i V. Palotoimikunta. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta vuonna 1915 1 ) oli seuraavaa sisällystä: paiotoimikun- Palotoimikuntaan, jonka kaupunginvaltuusto valitsee ja jonka nau jäsenet. on tarkastaa ja valvoa kaupungin palolaitosta, ovat vuonna 1915 kuuluneet puheenjohtajana koneinsinööri Hugo Catani, varapuheenjohtajana arkkitehti Gustaf Estlander, sihteerinä varatuomari Werner Holmberg, muina jäseninä palovakuutustarkastaja arkkitehti Berndt Blom ja sähköteknikko insinööri Gustaf Sourander sekä varajäseninä filosofianmaisteri Valter Forsius ja konsuli Frans Stockmann. Palokunta hälyytettiin vuoden varrella 226 kertaa, niistä 124 kertaa tulipalojen, 69 kertaa nokivalkeain sekä 33 kertaa muiden syiden takia. Edelliseen vuoteen verraten on hälyytysten luku vähentynyt 2:11a ja tulipalojen luku 32-.Ha. Sitä paitsi sattui vuoden varrella 80 tulipalonalkua, joita sammuttamaan palokuntaa ei ollut kutsuttu. Tulipalot. Tulipalojen ryhmittyminen kuukausien ja viikonpäiväin kesken näkyy seuraavasta Tammikuu. taulusta: Helmikuu. Maaliskuu. Hukiikuu. h-3 0 d K O pr d j Kesäkuu. Heinäkuu Elokuu. Syyskuu. Lokakuu. Marraskuu. Joulukuu. Yhteensä. Sunnuntai 3 1 2 2 1 1 1 1 12 Maanantai 2 1 3 1 1 1 1 3 4 3 20 Tiistai 1 1 3 1 1 2 1 1 2 2 15 Keskiviikko 2 1 1 1 1 i 1 7 Torstai 3 2 3 3 1 1 2 2 1 6 f 1 25 Perjantai... 2 5 1 1 1 1 1 7 20 Lauantai 2 1 1 1 2 1 1 1 2 2 2 2 17 Yhteensä 12 13 12 1 7 1 6 1 7 1 7 1 8 1 9 1 7 9 1 27 124 julkaistu. l ) Kertomusta seurannutta tauluyhdistelmää tulipaloista y. m. ei ole tässä
V. Palotoim ikunta. 22 5 Vuorokaudenaikaan nähden on 40 tulipaloa sattunut öiseen aikaan, klo 6 ip. ja klo 6 a. p. välillä, sekä 84 päiväsaikaan, klo 6 a. p. ja klo 6 i. p. välillä. Ensimäinen tieto tulen irtipääsemisestä on 65 tapauksessa saapunut puhelimitse, 49 tapauksessa palolennättimellä ja 10 tapauksessa suullisen sanantuojan kautta. Tulipalojen ryhmittyminen paikkaan nähden käy selville seuraavasta taulusta: Kivi- Puutaloja. taloja. Asuinhuone 25 24 Myymälä-tai liikehuoneisto 5 2 Kellari 10 8 Ullakko 4 Tehdas tai työpaja 10 6 Makasiini tai ulkohuone 1 7 Höyrykattilahuone 4 Sairaala 1 Pesutupa r 2 Riihi 1 Siirto 61 50 111 Siirto III Automobiili 1 Myyntikoju 2 Laiva 3 Pihamaa 2 Raitiotievaunu 2 Hiilivarasto 1 Rikkalaatikko 2 Yhteensä 124 Svynä tulen irtipääsyyn oli: Tulipalojen syyl Tulisijasta pudonneet kekäleet tai kipinät 23 tap. Viallinen tulisija tai savujohto 11» Varomaton lampun tai kynttilän pitely 7» Huolimaton n. s. hehkutuslampun pitely jäätyneitä vesijohtoputkia sulatettaessa 15 * Varomaton tulenvaarallisten aineiden pitely 1» Huolimaton tupakoiminen 3» * Itsesvtytys 1» Sähkövalojohtojen lyhytsulku 2» Kaatunut tai pudonnut lamppu 4» Huolimaton tulitikkujen pitely 3» Lasten leikkiminen tulella 7» Tulensekainen tuhka puuastiassa 4» Priinuskeittiön räjähdys 1» Bentsiiniräjähdys 3» Priinuskeittiön huolimaton pitely 2 Murhapoltto 1 Nokivalkea 1
222 V. Palotoimikunta. Tulisijan tai lämpöjohtoputken tulistuminen 6 tap. Varomaton desinfioiminen i» Likelle puuseinää sijoitettu rautauuni 2» Puualustalle sijoitettu kaasukeittiö r» Epätietoinen syy 25» Yhteensä 124 tap- Tulipalojen Eri kaupunginosain kesken ryhmittyivät tulipalot seuraavasti: ryhmittyminen I L ^ Ä ' 1 kaupunginosa 10 XIV kaupunginosa. - II» III» IV» V» VI» VII» VIII» IX» X XI» XII» XIII 15 XV» 10 Läntisen viertotien viereinen 15 järjestämätön kaupungin- osa 5 7 Itäisen viertotien viereinen 4 järjestämätön kaupungin- osa 5 4 1 Fredriksperi 5 10 Hietaniemi 1 16 Arabia 1 5 Greijus 1 6 Yhteensä 124 3 Palovahingot. Palovahinkotilasto osoittaa seuraavaa: A. Järjestetty kaupunki. Tulen milloin minkin verran vahingoittaman omaisuuden arvo eli vakuutussumma oli: irtaimiston Smk 4,083,187: * kiinteän omaisuuden...» 20,460,860: 24,544,047: ja taas vahingon suuruus eli palovahingon korvaussumma oli: irtaimistosta Smk 396,717:31 kiinteästä omaisuudesta» 99*392: 28 496,109: 59 Vahinko oli siis 2.02% omaisuuden arvosta. maaseutu). B. Järjestetyn kaupungin ulkopuolinen alue (esikaupungit ja
V. Palotoim ikunta. 22 5 Vahingoittuneen omaisuuden arvo eli vakuutussumma oli: irtaimiston Smk 121,400: kiinteän omaisuuden» 465,100: 586,500: ja vahingon suuruus eli palovahingon korvaussumma oli: irtaimistosta Smk 31,023:43 kiinteästä omaisuudesta» 35> 5 8: 77 66,082: 20 siis 11.27 /o omaisuuden arvosta. Kaupungin koko alueella eli sekä järjestetyssä että järjestämättömässä kaupungissa oli palovahinkojen prosenttimäärä (vahingon ja vakuutussumman välinen suhde) ainoastaan 2.24%. Vuoden palovahinkojen koko summasta Smk:sta 562,191:79 2 ) ovat kotimaiset paloapuyhtiöt korvanneet Smk 313,225: 13 ja ulkomaiset yhtiöt Smk 248,966: 66. Laajuutensa puolesta on 124 tulipalosta 24 ollut suurta tai sen laatuista, että kaksi tahi useampia vesisuihkuja palovesiputkesta, isommasta käsivoima- tahi höyryruiskusta on tarvittu tulen rajoittamiseen, 28 kohtalaisen suurta eli sellaista, että yksi vesisuihku mainituista voimalähteistä on riittänyt tulen tukahuttainiseen, kun taas 72 tulipaloa oli niin pientä, että ne sammutettiin sankoruiskulla tai oli sammutettu palokunnan paikalle saapuessa. Huomattavammista vuoden varrella sattuneista tulipaloista mai- Huomattavaniuittakoon seuraavat: tulipalot mat - Tulipalo Saariniemen talossa n:o 1 tammikuun 6 päivänä, jossa palovahinkojen määrä oli Smk 7,226: 90 Tulipalo Suomen myllynkivitehdas osakeyhtiön puuseppäosastolla Hermannissa helmikuun 25 päivänä, joka tuotti vahinkoa» 4,713:80 Tulipalo puusepäntehtaassa Sörnäsiu rantatien talossa n:o 21 toukokuun 19 päivänä, joka tuotti paloapuyhtiöille vahinkoa» 74,468:32 Tulipalo Eteläsatamassa toukokuun 25 päivänä eräässä rautatiesillalla olevassa tavaravarastossa, mistä tuli levisi rannassa olevaan höyrylaivaan Bore II, jolloin kaksi aikuista henkilöä ja kolme lasta paloi, neljä henkilöä hukkui ja hävinneen omaisuuden arvo oli» 431,189: 25 Tähän ei ole luettu höyr3 T laiva Boren saamia vaurioita.
224 V. Palotoimikunta. Tulipalo Porthankadun talossa n:o 9 marraskuun 1 päivänä, joka tuotti vahinkoa Smk 15,348: 50 Tulipalonalku eräässä asuinhuoneistossa I. Kaivopuiston 8:ssa marraskuun 13 päivänä, jolloin muuan palvelijatar primuskeittiön räjähdyksestä sai min pahoja palovammoja, että hän seuraavana aamuna kuoli kirurgisessa sairaalassa. Tulipalo Vallilassa Virtaintien talossa n:o 4 joulukuun 23 päivänä, jolloin muuan lapsi joutui liekkien uhriksi ja palovahinkoja syntyi t> 13,918: 42 Tulipalo Arabian tehtaan alueella eräässä puusta rakennetussa kaksikerroksisessa asuintalossa joulukuun 25 päivänä, jolloin palovahinkoja syntyi» 18,512:13 palokunnan Matka, minkä palokunta on kulkenut vuoden varkulkema kulkema matka. re]j a tapahtuneiden hälyytysten johdosta, on ollut: matkalla tulipaloihin 469.72 kilometriä» nokivalkeoita sammuttamaan 171.6» muiden hälyytysten johdosta 93.4» Yhteensä 734.72 kilometriä palolaitoksen Palolaitoksen sairaankuljetusvaunuja käytettiin vuoden varrella ^tusvaunut 6 kaikkiaan 1.568 kertaa, niistä 1,403 kertaa taudintapausten ja 165 kertaa tapaturman johdosta. Edellisenä vuonna olivat vastaavat luvut i>3 6 4> I>254 J a TI - Eri kuukausien kesken ryhmittyivät kuljetukset seuraavasti: Tammikuu 153 Helmikuu 146 Maaliskuu 122 Huhtikuu 135 Toukokuu 139 Kesäkuu 134 Heinäkuu 113 Elokuu 106 Syyskuu 119 Lokakuu 123 Marraskuu 149 Joulukuu 129 Yhteensä 1,568 Paiomiehistö Palokuntaan kuului vuonna 1915 kaikkiaan 119 miestä, nimittäin: iase,jo! " Päällystöä: 1 palomestari (palopäällikkö) ja 1 alipalomemari;
V. Palotoim ikunta. 22 5 alipäällystöä: 2 ruiskumestaria, 1 ylikoneenkäyttäjä ja lennätinmekanikko, 1 työmestari sekä 10 kersanttia; miehistöä: 3 alikoneenkäyttäjää, 30 korpraalia ja 70 konstaapelia. Hevosia oli 29. Palomiehistö oli jaettuna pääaseman ja viiden aliaseman kesken seuraavasti: Asema Päällys- Alipääl- Miehis- Yhtöä. lystöä. töä. teensä. Hevosia. Pääasema Korkeavuorenkadun varrella 2 6 62 /O 16 ; Kallion asema It. Papinkadun! varrella 4 22 26 6 Pohjoinen asema Vironkadun varrella 1 7 8 4 1 Kampin asema Kampintorin i varrella 1 4 5 1 Hermannin asema Itäisen vier- 1 totien varrella 1 4 5 1 Fredriksperin asema Maistraatinkadun varrella 1 4 5 i Yhteensä 2 14 103 119 29 Toukokuun 1 päivästä lähtien on palomiehistö ollut lisättynä 32 miehellä, jotka ovat olleet jaettuina pääasemalle, Kallion asemalle ja pohjoiselle asemalle. Kustannukset tästä palokunnan tilapäisestä lisäyksestä, jota on pidetty olevien olojen vaatimana, on suorittanut kaupunkien yleinen paloapuyhtiö, joka 011 tähän tarkoitukseen myöntänyt 31,000 markan määrärahan. Palokunnan pääasiallisimpina tulensammutusvälineinä olivat: Päällikön bentsiiniautomobiili 1 Sähköautomobiili 1 Höyry ruiskuja 3 Kaasuruiskuja 3 Isonlaisia käsivoimaruiskuja.. 6 Sankoruiskuja 10 Kemiallisia sammutuskojeita.. 4 Hydrantti vaunuja 12 Palokalu-ja miehistö vaunuja.. 7 Palokalu- ja miehistörekiä... 6 Vesirattaita 2 Vesirekiä 3 Vedenlämmityskojeita 4 Hyppyypurjeita 4 Hengenpelastuskojeita 6 Pelastusköysiä 32 Sairaankuljetusvaunuja 2 Pyöräpaareja 3 Pyörättömiä paareja 2 Savunsuistajia 3 Happikojeita 2 Sidetarvikelaatikkoja 2 Vöitä karbinikoukkuineen.. 107 Kirveitä 123 Teräskankia 22 Jäätuuria 4 29 Palokalut ja varusteet.
226 V. Palotoimikunta. Purjekankaisia vesiammeita.. 5 Sorkkarautoja 14 Purjekankaisia vesisankoja.. 44 Lapioita 42 Koneellisia palotikapuita... 2 Suutinputkia 63 Hakatikapuita 21 Vesijohdonpäitä (pystöputkia) 30 Liitostikapuita 24 Haaraputkia 23 Asetetikapuita 3 Letkuvarasto käsitti: Kumitettua letkua 2,660 m. Hamppu- tai pellavaletkua 5*785» Yhteensä 8,445 ra - Kaluston arvo. Palolaitoksen hallussa olevan irtaimiston ja tulensammutusvälineistön kirjaanpantu arvo oli 1915 vuoden alussa Smk. 148,292:50. Vuoden varrella on tullut lisää palokaluja ja kalustoa Smk:n 35,757: 50 arvosta, jota vastoin niitä on julistettu kelvottomiksi ja poistettu tileistä 1,046 markan arvosta. Joulukuun 31 päivänä 1915 oli kirjaanpantu arvo siis 183,004 markkaa, ja oli tämä jakaantuneena eri paloasemain kesken seuraavasti: vesijohto. raiotaiii. Pääasema Smk. 123,973: 50 Kallion asema» 36,958:50 Pohjoinen asema» Fredriksperin asema» 4,730: Kampin asema» 3,406: Hermannin asema :..» 2,789: Yhteensä Smk. 183,004: Vesisäiliö, joka on kahdella johdolla yhdistettynä kaupungin putkijohtoon, vetää 10,000 m 3. Palovesijohdot ovat maanalaiset ja niitä on kaikkiaan 947. Katuihin sijoitettujen putkien suurin läpimitta on 812 ja vähin 102 mm. Putkiverkon keskiläpimitta on 270 mm. ja kuutiosisällys 7,075 m 3. Vesipaine on putkissa alimpana sijaitsevilla kaduilla 4 ja korkeimmilla paikoilla 1.5 ilmakehää, Palokunnan hevoset olivat vuoden varrella terveitä eikä mainittavaa täpaturmaa sattunut. Päivittäiseen ruokintaan käytettiin 5 kg. heiniä ja 4 kg. kauroja. Hevosten kengitys toimitetaan pääpaloasemalla. Palokunnan sepät takovat kengät palokunnan omassa pajassa. Ylläpitokustannuksia, lukuun otettuina kengitys, lääkkeet ja silojen korjaus, oli Smk. 1: 67 hevosta kohti vuorokaudessa vastaavan määrän edellisenä vuonna ollessa Smk. 1: 26. Ruokintakuluja oli Smk. 1: 54 hevosta kohti vuorokaudessa Smk:n 1:06 sijasta vuonna 1914. Tämä kalliista ajasta huolimatta verraten suotuisa tulos johtuu osittain siitä, että palokunnan käytettävänä on ollut oma heinäniitty, jonka tuotolla hevoset on ruokittu kesäkuukausina.
227 Palolennättimen hoitoa ja montteerausta on palolaitoksen hen- Paioiennätin. kilökunta toimittanut. Kaupungissa oli 84 palokaappia, niistä 14 yksityisten laitosten omistamia. Paloleunätinverkko, jonka pituus on kaikkiaan noin 40 kilometriä ja jonka johdot ovat maanpäällisiä, on miltei kokonaan eristetystä Hackethal-langasta. Ilkivaltaisuudesta on palokuntaa vuoden varrella hätyytetty 8 kertaa edellisen vuoden 4 kerran sijasta sekä palolennätintä kohdanneen ulkonaisen häiriön takia kolmasti. Samoin kuin edellisenäkin vuonna on vuonna 1915 useampia tulipalonilmoituksia annettu puhelimitse (65) kuin palolennättimellä (49). Puhelinten luku kaupungissa joulukuun 31 päivänä 1915 oli 10,593, joista 291 oli yhdistettyinä sivujohtoihin ja useampiin kojeihin. Varamiehistönä toimi Helsingin vapaaehtoinen palokunta, johon varamiehistä, kuului noin 400 toimivaa jäsentä. Vapaaehtoisen palokunnan apua on vuoden varrella tarvittu kahdesti, nimittäin Söruäsin rantatien varrella sijaitsevan sahalaitoksen palossa toukokuun 19 päivänä ja höyrylaiva Boren palossa toukokuun 25 päivänä. Harjoituksia on pidetty joka päivä, mikäli olot ovat sallineet. Harjoi- Harjoitukset, tukset ovat käsittäneet harjoittelua tulensammutus-ja hengenpelastusvävira^to^mitus lineillä, valjastusta ja liikkeellelähtöä, ohjeiden antamista, paikantuntemistakaupunginasemakaavan mukaan ja voimistelua. Lauantait on käytetty huoneistojen ja palokaluhallien suursiivoukseen sekä kylpemiseen. Palokunnan työpajoissa on toiminut 11 miestä, nimittäin kolme suutarina, yksi satulaseppänä, kaksi puuseppänä ja viisi seppinä, viilajina ja sorvareina. Palokunnan työpajoissa on enimmäkseen suoritettu kunnan hallussa olevan palosammutusvälineistön uudistus-ja korjaustöitä, vaikka on lisäksi valmistettu erinäisiä vähäisiä uusiakin palokaluja. Samoin kuin edellisenäkin vuonna on palokunta hoitanut paloasemiin kuuluvain pihamaiden ja katuosain puhtaanapidon sekä toimittanut sairaankuljetusta kaupungissa. Teattereissa ja kokoussaleissa on pidetty vartijoita näytäntöjen aikana seuraavasti: Ruotsalaisessa teatterissa... 2 miestä 276 kertaa=552 vartiovuoroa Suomalaisessa»... 3» 214» =642» Venäläisessä»... 2» 184» =368» Apollo-»... 1 mies 305» =305» Kaivopuiston kesäteatterissa.. 2 miestä 102» =204» Folkteatterissa ylioppilastalolla 1 mies 128» =128» Sirkuksessa 2 miestä 79» =158» Ritarihuoneella 1 mies 72» = 72» Yhteensä 2,429 vartiovuoroa Vartiovuorojen luku oli siten 2,429 edellisen vuoden 1,616 vuoron sijasta.
228 V. Palotoimikunta. Palokunnan terveydentila. Miehistön täydentäminen ei toistaiseksi ole kohdannut vaikeuksia, eikä vakanssipäiviä yleensä ole sattunut. Sitä vastoin eroaa täysinpalvellut miehistö tavallisesti kahden vuoden kuluttua sopimuksenmukaisen palvelusaikansa päättyessä siirtyäkseen edullisempiin toimiin. Kertomusvuoden kuluessa erosi kaikkiaan 17 miestä, niistä 11 omasta pyynnöstään, 1 kivulloisuuden tähden ja 5 laiminlyöntien johdosta palveluksessa. Kilpailuja yleisessä urheilussa on tänäkin vuonna palomiehistölle toimeenpantu ja palkintoina jaettu arvoesineitä. Palomiehistö on samoin kuin edellisenäkin vuonna saanut maksutta kylpeä ja maksutonta uinnin opetusta Helsingin uimaseuran käytettävänä olleessa Ursinin kallion uimalaitoksessa. Miehistön ja alipäällystön lomiin nähden on vuoden varrella noudatettu' sitä järjestystä, että lomaa saadaan joka neljäs päivä. Virantoimituksesta vapaiden konstaapelien velvollisuutena on toimittaa vartioimista kaupungin teattereissa, josta työstä he kuitenkin saavat eri korvauksen. Kesällä on joka mies, joka on palokunnassa palvellut vähintään vuoden, saanut kesälomaa 7 10 vuorokautta sekä alipäällystö 14 vuorokautta. Palokunnan terveydentila oli ylipäätään hyvä; sairaalassa hoidettiin kuitenkin 10 miestä kaikkiaan 172 vuorokautta. Potilaiden ryhmittyminen taudin laadun mukaan käy selville seuraavasta taulusta: Taudin laatu. Potilaita, ^ ^ f Keuhkotulehdus 5 Nivelreumatismi Kurkkumätä Influensa Paiseet Veneerinen tauti 65 73 15 3 2 14 Yhteensä xo 172 Tulipaloissa, harjoituksissa ja matkalla tulipaloon ovat palomiehistön keskuudessa sattuneet seuraavat tapaturmat, joissa vahingoittuneet on hoidettu paloasemilla: Henkilö. Tapaturman laatu. Seuraukset. 0 " Kersantti n:o 14 Palokonst.» 15»» 16»» 109 Voimistelussa vioittanut niskaansa Nyrjähdyttänyt nilkkansa matkalla tulipaloon Katkaissut toisen jalkansa voimisteluharjoituksessa Vioittanut polvensa tulipalossa Hoidettu kotona 7 vuorok.»» 30»»» 20»»» 10»
V. Palotoim ikunta. 22 5 Edellä luetellut tapaturmat eivät ole tuottaneet minkäänlaista työkyvyttömyyttä, vaan on terveys joka tapauksessa täydellisesti palautunut. Palokunnan avustusrahasto, joka on syntynyt siten, että Helsingin kaupunginvaltuusto helmikuun 4 p:nä 1905 tekemänsä päätöksen mukaan jätti palotoimikunnan päätettäväksi sairaankuljetuksesta kertyneiden varain käyttämisestä, oli vuoden alussa Smk. 22,675: 83 Vuoden varrella on rahastoon tullut lisää sairaankuljetuksesta» 3,494 : sekä korkoja» 1,121:09 Smk. 27,290: 92 Rahaston varoista on vuoden varrella annettu avustuksia kaikkiaan joten säästö jouluk. 31 p:nä 1915 oli Smk. 27,165:92 Mainituista varoista on talletettuna säästökassatilille Helsingin säästöpankkiin» 12,131:83 sekä karttuvalle pääomatilille Vaasan osakepankkiin» 15,034:09 Kersantti Johan Wilhelm Henriksson, joka oli 25 vuotta ollut palolaitoksen palveluksessa, erosi kesäkuun 1 päivänä 54 vuoden ikäisenä. Hän sai 1,800 markan vuosieläkkeen jäljellä olevaksi elinajakseen.! Määrärahat menosäännön mukaan Smk. Menot Smk. Määrärahoja ylitetty Smk. Määrärahoja säästynyt Smk. Palkkaukset, vaatetus, ruoka y. m 203,910 199,996 37 3,913 63 Palotalli ' 18,35 17.729 29 620 7 1 Iyämmitys, valaistus, puhtaa-i napito, vedenkulutus 20,130 20,042 22 87 78 Palokalut ja kalusto 12,500 12,710 37 210 37 Sekalaista 5,000 4,766 84 233 16 Yhteensä 1 259,890 2 55. 2 45 09 210 37 4 > 8 55 28 Majoitusvarusteiden, erinäisen uuden palokaluston y. m. hankkimiseksi kaupunkien yleisen paloapuyhtiön kustantamalle ylimääräiselle miehistölle myönsi kaupunki puolestaan 50,000 markan ylimääräisen määrärahan, josta summasta on vuoden varrella käytetty Smk. 28,308: 90. Avustusrahasto Eläke. Palolaitoksen menojen yhdistelmä.
230 V. Palotoimikunta. Kaupungin kustannukset palolaitoksesta nousivat tämän johdosta vuonna 1915 Smk:aan 283,553:99. Jo vuonna 1913 myönnettyä ja siitä lähtien palolaitoksen budjettiin merkittyä^ 133,000 markan määrärahaa automobiilikaluston ostoon ei jatkuvan sodan johdosta ole tänäkään vuonna käytetty. Kustannukset kaupungin palolaitoksesta nousivat kymmenvuotiskautena 1906 15 seuraaviin määriin: 1906 134,282:90 1911 1907 145,404:95 1912 1908 165,351:08 1913 1909 1 56,259: 95!9*4 1910 155,166:18 1915 1 56,333 : 162,725: 21 2 53) 33 : 3 291,289: 99 283,553-99 Näihin kustannuksiin ei ole luettu niiden kaupungin omistamain, talojen vuokraa, joihin palokunta on ollut majoitettuna.