5. JOULUKUUTA NUMERO 8/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 18KYSYMYSTÄ METSÄ- SUUNNITELMASTA METSÄLEHTI 80 VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA MOOTTORI- SAHAKOULU HANKINTA TYÖSTÄ NIUKKA TILI METSÄNOMISTAJA Saha soimaan Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. Sähkölinjakorvauksista kiistellään Mitä Otso tekee? Talvileimikoilla vielä ottajia
www.metsakustannus.fi Pukinkonttiin Uutuus Makuja kairasta kaupunkiin Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Hinta 39 Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, pelto- ja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakonflikteja. Hinta 48 Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Metsäkirjakauppa
SISÄLLYS SEPPO SAMULI METSÄLEHTI 2.4.1943 20 44 JUHA TANHUA 74 METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8/23 5.12.2013 4 PÄÄKIRJOITUS: Veroselvitys tulee tarpeeseen 6 METSÄNOMISTAJA: Tapio Hovi on toiminnan mies 12 UUTISET: Sähkölinjoissa muhii kiista 14 Metsäpalvelut saivat uuden ilmeen 15 METSÄTYYPPI: Mikä on Euroopan pahin metsämörkö, Eveliina Pokela? 16 MARKKINAT: Hyvää ei pidä hämmentää 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Viisi tarjousta talvileimikosta 19 VERKOSTA: Kohti yritysverotusta TEEMA: VARUSTEET 20 MIKÄ ON TARPEELLISTA? Aloittelevan metsänomistajan tärkein hankinta on raivaussaha. 30 RAHAPUU: Sotketaan taas puumarkkinat OMA METSÄ 32 METSÄNHOITO: 18 kysymystä metsäsuunnitelmasta 35 MOOTTORISAHAKOULU: Hankintalisä jää usein laihaksi 36 TUTKIMUS: Viron sakaaleista halutaan eroon 38 METSÄPERINTÖ: Kuka perii yksinäisen? 40 KYSY POIS: Miten välttää sienitaudit? 42 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tunnelmallinen tukikohta 44 KÄÄNNEKOHTIA Metsäalan kehitys ja taitekohdat näkyvät Metsälehden sivuilla. 54 METSÄ JA LAIT 60 KOLUMNI: Edistetään kysyntää 61 ENNEN & NYT: Vauhdikas koivikko 62 LUHTA: Jättiläinen kivipedillä 66 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Riistakauden satoa 72 PILKKEET: Kantokäävän työn jatkaja 74 TUOTE & TEKIJÄ: SKEITTAAJA KOKO IKÄNSÄ Puuseppä Esa Niirasen rullalaudat tunnistaa pohjan koivutuohesta. MAKASIINI 8 2013 3
PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Veroselvitys tulee tarpeeseen Hallitus valmistelee parhaillaan metsäpoliittista selontekoa eduskunnalle. Paperi on tärkeä, sillä se on mitä todennäköisimmin lähdeaineistoa seuraavan hallituksen metsäpolitiikalle. Toivottavasti selonteon viestit täsmentyvät, sillä 40-sivuisesta luonnoksesta konkreettisten toimien tärkeysjärjestystä on vaikea hahmottaa. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio selvensi asiaa metsäpäivien avajaisissa. Hänen mukaansa selonteon tärkein linjaus on, että metsätalouden harjoittamisessa pyritään yritysmäisyyteen. Tämä tarkoittaa, että selonteossa aiotaan esittää metsäverotuksen uudistamista. Uutinen herätti paljon keskustelua, sillä siitä, kun edellisen verouudistuksen siirtymäaika päättyi, on kulunut alle kymmenen vuotta. Sitä ennen metsiä verotettiin pinta-alan perusteella yli 80 vuotta. Metsäverotus nousi puheenaiheeksi myös viimevuotisilla metsäpäivillä, kun Björn Wahlroos toivoi verojärjestelmää, joka kannustaisi metsänomistajia myymään puuta. Myös monet metsäntutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kiristyneen lahja- ja perintöverotuksen ohella metsäverotus on hidastanut metsien sukupolvenvaihdoksia. Viimeksi Metsätieteen päivillä pohdittiin, heikentääkö verotus metsätalouden kannattavuutta. Lyhyen historiansa aikana nykyinen metsäverojärjestelmä on jo kokenut pienen uudistuksen. Viime vuosikymmenen lopulla verotusta lievennettiin laajentamalla metsävähennyksen soveltamisalaa ja korottamalla vähennyksen määrää. Kun vähennys aiemmin oli sidottu tilaan, nyt se on metsänomistajakohtainen. Muutos on kannustanut ostamaan uutta metsää ja lisännyt puunmyyntejä, mikä oli verohelpotuksen tavoite. Se on myös tehnyt kaupasta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon siirtää metsä sukupolvelta toiselle. Samalla metsävähennyksen laajentamisella toteutettu verohelpotus on nostanut metsätilojen hintoja. Lisäksi se teki verotuksesta entistä vaikeaselkoisemman, mikä johtaa hankaliin tulkintaongelmiin. Metsävähennyksen muutos on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on uudistaa verotusta. Siitä huolimatta kannattaa yrittää. Tavoite edistää yritysmäistä metsätaloutta on hyvä, ja jos siihen on mahdollista päästä metsäverotusta muuttamalla, asia on selvittämisen väärti. Kukaties johtopäätös on, että yksinkertaisinta on pyrkiä tavoitteisiin purkamalla sukupolvenvaihdoksia hidastava suma. Veroleimikoita ei kannata vielä kiirehtiä tekemään tai säästämään. Maa- ja metsätalousministeriössä vasta valmistaudutaan veroselvityksen tekemiseen. Varsinaiset päätökset siirtyvät seuraavalle eduskunnalle, jota pääsemme valitsemaan runsaan vuoden kuluttua. VUODEN viimeisen Metsälehti Makasiinin teemana ovat metsänomistajan varusteet. Toimittaja Tiia Puukila selvitti, mitä metsätöissä tarvitaan. Jutun ideoinnissa teiltä lukijoilta saamistamme vinkeistä oli paljon hyötyä, mistä suuret kiitokset! Metsäverotukseen palaamme tuttuun tapaan jo heti tammikuussa. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15 16.00 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 315 49 808 0400 581 108 Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin 09 315 49 840 Katja Raninen p. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36 084 (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI 8 2013 Kannen kuva PEFC/02-31-162 SEPPO SAMULI
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. MARRASKUUSSA Talvi tekee tuloaan metsään. Yölliset sankat lumisateet kasvattavat lumipeitettä nopeasti. Lumi tuo valoa hämärään marraskuiseen päivään 27.11. Kuhmon Iivantiirassa. Kuva Ville Heikkinen
METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 8 2013
TOIMINNAN MIES Kun on perso työlle ja tietää mitä tekee, voi metsään sijoittaa ilman suurta omaa pääomaa. Kysykää vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI MAKASIINI 8 2013 7
METSÄNOMISTAJA oottorisaha ulvaisee terhakkaasti. Kuulostaa aivan kuin se odottaisi, milloin teräketju pääsee haukkaamaan koivun kylkeä, ja pääseehän se. Hetken kuluttua koivu kaatuu tarkalleen sinne, minne metsätalousyrittäjä Tapio Hovi sen tähtäsi metsikön reunasta peltoaukeaa ja kohtalontovereitaan kohti. Sitten Hovi karsii oksat ja lähtee välittömästi seuraavan koivun kimppuun. Leveän metsäojan yli hän loikkaa tuosta vain, 27-vuotias mies elämänsä kunnossa. Istuminen ei ole minun juttuni, Hovi vahvistaa, kun lopulta malttaa lähteä kahvitauolle. Paikallaan oloa hän on vältellyt viimeistään siitä saakka, kun lukion jälkeen opiskeli metsuriksi Hyvinkäällä. Opinto-ohjelma ei Hovin mielestä edennyt riittävän ripeästi, joten hän vaihtoi sen oppisopimuspestiin silloisessa metsähoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaassa. Halusin töihin. Pitää tapahtua! hän kertoilee samalla, kun polkaisee kengät jalasta punaisen tupansa porstuassa. Tupa sijaitsee Virroilla, Toisveden kylässä, ja se tuli Tapio Hoville tilakaupan mukana. Hän kun ostaa metsätiloja ja laittaa ne kuntoon. Pieni vanha talo käy mainiosti tukikohdaksi, kun Hovi tekee pitkää päivää ympärillä avautuvissa metsissä. Eikä hätää, vaikka kahvitauko haastattelun vuoksi tänään hieman venähtää. Työt jatkuvat, sillä rauduskoivikossa talon lähellä ahkeroi monitoimikone. Säästöistä osa ja lainaa loput Valmistumisen jälkeen 2008 Tapio Hovi työskenteli kaksi vuotta enonsa metsissä ja mietti tulevaisuuttaan. Valkeni, että hän tahtoi olla oman ai- 8 MAKASIINI 8 2013 kansa herra ja työskennellä luonnossa. Hän halusi yrittäjäksi ja omaa metsää. Metsätöihin Hovi oli tottunut jo vanhempiensa maatilalla Lempäälässä. Ensimmäisen moottorisahansakin hän oli ostanut 16-vuotiaana. Lisäksi nuorukaisen tielle osui oikea ihminen: nyt jo edesmennyt metsäsijoittaja Kalle Järvenpää, joka antoi kullanarvoisia neuvoja ja kannusti. Hän puhui, että minun kannattaisi ostaa metsää, koska osaan itse hoitaa sitä. Tuli entistä vahvempi tunne, että sitä tahdon elämältäni oikeasti, Hovi muistelee kahvikupin ääressä. Eipä aikaakaan, kun Sastamalasta tuli myyntiin täysin hoitamaton metsätila. Se miellytti nuorta miestä: pohjat kohtalaisen rehevät, puusto terveen näköistä. Oppisopimusajalta Hovilla oli jäänyt rahaa säästöön. Loput hän lainasi pankista, ja kaupat tehtiin lokakuussa 2010. Seuraavana päivänä uusi omistaja pörräsi raivaussahan kanssa taimikossa. En pidä aikailusta, hän muistuttaa. Kooltaan tila oli vajaat kymmenen hehtaaria, joista 1,5 hehtaaria vanhaa, järeää tukkipuustoa. Loput olivat 20 50-vuotiasta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Metsän kunto avainasia Tapio Hovi kunnosti metsäänsä ripeästi. Keväällä 2011 hän teki elä- Tapio Hovi nauttii fyysisestä työstä. Vain navakalla tuulella pysyn poissa metsästä. Vesisade ja räntä eivät haittaa mitään. Virrat Kuusi kasvaa Virroilla vauhdikkaasti.
mänsä ensimmäiset puukaupat. Kyllä se pisti miestä jännittämään. Jäi kipinä, että haluan tehdä tämän toistekin. Kovan työn jälkeen tila alkoi olla unelmakunnossa, mutta sitten tuli vastoinkäyminen: Tapani-myrsky. Metsästä oli juuri hakattu melkein 400 mottia harvennuspuuta, kun myrsky kaatoi sata lisää. Kaikki meni kuitupuuksi. Sotku oli hirvittävä. Kokemus sai nuoren miehen mietteliääksi. Olihan hän juuri tehnyt KYLLÄ SE PISTI MIESTÄ JÄNNITTÄMÄÄN. JÄI KIPINÄ, ETTÄ HALUAN TEHDÄ TÄMÄN TOISTEKIN. valtavan työn, jota luonto näytti pitävän pilkkanaan. Myrsky vaurioitti parhaita kasvatusmetsäkuvioita. Hetken aikaa kesti, että selvisin henkisesti. Täytyi motivoitua uudelleen. Kai kokemuksella jokin tarkoitus oli, hän pohtii hiljaisella äänellä. Metsäsijoittamisen riskit ainakin selvisivät kertaheitolla. Onneksi Hovi oli vakuuttanut metsänsä kunnolla. Ja onneksi kaikkea ei ollut ehditty harventaa. Muuten olisi käynyt hullusti. Liian suuri osa metsästä olisi muuttunut vajaatuottoiseksi. Tila osoittautui silti mainioksi hankinnaksi. Kaikkia puutavaralaatuja kasvoi enemmän kuin Tapio Hovi oli arvioinut. Ostohintakin oli kohtuullinen, vaikka Hovin mielestä metsätilasta kannattaa joskus maksaa jopa ylihintaa. Täytyy vain tietää, että kasvava puusto on tervettä. Päätehakkuuikäisen metsän riski on, ettei puun laatuun pysty enää vaikuttamaan. Esimerkiksi kuusen tyvilahoa ei näe ulospäin. Jos on ostanut metsätilan ylihintaan ja puusto onkin lahoa, tulee helposti kaksinkertainen tappio. Sitä paitsi menee 20 30 vuotta, ennen kuin metsästä saa seuraavan kerran kunnolla hakkuutuloja. Laadukkaista kasvatusmetsistä pitää myös pankinjohtaja: jos tilakaupat MAKASIINI 8 2013 9
METSÄNOMISTAJA Kun Hovi osti Virtain-tilan, sen ojat olivat tukossa. Paikka oli ollut hänellä pari viikkoa, kun niitä jo ryhdyttiin kunnostamaan. PÄÄMÄÄRÄNI ON, ETTÄ HANKIN TILAN JA HOIDAN SEN KUNTOON NOPEASTI. rahoittaa lainalla, ne sekä hoidetut taimikot ovat arvokas vakuus. On osattava ennakoida Viime syksynä Tapio Hovi ajoi Virroille katsomaan tilaa, jota perikunta myi. Tie oli niin huonossa kunnossa, että auto juuttui kiinni. Hovi kerkesi jo ihmetellä, mihin oikeastaan oli matkalla. Paikassa oli silti jotakin, mikä minua kiinnosti, hän sanoo. Reilun 20 hehtaarin metsäalasta puolet oli kypsää päätehakattavaksi. Puustosta 70 prosenttia oli männikköä, joka senikäisenä on turvallisempi ostos kuin kuusikko. Hoitotöitä oli rästissä hirvittävä määrä. Tapansa mukaan Hovi ennakoi, miltä paikka näyttäisi valmiina kymmenen vuoden kuluttua, ja teki kaupat. Hän myös paransi edelliskerrasta: saha soi jo kahden tunnin kulut- 10 MAKASIINI 8 2013 Hovi asuu viikot pienessä talossa metsätilallaan. tua kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ojalinjat piti raivata auki kaivuria varten. Virtain-tilan Tapio Hovi hankki kokonaan lainarahalla. Hän laski, että hakkuutuloilla hän saisi maksettua luoton vähiin. Seuraavassa paikassa, jonka hän ostaa, pitää olla hakattavaa loppulainan verran. Maksan välillä kaiken pois ja tarvittaessa otan uutta. Päämääräni on, että hankin tilan ja hoidan sen kuntoon nopeasti. Jos ostan hoitamatonta nuorta metsää hyvällä pohjalla, se tuottaa 20 vuodessa järeää tukkia. Sekapuustosta terve metsä Hovi haluaa tehdä metsästä omansa näköisen. Sellainen kasvaa teollisuudelle kelpaavaa arvopuuta, mutta innokas metsästäjä jättää elintilaa myös riistalle. Hän ei poista kaikkia leppiä ja raitoja. Leppä paitsi tarjoaa pyylle ravintoa myös sitoo juurinystyröillään typpeä, mitä Hovia neuvonut Kalle Järvenpääkin arvosti. Ja koivua pitää olla, sillä sekapuustosta kasvaa terve metsä. Laadukas koivu kasvaa nopeasti, kun sitä harventaa voimakkaasti. Järvenpään tavoin Hovi tähdentää, että kun energiapuuta korjataan kasvatusmetsistä, puu tuodaan karsittuna rankana ja oksat jätetään metsään. Näin vältetään ravinnehävikki. Kannattaa muistaa, että korjuutulot kokopuusta menevät äkkiä terveyslannoituksiin. Kasvamaan jäävä puusto myös vahingoittuu helposti energiapuusavotassa, hän huomauttaa. Hovi haluaa harjoittaa selväpiirteistä ja järjestelmällistä metsätaloutta. Jatkuva kasvatus sopii hänes-
tä lähinnä pieniin yksityismetsiin. Itse hän ei aio siihen ryhtyä. Käy helposti niin, että metsästä ei pysty hahmottamaan selvää kuviorakennetta. Siitä tulee kuin tilkkutäkki. Sydäntalveksi Hovi jättää omat metsät. Silloin hän työskentelee metsurina useimmiten Metsä Groupin ja Koskitukin työmailla. Jonkin verran hän tekee töitä myös suoraan isännille. Saa tehdä mieluista työtä Uutta metsätilaa Hovi etsii koko ajan. Eniten kiinnostavat kotikulmat Lempäälässä sekä Virrat. Virroilla maapohjat ovat kivikkoista Lempäälää parempia, joten metsä on helpompi uudistaa. Seudun etuja on sekin, että juurikääpä ei ole pahasti levinnyt sinne saakka. Vaikka metsiin sijoittaakin, Tapio Hovi ei haaveile tulevaisuudesta miljonäärinä. Hänelle elämänlaatu on tärkeämpää kuin rikastuminen. Saa tehdä työtä, josta pitää. Ovat tilat toki myös eläketurva. Niitä pitää ajatella pitkän ajan sijoituksena. Ja jos minulle suodaan joskus lapsia, jätän metsät heille. Rahansa Hovi laskee tarkkaan, koska sitä on investointien jälkeen jäätävä myös elämiseen. Uuttera joka säällä Kun kahvit on juotu, Tapio Hovin on aika palata raivaamaan koivikkoa alikasvoksena puskevan kuusikon tieltä. Ulkona satelee kuivaa pakkaslunta, mikä on hyvä työkeli siinä kuin kaikki muutkin. Paitsi kova tuuli. En pelkää fyysistä rasitusta. Kunto pysyy hyvänä. Saan myös huoletta nauttia ruuasta, kun kulutus on valtava, innokas kotikokki iloitsee. Viikot kuluvat metsätilalla, ja viikonlopuiksi hän matkustaa kotiin Lempäälään. Keväällä avopuoliso Jenni Ketonen auttoi Hovia istuttamisessa, kun omalta sairaanhoitajan työltään ennätti. Vuosikymmeniä joutomaana viettäneellä pellolla kohoaakin vanttera kuusitaimikko. Kuusen kasvu on mahtava. Kymmenen vuotta eteenpäin, ja tässä on Kovalla työllä pääsee eteenpäin. Haluan rohkaista muita nuoria kuten minuakin rohkaistiin, Hovi sanoo. melkoinen puusto. Paljon uuttera uusi omistaja on jo saanut Virroilla aikaan: ojittanut, raivannut, istuttanut ja hoitanut. Nyt pihapiiriin tulee myös kunnostettu tie. Enää ei tarvitse pelätä, että edes henkilöauto jäisi kiinni. kuten haluat. Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. Tutustu maksutta joulukuun ajan. www.metsalehti.fi/mobiili MAKASIINI 8 2013 11