PÄÄTÖS Nro 41/06/1 Dnro ISY-2005-Y-246 Annettu julkipanon jälkeen 24.3.2006 HAKIJA Kotkan Satama Oy ASIA Vesialueen täyttäminen Hietasen sataman eteläisellä alueella ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 29.12.2005 toimittamassaan, 4.1.2006 täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottuun toimenpiteeseen lupaa ja töidenaloittamislupaa. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa Hietasen satamaa. Laajennusalue tulee valmistuttuaan varastoalueeksi, jonka kautta kulkevan tavaran määrä jatkuvasti kasvaa. Täyttöalue sijaitsee Hietasen sataman etelärannalla telakka-alueen ja laiturin H7 välillä asemakaavassa satama-alueeksi kaavoitetulla alueella. Satama-alueen hakija on vuokrannut Kotkan kaupungilta. Täyttö liittyy aikaisempaan vesioikeuden 29.12.1993 antaman päätöksen nro 99/93/1 perusteella suoritettuun täyttöön. Täyttöä varten rakennetaan suojapenger päätypenkereenä ja pohjaan täyttönä. Pengermateriaali on sekalouhetta, jonka raekoko on 0 1 000 mm. Louhetta penkereen ytimeen tarvitaan noin 120 000 m 3. Penkereen merenpuoleinen luiska päällystetään kivilohkarein. Lohkareverhousta tarvitaan noin 2 500 m 2. Maanpuoleiseen luiskaan asennetaan suodatinkangas, jotta täyttömateriaali ei pääse tunkeutumaan penkereeseen.
2 Täyttö suoritetaan taustatäyttönä penkereen ja rannan väliselle alueelle. Täytössä on tarkoitus käyttää Kotkan Kantasataman välilaiturin edustalta ympäristölupaviraston 8.12.2003 antaman päätöksen nro 85/03/1 perusteella ruopattavia pehmeitä massoja noin 32 000 m 3. Ruoppausmassojen päälle suoritetaan täyttö merihiekalla, jota tarvitaan noin 248 000 m 3. Lisäksi täyttöalueen päälle tehdään rakennekerrokset. Täyttöön käytettävän ruoppaussedimentin laatua on tutkittu vuonna 2003. Tulosten mukaan sedimentti on läjityksen kannalta pilaantunutta, eikä sen vapaa läjittäminen mereen olisi mahdollista. Sedimentissä havaittiin ympäristöministeriön 19.5.2004 antaman Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 (pilaantunut) ylittäviä pitoisuuksia elohopean, lyijyn, naftaleenin ja tributyylitinan osalta ja tasojen 1 (haitaton) ja 2 väliselle alueelle sijoittuivat mm. dioksiini, furaani, kadmium, kupari, sinkki, mineraaliöljy, fenantreeni ja fluorantreeni. Täyttöalueella vedenalaiset pintakerrostumat ovat muodostuneet Kymijoen tuomasta maa-aineksesta. Ylimpänä on erittäin vesipitoista ainesta, lähinnä liejua. Liejun alla on savea tavallisesti muutaman metrin paksuinen kerros. Näiden alla on erilaisia hienoja hiekka- tai silttikerroksia, joiden kerrosrajat eivät ole helposti erotettavissa. Pohjamoreenin päällä on paikoitellen erotettavissa karkeampia hiekka- ja sorakerroksia. Moreenin pinta on suunnittelualueella syvällä, alueen eteläosassa tason -20 m alapuolella. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu haittaa kalastukselle, merenkululle, muulle ympäristön hyödylliselle käytölle tai viihtyvyydelle. Läjitysalue ei myöskään ole harvinaisten, herkkien tai uhanalaisten lajien elinpaikka. Työnaikaisia vaikutuksia mereen tarkkaillaan hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 15.2.2006.
3 MUISTUTUKSET 1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että alue kuuluu Kymijoen saastuneiden sedimenttien vaikutusalueeseen. Lupahakemuksessa on selvitys dioksiinien ja furaanien aiheuttamista riskeistä. Riskinarviota tulee täydentää myös orgaanisten tinayhdisteiden aiheuttamien riskien arvioinnilla. Ruopattavat massat sisältävät saastuneen maan ohjearvot ylittäviä määriä haitta-aineita, joten ne on luokiteltu pilaantuneeksi maa- ja kiviainesjätteeksi. Ruoppausmassojen läjitys on tehtävä läjitysalueelle, jolla on oltava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. (Liitteenä 5, oleva ympäristölupa ei kata tätä aluetta). Pilaantuneiden sedimenttien läjitysalueen ympäristölupa käsitellään ympäristönsuojelulain 6 luvun 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävänä olevan vesitalousasian kanssa. Ympäristönsuojelulain 39 määrää saman toiminnan ympäristöluvan ja vesitalousluvan yhteiskäsittelystä eli lupien käsittelystä yhdessä ja ratkaisemisesta samalla päätöksellä. Yhdessä on määrätty käsiteltäväksi vesien pilaantumista koskeva ympäristölupahakemus sekä samaa toimintaa koskeva vesilain mukainen lupahakemus. Täyttötavalla, jossa massat ajetaan alkuvaiheessa proomulla penkereeseen jätetystä aukosta täyttöalueelle, ei voida taata ettei pilaantunutta kiintoainetta kulkeudu takaisin mereen. Ruopattava massa sisältää haitallisina aineina sekä dioksiineja ja furaaneja että orgaanisia tinayhdisteitä. Tämän vuoksi varsinainen ruoppaus, massan siirto ja sijoittaminen tulee tehdä siten, että kaikissa työvaiheissa massojen leviäminen ympäristöön rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Penkereestä tulee tehdä aukoton ja täyttö tulee tehdä suljetulle alueelle saastuneen sedimentin osalta. Ruoppaus on tehtävä kahmarikauhalla proomuun tai muuten niin, että ruoppauksen, kuljetuksen ja läjityksen ympäristövaikutukset saadaan mahdollisimman pieneksi. Proomusta tyhjennys tulee tehdä joko pumppaamalla tai kahmarilla niin, että saastunut sedimentti saadaan siirrettyä proomusta läjitykseen hallitusti. Saastunut jäte on suojattava suodatinkankaalla tai vastaavasti siten, että saastuneiden sedimenttien sekoittuminen ylempiin rakennekerroksiin estyy.
4 Vesistön tarkkailu on tehtävä kattavasti suunnitelmassa olevan ohjelman mukaan. Lisäksi on seurattava täytön aika myös sedimentin mahdollista suotautumista penkereen läpi. Jos suotautumista esiintyy, on läjitysnopeutta hidastettava ja tarvittaessa käytettävä kemikaaleja laskeutumisen nopeuttamiseksi. Alueelle sijoitettavasta ruoppausmassasta tulee ottaa työn aikana edustavat näytteet, jotta saadaan arvioitua läjitettävän sedimentin haitta-aineiden kokonaismäärät. Luvan saajan on varmistettava ennen työhön ryhtymistä, että rakentamisen edellytykset ovat olemassa myös maankäyttö- ja rakennuslain suhteen. Suojapenger on tehtävä niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Läjitysalueen penkereessä käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Jos täytössä käytetään betonimurskaa tms. jätemateriaalia, on niille haettava tarpeelliset ympäristönsuojelulain mukaiset luvat. Työalueet on siistittävä sekä muotoiltava ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. Luvan saajan on pidettävä täyttöalueet ja siihen kuuluvat rakenteet kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on katsonut, etteivät suunnitelman mukaiset täytöt ole laajuudeltaan ja vaikutukseltaan sellaisia, että ne loukkaisivat yleistä etua. Ympäristökeskus on esittänyt lupa-ajaksi enintään 5 vuotta ja puoltanut esittämillään huomautuksilla luvan myöntämistä ja töidenaloittamislupaa. 2. Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt hakemuksessa esitetyn lisäksi otettavaksi huomioon seuraavaa: Kotkan Satama Oy on hakenut läjityksille vesilain mukaista lupaa. Mikäli toimenpiteeltä edellytetään myös ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, olisi ko. lupa tarkoituksenmukaista käsitellä samassa yhteydessä ympäristönsuojelulain 39 :n periaatteen mukaisesti.
5 Läjitettävät massat sisältävät pohjaan sedimentoituneita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, jotka ruoppauksen ja läjityksen seurauksena saattavat päästä leviämään sedimentistä hienoaineksen mukana takaisin ympäristöön, minkä vuoksi töiden toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota leviämisriskin kannalta kriittisiin työvaiheisiin ja varautua myös työn aikana tarpeellisiin muutoksiin, tarvittaessa myös ruoppaustekniikkaan. Hakemuksen mukaan läjityksen aikana pidetään penkereessä auki proomua varten aukko. Suunnitelmista ei tarkemmin käy ilmi esim. aukon sijainti eikä mahdollinen suojaustekniikka haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Jos aukko toteutetaan, tulee vesistötarkkailussa ottaa näytteitä aukon merenpuolelta läjitystöiden yhteydessä. Mikäli kiintoaineen todetaan leviävän aukon kautta takaisin mereen, tulee hakijan ryhtyä toimenpiteisiin haitta-aineiden leviämisen estämiseksi sulkemalla aukko muulloin kuin proomun kulkiessa esim. suojaverhon tms. rakenteen avulla. Proomukuljetusten loputtua tulee aukko sulkea heti pysyvästi. Luvassa on haittojen ja riskien vähentämiseksi todettu, että massat peitetään merihiekalla ja rakennekerroksilla. Vuonna 2003 ruoppauksille myönnetyssä luvassa ruoppaustyöt on edellytetty tehtäväksi 4 vuodessa lupapäätöksestä eli luvan mukaiset ruoppaukset tulee toteuttaa lähiaikoina. Toisaalta lupaa läjityksille haetaan nyt 10 vuodeksi. Riskien ja haittojen vähentämiseksi tulee läjitykset suorittaa yhtäjaksoisesti ja pilaantuneet massat peittää heti läjitystöiden loputtua. Mikäli läjitysallas jää toistaiseksi avoimeksi, tulee huolehtia siitä, ettei pintakerroksissa ole korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Tarvittaessa hienoaineksen laskeutumista tulee tehostaa. Alueella liikkuvien altistumisriskit tulee minimoida. Patopenkereen tulee olla mitoitukseltaan riittävä, jotta runsaiden sateiden, sulamisvesien tms. kautta ei pääse tapahtumaan ylivuotoja. Merihiekkatäytön yhteydessä tulee varmistaa, ettei pilaantuneita sedimenttejä pääse puristumaan tai muutoin leviämään suoja-altaasta ympäristöön. Tilanne tulee varmistaa täytönaikaisella vesistötarkkailulla.
6 HAKIJAN SELITYS Hakija on ympäristölupavirastoon 1.3.2006 toimittamassaan selityksessä esittänyt haitta-aineiden vesistöön leviämisen estämisestä, että läjitystä ei voida toteuttaa pumppaamalla, koska ruoppausmassa ei sovellu pumppaukseen. Teknisesti pumppaaminen olisi todennäköisesti mahdollista erikoiskalustolla, mutta tällöin pumppauksessa tarvittava vesimäärä olisi niin suuri, että käytettävissä oleva läjitysallastilavuus ei riittäisi. Kahmarilla penkereen yli siirrettäessä purkaminen edellyttäisi varsin pitkäpuomista konetta, jotta massan saisi kaivetuksi proomusta ja lasketuksi suoraan läjitysaltaaseen. Lisäksi läjitysaltaaseen kertyviä ruoppausmassakasoja pitäisi käydä levittämässä. Ympäristöministeriön Ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) mukaan tulee hanke aina toteuttaa ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Edelleen ohjeen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikka arvioitaessa otetaan huomioon taloudelliset seikat ja kohtuullisuusperiaate. Kyseisen läjityshankkeen tapauksessa penkereen tekemisen aukottomana ja täyttämisen täysin suljetulle alueelle aiheuttamat kustannukset eivät ole kohtuulliset. Insinööritoimisto Pitkälä Oy on arvioinut, että kaivinkonepurku nostaa ruoppauksen kustannuksia noin 50 % proomun pohjasta tyhjentämiseen verrattuna. Hakija on esittänyt, että läjitys toteutettaisiin selityksen liitteenä 2 olevan, näin kuuluvan tarkennetun suunnitelman mukaisesti: "Täyttöallas eristetään merestä louhepenkereellä siten, että mahdolliset haitta-aineet eivät läjityksen yhteydessä pääse kulkeutumaan mereen tai laajemmalle alueelle. Penger toteutetaan päätypenkereenä ja pohjaan täyttönä. Ruopattavat massat kuljetetaan läjitysalueelle joko luukku- tai palkoproomulla penkereeseen rakennettavan, 5m syvän ja suodatinkangasverholla suljettavan kulkuaukon kautta. Aukko toteutetaan vain penkereen yläosaan ja ainoastaan sen syvyisenä, että proomut juuri mahtuvat kulkemaan aukosta. Aukon ja suodatinkangasverhon sijoitus ja periaate on esitetty liitekuvissa. Suodatinkangasverho on suljettuna kaiken muun ajan paitsi proomun kulkiessa aukosta läpi altaaseen ja tyhjennyksen jälkeen altaasta pois. Läjitys tullaan suorittamaan niin, että varsinainen läjityspiste sijaitsee mahdollisimman kaukana penkereen aukosta. Massat läjitetään läjitysaltaaseen tyhjentämällä proomun luukku tai palko. Läjitys suoritetaan taustatäyttönä penkereen ja rannan väliselle alueelle. Läjitetty ruoppausmassa suojataan läjityksen jälkeen suodatinkankaalla. Näin estetään pilaantuneiden sedimenttien sekoittuminen ylempiin rakennekerroksiin. Proomun kuljetusaukko suljetaan pysyvästi proomukuljetusten loputtua.
Kuokkaruoppaajalla tehtävässä ruoppauksessa syntyvät massat ovat kiinteässä muodossa. Näin ollen massojen laskeutuminen läjityksessä tulee olemaan nopeaa, eivätkä ruoppausmassojen sisältämät haitta-aineet juurikaan pääse leviämään ympäröivälle merialueelle. Imuruoppauksessa, jossa massat sisältävät huomattavasti enemmän nestettä ja laskeutuvat siksi hitaammin, käytetään usein laskeuttamista nopeuttavia kemikaaleja. Myös kyseisen läjityshankeen tapauksessa voidaan käyttää kemikaaleja, mikäli massojen laskeutuminen ei tapahdu riittävän nopeasti haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Louhepenger tehdään puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset täyttävistä louheista ja murskeista. Penkereen merenpuolen luiska päällystetään kivilohkarein ja sen maanpuolen luiskaan asennetaan suodatinkangas, jotta altaaseen täytettävä materiaali ei pääse tunkeutumaan penkereeseen. Vaikka kiintoaine suspendoituu läjityksen aikana, se ei näin pääse kulkeutumaan pengerrakenteiden läpi. Sekä pintarakenteen että penkereen kuntoa ja eristävyyttä tullaan jatkuvasti tarkkailemaan. Kuvattujen suojatoimenpiteiden ansiosta läjitysmassat tai niiden sisältämät haittaaineet eivät pääse leviämään läjitysaltaan ulkopuolelle, eikä vesialueen pilaantumista tapahdu." 7 Hakija on täydentänyt arvioita läjityshankkeen riskeistä orgaanisten tinayhdisteiden osalta seuraavalla selostuksella: "Läjitettävässä ruoppausmassassa on orgaanisista tinayhdisteistä todettu tributyylitinaa (TBT). TBT:stä yleisesti: Laivojen ja veneiden pohjamaaleissa on vuosikymmeniä käytetty tinayhdisteitä estämään pieneliöiden kiinnittyminen alusten pohjaan. Meriliikenteen ja satamatoimintojen alueilla onkin havaittu pohjasedimentissä kohonneita orgaanisten tinayhdisteiden (mm. TBT ja TPhT) pitoisuuksia, joiden myrkyllisyys on todettu vasta vuosia niiden käytön aloittamisen jälkeen. Maalien käyttö on jo osittain kielletty ja käytön täyskielto astuu voimaan 2008. Orgaaniset tinayhdisteet ovat erityisen myrkyllisiä meren pohjaeliöstölle aiheuttaen mm. hormonaalisia häiriöitä. Yhdisteet eivät kuitenkaan ole voimakkaasti kertyviä vaan erittyvät pois melko nopeasti esim. kaloista ja linnuista. Tämän hetkisen tiedon perusteella edes saastuneimmilla TBT- ja TPhT alueilla ei ole syytä vähentää kalan syöntiä. TBT ei juuri esiinny vedessä liukoisessa muodossa vaan leviää käytännössä vain kiintoaineeseen sitoutuneena. Aine kiinnittyy hiukkasiin ja laskeutuu niiden mukana pohjaan sitoutuen tehokkaasti orgaaniseen ja epäorgaaniseen ainekseen päätyen pohjan sedimentteihin. Joen virtauksen kuljettaman kiintoaineksen lisäksi meriveden syys- ja täyskiertojen aikaan, kun vesimassa on pinnalta pohjaan saman lämpöistä, lähtee osa pintasedimentistä normaalisti liikkeelle, jolloin myös sedimenttiin sitoutuneet haitta-aineet kulkeutuvat veden mukana. Myös alukset voivat aiheuttaa potkuvirroillaan TBT pitoisen pintasedimentin irtoamista ja sekoittumista veteen.
8 TBT:n aiheuttamien riskien hallinta kyseisessä läjityshankkeessa Läjityksen aikana liukenevien haitta-aineiden (mm. TBT) pitoisuudet läjitysaltaan sisäpuolisessa vedessä voivat nousta. Penkereellä ja suojaverholla eristettyyn täyttöaltaaseen sijoittaminen rajoittaa eliöstön altistumista, mutta samalla myös TBT:n hajoaminen hidastuu. Vahanne on kuvannut selvityksessään ympäristöystävällisiä toteutustapoja läjittämiselle: A. Massan nostaminen työlautalla olevalla kauharuoppaajalla proomusta vastaanottosiiloon, josta massa pumpataan pystysuoraa putkea pitkin lähelle läjitysalueen pohjaa. B. Massan nostaminen työlautalla olevalla kauharuoppaajalla proomusta suoraan pohjaan. C. Massan pudottaminen tavanomaisesti suoraan pohjaan palkoproomusta. Läjitys palkoproomusta voidaan tehdä hallitusti, mikäli pohjaan asennetaan ennen läjitystä esimerkiksi suodatinkangas tai hiekka- tai sorakerros. Suodatinkankaan asentaminen ei aina tule kysymykseen läjityskohteen laajuuden, voimakkaiden virtausten ja mahdollisen kaasun muodostuksen vuoksi. Myös läjitysaltaan päältä kulkeva laivaliikenne voi estää suodatinkankaiden asennuksen. Huolellinen työn suoritus voidaan varmistaa erityisjärjestelyin ja on-line monitoroinnin avulla. Myös seuraavien hallintakeinojen avulla voidaan haitta-aineiden liukenemisesta ja kulkeutumisesta aiheutuvat riskit läjityksessä minimoida: - erityispenkereen rakentaminen sijoitusalueen ja meren välille - pintarakenne ja rakenteen kunnon seuranta - täytön mahdollisten painumien minimointi - geotekstiilin sijoittaminen tasatun louhepenkereen sisäluiskaan Nämä hallintakeinot ja TBT:n leviämisen estäminen sisältyvät liitteessä 2 esitettyihin läjitysmenetelmien kuvaukseen. Lisäksi on huomattava, että TBT pitoisen sedimentin ruoppaaminen ja läjittäminen merestä padottuun altaaseen poistaa vapaalta merialueelta merkittävän ympäristöhaitan, jolloin merialueen tila paranee." YMPÄRISTÖKESKUKSEN LISÄLAUSUNTO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hakijan selityksen johdosta antamassaan lisälausunnossa katsonut edelleen, että penkereestä tulee tehdä aukoton ja täyttö tulee tehdä suljetulle alueelle pilaantuneiden sedimenttien läjityksen ajaksi. Proomun kulkuaukkoa ei pysty sulkuverholla sulkemaan siten, että pilaantunutta sedimenttiä ei kulkeutuisi takaisin mereen proomun kulkemisen aikana, myrskyllä tai muun aukossa virtausta aiheuttavan syyn aikana.
9 Ruopattava sedimentti sisältää haitallisia aineita, sekä dioksiineja ja furaaneja että orgaanisia tinayhdisteitä. Tämän vuoksi varsinainen ruoppaus, massan siirto ja sijoittaminen tulee tehdä siten, että kaikissa työvaiheissa massojen leviäminen ympäristöön rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Proomusta tyhjennys tulee tehdä sellaisella tekniikalla ja niin, että saastunut sedimentti saadaan siirrettyä proomusta läjitykseen hallitusti. Työ on tehtävissä normaaleja yleisesti käytössä olevia työtekniikoita noudattaen. Muilta osin ympäristökeskus on pitänyt hakijan selvitystä riittävänä. Ympäristökeskus on lausunut, ettei se puolla hakijan esittämää läjityksen toteuttamista penkereeseen tehtävän aukon kautta, eikä siten esitetyllä tavalla toteutettuna töidenaloittamislupaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kotkan Satama Oy:lle luvan vesialueen täyttämiseen Hietasen sataman eteläisellä alueella Kotkan kaupungissa. Täyttö ilmenee ympäristölupavirastoon 4.1.2006 toimitetuista kartasta ja leikkauspiirustuksesta. Täyttöalueen eristämiseksi meriympäristöstä rakennetaan ennen täytön aloittamista puhtaasta sekalouheesta päätypenkereenä ja pohjaan täyttönä leikkauspiirustuksen mukainen suojapenger. Täyttöön käytetään merihiekkaa ja lisäksi saadaan käyttää noin 32 000 m 3 Kotkan Kantasataman edustan ruoppausmassoja. Ruoppausmassat kuljetetaan läjitykseen proomuilla ympäristölupaviraston päätöksessä 85/03/1 ruoppaustyölle varatussa määräajassa.
10 MÄÄRÄYKSET 1. Työt on tehtävä siten, että niistä aiheutuu vesialueelle ja sen käytölle mahdollisimman vähän haittaa. Mikäli täyttöön käytetään ruoppausmassoja, läjityksen on tältä osin tapahduttava hallitusti kokonaan suojapenkerein suljetulle alueelle. Tällöin suojapenkereen sisäreunaan on asennettava suodatinkangas ja sedimentti on sen läjityksen tapahduttua viipymättä peitettävä suodatinkankaalla tai vastaavasti siten, että sen sekoittuminen ylempiin kerroksiin estyy. Mikäli työn aikana havaitaan sedimentin suotautumista suojapenkereen ulkopuolelle, on läjitystä hidastettava ja tarvittaessa käytettävä laskeutumista nopeuttavia kemikaaleja. 2. Täyttöalue on pidettävä luvan edellyttämässä ja ympäristöön sopivassa kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesialueelle ja sen käytölle. 3. Työnaikainen tarkkailu on tehtävä kattavasti suunnitelman liitteenä 8 olevan ohjelman mukaisesti. Ruoppausmassoja käytettäessä on lisäksi täytön aikana seurattava sedimentin mahdollista suotautumista penkereen ulkopuolelle. Täyttöön käytettävästä ruoppausmassasta on otettava työn aikana edustavat näytteet ja arvioitava niiden perusteella läjitettävän sedimentin haitta-aineiden kokonaismäärät. 4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
11 6. Työt on aloitettava 2 ja tehtävä 5 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. PERUSTELUT Asiassa on kysymys vesialueen täytöstä ja muun ohella ruoppausmassojen läjittämisestä aluksi vesialueena olevalle täyttöalueelle. Vesilain 1 luvun 19 :n mukaan toimenpiteeseen ei vesilain mukaisen luvan lisäksi tarvita ympäristölupaa. Vesilain 2 luvun 1a :n mukaan lupa-asiaa käsiteltäessä on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 41 44, 46, 55, 57 ja 58 :ssä säädetään. Täyttöön käytettäväksi tarkoitettu ruoppausmassa on pilaantunutta. Suunnitelman mukaisessa täytössä pilaantunut massa tulee työn valmistuttua asianmukaisesti ympäristöstä eristetyksi. Sen sijaan työvaiheessa on vaara haitta-aineiden leviämisestä ympäröivälle merialueelle. Hakijan esittämällä täyttömenetelmällä ruoppausmassan haittaaineitten kulkeutumista suojapenkereen proomuaukon kautta mereen ei voida riittävän tehokkaasti estää. Massan sijoittamisesta hallitusti suljetulle alueelle ei kysymyksessä olevien aineiden haitallisuus huomioon ottaen voida katsoa aiheutuvan kohtuuttomia kustannuksia. Satama- ja teollisuustoimintojen lisäalueiden saamiseksi tarpeellisesta hankkeesta tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla toteutettuna ei aiheudu vesilain 2 luvun 5 :ssä eikä ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämiselle esteenä olevia seurauksia. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hankkeesta ei nyt arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu 4. määräys. Tämä lupapäätös ei korvaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa. Tällaisen luvan tarpeellisuus toimenpiteen suorittajan on selvitettävä erikseen.
12 Vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevällä tavalla. Tässä asiassa ei ole kysymys ruoppausten suorittamisesta vesialueella, eikä tällä päätöksellä voida antaa ruoppausta koskevia määräyksiä. SOVELLETUT LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 1a, 3 ja 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43 ja 46 TÖIDENALOITTAMISLUPA Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn valmistamiseksi. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 26 :n nojalla oikeuttaa luvan saajan ryhtymään ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Luvan saajan on tällöin ennen töihin ryhtymistä annettava Etelä-Suomen lääninhallituksen huostaan tämän hyväksymä 10 000 euron määräinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lupaehtojen muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kun tämä päätös saa lainvoiman tai jos lupa kumotaan tai sen ehtoja muutetaan siihen saakka, kun mahdolliset vahingot, haitat tai kustannukset on korvattu.
13 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 3 850 euroa (vesialueen täyttö yli 200 000 m 3 ktr). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen sekä Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Kekäläinen. SK/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4953, 040 774 8065
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 24.4.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.