FINNISH LANGUAGE VERSION THE SUMMARY OF THE BASE PROSPECTUS. dated 26 April 2010

FINNISH LANGUAGE VERSION OF THE SUMMARY OF THE BASE PROSPECTUS dated 26 April 2010

TIIVISTELMÄ Seuraava yhteenveto on poimittu perusrahastoesitteen loppuosasta. Huomaa, että tässä Perusrahastoesitteen muissa osissa määritellyt termit ja ilmaisut, joita ei ole määritelty tässä Tiivistelmässä, tarkoittavat samaa rahastoesitteen tässä osassa. Tiivistelmässä olevat tiedot on luettava ja käsitettävä johdantona perusrahastoesitteeseen. Sitä on luettava perusrahastoesitteen ja sovellettavien lopullisten ehtojen yhteydessä. Mahdollisten arvopaperisijoittajien kannattaa perustaa sijoituspäätöksensä seuraavien tietojen lisäksi myös muihin perusrahastoesitteen tietoihin riippumatta siitä, sisältyvätkö ne itse rahastoesitteeseen vai viitataanko niihin. Mikäli jatkossa viitataan termiin arvopaperit, se käsittää kaikki arvopaperit ja kaikissa muodoissa, joissa arvopapereita voidaan laskea liikkeeseen tämän perusrahastoesitteen ehtojen mukaisesti. Kaikki Saksan liittotasavallassa ( Saksa ) käytävät oikeudenkäynnit ovat Saksan siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessrecht) alaisia kuten saksalaiset oikeusistuimet soveltavat lakia, joka, muun muassa mutta tähän rajoittumatta, voi edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä saksan kieleen, ei edellytä asiakirjojen esittämistä ja voi edellyttää kulujen jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja muuten kuin perusrahastoesitteeseen kuuluvissa asiakirjoissa on todettu. Sen mukaisesti, mikäli perusrahastoesitteen kaltaisessa arvopaperirahastoesitteessä oleviin tietoihin liittyvä kanne tuodaan saksalaiseen tai muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion ( ETA-valtio ) oikeusistuimeen, kantaja voi joutua niin Saksan kuin kyseisen ETA-valtion kansallisen lainsäädännön perusteella vastaamaan tarvittavissa määrin käännöskuluista, jotka aiheutuvat perusrahastoesitteen kääntämisestä saksaan ja/tai muuhun asianmukaiseen kieleen, tapauksesta riippuen, ennen oikeusprosessin käynnistämistä. Kaikki Sveitsin konfederaatiossa ( Sveitsi ) käytävät oikeudenkäynnit ovat asianmukaisen kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) alaisia kantonissa, joissa käynnistetään tällaiset oikeustoimet, jotka, muun muassa mutta tähän rajoittumatta, voivat edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä johonkin Sveitsin virallisista kielistä (saksa, ranska ja italia), eivät edellytä asiakirjojen esittämistä ja voivat edellyttää kulujen jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja toisin kuin perusrahastoesitteeseen kuuluvissa asiakirjoissa on todettu. Samoin, jos tämän perusrahastoesitteen kaltaisen arvopaperirahastoesitteen sisältämiä tietoja koskeva kanne tuodaan sveitsiläiseen oikeusistuimeen, kantaja voi joutua sovellettavan kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) mukaan vastaamaan tarvittavissa määrin kuluista, jotka aiheutuvat tämän perusrahastoesitteen kääntämisestä asianmukaiseen Sveitsin viralliseen kieleen, tapauksesta riippuen, ennen oikeusprosessin käynnistämistä. Liikkeeseenlaskija ja kuka tahansa henkilö, jonka aloitteesta tai aiheuttamana tämä tiivistelmä on käännetty, ottaa vastuun tämän Tiivistelmän sisällöstä, myös sen käännöksestä, mutta vain siinä määrin kuin tämä Tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai ristiriitainen luettaessa sitä muiden osien tai muiden perusrahastoesitteeseen liittyvien tietojen yhteydessä. Kuka on liikkeeseenlaskija? Tiivistelmä UBS AG tytäryhtiöineen (UBS AG myös "liikkeellelaskija"; yhdessä tytäryhtiöineen "UBS-konserni", "konserni" tai "UBS") omaa 150 vuoden perinteet yksityishenkilöiden, institutionaalisten ja yritysasiakkaiden palvelemisesta kaikkialla maailmassa ja Sveitsissä. UBS:n liiketoimintastrategia keskittyy globaaliin omaisuudenhoitoliiketoimintaan ja yleispankkitoimintaan Sveitsissä. Nämä liiketoiminnat yhdessä asiakaskeskeisen investointipankkitoiminnan ja vahvan eriytetyn globaalin varainhoitoliiketoiminnan kanssa auttavat UBS:ää laajentamaan omaisuudenhoitopalveluitaan ja konsernia kasvamaan. UBS:n pääkonttorit sijaitsevat Sveitsin Zürichissä ja Baselissa. UBS:llä on toimipisteet yli 50 maassa sekä kaikissa merkittävissä rahoituskeskuksissa.

30. syyskuuta 2012 UBS:n Basel 2.5 tier 1 ¹ -suhde oli 20,2 % ja sijoitettu pääoma oli 2242 miljardia Sveitsin frangia. UBS:n osakepääoma oli 52 449 miljoonaa Sveitsin frangia. Markkina-arvo oli 43 894 miljoonaa Sveitsin frangia. Samana päivänä UBS työllisti 63 745 henkilöä ². Taloudellisia tietoja konsernista UBS on antanut seuraavat tiedot taloudestaan (i) vuoden 2011 vuosikertomuksessaan, joka sisältää tilintarkastetut tiedot 31. joulukuuta 2011 päättyneeltä tilivuodelta (mukana vertailuluvut 31. joulukuuta 2010 ja 209), sekä (ii) konsernin tarkastamattomassa vuoden 2012 kolmannen neljänneksen neljännesvuosikatsauksessa (30.9.2012), joka sisältää vertailuluvut 30. syyskuuta 2011. UBS:n konsernitilinpäätös on laadittu Sveitsin frangeissa noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemaa IFRS-standardia. Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu Konsernin tulokset Päättynyt vuosineljännes Päättynyt tilivuosi 30.9.12 30.9.11 31.12.11 31.12.10 31.12.09 tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Liiketoiminnan tuotot 6 287 6 412 27 788 31 994 22 601 Liiketoiminnan kulut 8 803 5 432 22 439 24 539 25 162 Liikevoitto ennen veroja (2 516) 980 5 350 7 455 (2 561) UBS:n osakkeenomistajien osuus (2 172) 1 018 4 159 7 534 (2 736) Osakekohtainen voitonjako (CHF) (0,58) 0,27 1,08 1,96 (0,75) Keskeiset tunnusluvut, tase ja pääomanhallinta Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu Tehokkuus Vuosi (päättymispäivän) Päättynyt tilivuosi 30.9.12 30.9.11 31.12.11 31.12.10 31.12.09 tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Oman pääoman tuotto, % (ROE) (2,3) 10,7 8,5* 16,7* (7,8)* Riskipainotetun varallisuuden bruttotuotto (%) 2 11,9 14,4 13,7* 15,5* 9,9* Varallisuuden bruttotuotto (%) 3 1,9 2,3 2,1* 2,3* 1,5* Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu Päättynyt vuosineljännes Päättynyt tilivuosi 30.9.12 30.9.11 31.12.11 31.12.10 31.12.09 tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Kasvu Liikevoiton kasvu (%) 4 Ei tiedossa 0,3 (44,8)* * * Uusi varainhankinta (%) 5 2,5 1,0 Tehokkuus Kustannusten ja tulojen suhde (%) 6 137,2 83,6 80,5* 76,5* 103,0* Pääomavahvuus BIS tier 1 -pääomasuhde (%) 7, 8 20,2 13,2 15,9* 17,8* 15,4* FINMA-suhde (%) 7, 9 6,1 5,4 5,4* 4,4* 3,9* ¹ ² Basel 2.5 tier 1 -suhde tarkoittaa hyväksyttävän Basel 2.5 tier 1 -pääoman suhdetta Basel 2.5 -riskipainotettuun varallisuuteen. Kelvollinen Basel 2.5 tier 1 -pääoma voidaan laskea aloittamalla IFRS-osakepääomasta, johon lisätään pääomainstrumentit kustannuksina, jotka aiheutuvat velvoitteesta ostaa omia osakkeita ja josta vähennetään tiettyjä eriä. Merkittävimmät vähennykset ovat kassavirtasuojauksesta realisoitumattomat saatavat ja menetykset sekä luottosaatavat/-menetykset käypään arvoon arvostettuina. Suurimpia vähennyksiä ovat pääomainstrumentit, omat osakkeet, goodwill, aineeton omaisuus ja tietty arvopaperistaminen. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna.

Tase ja pääomanhallinta Vastaavaa yhteensä 1 369 075 1 419 162 1 317 247 1 340 538 UBS:n osakkeeomistajien osuus 52 449 53 447 46 820 41 013 Osakekohtainen kirjanpitoarvo (CHF) 14.00 14.26* 12.35* 11.65* Osakekohtainen aineeton arvo (CHF) 12.23 11.68* 9.76* 8.52* BIS core tier 1 -pääomasuhde (%) 7 18.1 14.1* 15.3* BIS-kokonaispääomasuhde (%) 7 23.6 14.2 17.2* 20.4* 19.8* Riskipainotettu BIS-varallisuus 7 210 278 240 962* 198 875* 206 525* BIS tier 1 -pääoma 7 42 396 38 370 35 323 31 798 Muut tiedot Investoidut varat (miljardia CHF) 10 2 242 2 088* Henkilöstö kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna 63 745 65 921 64 820* 64 617* 65 233* Markkina-arvo 43 894 40 390 42 843* 58 803* 57 108* *tarkastamaton 1 UBS:n osakkeenomistajien osuus nettovoitosta päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen UBS:n osakkeenomistajien osuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 2 Liiketoiminnan tuotot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen riskipainotettu varallisuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). Perustuu Basel 2.5 -riskipainotettuun varallisuuteen vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Perustuu Basel II - riskipainotettuun varallisuuteen ennen vuoden 2012 ensimmäistä neljännestä. 3 Liiketoiminnan tuotot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen kokonaisvarallisuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 4 Muutos UBS:n osakkeenomistajien osuudessa jatkuvan liiketoiminnan nettovoitosta meneillään olevan ja vertailuajanjakson välillä / UBS:n osakkeenomistajien osuus jatkuvan liiketoiminnan nettovoitosta meneillään olevan ja vertailuajanjakson välillä. Ei merkityksellistä eikä sisälly raportointikauteen tai vertailuajanjaksoon, jos se on tappiollinen. 5 Nettovarainhankinta ajanjakson aikana (tarvittaessa annualisoituna) / sijoitetut varat kauden alussa. Konsernin uusi varainhankinta sisältää vähittäis- ja yrityspankkitoiminnan uuden varainhankinnan ilman korko- ja osinkotuloja. Vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen UBS on vaihtanut Uuden pääoman saaminen -tunnusluvun Uusi varainhankinta -tunnuslukuun. Tiedot sisältyvät tähän taulukkoon vuoden 2012 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen laajuudessa. 6 Toimintakulut / palkkiotulot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia. 7 Pääomanhallintatiedot 30.9.2012, 31.12.2011 ja 30.9.2012 julkistetaan Basel 2.5 -sääntöjen mukaisesti. Uusien sääntöjen mukaisia vertailutietoja ei ole saatavana päivämääriltä 31.12.2010 ja 31.12.2009. Basel II -sääntöjen mukaiset vertailutiedot raportoidaan vuoden 2011 vuosikertomuksen laajuudessa. 8 BIS tier 1 -pääoma / riskipainotettu BIS-varallisuus. 9 FINMA tier 1 -pääoma / keskimääräiset oikaistut varat Sveitsin finanssivalvonnan (FINMA) määritelmän mukaisesti. 10 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana UBS on tarkentanut sijoitetun varallisuuden määritelmää. Aiempien kausien tietoja on tarkennettu vastaavasti. Tiedot raportoidaan tässä taulukossa vuoden 2012 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen laajuudessa. Konsernin tekemät investoinnit sisältävät vähittäis- ja yrityspankkitoimintaan tehdyt investoinnit. Tietoja yrityksestä Yrityksen rekisteröity toiminimi on UBS AG. Yritys on 28.2.1978 perustettu nimellä SBC AG rajoittamattomaksi ajaksi ja rekisteröity Baselin kaupungin kantonin kaupparekisteriin kyseisenä päivänä. Yritys vaihtoi nimensä UBS AG:ksi 8.12.1997. Yritys nykyisessä muodossaan perustettiin 29.6.1998, jolloin Union Bank of Switzerland (perustettu vuonna 1862) ja Swiss Bank Corporation (perustettu vuonna 1872) fuusioituivat. UBS AG on rekisteröity Zürichin kantonin ja Baselin kaupungin kantonin kaupparekistereihin rekisterinumerolla CH-270.3.004.646-4. UBS AG on rekisteröity Sveitsissä, joka on sen päätoimipaikka. Se toimii Sveitsin velvoitelain ja pankkilain mukaisena Aktiengesellschaftina eli yhtiönä, joka on laskenut liikkeeseen kantaosakkeitaan sijoittajien merkittäviksi. UBS AG:n yhtiöjärjestyksen ( yhtiöjärjestys ) 2. pykälän mukaan UBS AG:n tarkoitus on pankkitoiminta Sen toimialaan kuuluu kaikenlainen pankki-, rahoitus-, neuvonta-, välitys- ja palvelutoiminta Sveitsissä ja ulkomailla. UBS AG:n osakkeet noteerataan Sveitsin SIX-pörssissä ja New Yorkin pörssissä (NYSE). UBS AB:n kahden rekisteröidyn toimipaikan ja päätoimipaikan osoitteet ja puhelinnumerot ovat: Bahnhofstrasse 45, CH-8001 Zürich, Switzerland, puhelin +41 44 234 1111; ja Aeschenvorstadt 1, CH- 4051 Basel, Switzerland, puhelin +41 61 288 5050.

Liikkeellelaskijan organisaatiorakenne UBS AG on UBS-konsernin emoyhtiö. UBS:n konsernirakenteen tavoitteena on tukea liikkeeseenlaskijan liiketoimia oikeudellisten vaatimusten, verotuksen, lainsäädännön ja rahoituksen kannalta tehokkaalla rakenteella. Mikään näistä UBS:n yksittäisistä liiketoimintayksiköistä tai konsernin keskushallinto ei ole oikeudellisesti itsenäinen yksikkö, vaan ne hoitavat liiketoimiaan emopankin kotimaisten ja ulkomaisten toimistojen kautta. Mikäli kauppojen käsittely emoyhtiön kautta on mahdotonta tai tehotonta paikallisen oikeuden, verotuksen tai lainsäädännön vuoksi tai mikäli UBS-konserniin liitetään uusia yksiköitä yrityskaupoilla, näistä tehtävistä huolehtivat paikan päällä UBS-konserniin kuuluvat itsenäiset yritykset. Trenditiedot (UBS:n tila ja näkymät 30.10.2012 julkaistun UBS:n vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen tarkastamattoman osavuosikatsauksen mukaan) Edellisten vuosineljännesten aikana vallinneet huolet euroalueen valtioiden velkaantuneisuudesta, Euroopan pankkijärjestelmästä, Yhdysvaltojen liittovaltion budjetin alijäämästä sekä epävarmuus maailmantalouden näkymistä vaikuttanevat kielteisesti asiakkaiden aktiivisuuteen vuoden 2012 neljännen neljänneksen aikana. Tässä tilanteessa tuloksen paraneminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, joten kannattavuuden tai korkomarginaalien parantamiseen ja uuden pääoman saamiseen ei liene mahdollisuuksia. Näistä haasteista huolimatta UBS uskoo edelleen, että sen varainhoitoliiketoiminta kokonaisuutena tuottaa uutta pääomaa, sillä asiakkaat luottavat tähän siihen. Tämän päättäväisyyden tuloksena UBS on ilmoittanut kiihdyttävänsä valitsemansa strategian toteuttamista. UBS odottaa rakennemuutoksen aiheuttavan noin 500 miljoonan Sveitsin frangin kulut neljännen vuosineljänneksen aikana. Kun huomioon otetaan investointipankkitoiminnan tuottojen väheneminen, sillä UBS luopuu tietyistä liiketoiminnoista, ja UBS:n odotukset vaikutuksesta omaa credit spreadiinsä, UBS todennäköisesti joutuu raportoimaan tappiollisesta vuosineljänneksestä yksityishenkilöiden, yritysten ja globaalin varallisuudenhoitoliiketoiminnan tuotoista huolimatta. UBS on kuitenkin varma siitä, että sen nyt aloittamat toimenpiteet varmistavat menestyksen pitkällä aikavälillä perusteellisesti muuttuneessa säätelyja taloudellisessa ympäristössä ja merkittävät tuotot osakkaille vastaisuudessa. Liikkeellelaskijan hallinto-, johto- ja valvontaelimet UBS AG on hallintotavan suhteen sovellettavien sveitsiläisten sääntelyvaatimusten alainen ja noudattaa niitä täysin. Lisäksi UBS AG noudattaa New Yorkin pörssissä (NYSE) listattuna ulkomaalaisena yrityksenä kyseisen pörssin ulkomaalaisten listautuneiden yritysten listaussääntöjä ja hallintotapaa.. UBS AG toimii tiukasti kahden hallituksen rakenteella Sveitsin pankkilain mukaisesti. Tämä rakenne auttaa tekemään tarkastuksia ja tasapainotuksia sekä säilyttää yhtiön hallituksen ( BoD ) toiminnallisen riippumattomuuden yrityksen operatiivisesta johdosta, jonka vastuu on delegoitu konsernin hallitukselle ( GEB ). Operatiivisen johdon seuranta ja valvonta ovat yhtiön hallituksen vastuulla. Hallituksen jäsen ei voi toimia kuin toisessa näistä hallintoelimistä. UBS AG:n yhtiöjärjestys ja organisaatiota koskevat määräykset liitteineen määrittelevät näiden kahden elimen kaiken toimivallan ja vastuut. Tilintarkastajat UBS AG:n varsinainen yhtiökokous valitsi 3. toukokuuta 2012 Ernst & Young Ltd:n, Aeschengraben 9, 4002 Basel, Sveitsi ( Ernst & Young ) UBS AG:n tilinpäätöksen ja UBS-konsernin yhdistetyn tilinpäätöksen tilintarkastajiksi jälleen uudeksi vuoden kestäväksi kaudeksi. Ernst & Young Ltd., Basel, on Zürichissä sijaitsevan Sveitsin tilintarkastajien ja veroneuvojien yhdistyksen jäsen. Ernst & Young toimi UBS AG:n tilinpäätöksen ja UBS-konsernin yhdistetyn tilinpäätöksen tarkastajina vuosina 2010 ja 2011. Miten liikkeeseenlaskija käyttää nettotuotot? Liikkeeseenlaskun nettotuotot käytetään UBS-konsernin rahoitustarkoituksiin, eikä liikkeeseenlaskija käytä niitä Sveitsissä. Liikkeeseenlaskija käyttää arvopapereiden myynnin nettotuotot liiketoiminnan yleisiin tarkoituksiin. Erillistä rahastoa ("erillistarkoituksiin") ei perusteta.

Liittyykö liikkeeseenlaskijaan riskejä? Koska UBS AG on maailmanlaajuinen rahoituspalveluiden tarjoaja, sen liiketoimiin vaikuttaa voimassa oleva markkinatilanne. Erilaiset riskitekijät voivat heikentää UBS AG:n kykyä toteuttaa liiketoimintastrategioitaan ja samalla suoraan sen tuottoja. Siksi UBS AG:n tulot ja tuotot ovat ja ovat olleet alttiita heilahteluille. Tietyn jakson tulo- ja tuottoluvut eivät siis kerro tulevista tuloksista. Ne voivat vaihdella vuodesta toiseen ja vaikuttaa UBS AG:n kykyyn saavuttaa strategisia tavoitteitaan. Yleinen maksukyvyttömyysriski Kukin arvopapereiden haltija kantaa yleisen riskin siitä, että liikkeeseenlaskijan taloudellinen tilanne voi heikentyä. Arvopaperit muodostavat liikkeeseenlaskijalle välittömän, vakuudettoman ja samanarvoisen vastuun, joka, varsinkin liikkeeseenlaskijan menettäessä maksukykynsä, ovat keskenään ja liikkeeseenlaskijan muiden kaikkien nykyisten ja tulevien vakuudettomien velvoitteiden kanssa samanarvoisia, poikkeuksena ne, jotka ovat etuoikeutetussa asemassa lakisääteisten ehtojen vuoksi. Mikään talletustakuu- tai korvausmenettelyjärjestelmä ei turvaa liikkeeseenlaskijan arvopapereista johtuvia velvollisuuksia. Mikäli liikkeeseenlaskija menettää maksukykynsä, arvopaperien haltijat saattavat vastaavasti menettää arvopaperisijoituksensa kokonaan. Liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen laskun vaikutus Yleisarvio liikkeeseenlaskijan luottoluokituksesta voi vähentää arvopapereiden arvoa. Tämä arvio riippuu yleensä liikkeeseenlaskijan tai sen tytäryhtiöiden saamista luokituksista, joita antavat Standard & Poor sin, Fitchin ja Moody sin kaltaiset luokituslaitokset. UBS:llä on omia ja muita riskisijoituksia, joita rahoitusmarkkinoiden tilanne voi heikentää. Omien riskisijoitusten likviditeetti voi olla heikko. Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin vaikutukset UBS AG:hen olivat vakavat, kuten moniin muihinkin finanssialan yrityksiin. Kriisin alussa alkanut finanssimarkkinoiden heikentyminen oli historian valossa erittäin vakavaa, ja UBS kirjasi huomattavia tappioita kiinteätuottoisista sijoituksista varsinkin vuonna 2008, hieman vähemmän vuonna 2009. Vaikka UBS on vähentänyt riskisijoituksiaan huomattavasti vuodesta 2008 alkaen, mikä johtuu osittain siirroista Sveitsin keskuspankin hallinnoimaan rahastoon vuosina 2008 ja 2009. UBS:llä on edelleenkin merkittäviä vanhoja riskisijoituksia, joiden arvo aleni merkittävästi rahoituskriisin vuoksi. Monet näistä riskisijoituksista ovat edelleen epälikvideitä, eikä niiden arvo ole juuri noussut. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä osa näistä sijoituksista arvostettiin kirjanpitosyistä käyvästä arvosta amortoituun arvoon. Tällaisen varallisuuden arvo voi laskea markkinakorkojen muuttuessa ja muista syistä. UBS on julkistanut suunnitelmat riskipainotteisten erien ja omien riskipositioiden vähentämiseksi voimakkaasti sekä aloittanut näiden suunnitelmien toteuttamisen. Niiden myyminen tai muuttaminen likvideiksi muulla tavoin voi olla vaikeaa likviditeetin pysyessä heikkona ja monien omien riskipositioiden monimutkaisuuden vuoksi. Samalla UBS:n päästrategia perustuu voimakkaasti sen kykyyn vähentää riskipainotteisia omaisuuseriä, jotta pääomanhankintatavoitteet saavutetaan ilman liian suuria tappioita. Mahdolliset eturistiriidat Liikkeeseenlaskija tytäryhtiöineen voi osallistua arvopapereihin liittyvään kaupankäyntiin jollakin tavalla, joko omissa nimissään tai asiakkaan nimissä. Tällainen kaupankäynti ei ehkä hyödytä arvopaperinhaltijaa ja voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti kohde-etuuden (määritelty jäljempänä) arvoon ja sen vuoksi arvopapereiden hintaan. Mitä arvopaperit ovat? Tässä perusrahastoesitteessä UBS [suojattu pääoma] [velkaantumisaste] [pääoman tuotto] [mestari] [vertailuindeksin ylittävä tuotto] [helppo] [pikainen] [vaikutus] [PLUS] [XL] [Bonus] [(korkokatto)] [todistukset] [velkakirjat] UBS AG [ liikkeeseenlaskija tai UBS AG ], joka voi toimia myös Jerseyn [ UBS AG, Jerseyn sivukonttori ] tai Lontoon sivukonttorinsa [ UBS AG, Lontoon sivukonttori"] välityksellä, voi ajoittain laskea liikkeeseen todistuksia tai, tapauksesta riippuen, velkakirjoja [kukin näistä erikseen "todistus", velkakirja tai arvopaperi ja yhteiseltä nimeltään "todistukset, velkakirjat tai arvopaperit, tapauksesta riippuen). Jos arvopapereiden asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on määritelty, arvopaperit voivat perustua osakkeen, indeksin, valuuttakurssin, arvometallin, raaka-aineen,

korkotason, muun arvopaperin kuin osakkeen, rahasto-osuuden, futuurisopimuksen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen määritelmien mukaisesti, viitekurssin (mukaan lukien mutta kuitenkaan rajoittumatta: korkotason vaihtosopimukset, valuuttojen vaihtosopimukset tai, tapauksesta riippuen, luottotappioiden vaihtosopimusten tasot) sekä sijoituskorin tai -salkun tuottoon, jos kori tai salkku sisältää edellä mainitut varallisuuserät (kukin näistä erikseen on "kohde-etuus" tai yhteiseltä nimeltään kohde-etuudet, jolloin termi kohde-etuus tarkoittaa myös kaikkia kohde-etuuksia). Asema Arvopaperit ovat samanarvoisia kuin liikkeeseenlaskijan kaikki muut suorat, samanarvoiset, rajoituksettomat ja vakuudettomat sitoumukset. Sovellettava lainsäädäntö Lopullisissa ehdoissa määritellään aina liikkeeseen laskettavan arvopaperin kohdalla näihin arvopapereihin sovellettava lainsäädäntö, joka on joko Saksan tai Sveitsin lainsäädäntö. Tässä yhteydessä lopullisissa ehdoissa määritellään kunkin liikkeeseen laskettavan arvopaperin kohdalla, missä oikeusistuimessa liikkeeseenlaskusta syntyvät oikeustapaukset käsitellään. Paikka on joko Frankfurt am Main (Saksan lain alaiset arvopaperit) tai Zürich (Sveitsin lain alaiset arvopaperit). Miten arvopapereita tarjotaan? Arvopapereita voidaan laskea liikkeeseen antihintaan, joka vastaa nimellisarvoa tai on alle tai yli sen. Liikkeeseenlaskuhinta ei voi ylittää arvopaperin markkina-arvoa asianmukaisten lopullisten ehtojen julkaisupäivänä (kuten on määritelty yhtiön omissa hinnoittelumalleissa, jotka perustuvat UBS AG:n, UBS AG:n Jerseyn sivukonttorin ja UBS AG:n Lontoon sivukonttorin tunnettuihin rahoitusperiaatteisiin). On sovittu, että arvopapereiden liikkeeseenlaskupäivänä tai sen jälkeen salkunhoitaja asettaa arvopapereita myyntiin liikkeeseenlaskuhintaan, kuten lopullisissa ehdoissa on määritelty, ehdoilla, jotka saattavat muuttua. Liikkeeseenlaskuhintaan voidaan sisällyttää myös yhdelle tai useammalle salkunhoitajalle ja/tai jakelijalle maksettavat palkkiot. Onko arvopapereiden myynnille joitakin rajoituksia? Arvopapereita voidaan tarjota, myydä tai toimittaa lainkäyttöalueen sisällä tai sieltä pois, mikäli sovellettavat lait ja asetukset tämän sallivat eikä liikkeeseenlaskijalle koidu tästä mitään lisävelvoitteita. Arvopapereiden tarjonnalle ja myynnille sekä tarjousaineiston jakelulle on erityisrajoituksia Euroopan talousalueella ja Yhdysvalloissa sekä muita rajoituksia, joita sovellettava laki voi edellyttää tiettyjen arvopapereiden liikkeeseenlaskun tarjonnan ja myynnin yhteydessä. Hyväksytäänkö nämä arvopaperit pörssiin? Arvopapereiden liikkeeseenlaskuun liittyvissä lopullisissa ehdoissa ilmoitetaan, noteerataanko arvopaperit pörss(e)issä, mukaan lukien pörssien säätelemättömät markkinat, vai ei, tai saako niillä käydä lainkaan kauppaa. Mitä arvopapereiden haltija saa arvopapereista? Ostaessaan (1) arvopaperin sijoittaja saa oikeuden tiettyjen ja arvopapereita koskevien ehtojen mukaisesti, pyytää liikkeeseenlaskijaa maksamaan selvittelysumman selvittelyvaluutassa tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen määrittelyiden mukaisesti, toimittamaan oikean määrän fyysisiä kohdeetuuksia ( arvopaperiin liittyvä oikeus ). Kunkin arvopaperin liikkeeseenlaskun lopullisissa ehdoissa määritellään, vastaako arvopapereista maksettava summa (i), joka tapauksessa pääomasuojattua takaisinmaksun vähimmäismäärää vai, tapauksesta riippuen, pääomasuojattua takaisinmaksun vähimmäismäärää, jonka enimmäismäärä on kuitenkin sovittu vai, tapauksesta riippuen, (iii) sovittua enimmäismäärää. Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, arvopapereiden haltijalla on lisäksi oikeus saada tietyin ehdoin ja arvopapereiden ehtojen mukaisesti tietty bonuspalkkio tai, tapauksesta riippuen, korkopalkkio.

Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa ei ole erikseen määritelty, mihinkään arvopaperiin ei liity oikeutta saada kiinteää tai vaihtelevaa korkoa tai osinkoa, joten ne eivät sinänsä tuota säännöllistä tuloa. Onko arvopapereiden haltijan maksettava veroa arvopapereistaan? Mahdollisten sijoittajien on oltava tietoisia siitä, että heidän on ehkä maksettava veroa, muuta asiakirjapalkkiota tai tullia sen maan tai lainkäyttöalueen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti, mihin arvopaperit siirretään. Joillakin lainkäyttöalueilla ei ole saatavilla veroviranomaisten virallisia lausuntoja tai oikeuden päätöksiä arvopapereiden kaltaisista rahoitusinstrumenteista. Sijoittajien ei kannata luottaa tämän asiakirjan sisältämään verotustiivistelmään eikä lopullisiin ehtoihin vaan pyytää veroneuvojaltaan henkilökohtaista verotustaan koskevia arvopapereiden hankintaa, myyntiä ja lunastusta varten. Vain tällaiset asiantuntijat kykenevät tarkastelemaan mahdollisen sijoittajan henkilökohtaista tilannetta. Mitä riskejä liittyy arvopaperisijoittamiseen? Arvopaperisijoittaminen aiheuttaa sijoittajalle tuotekohtaisia riskejä. Arvopaperin hintaan eivät vaikuta ainoastaan kohde-etuuden arvonmuutokset vaan monet muutkin tekijät. Siksi arvopapereiden hinta voi laskea, vaikka kohde-etuuden arvo pysyy vakaana. Mahdollisten sijoittajien on huomattava, että arvopaperin kohde-etuuden arvonmuutos (tai jopa ennakoidut mutta toteutumattomat muutokset) voi alentaa arvopaperin hintaa. Tämä riski on olemassa riippumatta liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilanteesta. Arvopapereiden ehtojen, kohde-etuuden hinnanvaihteluiden (volatiliteetin) tiheys ja voimakkuus, voimassa oleva korkotaso ja maksettujen osinkojen taso tai, tapauksesta riippuen, valuuttamarkkinoiden yleisten kehityssuuntien lisäksi seuraavat olosuhteet voivat liikkeeseenlaskijan mielestä olennaisesti vaikuttaa arvopapereiden hintaan ja synnyttää tiettyjä riskejä arvopaperisijoittajalle. Kunkin mahdollisen sijoittajan on määriteltävä oman harkintakykynsä ja kyseisissä oloissa sopivien asiantuntijaneuvojen perusteella, että arvopapereiden hankinta vastaa täysin tämän (tai jos tämä hankkii arvopapereita edunsaajan puolesta) taloudellisia tarpeita, tavoitteita ja tilannetta, kaikkia tähän sovellettavia sijoitusperiaatteita, ohjeita ja rajoituksia (hankkipa tämä arvopapereita itselleen tai edunsaajan puolesta) ja on tämän kannalta sopiva, oikea ja asiallinen (tai jos tämä hankkii arvopapereita edunsaajan puolesta), huolimatta arvopapereihin sijoittamiseen tai niiden omistamiseen liittyvistä selvistä ja huomattavista riskeistä. Arvopaperin rakenteen muita ominaisuuksia Ennen arvopaperisijoittamista mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereiden seuraavat erityispiirteet, jos ne on määritelty asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa, voivat vaikuttaa arvopapereiden hintaan tai, tapauksesta riippuen, mahdolliseen määrään, joka ehtojen mukaan arvopapereista on maksettava tai, tapauksesta riippuen, toimitukseen joka koskee oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia, ja että arvopapereilla on tästä johtuen erityiset riskiprofiilinsa: Osakkuustekijän, velkaantumistekijän tai -suhteen tapauksessa, tapauksesta riippuen, sovelletaan seuraavia kohtia: Osakkuuden laajuus Osakkuuskertoimen, velkakertoimen tai -suhteen, tapauksesta riippuen, soveltaminen arvopaperioikeuden määrittelyyn johtaa siihen, että arvopaperit vastaavat taloudellisesti mitattuna suoraa sijoitusta kohde-etuuksiin, mutta niitä ei voi täysin verrata tällaiseen suoraan sijoitukseen, varsinkin siksi, että arvopapereiden haltijoiden osuus vastaavasta tuotosta ei ole 1:1, vaan se riippuu osakkuuskertoimesta, velkakertoimesta tai -suhteesta, tapauksesta riippuen. Käänteisen rakenteen tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Käänteisen rakenteen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava lisäksi huomioon, että kun arvopapereilla on asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaan niin sanottu käänteinen rakenne, arvopapereiden (riippumatta muista

arvopapereihin liittyvistä ominaisuuksista tai niiden arvon kannalta tärkeistä tekijöistä) hinta laskee, jos kohde-etuuden hinta nousee tai, tapauksesta riippuen, nousee, jos kohde-etuuden arvo laskee. Siksi sijoitettu pääoma voi pienentyä, jos kohde-etuuden hinta nousee vastaavasti. Lisäksi kunkin arvopaperin mahdollinen tuotto on periaatteessa rajoitettu, koska kohde-etuuden negatiivinen tuotto ei voi olla yli 100 %. Erityisrakenteen tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Erityisrakenteen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että kun arvopapereihin kuuluu asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaan niin sanottu erityisrakenne, arvopaperit voivat ehtojensa mukaan ja tietyissä olosuhteissa erääntyä ennen eräpäivää ilman, että liikkeeseenlaskijan tai arvopapereiden haltijan on annettava asiasta ilmoitusta. Mikäli arvopaperit erääntyvät ennen eräpäivää, arvopapereiden haltijalla on oikeus vaatia tiettyä summaa, joka on suhteessa aikaistettuun eräpäivään. Arvopapereiden haltijalla ei ole silti oikeutta vaatia mitään lisämaksuja arvopapereista eikä, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, toimitusta joka koskee oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia aikaistetun eräpäivän jälkeen. Arvopapereiden haltija kantaa siksi riskin siitä, ettei hän saa odottamansa suuruista osuutta kohde-etuuksien tuotosta toivomanaan ajanjaksona. Mikäli arvopaperit erääntyvät aikaisin, arvopapereiden haltija kantaa myös niin sanotun uudelleensijoitusriskin. Arvopapereiden haltija pystyy ehkä sijoittamaan uudelleen liikkeeseenlaskijan maksaman summan eräpäivän mahdollisesti aikaistuessa vallitsevissa markkinaoloissa, jotka eivät ole yhtä suotuisat kuin arvopapereiden hankinnan aikaan. Tiettyjen kynnysarvojen tai rajojen tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Tiettyjen kynnysarvojen tai rajojen soveltamisen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että selvittelysumma tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan toimituksen arvo riippuu siitä, vastaako kohde-etuuden arvo tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, muu tunnusluku lopullisissa ehdoissa määriteltyä tiettyä kynnysarvoa, rajaa tai luokitusta ja/vai jääkö se tämän alle tiettynä ajankohtana, tapauksesta riippuen, tiettynä ajanjaksona, joka on määritelty arvopapereiden ehdoissa. Vain sillä ehdolla, että kyseistä kynnysarvoa, rajaa tai luokitusta ei ole saavutettu ja/tai on jääty sen alle tai se on vastaavasti ylitetty arvopapereiden ehdoissa määriteltynä ajankohtana tai ajanjaksona, arvopapereiden haltija saa selvittelysumman, joka on määritelty etukäteen arvopapereiden ehdoissa. Muutoin arvopaperin haltija saa osuuden kohde-etuuden tuotosta ja kantaa riskin siksi siitä, että hän menettää sijoittamansa pääoman. Enimmäismäärän tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Mahdollisten tuottojen rajoittaminen enimmäismäärään Mahdollisten sijoittajien on lisäksi otettava huomioon, että selvittelysumma tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan mahdollisen toimituksen arvo rajoittuu enimmäismäärään, joka on määritelty arvopapereiden ehdoissa. Päinvastoin kuin suorissa sijoituksissa kohde-etuuteen, arvopapereiden mahdollinen tuotto rajoittuukin enimmäismäärään. Asianmukaisten kohde-etuuksien tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Kohde-etuuteen yhdistämisen seuraus Selvittelysumman tason laskeminen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan mahdollisen toimituksen arvo viittaa ainoastaan asianmukaisen kohde-etuuden tuottoon ja näin ollen kohde-etuuteen, osoittaen tiettyä ennalta määrättyä tuottoa, esimerkiksi heikointa tuottoa tarkastelujaksolla. Mahdollisten sijoittajien onkin otettava huomioon, että vain yhteen kohde-etuuteen liittyviin arvopapereihin verrattuna näihin arvopapereihin liittyy suurempi riski. Tätä riskiä ei ehkä pienennä jäljellä olevien kohde-etuuksien

positiivinen tai, tapauksesta riippuen, negatiivinen tuotto, koska jäljellä olevia kohde-etuuksia ei oteta huomioon laskettaessa selvittelysumman tasoa eikä, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, toimitettavan fyysisen kohde-etuuden arvoa. Kohde-etuudesta muodostuvan korin tai kohde-etuuksista muodostuvan salkun tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Koriin tai, tapauksesta riippuen, salkkuun yhdistämisen seuraus Arvopapereiden erityisominaisuus on se, että selvittelysumman tason laskeminen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, tarkastelujakson oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvo riippuu useista tekijöistä koostuvan korin tuotosta tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, useista kohdeetuuksista muodostuvan salkun tuotosta. Samalla myös korin osatekijöiden tai, tapauksesta riippuen, kohde-etuuksien riippuvuus toisistaan eli korrelaatio on tärkeä laskettaessa selvittelysumman tasoa tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysistä kohdeetuutta koskevan toimituksen arvoa. Fyysisen selvittelyn tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Fyysisen kohde-etuuden mahdollisen toimittamisen vaikutus Siinä määrin kuin arvopapereiden lopullisissa ehdoissa sovitaan selvittelystä fyysisen kohde-etuuden toimituksella, mahdollisten arvopaperisijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereiden eräpäivänä tai, tapauksesta riippuen, voimassaoloajan päättyessä, ei fyysisestä kohde-etuudesta makseta selvittelysummaa vaan kohde-etuuksia toimitetaan mahdollisesti arvopapereiden ehdoissa kuvaillulla tavalla ja oikea määrä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi otettava huomioon, että mikäli arvopaperit lunastetaan toimittamalla oikea määrä fyysistä kohde-etuutta, sijoittajat eivät saa käteistä vaan oikeuden kyseiseen fyysiseen kohde-etuuteen, joka on siirrettävissä eteenpäin asianmukaisten säilytysjärjestelmien ehdoilla. Koska arvopapereiden haltijoille koituu fyysisestä kohde-etuudesta tällaisessa tapauksessa liikkeeseenlaskijaan ja arvopaperiin liittyviä riskejä, mahdollisten arvopaperisijoittajien on tutustuttava mahdollisesti toimitettavaan fyysiseen kohde-etuuteen ennen arvopapereiden ostamista. Lisäksi sijoittajien ei kannata luottaa siihen, että he pystyisivät myymään fyysisen kohde-etuuden arvopapereiden lunastuksen jälkeen tietyllä hinnalla, varsinkaan hinnalla, joka vastaa heidän arvopapereiden hankintaan sijoittamaansa pääomaa. Fyysinen kohde-etuus, jota on toimitettu oikea määrä, voi tietyissä olosuhteissa menettää arvostaan suuren osan, jopa kaiken. Tällaisessa tapauksessa arvopapereiden haltija kantaa riskin arvopapereiden ostoon sijoittamansa pääoman menetyksestä (mukaan lukien kaupankäyntikulut). Mahdollisten arvopaperisijoittajien on myös otettava huomioon, että arvopapereiden haltija kantaa riskin fyysisen kohde-etuuden hinnan mahdollisista heilahteluista arvopapereiden eräpäivän ja selvittelypäivänä tapahtuvan fyysisen kohde-etuuden varsinaisen toimituksen välillä. Arvopapereiden haltija vastaa fyysisen kohde-etuuden hinnanlaskusta arvopapereiden eräpäivän jälkeen. Valuuttakurssiriskin tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Valuuttakurssiriski Mikäli asianmukaisten arvopapereiden lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, arvopapereiden haltijan arvopapereihin liittyvä oikeus määritellään muun kuin selvittelyvaluutan, valuuttayksikön tai laskentayksikön perusteella ja/tai myös kohde-etuuden arvo määritellään tuossa valuutassa, joka poikkeaa selvittelyvaluutasta, valuuttayksiköstä tai laskentayksiköstä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi otettava huomioon, että näihin arvopapereihin kohdistuviin sijoituksiin voi liittyä riskejä, jotka johtuvat valuuttakurssien heilahteluista, ja että tappioriski ei johdu ainoastaan kohde-etuuden tuotosta, vaan myös ulkomaan valuutan, valuuttayksikön tai laskentayksikön arvon epäsuotuisasta kehityksestä. Tällainen kehitys voi lisäksi kasvattaa arvopapereiden haltijoiden riskialttiutta, koska kyseisen valuutan epäsuotuisa kurssikehitys voi vastaavasti vähentää ostettujen arvopapereiden arvoa niiden juoksuaikana tai, tapauksesta riippuen, selvittelysumman tasoa tai, tapauksesta riippuen, oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvoa. Valuuttakurssit riippuvat kysyntä- ja tarjontatekijöistä kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla, jotka puolestaan ovat riippuvaisia

taloudellisista tekijöistä, spekuloinnista sekä valtioiden ja keskuspankkien toimenpiteistä (esimerkiksi rahapoliittinen valvonta tai rajoitukset). Valuuttakursseihin, raaka-aineisiin tai arvometalleihin liittyvien arvopapereiden tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Valuuttakursseihin, raaka-aineisiin tai, tapauksesta riippuen, arvometalleihin liittyvien arvopapereiden erityispiirteitä Mikäli kohde-etuutena käytetään valuuttakursseja, raaka-aineita tai, tapauksesta riippuen, arvometalleja, on huomattava, että näillä käydään kauppaa ympäri vuorokauden Australian, Aasian, Euroopan ja Amerikan aikavyöhykkeillä. Mahdollisten arvopaperisijoittajien on siksi tiedostettava, että arvopapereiden ehdoissa kuvaillut vastaavat rajat tai, tapauksesta riippuen, kynnysarvot voidaan saavuttaa, ylittää tai olla saavuttamatta milloin tahansa ja jopa liikkeeseenlaskijan, laskentaedustajan tai salkunhoitajien noudattaman paikallisen ajan tai työajan ulkopuolella. Pääoman suojauksen tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: Pääoman suojaus on voimassa vasta arvopapereiden juoksuajan loputtua Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on määritelty takaisinmaksun vähimmäissumma, arvopapereiden pääoma on suojattu juoksuajan loputtua aina takaisinmaksun vähimmäismäärään asti (ilman mahdollista liikkeeseenlaskupalkkiota), eli sijoittaja saa juoksuajan loputtua joka tapauksessa vähimmäissumman riippumatta kohde-etuuden varsinaisesta tuotosta. Mikäli mahdollinen sijoittaja hankkii arvopapereita tätä vähimmäismäärää korkeammalla hinnalla, on hänen tiedostettava, että (suhteellisella) pääoman suojauksella viitataan ainoastaan pienempään vähimmäismäärään. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että pääoman suojaus on voimassa vasta juoksuajan päätyttyä, jos arvopapereiden eräpäivää ei ole aikaistettu. Maksettava käteissumma tai, tapauksesta riippuen, oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvo voi jäädä arvopapereiden aikaistetussa lunastuksessa huomattavasti alle tuon summan, joka vähintään maksettaisiin arvopapereiden juoksuajan päätyttyä, jos pääoman suojaus on yhtä suuri kuin palautuksen vähimmäissumma. Mahdollisten arvopaperisijoittajien on lisäksi huomattava, että huolimatta vähimmäismäärään asti taatusta pääoman suojauksesta, sijoittaja kantaa liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilanteesta johtuvan riskin. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi valmistauduttava kestämään se, että heidän sijoittamansa pääoma vähenee osittain tai jopa kokonaan. Arvopapereiden ostajien on joka tapauksessa arvioitava taloudellinen tilanteensa varmistaakseen, että he kykenevät kantamaan arvopapereihin liittyvät tappioriskit. Kun liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän tai lunastaa arvopaperit ennenaikaisesti Mahdollisten arvopaperisijoittajien on lisäksi tiedettävä, että liikkeeseenlaskijalla on oikeus arvopapereiden ehtojen mukaisesti aikaistaa eräpäivä tai lunastaa kaikki arvopaperit ennen eräpäivää. Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän ja lunastaa arvopaperit ennen eräpäivää, arvopapereiden haltijalla on oikeus vaatia tiettyä summaa, joka on suhteessa aikaistettuun eräpäivään. Arvopapereiden haltijalla ei ole silti oikeutta vaatia lisämaksuja arvopapereista asianmukaisen eräpäivän jälkeen. Arvopapereiden haltija kantaa siksi riskin siitä, ettei hän saa odottamansa suuruista osuutta kohdeetuuksien tuotosta toivomanaan ajanjaksona. Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa arvopapereiden eräpäivän, arvopapereiden haltijalla on uudelleensijoitusriski eli sijoittajalla on riski, joka aiheutuu liikkeeseenlaskijan mahdollisesti maksaman summan uudelleen sijoittamisesta vallitsevissa markkinaoloissa, jotka ovat epäsuotuisammat kuin arvopapereiden hankintahetkellä. Arvopapereiden haltijalla ei ole oikeutta aikaistaa eräpäivää Arvopapereiden haltijoilla ei ole oikeutta aikaistaa eräpäivää, eli he eivät voi näin ollen aikaistaa arvopapereiden eräpäivää kesken juoksuajan. Ennen arvopapereiden eräpäivää arvopapereiden (tai

osan niistä) mahdollisen taloudellisen arvon realisointi on siksi vaikeaa, ja lukuun ottamatta tapausta, jossa liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän tai lunastaa arvopaperit tai, tapauksesta riippuen, jos asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, on arvopapereiden haltijan arvopaperioikeuden harjoittaminen arvopapereiden ehtojen mukaisesti mahdollista vain myymällä arvopaperit. Kohde-etuuden mahdollinen arvonlasku arvopapereiden juoksuajan päätyttyä Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa arvopapereiden eräpäivän arvopapereiden ehtojen mukaisesti, mahdollisen arvopaperisijoittajan on huomattava, että arvopapereiden haltijat kantavat riskin kohdeetuuden arvonlaskusta eräpäivän aikaistamisesta koskevan liikkeeseenlaskijan ilmoituksen ja kohdeetuudesta maksettavan käteissumman laskemisen välillä. Arvopaperioikeuden muutosten negatiivinen vaikutus Mahdollisten muutosten tapauksessa liikkeeseenlaskijalla on oikeus tehdä muutoksia arvopapereiden ehtojen mukaisesti, mikäli arvopapereiden asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty. Nämä muutokset voivat alentaa arvopapereiden hintaa. Lisäkustannusten negatiivinen vaikutus Arvopapereiden ostosta tai myynnistä aiheutuvat komissiot tai muut palvelumaksut voivat johtaa varsinkin alhaisen toimeksiantohinnan yhteydessä veloituksiin, jotka vähentävät arvopapereista mahdollisesti maksettavaa selvittelysummaa. Ennen arvopapereiden hankkimista mahdollisten sijoittajien tulisikin ottaa selvää kaikista arvopapereiden myyntiin tai ostoon liittyvistä kuluista, kuten säilytyspankin palkkioista arvopapereiden oston ja erääntymisen yhteydessä. Riskin poistavat tai sitä pienentävät kaupat Mahdollisten arvopaperisijoittajien ei tule luottaa siihen, että he voisivat käydä arvopapereilla milloin tahansa niiden juoksuaikana kauppaa asianmukaisten riskien välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Tämä riippuu markkinatilanteesta ja voimassa olevista olosuhteista. Riskin välttämiseksi tai rajoittamiseksi suunnitellut kaupat saattavat onnistua vain epäsuotuisalla markkinahinnalla, joka tuottaa tappiota sijoittajalle. Arvopaperikauppa / Heikko likviditeetti On mahdotonta ennustaa, syntyykö arvopapereille jälkimarkkinat, missä määrin ne kehittyvät tai millä hinnalla arvopapereita myydään jälkimarkkinoilla tai ovatko nämä markkinat likvidit vai eivät. Mahdollisten sijoittajien ei tule siksi luottaa kykyynsä myydä arvopapereita tiettynä ajankohtana tai tietyllä hinnalla. Arvopapereiden muoto ja säilytys Perusrahastoesitteessä kuvattuja arvopapereita voidaan laskea liikkeeseen joko fyysisinä haltijamuotoisina arvopapereina (esimerkiksi Sveitsin globaalit velkakirjat ja pysyvät globaalit velkakirjat) tai aineettomassa ja sähköisessä muodossa, jolloin ne rekisteröidään arvo-osuuksina (mukaan lukien aineettomat arvopaperit), jolloin välitetyt arvopaperit muodostuvat Sveitsin globaaleista velkakirjoista ja aineettomista arvopapereista. Arvopapereiden muodosta riippumatta liikkeeseenlaskijalle ei ole missään oloissa muodostu velvollisuutta eikä korvausvelvoitetta selvittelijän tai, jos näin on määritelty asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa, säilytysedustajan tai FISA:n säilytysyksikön toimista tai laiminlyönneistä eikä mahdollisista tappioista, joita arvopapereiden haltijalle voi aiheutua tällaisista toimista tai laiminlyönneistä yleensä, eikä arvopapereiden edunsaajiin liittyvistä asiakirjoista tai maksuista.

Arvopapereiden hinnoittelu Päinvastoin kuin useiden muiden arvopapereiden hinnoittelu, näiden arvopapereiden hinnoittelu ei järjestelmällisesti vastaa arvopapereiden kysynnän ja tarjonnan periaatetta, koska jälkimarkkinoiden välittäjät voivat tehdä itsenäisiä osto- ja myyntitarjouksia. Hinnoittelu perustuu markkinoiden hinnanlaskentamalleihin, kun taas arvopapereiden teoreettinen hinta määräytyy periaatteessa kohdeetuuden ja muiden arvopapereihin liittyvien ominaisuuksien arvon perusteella. Kukin näistä ominaisuuksista voidaan taloudellisesti mitattuna esittää muun johdannaisinstrumentin avulla. Mahdollinen osto- tai myyntitarjous ei vastaa välttämättä välittäjän määrittelemää arvopapereiden reaaliarvoa. Osto- ja myyntitarjousten eron kasvaminen Tietyssä markkinatilanteessa, liikkeeseenlaskijan ollessa täysin kykenemätön suojaamaan arvopapereita tai suojauksen ollessa erittäin vaikeaa, osto- ja myyntitarjousten välinen ero voi laajentua väliaikaisesti liikkeeseenlaskijan riskin rajoittamiseksi. Siksi arvopapereiden haltijat, jotka haluavat myydä arvopapereitaan pörssissä tai OTC-listalla, voivat myydä arvopapereita myyntihetkellä vallitsevaa hintaa huomattavasti alemmalla hinnalla. Velkarahoitus Jos arvopapereiden hankinta rahoitetaan velkarahalla eivätkä sijoittajien odotukset toteudu, heille aiheutuu arvopapereista tappiota, mutta lisäksi heidän on maksettava korkoa ja lyhennettävä lainaansa. Tämä kasvattaa sijoittajien tappioriskiä huomattavasti. Arvopaperisijoittajien ei tule koskaan luottaa siihen, että he pystyisivät lunastamaan arvopaperinsa ja maksamaan lainankorkonsa arvopaperikaupasta saamillaan tuotoilla. Ennen kuin sijoittajat hankkivat arvopapereita velkarahalla, heidän kannattaa arvioida taloudellinen tilanteensa, kykynsä maksaa korkoa tai lainansa takaisin välittömästi, mikäli heille koituu tappiota odotetun tuoton sijaan. Liikkeeseenlaskijan suojaustoimien vaikutus arvopapereihin Liikkeeseenlaskija voi käyttää arvopapereiden myynnistä saamansa tulot kokonaan tai osittain arvopapereiden liikkeeseenlaskusta johtuvilta riskeiltä suojautumiseen. Tällaisessa tapauksessa liikkeeseenlaskija tai jokin sen tytäryhtiöistä voi tehdä kauppoja, jotka vastaavat liikkeeseenlaskijalle arvopapereista koituvia sitoumuksia. Yleisesti ottaen tällaista kauppaa käydään ennen arvopapereiden liikkeeseenlaskupäivää tai sen jälkeen, vaikka niitä voidaan tehdä myös liikkeeseenlaskun jälkeen. Liikkeeseenlaskija tai jokin sen tytäryhtiöistä voi milloin tahansa ryhtyä tarvittaviin toimiin suojaustoimien lopettamiseksi. Joissakin tapauksissa nämä kaupat voivat vaikuttaa myös kohdeetuuden arvoon. Arvopapereiden verotukseen liittyvät muutokset Tässä rahastoesitteessä käsitellyt arvopapereiden verotusasiat kuvaavat liikkeeseenlaskijan kantaa esitteen julkaisupäivän oikeustilanteessa. Veroviranomaiset ja oikeusistuimet voivat käsitellä verotusta muullakin tavalla. Kohde-etuuteen liittyvät riskit Kyseiseen kohde-etuuteen voi liittyä muitakin riskejä, jotka määritellään asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa. Siksi mahdollisen sijoittajan kannattaa tutustua erityisesti tässä rahastoesitteessä kuvatun tuotelajin riskiprofiiliin ja pyytää tarvittaessa neuvoja asiantuntijalta. Mahdollisten sijoittajien on ymmärrettävä erityisesti, että arvopaperit ovat riskisijoitus, joka voi johtaa sijoitetun pääoman menetykseen. Vaikka asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa suojattaisiinkin pääoma eräpäivään asti takaisinmaksun vähimmäismäärään asti ja rajoitetaan näin alun perin tappioriskiä, sijoittajalla on riski liikkeeseenlaskijan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi valmistauduttava kestämään se, että heidän sijoittamansa pääoma pienenee osittain tai jopa kokonaan. Arvopapereiden hankinnasta

kiinnostuneiden sijoittajien on arvioitava taloudellinen tilanteensa varmistaakseen, että he kykenevät kantamaan arvopapereihin liittyvät tappioriskit.