PÄÄTÖS POKELY/110/07.00 /2011 Pohjois-Karjala Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2011 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJA Nurmeksen kaupunki PL 13 75501 NURMES KIINTEISTÖT JA NIIDEN SIJAINTI Kohde sijaitsee Nurmeksen kaupungissa kiinteistöillä, joiden rekisterinumerot ovat 541-121-116-12 ja 541-411-154-8. Kohde rajautuu kaakossa Kohisevankatuun, jota hallinnoi Nurmeksen kaupunki ja muissa ilmansuunnissa omakotitalotontteihin. KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT Kiinteistö Rnro 541-411-154-8 Nurmeksen kaupunki PL 13 75501 NURMES Kiinteistö Rnro 541-121-116-12 Timo Hiltunen Kohisevankatu 9 75500 NURMES TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu
2/12 TOIMINTA KIINTEISTÖILLÄ Ilmoituksessa kerrotaan, että kohteessa todettiin vesijohtosaneerauksen yhteydessä öljyisiä maa-aineksia, joiden laajuutta selvitettiin ja päätettiin ryhtyä kunnostustoimenpiteisiin. Pilaantuneiden maa-ainesten poiston yhteydessä öljyjen todettiin levinneen tutkittua laajemmalle alueelle sekä osin omakotitalon alapuoliseen maaperään. Maaperää tutkittiin ensimmäisen kerran 19.10.2010 ja pilaantuneiden maa-ainesten kaivua tehtiin 20. ja 21.10. sekä 28. ja 29.10.2010. Lisätutkimus rakennuksen alapuoliseen maaperään tehtiin 8.11.2011. Kohteen riskinarvioinnin tueksi teetettiin kohteessa sisäilmamittaukset Suomen Sisäilmakeskus Oy:llä 7.3.2011. Kiinteistön piha on nurmipintainen ja kiinteistöliittymän kohdalla sorapintainen. Kiinteistö on asuinrakennuksena. Rakennuksessa on kellari, josta osa on saunatiloina ja osa varastokäytössä. Alueella on voimassa asemakaava. Lähimmät naapuruston asuinrakennukset sijaitsevat noin 10 metrin päässä koillisesta ja lounaassa. Lähistöllä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT Maaperätiedot Ilmoituksen mukaa alueen maaperä on silttistä moreenia ja silttistä hiekkaa ja Kohisevankadulla kadunrakennekerroksia noin 1,7 metrin syvyyteen. Kallio kunnostetulla alueella on noin 3,0 metrin syvyydellä ja nousee lähemmäs maanpintaa kiinteistön luoteisosassa. Kunnostuskaivanto on täytetty soralla ja katualueella rakennekerroksiin sopivilla maa-aineksilla. Pohja- ja pintavesitiedot Ilmoituksessa kerrotaan, että alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (I luokka, Porokylä, 0754103) on noin 500 metrin päässä lounaassa ja lähin vedenottamo yli 1000 metrin päässä. Noin 3 m syvään kaivantoon tuli vettä kunnostuksen loppuvaiheessa. Vesi tuli kaivantoon kallion raoista. Pohjaveden pintaa ei havainnoitu kunnostuksen aikaan. Kaivantoon tulleesta vedestä otettiin vesinäyte, Kaivantovesi, 11.11.2011, jossa todettiin keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus 0,22 mg/l. Lähin pintavesistö on Nurmesjärvi, joka sijaitsee noin 200 m päässä lännessä.
3/12 SELVITYS ALUEEN PUHDISTAMISTAVOITTEESTA Ilmoituksen mukaan kunnostustavoitteeksi asetettiin ympäristöviranomaisen toimesta öljyhiilivetyjen osalta Vna:n 214/2007 alemmat ohjearvot kiinteistön alueella sekä ylemmät ohjearvot katualueella. SELVITYS PUHDISTUSMENETELMÄSTÄ JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSTÄ Ilmoituksessa kerrotaan, että maaperä kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantuneet maat kaivettiin suoraan kuorma-autoon. Kaivanto oli syvimmillään noin 3,0 metriä ja rajoittui koko kunnostusalueella kallioon. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin Ekokem-Palvelut Oy:n Kuopion Sorsasalon teollisuusjätteen käsittelykeskukseen. Kohteesta poistettiin pilaantuneita maa-aineksia noin 200 m 2 :n alueelta. Kohteesta poistettiin pilaantuneita maa-aineksia (pitoisuudet <1000-5000 mg/kg) yhteensä 552,72 tonnia, noin 400 m 3 itd. Kaivantoon tuli vettä kallion raoista kunnostuksen loppuvaiheessa. Kaivantovedestä otettiin näyte. Kaivantovedet poistettiin imuautolla ennen kaivualueen täyttöjä ja toimitettiin Nurmeksen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaivutyön jälkeen kaivanto täytettiin kaivua edeltäneeseen tasoon täytemailla. Kohisevankadun peruskorjaus toteutettiin toisen päädyn osalta samassa yhteydessä, joten myös pilaantuneiden maa-ainesten poiston kaivannon ennallistaminen tehtiin samassa yhteydessä muun kadunosan kanssa. SELVITYS TYÖN SUORITTAMISESTA, VALVONNASTA JA AIKATAULUSTA Ilmoituksessa kerrotaan, että kunnostustyön ympäristöteknisenä valvojana toimi Nurmeksen kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy, Olli Kolari. Kaivu- ja kuljetustyön urakoivat Nurmeksen kaupunki ja heidän tilauksestaan Pohjois-Karjalan KTK Oy. Valvoja sopi pilaantuneen maa-aineksen poistosta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viranomaisen kanssa. Maiden vastaanotosta sovittiin Ekokem-Palvelut Oy:n Kuopion Sorsasalon teollisuusjätteen käsittelykeskuksen kanssa. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivu tehtiin 20. ja 21.10. sekä 28. ja 29.10.2010. Lisätutkimus rakennuksen alapuoliseen maaperään tehtiin 8.11.2011. Kohteeseen rakennuksen seinälinjaan sokkelianturan alapuolelle sekä osin rakennuksen alle jääneiden pilaantuneiden maa-ainesten pitoisuuksien perusteella tehdyn riskinarvion perusteella todetaan, että rakennuksen alle jääneistä öljyhiilivetypitoisista
4/12 maa-aineksista ei aiheudu kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä. Sisäilmaaltistumisesta aiheutuvien terveysriskien arvioinnin tulos varmistetaan sisäilmamittauksilla. Ilmoituksessa kerrotaan, että pilaantuneiden maa-ainesten kaivu tehtiin 20. ja 21.10. sekä 28. ja 29.10.2010. Lisätutkimus rakennuksen alapuoliseen maaperään tehtiin 8.11.2011. Kohteen sisäilmamittaukset on tehty 7.3.2010. Sisäilmamittauksen tulokset ja lausunto valmistuu huhtikuussa 2011. Lausunto toimitetaan asianosaisille heti sen valmistuttua. SELVITYS PUHDISTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISYSTÄ Toimenpiteillä poistettiin maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat. Kunnostustyö vastasi normaalia maarakennustyötä, josta ei aiheutunut ympäristölle erityistä haittaa. Kohteessa ei kunnostuksen, tutkimuksen ja riskinarvion tulosten perusteella katsota olevan lisätutkimus-, jatkotoimenpide tai jälkitarkkailutarvetta. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän aiheuttama haitta ympäristölle tai terveydelle saatiin tehdyillä toimenpiteillä poistetuksi. SELVITYS RISKIARVIOINNISTA Ilmoituksessa kerrotaan, että alemman ohjearvon ylittäviä öljypitoisuuksia sisältävää maata jäi kunnostuksen jäännöspitoisuuksien perusteella rakennuksen alapuoliseen maaperään. Rakennuksen alapuolella pitoisuudet sijaitsevat 0,8 metrin syvyydellä kellarin lattian tasosta ja maanpinnasta noin 2,0 metrin syvyydellä. Rakennuksen alapuolella olevan öljyhiilivetypitoisen maan pinta-alan arvioidaan olevan noin 15-20 % koko rakennuksen pohjan pinta-alasta eli 9,5-13 m 2. Pilaantuneen maan määrä on täten 0-0,6 metrin kerrospaksuudella arvioituna 3-8 m 3. KÄSITTEELLINEN MALLI Alueen käyttö ja rakenne Ilmoituksen mukaan rakennus, jonka alapuolisessa maaperässä todettiin korkeita, ylemmän ohjearvon ylittäviä öljypitoisuuksia, on asuinkäytössä. Kunnostetun alueen kaivanto täytettiin täyttösoralla. Kiinteistön piha-alueelle pinnoitteeksi tehdään nurmikko ja Kohisevankatu asfaltoidaan keväällä 2011. Kiinteistön alueella kallio viettää kohti Kohisevankatua ja täten sadevedet ohjautuvat poispäin pilaantuneista maa-aineksista. Mahdollisesti rakennuksen luoteis- / pohjoispuolelta vajoavat sadevedet voivat joutua kosketukseen pilaantuneen maa-aineksen
5/12 kanssa, mutta tällöin haitta-aineet ohjautuvat poispäin rakennuksesta kohti Kohisevankatua. Lähimmät kunnostusalueen ulkopuoliset altistuvat kohteet ovat naapurikiinteistöt koillisessa ja lounaassa sekä Kohisevankadun toisella puolella kaakossa sijaitseva naapurikiinteistö. Kohteen Kohisevankadun samalla puolella olevat naapurit sijaitsevat noin 10 metrin päässä kohteesta ja Kohisevankadun vastakkaiselle puolella oleva naapuri noin 25 metrin päässä. Matkat vastaavat myös etäisyyksiä pilaantuneesta alueesta altistuviin kohteisiin. Kulkeutuminen Haihtuminen: Kohteessa todettiin haihtuvia alifaattisia ja aromaattisia hiilivetyjä rakennuksen alla. Rakennuksen kellarissa ei kuitenkaan ollut havaittavissa hiilivetyjen hajua. -> Sisäilmaan haihtuminen on mahdollista. Kunnostetun alueen pintakerros jääneiden pilaantuneiden maa-ainesten kohdalla tulee olemaan nurmipinnalla. Pilaantuneiden maa-ainesten sijaitessa noin 2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta on ulkoilmaan maaperästä haihtuvien hiilivetyjen määrä varsin vähäinen. Myös Kohisevankadun liikenteestä aiheutuu ilmaan hiilivetypitoisuuksia, joten niihin verrattuna pilaantuneisuudesta haihtuvien hiilivetyjen määrä on varsin vähäistä. Lisäksi ulkoilmassa sekoittuminen ja laimeneminen on tehokasta -> Ulkoilmaan haihtuminen on mahdollista, mutta se ei ole merkittävä kulkeutumisreitti kiinteistön alueella. Kulkeutuminen maan pölyämisen kautta: Haitta-ainepitoiset maakerrokset ovat yli 1 m syvyydessä maanpinnasta. -> Tämä kulkeutumisreitti ei ole mahdollinen. Kulkeutuminen veden mukana: Kohteessa todettiin liukenevia ja kulkeutuviksi luokiteltuja öljyhiilivetyjä. Kaivantovedestä kunnostuksen lopussa otetussa vesinäytteessä todettiin keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus 0,22 mg/l, mikä ei ole kovin suuri. Pitoisuuden perusteella voidaan olettaa, että öljyhiilivedyt eivät juuri liukene veteen. Veden pääsy haitta-ainepitoiseen kerrokseen on melko epätodennäköistä, koska kyseisen koko pilaantuneen alueen päällä on rakennus. On kuitenkin mahdollista, että maakerroksiin tulee vettä muista suunnista, etenkin kallion pintaa pitkin viettäen rakennuksen luoteis- ja pohjoispuolelta. Veteen liuenneena öljyhiilivetyjä voisi kulkeutua kohdealueen ulkopuolelle, kohti kaakkoispuoleista naapurikiinteistöä. -> Haitta-aineiden kulkeutuminen veden mukana on mahdollista. Altistuminen Altistuminen ilmaan haihtumisen kautta: Kohteessa todettiin haihtuvia alifaattisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Pilaantuneet maa-ainekset sijaitsevat rakennuksen alla. -> Sisäilmaan haihtumalla kulkeutuville hiilivedyille altistuminen on mahdollista.
6/12 Kunnostetun alueen pintakerroksen maaperään jääneiden pilaantuneiden maaainesten kohdalla tulee piha olemaan nurmipintainen. Pilaantuneiden maa-ainesten sijaitessa noin 2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta on ulkoilmaan maaperästä haihtuvien hiilivetyjen määrä merkityksettömän vähäinen. Lisäksi ulkoilmassa sekoittuminen ja laimeneminen ovat tehokasta. -> Ulkoilman hengittämisen kautta altistuminen ei ole kiinteistön alueella merkittävää. Altistuminen talousveden kautta: Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Vesijohto sijaitsee kunnostetulla alueella. Sen ympärys puhdistettiin pilaantuneista maaaineksista. Vesijohto sijaitsee edelleen samassa paikassa kiinteistön piha-alueella noin 4 metriä pilaantuneista maa-aineksista itään. Kunnostuskaivannon muut reunat todettiin puhtaiksi lukuun ottamatta rakennuksen alapuolista maaperää. -> Altistuminen talousveden kautta ei ole mahdollista. Öljyhiilivetyjen kulkeutumista vesijohdon etäisyydelle varmuuden vuoksi kuitenkin tarkastellaan laskennallisesti. Altistuminen ruuansulatuselimistön kautta: Haitta-ainepitoinen alue sijaitsee yli 1 m syvyydellä maanpinnasta. -> Haitta-aineille ei voi altistua suoraan maata nielemällä tai välillisesti ravintokasvien kautta. Altistuminen suoran ihokosketuksen kautta: Haitta-ainepitoinen alue sijaitsee yli 1 m syvyydellä maanpinnasta. -> Haitta-aineille ei voi altistua suoran ihokosketuksen kautta. Ekologiset riskit Suurin osa alueen pilaantuneisuudesta on raportin mukaan kunnostuksen yhteydessä poistettu. Maakerrokset, joihin kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia jäi, ovat rakennuksen alla. Kaivanto on täytetty soralla. Kunnostustavoitteen ylittävät haittaainepitoisuudet sijaitsevat silttisessä moreeni maakerroksessa. Lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita ekologisesti herkkiä kohteita. Lähin ekologisesti merkittävä alue on Nurmesjärvi, joka sijaitsee kohteesta noin 200 m länteen. Kohteella tai sen lähialueilla ei ole erityistä ekologista arvoa. Ekologisten riskien tarkempaa tarkastelua ei katsota tarpeelliseksi. KULKEUTUMISEN ARVIOINTI Kulkeutumislaskennan rajaukset Ilmoituksessa kerrotaan, että käsitteellisen mallin mukaan kulkeutuminen veden mukana sekä kulkeutuminen sisäilmaan ja altistuminen rakennuksessa hengitysilman kautta on mahdollista. Näitä teoreettisia mahdollisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä tarkastellaan tarkentavassa arviossa laskennallisesti. Kaivantovedestä otetun näytteen perusteella öljyhiilivedyt eivät juuri liukene veteen. Kulkeutumista tarkastellaan kuitenkin laskennallisesti SoiliRisk 2.0 ohjelmalla.
7/12 Laskenta osoittaa, että pilaantumasta 4 m pohjaveden virtaussuunnassa ei tapahdu merkittävää pohjaveden mukana kulkeutumista. Vesijohto sijaitsee 4 m etäisyydellä pilaantumasta, mutta kulkeutumislaskenta on siihen nähden varsin ylimitoitettu ja konservatiivinen; vesijohto on pohjavedenpinnan yläpuolella eikä se sijaitse pohjaveden oletetussa virtaussuunnassa. Mahdollinen haitta-aineiden kulkeutuminen sivusuunnassa pilaantumasta vesijohdon kohdalle on hyvin vähäistä; kulkeutumista voi tapahtua ainoastaan karkeampien ja hienorakeisempien maalajikerrosten rajapinnoilla vajoveden mukana. Lähimmät naapurikiinteistöt sijaitsevat noin 9-10 m päässä pilaantumasta, joten nekin ovat turvallisella etäisyydellä. Mikäli pilaantuman kautta 4 m etäisyydelle kulkevaa vettä juotaisiin, altistuminen olisi vähäistä eivätkä riskitasot ylittäisi hyväksyttävää tasoa. Lisäsyöpäriskiä haittaaineista ei aiheutuisi lainkaan. Pohjaveden kautta altistuminen ei kuitenkaan ole verrattavissa vesijohtoveden kautta altistumiseen. Vesijohtomateriaalin läpi vähäisessä määrin mahdollisesti kulkeutuvat öljyhiilivedyt sekoittuisivat muutoin hyvälaatuiseen juomaveteen. Pitoisuudet vesijohtovedessä olisivat siis huomattavasti pienempiä kuin pohjavedessä samalla etäisyydellä. Laskennan perusteella saadut tulokset vahvistavat sen, että kohteessa ei voi altistua haittaaineille talousveden kautta. Epävarmuustarkastelu Pilaantuma sijaitsee ilmoituksen mukaan pääosin rakennuksen alla; sen pitoisuuksia ja laajuutta sekä maaperän olosuhteita pilaantuman kohdalla ei voida varmuudella tietää. Laskennassa ja arvioinnissa on kuitenkin varmuutta lisääviä seikkoja, kuten: - Pitoisuuksina käytetty suurimpia rakennuksen seinustalla todettuja pitoisuuksia, jotka edustivat koko pilaantuman alaa. - Lähimmät tarkastellut kohteet, kuten vesijohto ja rajanaapurit, eivät sijaitse veden oletetussa virtaussuunnassa. Lisäksi vesijohto sijaitsee vesipinnan yläpuolella. Pohjaveden oletetussa virtaussuunnassa (kallionpinnan ja maanpinnan viettosuunta) on katu, jonka toisella puolella oleva lähin naapuritontti on noin 20 m päässä pilaantumasta. - Laskentaohjelma olettaa, että sadevesi pääsee imeytymään pilaantumankohdalla vapaasti maahan. Kohteessa kuitenkin rakennus peittää lähes koko pilaantuman. Kulkeutumista voisi tapahtua ainoastaan kauempaa virtaavan veden mukaan. Pilaantuma sijaitsee pohjavesivyöhykkeen yläpuolella, joten sen läpi ei todennäköisesti virtaa maaperän vettä.
8/12 TERVEYSRISKIN ARVIOINTI Altistumislaskennan rajaukset Käsitteellisen mallin perusteella rakennuksen sisäilman kautta on mahdollista altistua maaperästä haihtuville yhdisteille. Rakennuksen kaakkoisosassa, jonka alle kunnostustavoitteen ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia jäi, on varastotilana toimiva kellari, jonka pinta-ala on noin 24 m 2. Tämän varastotilan pinta-alasta pilaantuman osuus on 30 50 %. Rakennuksen luoteisosassa kellarissa on saunatilat. Pilaantuman ei arvioida ulottuvan saunatilojen alle. Tämä mahdollisuus kuitenkin otetaan huomioon laskennassa oleskeluaikojen määrittämisellä. Pitoisuustiedot ovat 2,3-3 m syvyydeltä maanpinnasta rakennuksen vastaisista kaivantoseinämistä ja seinälinjan viereen, viistokairauksena rakennuksen alle tehdyistä tutkimuspisteistä. Laskennassa on arvioitu, että pitoisuudet pienenevät rakennuksen alle mentäessä. Laskennassa kuitenkin worst case tarkasteluna arvioidaan riskejä suurimmalla pitoisuudella, joka on todettu seinustalla. Ilmoituksen mukaan kulkeutumista arvioitiin SoiliRisk 2.0 ohjelmalla. Laskennan mukaan rakennuksen sisäilmassa yhdisteryhmien pitoisuuksista ei aiheudu hyväksyttävän tason (100 %) ylittävää terveysriskiä. Suurin riski (13%) hyväksyttävästä suurimmasta tasosta) aiheutuu pääosin aromaattisesta C12-C16 fraktiosta. Yhdisteryhmien yhteenlaskettu riskilukukaan (53%) ei ylitä hyväksyttävää tasoa. Epävarmuustarkastelu Rakennusteknisiä parametreja, kuten kellarin ilmanvaihtokerrointa ei ole tiedossa, vaan laskennassa käytettiin laskentaohjelman oletusarvoja. Pitoisuudet saattavat muuttua kohti rakennuksen keskustaa edetessä; todennäköisesti pitoisuudet pienenevät. Alueen laajuutta ei varmuudella tiedetä, mutta suuntaa-antavasti se on kuitenkin pystytty rajaamaan rakennuksen seinustoille tehdyistä tutkimuspisteistä. Kulkeutumista on arvioitu rakennuksen reunalta otetuissa näytteissä todetuilla suurimmilla pitoisuuksilla. Tämä lisää laskennan varmuutta. Maaperä vaihtelee moreenista silttiseen hiekkaan. Laskennassa on käytetty varmuutta lisäten maalajina hiekkaa, joka läpäisee helpoiten haihtuvia yhdisteitä. Oleskeluaika kellaritilassa saattaa vaihdella. Kellari on nykytilassa varastokäytössä. Laskennassa on käytetty hyvin tiheää (350 d/a) oleskelua, oleskeluajan ollessa 3 h kerrallaan. Varastossa oleskellaan todennäköisesti 3 h kerrallaan vain varaston siivouksen tms. yhteydessä. On kuitenkin teoriassa mahdollista, että myöhemmin varasto halutaan muuttaa esim. askartelu/työhuoneeksi, jolloin oleskeluaika on lähempänä laskennassa käytettyä. Laskennassa on oletettu, että pilaantuma ei ulotu saunatilojen alapuolelle. Oleskeluaika 3 h/d, 350 d/a huomioi kuitenkin myös saunatiloissa oleskeluajan.
9/12 Terveysriskin kuvaus Käsitteellisen mallin perusteella vain sisäilman kautta altistuminen oli mahdollinen, tarkempaa tarkastelua vaativa altistumisreitti. Altistumislaskennan mukaan sisäilman kautta ei aiheudu merkittävää terveysriskiä kun rakennuksen alapuoliset pitoisuudet ovat jäännöspitoisuusnäytteessä LIII todettujen öljyhiilivetypitoisuuksien tasolla, noin 13 m 2 alueella. Kellaritila on varastokäytössä, joten siellä ei oleskella kerrallaan pitkiä aikoja. Oleskeluaika on todennäköisesti vähäisempi kuin laskennassa käytetty 3 h/d. Maaperän pitoisuudet ovat todennäköisesti lattian alla keskimäärin pienemmät kuin laskennassa käytetyt kaivuseinämän jäännöspitoisuudet. Kellarissa ei myöskään ole havaittu hiilivetyihin viittaavaa hajua. Koska kyseessä on asuinrakennus, on kuitenkin tarpeen tarkistaa arvioinnin tulos suorittamalla kellaritiloissa sisäilmamittauksia. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 27.4.2011. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen hakemuksen ja sen liitteenä olevan loppuraportin mukaisesti seuraavin lisäyksin. 1. Riskiarvioinnin tueksi tehtyjen sisäilmamittausten tulokset on toimitettava Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tulosten perusteella valvontaviranomainen ratkaisee riskiarvioperusteisen maaperän puhdistustoimien riittävyyden. RATKAISUN PERUSTELUT Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon;
10/12 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan öljyhiilivetyjen bensiinijakeiden C 5 -C 10 alempi ohjearvo on 100 mg/kg, keskitisleiden C 10 -C 21 300 mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden C 21 -C 40 600 mg/kg. Öljyhiilivetyjakeiden summapitoisuuden C 10 -C 40 kynnysarvo on 300 mg/kg. Ilmoituksen tekijä on ilmoituksessaan kertonut puhdistaneensa öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen maaperän pitoisuuteen, josta ei aiheudu terveysriskiä tai ympäristöriskiä. Kunnostuksen lopputulos on tarkastettu riskiarvioinnin avulla. Kunnostustyöllä on ollut asiantunteva valvoja, joka on huolehtinut työn asianmukaisesta kunnostuksen toteutuksesta ja jätteiden käsittelyn ohjauksesta. Määräys 1 Koska kyseessä on asuinkiinteistö, sisäilma-altistumisesta aiheutuvien terveysriskien arvioinnin tulos on varmistettava sisäilmamittauksilla. Mikäli sisäilmamittauksissa todetaan huoneiston ilmassa terveysriskiä aiheuttavia määriä öljyhiilivetyjä, on kohteessa suoritettava ne tarpeelliset toimet, joilla saadaan terveysriski poistettua. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 75 ja 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24-27 Jätelaki 77 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Tiedoksi Kiinteistöjen omistajat Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla.
11/12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 384 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1097/2009 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (8 tuntia x 48,00 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Paula Mononen Limnologi Ympäristönsuojeluyksikön päällikön sijainen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
12/12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 7.7.2011. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa päätös, johon haetaan muutosta ja miltä kohdin muutosta haetaan mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15