osakeantiin liittyen listalleottoesitteen ja tiedottanut siitä erillisellä pörssi-tiedotteella 17.9.2002. Yrityskaupan yhteydessä konserniin muodostui kolme uutta alakonsernia. Norjassa Bautas AS ja Ruotsissa Stavdal AB ovat Oyj:n 100 %:sti omistamia tytäryhtiötä. Ruotsissa oleva Lastor AB, jonka Oyj omistaa 75 %:sti, omistaa kokonaan Puolassa yhtiön Operator Solka z o.o. 15
Konsernin liikevaihto, tulos ja tase Konsernin voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja oli 14,3 (11,5) Me. Tulos verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen oli 9,5 (7,5) Me. Konsernitaseen loppusumma oli 223,1 (69,6) Me. -konsernissa liikevaihto v. 2002 oli 101,5 (68,2) Me, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 48,8 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 (0,3) Me. Konsernin liikevoitto oli 16,4 (12,9) Me. Poistot kasvoivat mittavista investoinneista johtuen 13,3 (8,0) Me:oon. Liikevoitto ennen poistoja (käyttökate) kasvoi 41,5 % ollen 29,6 (20,9) Me. Liikevoitto kasvoi 26,6 % ollen 16,4 (12,9) Me ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja kasvoi 32,5 % ollen 14,3 (10,8) Me. Tulos per osake oli 1,49 (1,89) e ja sijoitetun pääoman tuotto 13,3 % (25,3 %). Investoinnit Konserniyhtiöiden bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin olivat yhteensä 112,8 (19,7) Me. Merkittävin investointi oli Bautas/Stavdal liiketoimintakauppa 30.09.2002. Rahoitus ja taseasema Nettovelat olivat katsauskauden päättyessä 113,4 (21,9) Me ja nettovelkaantumisaste 160,0 % (66,8 %). Korolliset velat olivat 121,1 (25,4) Me. Konserni on investoinut merkittävästi 2002 aikana ja investoinnit on rahoitettu pääosin rahoituslaitoslainoilla sekä myös investointirahoituksella ja omalla tulorahoituksella. Omavaraisuusaste oli 31,8 % (47,2 %). Konsernin maksuvalmius on ollut katsauskauden aikana hyvä. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 884 (600) henkilöä. Henkilöstöstä 492 (421) oli kotimaan toiminnoissa, 147 (0) Skandinavian toiminnoissa sekä 245 (179) muissa kansainvälisissä toiminnoissa. Henkilöstömäärän kasvuun ovat vaikuttaneet kotimaassa keväällä 2002 tehdyt liiketoimintaostot, voimakas panostaminen kansainvälisiin toimintoihin itäisen Euroopan maissa sekä ennen kaikkea Bautas-liiketoiminnan osto. Näkymät vuodelle 2003 Kokonaismarkkinoiden odotetaan Pohjoismaissa pysyvän ennallaan tai hieman kasvavan verrattuna vuoteen 2002. Itäisen Euroopan maissa kokonaismarkkinoiden arvioidaan edelleen kasvavan voimakkaasti. Johtuen vuonna 2002 tehdyistä mittavista panostuksista itäisen Euroopan maissa sekä ennen kaikkea Bautas-liiketoimintakaupasta, arvioidaan -konsernin liikevaihdon kasvavan 190 200 miljoonan euron tasolle vuonna 2003. Myös konsernin tuloksen arvioidaan selvästi parantuvan vuonna 2003 verrattuna vuoteen 2002. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset tapahtumat in sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Uudenmaan Telineykköset Oy ja Fortum Oil and Gas Oy ovat tehneet telinetöitä koskevan pitkäaikaisen sopimuksen. Sopimus koskee telineiden vuokrausta ja asentamista sekä nostinkaluston vuokrauksia Porvoon tuotantolaitosten alueilla. Telineiden asennustyöt työllistävät noin 15 30 telineasentajaa sopimuskauden ajan. Fortum Oil and Gas Oy:n ja Borealis Polymers Oy:n lisäksi sopimusta ovat oikeutetut käyttämään Ashland Finland Oy, Dynea Chemicals Oy ja StyroChem Finland Oy. Sopimus on voimassa vuoden 2004 loppuun, jonka jälkeen optio mahdollistaa sopimuksen jatkamisen enintään kahdella vuodella. Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja Varsinaisessa yhtiökokouksessa joka pidettiin 29.4.2002, valittiin hallituksen jäseniksi Raimo Taivalkoski (pj), Thomas Tallberg (vpj), Erkki Norvio ja Tuire Mannila. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 26.9.2002 hallituksen viidenneksi jäseneksi valittiin Eigil Flaathen 30.9.2002 alkaen. Tilintarkastajaksi valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa KPMG Wideri Oy Ab KHTyhteisö vastuunalaisena tilintarkastajana Solveig Törnroos-Huhtamäki, KHT. Toimitusjohtajana toimii Erkki Norvio. 16
TULOSLASKELMA KONSERNI Liite 1.1.-31.12.2002 1.1.-31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) LIIKEVAIHTO 2 101 490 68 234 Liiketoiminnan muut tuotot 3 841 275 Materiaalit ja palvelut 4 21 672 16 874 Henkilöstökulut 5 27 417 16 070 Poistot ja arvonalentumiset 6 13 284 8 030 Liiketoiminnan muut kulut 23 606 14 616 85 979 55 590 LIIKEVOITTO 16 351 12 919 Rahoitustuotot ja -kulut 7-2 018-1 449 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 14 334 11 470 Satunnaiset erät 8 - -650 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 14 334 10 820 Tuloverot 10-4 108-3 490 Vähemmistön osuus -709 139 TILIKAUDEN VOITTO 9 517 7 469 17
TASE KONSERNI Liite 31.12.2002 31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 36 852 6 295 Aineelliset hyödykkeet 11 141 903 46 417 Sijoitukset Muut sijoitukset 13, 15 480 341 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 179 235 53 053 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 16 7 424 3 575 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 25 342 8 238 Muut saamiset 226 280 Siirtosaamiset 3 298 1 002 Rahat ja pankkisaamiset 7 618 3 498 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 43 908 16 593 VASTAAVAA YHTEENSÄ 223 143 69 646 18
KONSERNI Liite 31.12.002 31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 18 5 384 3 522 Ylikurssirahasto 18 33 078 4 369 Vararahasto 18 18 Edellisten tilikausien voitto 18 17 230 13 478 Tilikauden voitto 18 9 517 7 469 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 65 209 28 856 VÄHEMMISTÖOSUUS 5 643 3 951 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 21 6 879 2 383 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 23, 26, 27 88 657 11 146 Eläkelainat 23, 27 5 706 5 315 Muut pitkäaikaiset velat 23 4 479 98 842 16 461 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 22 824 Lainat rahoituslaitoksilta 23, 25, 26, 27 21 183 7 082 Eläkelainat 25, 27 1 033 1 034 Saadut ennakot 89 Ostovelat 9 373 3 575 Muut velat 8 811 1 330 Siirtovelat 25 6 171 4 061 46 571 17 995 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 152 291 36 839 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 223 143 69 646 19
RAHOITUSLASKELMA KONSERNI 1.1.-31.12.2002 1.1.-31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta: Voitto ennen satunnaisia eriä 14 334 11 470 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 13 334 8 030 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 141 12 322 Rahoitustuotot ja -kulut 2 018 1 449 Muut oikaisut -613-789 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 29 164 21 482 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -18 687-1 829 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 208-295 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 17 740-102 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 28 425 19 256 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 252-1 591 Saadut korot liiketoiminnasta -133 137 Maksetut välittömät verot -3 931-3 154 Liiketoiminnan rahavirta (A) 23 109 14 648 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -104 205-17 052 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 4 087 139 Investoinnit muihin sijoituksiin - -12 Ostetut tytäryhtiöosakkeet -12 962-939 Saadut osingot investoinneista - 4 Investointien rahavirta (B) -113 080-17 860 Rahoituksen rahavirta: Maksullinen osakeanti 30 570 883 Lyhytaikaisten lainojen nostot 11 463 2 610 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -824-5 046 Pitkäaikaisten lainojen nostot 89 166 12 830 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -32 766-2 792 Maksetut osingot -3 518-3 522 Rahoituksen rahavirta C 94 091 4 963 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) 4 120 1 751 Rahavarat tilikauden alussa 3 498 1 746 Rahavarat tilikauden lopussa 7 618 3 498 20
TULOSLASKELMA EMOYHTIÖ Liite 1.1.-31.12.2002 1.1.-31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) LIIKEVAIHTO 1, 2 41 501 40 297 Liiketoiminnan muut tuotot 3 441 322 Materiaalit ja palvelut 4-7 843-6 663 Henkilöstökulut 5-10 169-9 913 Poistot ja arvonalentumiset 6-5 420-4 923 Liiketoiminnan muut kulut -11 283-10 550-34 715-32 050 LIIKEVOITTO 7 227 8 570 Rahoitustuotot ja -kulut 7-1 091-692 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 6 136 7 878 Satunnaiset erät 8 3 424 2 909 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 9 560 10 787 Tilinpäätössiirrot 9-1 802-959 Tuloverot 10-2 248-2 865 TILIKAUDEN VOITTO 5 510 6 964 21
TASE EMOYHTIÖ Liite 31.12.2002 31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 11 95 95 Liikearvo 11 1 554 1 985 Muut pitkävaikutteiset menot 11 873 1 079 2 521 3 160 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 11 76 76 Rakennukset ja rakennelmat 11 1 170 1 244 Koneet ja kalusto 11 29 533 24 408 30 778 25 728 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 12, 14 23 877 11 422 Muut osakkeet ja osuudet 13, 15 339 339 24 215 11 761 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 57 515 40 648 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 16 1 362 1 681 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 17 49 822 3 439 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 738 4 063 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 17 8 896 4 828 Siirtosaamiset 857 446 Rahat ja pankkisaamiset 283 278 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 64 958 14 736 VASTAAVAA YHTEENSÄ 122 473 55 384 22
EMOYHTIÖ Liite 31.12.2002 31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 18 5 384 3 522 Ylikurssirahasto 18 33 078 4 369 Edellisten tilikausien voitto 18 11 779 8 334 Tilikauden voitto 18 5 510 6 964 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 55 751 23 188 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 20 8 883 7 080 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 23, 26, 27 26 000 8 235 Eläkelainat 23, 27 4 281 5 315 Osamaksuvelat 4 466 34 747 13 550 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 22 824 Lainat rahoituslaitoksilta 25, 26, 27 16 517 5 041 Eläkelainat 25, 27 1 033 1 034 Osamaksuvelat 25 433 Saadut ennakot 22 89 Ostovelat 1 111 1 224 Velat saman konsernin yrityksille 24 263 408 Muut velat 944 982 Siirtovelat 25 2 768 1 964 23 091 11 566 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 57 839 25 115 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 122 473 55 384 23
RAHOITUSLASKELMA EMOYHTIÖ 1.1.-31.12.2002 1.1.-31.12.2001 (1000 euroa) (1000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta: Voitto ennen satunnaisia eriä 6 136 7 878 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 5 420 4 923 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua (Romutukset) 141 742 Rahoitustuotot ja -kulut 1 091 692 Muut oikaisut (Myyntivoitot) -254-775 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 12 534 13 460 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 174 233 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 319-168 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 146-95 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 13 173 13 430 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 159-1 332 Saadut korot liiketoiminnasta 90 182 Maksetut välittömät verot -2 878-3 746 Liiketoiminnan rahavirta (A) 9 227 8 535 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -11 983-8 256 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 2 263 126 Myönnetyt lainat (Tytäryhtiöille) -46 383 0 Investoinnit muihin sijoituksiin -12 454-1 665 Lainasaamisten takaisinmaksut (Tytäryhtiöiltä) 0 1 408 Luovutustulot muista sijoituksista 0 158 Saadut osingot investoinneista 0 2 Investointien rahavirta (B) -68 557-8 227 Rahoituksen rahavirta: Maksullinen osakeanti 30 571 0 Lyhytaikaisten lainojen nostot 11 463 1 548 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -824-5 620 Pitkäaikaisten lainojen nostot 37 166 10 259 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -15 523-2 792 PMaksetut osingot -3 518-3 522 Rahoituksen rahavirta C 59 334-126 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) 4 181 Rahavarat tilikauden alussa 278 97 Rahavarat tilikauden lopussa 283 278 24
LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yleisperiaate Tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpito- ja osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu euroina. Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laatimisperiaatteet Oyj:n konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyhtiöt. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt on otettu mukaan hankinta-ajankohdasta alkaen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. Sisäisten myyntien realisoitumattomat katteet on eliminoitu siltä osin kun niillä olisi merkitystä konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin tuloksesta ja omasta pääomasta ja esitetty tuloslaskelmassa ja taseessa omana eränään. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön hankintamenon ja hankittua omaisuutta vastaavan oman pääoman ero on osittain kohdistettu käyttöomaisuuteen ja osittain esitetty liikearvona. Käyttöomaisuuteen kohdistetut erät poistetaan ao. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaan ja konsernin liikearvo 15 20 vuodessa. Tytäryhtiöiden hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman erosta osa on kohdistettu käyttöomaisuuteen ja osa esitetty konserniliikearvona. Kohdistettuja eriä oli 31.12.2002 käyttöomaisuudessa 575.106 euroa (639.007 euroa). Kohdistettu erä poistetaan ao. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelmien mukaan ja konserniliikearvo 10 20 vuodessa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilikauden päättymispäivän kurssiin. Muuntamisesta ja valuuttakursseista syntyneet erot on merkitty tuloslakselmaan rahoitustuottojen ja -kulujen erään lukuun ottamatta omien pääomien muuntoeroja, jotka on esitetty taseen omassa pääomassa. Europe Oy:n Venäjän tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu euroiksi monetary - non monetary -menetelmällä. Liikevaihto Liikevaihtoon sisältyvät vuokratuotot, teknisen kaupan myyntituotot, palvelujen myynti sekä käytetyn vuokrakaluston myyntituotot. Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot ovat emoyhtiön poistoeron muutoksia. Konsernitaseessa kertyneiden tilinpäätössiirtojen määrä on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tilinpäätössiirtojen muutos tilikaudelta on vastaavasti tuloslaskelmassa jaettu tilikauden tulokseen ja laskennallisen verovelan muutokseen. Verot Emoyhtiön tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot. Konsernin tuloslaskelmassa on välittöminä veroina kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden verotettavia tuloksia vastaavat verot. Verot on laskettu kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on konsernissa laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisistä jaksotuseroista ja yhdistelytoimenpiteistä käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden verokantaa. Konsernitaseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 2002 luvut eivät ole vertailukelpoisia tilikauden 2001 lukuihin johtuen 30.9.2002 toteutuneesta yrityskaupasta ja siihen liittyvästä suunnatusta annista. Ulkomaanrahan määräiset erät Tilikauden päättymishetkellä avoimena olevat ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Realisoituneet valuuttakurssierot on esitetty tuloslaskelmassa, realisoitumattomat kurssierot on esitetty siirtyvissä erissä. 25
Tärkeimmät käytetyt valuuttakurssit olivat: tuloslaskelmakurssi tasekurssi 2002 2001 2002 2001 EUR/RUR 32,35199 26,09035 33,27787 26,87457 EUR/EEK 15,64700 15,64666 15,64700 15,64666 EUR/LVL 0,60491 0,55894 0,61230 0,55630 EUR/LTL 3,45256 3,57169 3,45244 3,52279 EUR/PLN 3,99106 3,64851 4,00048 3,49531 EUR/SEK 9,09433 9,15280 EUR/NOK 7,30810 7,27560 EUR/HUF 237,52969 235,84906 Rahoitusinstrumentit Konserniyhtiöissä ei ole tehty johdannaissopimuksia. Eläkemenojen jaksottamisperiaate Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmenot kirjataan suoriteperusteisesti. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Tämän lisäksi norjalaisella tytäryhtiöllä on sitoumuksia varhaiseläkkeen järjestelyistä. Kunnossapito ja korjaukset Koneiden ja laitteiden sekä rakennusten kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi, lukuun ottamatta suuria perusparannusmenoja, jotka aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu joko tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella tai menojäännöspoistoina. Käyttöomaisuuden poistoajat ovat seuraavat: Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Omassa käytössä olevat koneet ja kalusto 10 20 vuotta 3 8 vuotta 20 vuotta 3 10 vuotta Vuokrattavat koneet, kalusto ja laitteet/yksilöidyt Nosto- ja siirtokalusto 8 15 vuotta Pienkoneet 3 8 vuotta Tilaelementit 10 vuotta Vuokrattavat koneet ja kalusto/yksilöimättömät Telineet 10% menojäännöspoisto Muotit ja tuentakalusto 10 % menojäännöspoisto Muut yksilöimättömät 10 33 % menojäännöspoisto Yritysjärjestelyjen seurauksena muodostuneiden konserniliikearvojen poistoaika on 10 20 vuotta riippuen siitä, miten olennaisena järjestely nähdään konsernin strategian kannalta. Bautas/Stavdal kauppaan 30.9.2002 liittyvän goodwillin poistoajaksi on määritetty 20 vuotta. Poistoajan pituuteen on vaikuttanut kaupan olennaisuus sekä strateginen siirtyminen konsernin kannalta uusille Skandinavian markkinoille Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan mukaisena. Vaihto-omaisuuden arvoon sisällytetään välittömät hankintamenot. Rahat ja pankkisaamiset Rahoihin ja pankkisaamisiin sisältyy käteinen raha ja pankkitilit. 26
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1) Liikevaihdon jakauma emoyhtiö 2002 2001 Markkina-alueittain Kotimaa 41 Me 39 Me Muu Eurooppa 1 Me 1 Me Yhteensä 42 Me 40 Me 2) Liikevaihdon jakauma konserni 2002 2001 Kotimaan toiminnot 60 Me 56 Me Skandinavian toiminnot 26 Me 0 Me Muut kansainväliset toiminnot 16 Me 12 Me Yhteensä 102 Me 68 Me 3) Liiketoiminnan muut tuotot konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö 2002 2001 2002 2001 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 613.185 139.484 254.470,78 125.532,86 Muut tuotot 227.622 135.630 186.103,87 196.965,53 Yhteensä 840.807 275.114 440.574,65 322.498,39 4) Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana 12.554.067 8.456.878 4.682.647,60 4.245.470,09 Varaston muutos 207.595-467.783 318.997,22 341.214,97 Ulkopuolisilta ostetut palvelut 8.910.492 8.884.575 2.841.094,04 2.076.748,26 Yhteensä 21.672.154 16.873.670 7.842.738,86 6.663.433,32 5) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 21.332.359 12.833.305 8.099.647,73 7.912.062,62 Eläkekulut 3.496.037 1.759.079 1.317.298,82 1.243.125,82 Muut henkilösivukulut 2.588.231 1.477.521 751.698,04 757.528,42 Yhteensä 27.416.627 16.069.905 10.168.644,59 9.912.716,86 Johdon maksuperusteiset palkat ja palkkiot luontoisetuineen (1.000 euroa) Toimitusjohtajat 962 830 Yhteensä 962 830 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Kotimaan toiminnot 492 421 331 322 Skandinavian toiminnot 147 Muut kansainväliset toiminnot 245 179 Yhteensä 884 600 331 322 6) Poistot ja arvonalentumiset Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 13.283.707 8.030.306 5.420.137,54 4.923.249,58 Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan käyttöomaisuus. 27
7) Rahoitustuotot ja -kulut konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö 2002 2001 2002 2001 Osinkotuotot ulkopuolisilta 1.380 4.406 1.380,55 2.264,00 Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä - - - 222.671,25 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä - - 368.784,41 188.049,21 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä - - 122.048,82 Muilta 62.355 103.410 44.045,44 51.096,69 Valuuttakurssierot 127.131 377.429 - -33,15 Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 189.486 480.839 44.045,44 173.112,30 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korkotuotot yhteensä 189.486 480.839 412.829,85 361.162,57 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille - - - 72.701,82 Muille 2.228.782 1.591.356 1.504.759,86 1.206.732,17 Valuuttakurssierot ja muuntoerot 19.809 343.027 74,98-1.536,77 Yhteensä 2.208.973 1.934.383 1.504.834,84 1.277.897,22 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 2.018.107 1.449.138 1.090.624,44 691.800,40 8) Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Konserniavustus - - 3.424.000,00 3.559.000,00 Satunnaiset kulut Nimenmuutoskulut - -649.890 - -649.889,87 Yhteensä - -649.890-2.909.110,13 9) Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus - - 1.802.238,11 958.614,00 10) Tuloverot Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 3.301.244 3.237.168 1.254.827,18 2.021.162,38 Tuloverot satunnaisista eristä - -188.468 992.960,00 843.642,00 Laskennallisen verovelan muutos 807.046 441.936 - - Yhteensä 4.108.290 3.490.636 2.247.787,18 2.864.804,38 28
TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö 11) Aineettomat hyödykkeet 2002 2001 2002 2001 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 96.829 100.904 94.928,62 88.238,11 Lisäykset 420.007 6.691-6.690,51 Siirrot erien välillä - -10.766 - - Hankintameno 31.12. 516.836 96.829 94.928,62 94.928,62 Kertyneet poistot 1.1. -1.900-1.900 - - Tilikauden poisto - - - - Kertyneet poistot 31.12. -1.900-1.900 - - Kirjanpitoarvo 31.12. 514.936 94.929 94.928,62 94.928,62 Liikearvo Hankintameno 1.1. 5.412.827 5.335.148 5.186.396,52 5.335.148,26 Lisäykset 924.304 77.679 77.075,12 77.678,82 Bautas 1.10.02 21.988.896 Vähennykset - - - -226.430,56 Hankintameno 31.12. 28.326.028 5.412.827 5.263.471,64 5.186.396,52 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -3.257.637-2.699.948-3.201.029,47-2.699.948,33 Tilikauden poisto -999.674-557.689-508.798,75-501.081,14 Kertyneet poistot 31.12. -4.257.311-3.257.637-3.709.828,22-3.201.029,47 Kirjanpitoarvo 31.12. 24.068.717 2.155.190 1.553.643,42 1.985.367,05 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 2.469.541 2.073.215 2.105.266,80 1.1738.861,61 Lisäykset 635.994 481.110 115.645,15 366.405,19 Bautas 1.10.02 1.406.496 Vähennykset -25.102-84.784 Hankintameno 31.12. 4.486.929 2.469.541 2.220.911,95 2.105.266,80 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -1.118.248-765.508-1.026.020,60-733.384,94 Tilikauden poisto -462.311-352.740-322.165,87-292.635,66 Kertyneet poistot 31.12. -1.580.559-1.118.248-1.348.186,47-1.026.020,60 Kirjanpitoarvo 31.12. 2.906.370 1.351.293 872.725,48 1.079.246,20 Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. 2.989.741 2.077.341 Lisäykset 5.472.535 912.400 Bautas 1.10.02 1.524.521 Hankintameno 31.12. 9.986.797 2.989.741 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -296.321-81.241 Tilikauden poisto -328.067-215.080 Kertyneet poistot 31.12. -624.388-296.321 Kirjanpitoarvo 31.12. 9.362.409 2.693.420 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 36.852.432 6.294.832 2.521.297,52 3.159.541,87 29
Aineelliset hyödykkeet Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 2002 2001 2002 2001 Maa-alueet Hankintameno 1.1. 740.674 738.630 76.126,90 76.126,90 Lisäykset 339.929 2.044 - - Bautas 1.10. 709.550 Vähennykset -232.537 Hankintameno 31.12. 1.557.616 740.674 76.126,90 76.126,90 Kirjanpitoarvo 31.12. 1.557.616 740.674 76.126,90 76.126,90 Rakennukset Hankintameno 1.1. 2.172.147 2.152.962 1.474.565,78 1.474.565,77 Lisäykset 1.012.043 19.185 520,25 - Bautas 1.10.02 1.920.870 Vähennykset -111.243 - - - Hankintameno 31.12. 4.993.817 2.172.147 1.475.086,03 1.474.565,77 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -311.292-186.804-230.732,12-156.194,63 Bautas 1.10. -172.665 Tilikauden poisto -184.207-124.488-74.537,50-74.537,50 Kertyneet poistot 31.12. -668.164-311.292-305.269,62 230.732,12 Kirjanpitoarvo 31.12. 4.325.653 1.860.855 1.169.816,41 1.243.833,66 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 67.977.995 52.203.138 44.487.547,98 40.855.391,58 Lisäykset 26.499.572 18.185.981 11.789.555,85 7.973.600,96 Bautas 01.10. 93.213.816 Vähennykset -5.326.132-2.411.124-3.284.039,47-4.341.444,56 Hankintameno 31.12. 182.365.251 67.977.995 52.993.064,36 44.487.547,98 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -24.162.394-17.862.159-20.079.940,28-16.488.057,54 Bautas 1.10. -12.345.494 Vähennysten kertyneet poistot 1.471.934 480.074 1.134.023,66 463.112,54 Tilikauden poisto -11.309.448-6.780.309-4.514.635,42-4.054.995,28 Kertyneet poistot 31.12. -46.345.402-24.162.394-23.460.552,04-20.079.940,28 Kirjanpitoarvo 31.12. 136.019.849 43.815.601 29.532.512,29 24.407.607,67 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 141.903.118 46.417.130 30.778.455,60 25.727.568,23 12) Sijoitukset Osakkeet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. 11.422.120,14 8.029.024,10 Lisäykset 12.454.468,46 3.393.096,04 Kirjanpitoarvo 31.12. 23.876.588,60 11.422.120,14 30