PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen
POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyi uuden tulokkaan, populistisen perussuomalaisten kannatuksen nousussa. Nyt sama mekanismi ei enää pelaa, vaan suurimpana poliittisena hyötyjänä on vanha, vakiintunut valtionhoitajapuolue keskusta. Tällä hetkellä keskustan tarvitsee vain katsoa sivusta, kun Suomen asiat menevät huonosti, ja napata sitten kypsänä putoavat kannatushedelmät omaan koppaan. Keskusta ja kokoomus ovat kannattajien tasolla toisilleen kaikkein läheisimmät puolueet (ykkös- ja kakkosvaihtoehdon korrelaatio jopa 38 prosenttia). SDP:stä on keskimääräistä lyhyempi matka perussuomalaisiin (korrelaatio 17 prosenttia). Tutkimus kertoo mm. sen, miten puolueet eroavat toisistaan kannattajien mukaan ja millaisen pelikentän ne muodostavat.
MIKÄ MENEE YLÖS, TULEE JOSKUS ALAS Kun nykyisen hallituksen aikana Suomen talous on mennyt entistä huonompaan suuntaan, äänestäjät ovat pettyneet: kokoomusjohtoinen hallitus ei olekaan tehnyt sellaista politiikkaa, jota olisi ollut syytä odottaa oikeistopuolueelta, eikä ole päätöksillään onnistunut kääntämään taloutta kasvuun. Tutkimuksissa on havaittu, että äänestäjät eivät pahemmin kiitä puolueita hyvästä työstä, mutta sitäkin ankarammin he rankaisevat puolueita heikosti menneestä hallituskaudesta. Siksi oppositio on nyt erityisen vahvoilla seuraaviin eduskuntavaaleihin käytäessä. Parlamentaarisessa demokratiassa on luonnollista, että puolueiden kannatukset sahaavat ylös alas: kun puolue on riittävän kauan oppositiossa, se kasvaa korkoa ja alkaa näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta nykyiselle menolle.
Eduskuntavaalit 2011 kuka enää muistaa?
PUOLUEIDEN KANNATUKSEN MUUTOS 2006 2014 30 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (kevättalvi) 2014 (lokakuu)
MISTÄ KESKUSTAN SUURI KANNATUS JOHTUU?
LYHYESTI SANOTTUNA TÄSTÄ:
KAIKEN TAKANA ON SUOMEN ASUTUKSEN HAJANAISUUS Tutkimuksellisesti kiinnostavimpia ovat aina sellaiset puolueet, joiden kannatuksessa on tapahtunut dramaattisia muutoksia lyhyessä ajassa. Pari kolme vuotta sitten tutkijan lempilapsi oli perussuomalaiset, nyt suurin politologinen ja sosiologinen mielenkiinto kohdistuu keskustaan. Historiallisten maanjakosopimusten seurauksena Suomessa on harva, mutta suhteellisen tasaisesti levittäytynyt asutus. Maaseudun rakenne on Suomessa täysin erilainen kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa maaseutu on tiiviisti asuttujen kylien ja peltomaisemien verkosto. Monessa muussa harvaan asutussa maassa, kuten Australiassa ja Kanadassa, asutus on vahvasti keskittynyt suurkaupunkeihin. Suomessa ei ole kuitenkaan vuoristojen ja aavikoiden kaltaisia vaikeasti asutettavia alueita, vaan asutus on levittäytynyt varsin tasaisesti koko maahan. Tämä luo kannatuspohjaa agraaripuolueelle, jollaiset ovat muualla Euroopassa kutistuneet.
TAISTELU PÖLÖSLANDIAN JA STUBBLANDIAN VÄLILLÄ Työ- ja elinkeinoministeriön Taloustutkimuksella teettämä Maaseutubarometri 2014 osoittaa, että suomalaisilla on erittäin myönteinen suhde maaseutuun. Yli 40 prosentilla suomalaisista lapsuuden merkittävin ympäristö on nimenomaan maaseudun hajaasutusalueella. Vain seitsemällä prosentilla lapsuuden merkittävin ympäristö on urbaani. Suuri osa Suomesta on henkisesti Pölöslandiaa. Muuttoliike pakkaa suomalaisia Etelä-Suomen kasvukeskuksiin, mutta sielläkin on mahdollista elää maaseudulla, koska Suomesta ei puutu tilaa.
SPEKULAATIOTA ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDELLA Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa keskustan kannattajien äänestysaktiivisuus oli poikkeuksellisen huono, koska he olivat pettyneet puolueensa toimintaan ja etenkin sen ympärillä velloneeseen vaalirahaskandaaliin. Nyt vanhat synnit on annettu anteeksi: Taloustutkimuksen tekemien puolueiden taustatutkimusten mukaan keskustan kannattajien äänestysaktiivisuus on palautumassa normaalille korkealle tasolleen. Puolueiden kannatusarviot lasketaan tilastomatemaattisesti, eikä niitä koskaan muokata tutkijoiden tuntuman perusteella. Tämä takaa tulosten luotettavuuden ja sen, että kannatusmuutoksia voidaan seurata ajassa. Mutta paljaiden lukujen päälle voi kuka tahansa esittää tulkintoja.
EPÄVIRALLINEN ENNUSTE: NÄIN KÄY EDUSKUNTAVAALEISSA 2015 Keskusta voittaa vaalit noin 23 prosentin ääniosuudella, ja Juha Sipilästä tulee pääministeri. Kokoomus tulee maaliin kakkosena 21 prosentilla ja Alexander Stubb saa valtiovarainministerin salkun. 17 prosentin äänisaaliin kahmineet perussuomalaiset hyväksytään porvarihallitukseen pienten jupinoiden saattelemana. Timo Soinista ulkoministeri. Loppukiristään huolimatta Sdp saa tyytyä noin 16 prosentin kannatukseen, mikä tietää oppositiotaivalta yhdessä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa (9 prosentin äänisaalis kummallekin). Rkp (tasavarmat 4 %) mahtuu muitta mutkitta porvarihallitukseen, ja Kristillisdemokraatitkin siihen ideologisesti sopisivat, mutta huonosti menevät vaalit (alle 3 %) sysäävät tämän pienpuolueen oppositioon.
KIITOS. KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. Juho Rahkonen @taloustutkimus.fi puh. 050 375 9008 13 16.12.201 4