OPINTO-OPAS 2011-2012

BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA ESPOO 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Eeva Seppä Kati Voutilainen ISSN 1797-6790 ESPOO 2011 Multiprint Oy Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu

2 Opetusperiodit ja tenttikaudet lukuvuonna 2011-2012 Lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Syyslukukausi Arviointijakso ma 22.8. la 3.9. *lukuvuoden avajaiset to I Opetusperiodi ma 5.9. pe 29.10. 1.9 klo 12 Arviointijakso la 22.10. la 29.10. II Opetusperiodi ma 31.10. to 22.12. Arviointijakso la 10.12. ke 22.12. Syyslukukauden lauantaitentit: 3.9., 22.10., 29.10, 12.11.,19.11., 3.12., 10.12., 17.12. Kevätlukukausi Arviointijakso ma 2.1. la 14.1. III Opetusperiodi ma 16.1. pe 10.3. Arviointijakso la 3.3. pe 10.3. IV Opetusperiodi ma 12.3. pe 11.5. *Opetukseton aika 6. Tenttikausi la 12.5. to 31.5. 5.-11.4. Kevätlukukauden lauantaitentit: 14.1., 4.2., 3.3., 10.3., 14.4., 5.5., 12.5., 26.5. Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu PL 13 000, 00076 AALTO Otakaari 5 A Espoo vaihde 09 47001 opintotoimisto 09 4702 6049 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@aalto.fi OOP-palvelupiste ja koulutusohjelmien kansliat: studies-elec@aalto.fi https://into.aalto.fi/display/fimasterelec

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. AALTO-YLIOPISTO... 6 2. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN KORKEAKOULUN ESITTELY... 7 2.1 Laitokset... 7 2.2 Opintohallinto ja opiskelijaedustus... 7 2.3 Opintoneuvola ja laitosten opintoneuvojat... 7 2.4 Opinto- ja opiskelijapalvelut... 8 2.5 Opiskelijapalveluiden ja opinto-ohjauksen yhteystiedot... 8 3. KOULUTUSOHJELMAN OPETUKSEN TUOTTAVAT YHTEISTYÖLAITOKSET... 10 3.1 Sähkötekniikan korkeakoulu... 10 Automaatio- ja systeemitekniikan laitos... 10 Mikro- ja nanotekniikan laitos... 10 Elektroniikan laitos... 10 3.2 Kemian tekniikan korkeakoulu... 11 Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos... 11 Kemian laitos... 13 3.3 Perustieteiden korkeakoulu... 14 Tietojenkäsittelytieteen laitos... 14 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos... 14 4.OPINTOASIAT... 15 4.1 Luku- ja tenttijärjestykset... 15 4.2 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 15 4.3 Kurssit... 16 4.4 Tentit ja välikokeet... 16 4.5 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 17 4.6 Opiskelijan oikeusturva... 18 Opintosuoritukset... 18 Arviointi ja arvosanat... 18 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen... 18 Vilpin seuraamukset... 19 Kurinpito... 19 4.7 Valinnat maisteriohjelmiin... 19 Sisäiset siirtyjät... 19 Maisterivaiheen haku ulkopuolelta... 20 4.8 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 20 4.9 Valmistuminen ja koulutusneuvoston kokoukset... 21 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 21 Diplomi-insinöörin tutkinto... 21 Publiikit eli todistustenjakotilaisuudet... 21 4.10 Kirjastot... 22 Aalto-yliopiston kirjasto Otaniemi... 22 Sähkötekniikan korkeakoulun kirjasto... 22 4.11 Avoin yliopisto... 23 Avoin yliopisto-opetus... 23 Täydentävät opinnot... 23 4.12 Jatkokoulutus... 24 4.13 Palaute opetuksesta ja oppimisesta... 24 Hyvän kurssin tunnusmerkit... 24 4.14 Tuutorointi... 25 4.15 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 25 OmaHOPS... 26 HOPS... 26 4.16 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 26 Sähkötekniikan korkeakoulun opintotoimisto eli OOP-palvelupiste... 26 Opintotuki... 27

4 Terveydenhoito... 27 Esteetön opiskelu... 27 Opintopsykologi, kampuspapit ja Nyyti... 27 4.17 Harjoittelu... 28 5. OPISKELU AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULUN ULKOPUOLELLA... 31 5.1 Sisäinen liikkuvuus... 31 Opiskelu muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa... 31 Aalto-kurssit... 31 5.2 Opiskelu Suomen muissa yliopistoissa (JOO)... 31 Joustava opinto-oikeus JOO... 31 5.3 Kansainvälinen opiskelu... 32 Vaihto-opiskelu... 32 Apurahat/Stipendit... 33 Opintojen sisällyttäminen tutkintoon... 33 Korkeakoulun eurooppalaiset yhteistyöyliopistot... 33 6. ATT STUDERA VID AALTO-UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR ELEKTROTEKNIK... 35 6.1 Aalto-universitetet... 35 De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen... 35 Studier över högskolegränserna... 35 6.2 Examensstruktur och målsättning... 36 6.3 Studier vid högskolan för elektroteknik... 39 6.4 Studier vid andra högskolor... 41 6.5 Studiehandledning... 42 7. BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA... 44 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 44 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 44 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 44 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 45 Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 46 Pää- ja sivuaineen vahvistaminen... 46 Kielitaito ja sen osoittaminen... 46 Suositellut opintopolut... 48 Mallilukujärjestykset bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa... 50 7.2 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 53 7.2.1 Perus- ja yhteiset opinnot... 53 Perusopintomoduuli S903-P... 53 Ohjelman yhteisten opintojen moduuli S903-O... 54 Perustieteiden laajan oppimäärän Perusopintomoduuli S953-P... 55 7.2.2 Pääaineen opinnot... 56 Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1... 56 Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1... 57 Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1... 57 PÄÄAINE BIOLOGINEN KEMIA JA BIOMATERIAALIT (S3003)... 58 Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2... 58 PÄÄAINE BIOLOGINEN TEKNIIKKA (S3002)... 59 Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2... 59 PÄÄAINE BIOTRONIIKKA (S3037)... 60 Jatkomoduuli Biotroniikka S121-2... 60 PÄÄAINE LASKENNALLINEN JA KOGNITIIVINEN BIOTIEDE (S3001)... 61 Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2... 62 7.2.3 Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa... 62 Perustieteiden sivuaine... 62 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli S953-1... 63 7.2.4 Vapaasti valittavat opinnot... 63

5 7.2.5 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö... 63 7.3 Diplomi-insinöörin tutkinto... 65 7.3.1 Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa... 65 PÄÄAINE BIOAUTOMATIIKKA (AS3005)... 65 Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3... 65 PÄÄAINE BIOLOGINEN KEMIA JA BIOMATERIAALIT (KE3005)... 66 Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3... 67 Syventävä moduuli Orgaaninen kemia KE153-3... 67 PÄÄAINE BIOLOGINEN TEKNIIKKA (F3013)... 68 Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3... 68 Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C... 69 PÄÄAINE BIOTRONIIKKA (S3037)... 70 Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3... 70 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3... 71 Syventävä moduuli Mikro- ja nanotieteet S345-3... 72 Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C... 73 Erikoismoduuli Magneettikuvaus S351-C... 74 Erikoismoduuli Mikro- ja nanotieteet S345-C... 74 PÄÄAINE LASKENNALLINEN JA KOGNITIIVINEN BIOTIEDE (IL3003)... 75 Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3... 76 Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3... 77 Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C... 77 7.3.2 Tieteen metodiikan opinnot... 78 Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista 2011 2012... 79 Pääaineiden suositellut tieteen metodiikka -moduulit... 80 7.3.3 Sivuaineen opinnot... 81 7.3.4. Vapaasti valittavat opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa... 81 7.3.5 Diplomityö... 81 Diplomityön aihe, kieli, valvoja ja ohjaaja... 81 Diplomityön arviointi ja arvostelu... 81 Kypsyysnäyte... 81 LIITE 1 Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit... 83

1. AALTO-YLIOPISTO 6 Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja neljä tekniikan alan korkeakoulua ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 300 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aaltoyliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa korkeakouluilla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi, ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: www.aalto.fi/fi/studies.

2. OPISKELIJAPALVELUT TARJOA- VAN KORKEAKOULUN ESITTELY 7 Sähkötekniikan korkeakoulu on yksi Aalto-yliopiston neljästä tekniikan alan korkeakoulusta. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa korkeakoulun 50 professoria. Korkeakoulu vastaa neljästä koulutusohjelmasta: Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT), Bioinformaatioteknologia (BIO) Elektroniikka ja sähkötekniikka (EST) ja Tietoliikennetekniikka (TLT) sekä useista kansainvälisistä maisteriohjelmista. Keväällä 2011 korkeakoulussa oli yhteensä noin 3200 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan kandidaatin (TkK) tai diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 690 aktiivista jatkotutkintoopiskelijaa suorittamassa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälistyminen näkyy korkeakoulussa vahvasti, sillä 12% opiskelijoistamme on kansainvälisiä opiskelijoita. 2.1 Laitokset Sähkötekniikan korkeakoulu koostuu seitsemästä laitoksesta, jotka tekevät tutkimusta ja tuottavat opetusta. Laitokset ovat: Automaatio- ja systeemitekniikan laitos, Elektroniikan laitos, Mikro- ja nanotekniikan laitos, Radiotieteen ja tekniikan laitos, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, Sähkötekniikan laitos sekä Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos. 2.2 Opintohallinto ja opiskelijaedustus Korkeakoulussa toimii akateeminen komitea sekä viisi koulutusneuvostoa. Perustutkintoasioita käsittelevä koulutusneuvosto valmistelee hakemuksesta kandidaatin tutkinnot, hyväksyy diplomityön aihehakemukset sekä arvostelee ja hyväksyy diplomityöt sekä valmistelee diplomi-insinöörin tutkinnot. Myös osa opintokorvaavuusasioista käsitellään koulutusneuvostossa. Tohtorinkoulutusneuvosto käsittelee jatko-opintoasioita, kuten jatko-opintohakemukset ja väitöskirja-asiat. Dekaani myöntää tutkinnot ja päättää opiskelijaksi ottamisesta. Sähkötekniikan akateeminen komitea käsittelee opetussuunnitelmaasioita, yleisiä opetusta koskevia linjauksia sekä muita koko korkeakoulua koskevia asioita. Kaikissa neuvostoissa on kiltojen opiskelijaedustus. Neuvostojen lisäksi korkeakoulussa on toimikuntia, joissa on myös opiskelijaedustus. Opetuksen laatutoimikunta OpLaan tehtävä on kehittää opetusta ja tuutorointia, kirjastotoimikunta kehittää kirjaston palveluja ja tiedotustoimikunta sisäistä sekä ulkoista tiedotusta. Korkeakoulun verkkosivuilla kerrotaan neuvostojen ja toimikuntien toiminnasta. 2.3 Opintoneuvola ja laitosten opintoneuvojat Opintoneuvolan opintoneuvojat sekä kv- ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löytyvät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan www-sivuilta. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä, kuten erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä hakemus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, kurssien korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. Kv- ja harjoitteluneuvoja auttaa erityisesti Suomeen saapuvia ja ulkomaille lähteviä opiskelijoita kaikissa kansainväliseen opiskeluun liittyvissä asioissa sekä harjoittelua koskevissa asioissa, kuten harjoittelupaikkojen etsimisessä ja harjoittelun hyväksyttämisessä.

8 Ohjelmien opetusta tarjoavilla laitoksilla on nimetty yksi tai useampi opintoasioista vastaava henkilö eli laitosneuvoja. Laitosneuvojat vastaavat oman laitoksensa opetuksen opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. 2.4 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut eli OOP-palvelupiste sekä koulutusohjelmien kanslia sijaitsee samassa paikassa. OOP-palvelupisteessä eli opintotoimistossa hoidetaan opintohallintoon liittyviä tehtäviä ja huolehditaan laajasta kirjosta opintoasioita. Opintotoimistossa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja annetaan opintoneuvontaa, valmistellaan hakemukset päätöksiä varten jne. Korkeakoulun opintotoimistolla on kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee TUAS-talolla ja toinen Otakaari 5 -rakennuksessa. Elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian koulutusohjelmien opiskelijoiden asioita hoidetaan Otakaaren toimipisteessä ja automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden asioita TUAS-talon toimipisteessä. Kaikki tarvittavat lomakkeet on saatavissa opintotoimistosta, ohjelmien kanslioista ja korkeakoulun opintosivuilta into.aalto.fi sähkötekniikan korkeakoulu. Opiskelijat asioivat OOP-palvelupisteessä opintojensa aikana ja valmistumisten yhteydessä. Keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten täyttymisen tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen opintoja koskevien hakemusten vastaanotto opintoasioita koskevien päätösten valmistelu ja päätösten tekeminen opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen muu yleinen opintohallinto 2.5 Opiskelijapalveluiden ja opinto-ohjauksen yhteystiedot Otakaaren opintoneuvola huone E115, puh. 4702 2210 https://into.aalto.fi/display/fimasterelec/opintojen+ohjaus+ja+neuvonta opintoneuvojat harjoitteluneuvoja KV-neuvoja sopinto@cc.hut.fi sharjo@cc.hut.fi skvopinto@hut.fi Laitoskohtaiset opintoneuvojat Kunkin laitoksen laitosneuvojat ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://into.aalto.fi/display/fimasterelec/opintojen+ohjaus+ja+neuvonta Otakaaren OOP-palvelupiste eli opintotoimisto, BIO-, EST- ja TLT-ohjelmien kanslia Opintoasiainpäällikkö Perttu Puska p. 09 4702 2158 Kansainvälisten Anita Bisi p. 09 4702 5381 asioiden päällikkö Suunnittelijat Kati Voutilainen p. 09 4702 6105 Eeva Halonen p. 09 4702 5011 Hanne Puskala p. 09 4702 4910, jatko-opinnot Kv-suunnittelija Jenni Tulensalo p. 09 4702 2512 Opintosihteeri Helena Hietanen p. 09 4702 2078 Opintosihteeri Niina Huovinen p. 09 4702 2221

Opintosihteeri Daniel Forsberg p. 09 4702 2044 Osastosihteeri Katrina Nykänen p. 09 4702 5323, jatko-opinnot Koordinaattori Marja Leppäharju p. 09 47022 2447, GETA-tutkijakoulu Opintosihteeri Pia Sarpolahti p. 09 4702 2201 Opintosihteeri Raijaliisa Karhu p. 09 4702 5323 (ti-to) Opintosihteeri Sirpa Taivainen p. 09 4702 2041 9 Yhteystiedot Käyntiosoite Postiosoite Otakaari 5, 4. kerros E- ja F-siipi Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, PL 13 000, 00076 AALTO Opintopalveluiden sähköposti studies-elec@aalto.fi Puhelin 09 4702 6049 Fax 09 4702 2208 Verkkosivut https://into.aalto.fi/display/fimasterelec/etusivu

3. KOULUTUSOHJELMAN OPETUKSEN TUOTTAVAT YHTEIS- TYÖLAITOKSET 10 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma sijoittuu Sähkötekniikan korkeakouluun ja opiskelijat kuuluvat näin ollen tämän korkeakoulun palveluiden piiriin. Koulutusohjelman toteuttamisessa ovat mukana Aalto-yliopiston kolmen tekniikan alan korkeakoulun useat tahot. Ohjelmaa tehdään yhteistyössä Perustieteiden korkeakoulun sekä Kemian tekniikan korkeakoulun kanssa. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laitokset, jotka tuottavat opetusta koulutusohjelmaan. 3.1 Sähkötekniikan korkeakoulu Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Henkilökunta Automaatiotekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Tutkimusryhmissä tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmät osallistuvat myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. Mikro- ja nanotekniikan laitos Lisätietoja laitoksen verkkosivuilta http://nano.tkk.fi/fi/. Elektroniikan laitos Elektroniikan laitokseen sijoittuvassa elektroniikan integroinnin, luotettavuuden ja bioadaptiivisen tekniikan (EILB) ryhmässä tutkitaan elektroniikan ja bioelektroniikan suunnittelua, valmistusta ja luotettavuutta materiaalitiedelähtöisesti. Sovelletun elektroniikan (Sovel) ryhmä kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja -valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita elektroniikkalähtöisesti. Kokonaistavoitteena on, että laitokselta valmistuvat BIO-opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella myös monet muut mm. toimintaympäristön, markkinoiden ja toimialakohtaiset lainsäädännön asettamat reunaehdot. Opetus EILB:n tarjoamat syventävät moduulit perusopiskelijoille ovat elektroniikan luotettavuus ja integrointi sekä bioadaptiivinen tekniikka. Sovel tarjoaa perusopiskelijoille syventävät moduulit elektroniikka ja mittaustekniikka ja bioelektroniikka ja laitetekniikka.

11 EILB vastaa Suomen Akatemian kansallisesta Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta, jonka puitteissa koulutetaan alan jatko-opiskelijoita. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintailmiöihin, ja niitä ymmärtämällä pyritään vaikuttamaan rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä yhdistyy teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Tutkimusprojektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laitoksen toimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 3.2 Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulussa BIO- ohjelmaan osallistuvat Kemian laitos sekä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Kemian laitoksella BIO-ohjelmaan opetusta antavat orgaaninen kemia ja fysikaalinen kemia. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksella vastaavasti opetusta antavat biokemia, mikrobiologia, bioprosessitekniikka ja polymeeriteknologia. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa nämä 5 yksikköä vastaavat pääaineesta Biologinen kemia ja biomateriaalit, jossa vastuuhenkilöinä toimivat professorit Jukka Seppälä ja Ari Koskinen. Syventäviä moduuleja ovat Biomateriaalit (KE152-3) ja Orgaaninen kemia (KE153-3). Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen ydinosaamisalue rakentuu teollisten prosessien ja niiden tuotteiden tutkimuksesta ja kehittämisestä. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat mm. biomassapohjaisten raaka-aineiden hyödyntäminen, teollisen mittakaavan biotekniset prosessit, ja erityyppisten nanorakenteisten materiaalien kehittäminen. Biokemia ja mikrobiologia KE 30 Biokemian ja mikrobiologian opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva teollisen biotekniikan ydinaineksista, tieteellisestä perustasta ja sovellutuksista. BIO-opiskelijoille opetuksen painopistealueet kattavat ekotehokkaat uudet tuotantotavat, bioenergian uudet ratkaisut sekä toisaalta terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian kehittäminen vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän haasteisiin globaalilla tasolla. Opetus Biokemian ja mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, biopolttoaineet, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, kudosteknologia, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian tutkimusryhmä tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja biopolttoaineiden tuotekehitykseen. Yhdessä alan teollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. Mikrobiologian tutkimus keskittyy mikrobiologisen riskin hallintaan biologisissa lääkkeissä, kuten esim. kudosteknologiassa poikkitieteellisessä tutkimusverkostossa, jossa toimii niin terveydenhuollon kuin

Tutkimuksen painopisteitä ovat Amfifiilisten vesiliukoisten lohkopolymeerien synteesi Johdepolymeerimateriaalien kehittäminen Biohajoavien polymeerien synteesi ja soveltaminen biomateriaaleina Polyolefiinikatalyyttitutkimus Nanokomposiittitutkimus 12 tekniikan ammattilaisia kuten myös kauppatieteilijöitä ja matemaatikkoja, yliopistoissa ja alan yrityksissä. Mikrobiologisen riskin hallintaa tutkitaan myös kemian teollisuudessa, jossa tavoitteena on muodostaa uusia malleja ekotehokkaille tuotantotekniikoille. Bioprosessitekniikka KE 70 Bioprosessitekniikassa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen. Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. Polymeeriteknologia KE 100 Polymeeriteknologia Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa painottuu uusien polymeerien syntetisointiin, karakterisointiin sekä uusien polymeeripohjaisten materiaalien kehittämiseen. Uusia materiaaleja kehitetään synteesimodifioinnin, seosten ja komposiittiteknologian keinoin. Sovellusalueet ovat laajat paperin painopinnan modifioinnista kontrolloidun lääkeannostuksen materiaaleihin. Polymeerejä käytetään laajalti biomateriaaleissa mm. kudosteknologian tukirakenteissa ja erilaisissa komposiittimateriaaleissa yhdistettynä metalliin tai biokoeraameihin. Polymeeriteknologiassa perehdytään polymeereihin perustuvien teknisten materiaalien kuten muovien rakenteeseen, valmistamiseen ja työstöön liittyviin seikkoihin sekä teoria- että laboratoriokursseilla. Polymeeriteknologia on tärkeä osa-alue uusien materiaalien kehityksessä linkittyen vahvasti muuhun kemian tekniikkaan ja orgaaniseen kemiaan. Opetuksen keskeiset teemat ovat polymeeriteknologian perusteiden hallinta ja makromolekyylien erityispiirteet sekä polymerointiprosessien että karakterisoinnin osalta. Lisäksi opetusta annetaan erityis- ja syventävien kurssien puitteissa ajankohtaisista aiheista. Polymeeriteknologian tutkimus jakautuu laaja-alaisesti polyolefiinien katalyyttitutkimuksesta erityyppisiin komposiittimateriaaleihin. Oma tutkimusalueensa ovat biopolymeerit, joita laboratoriossa on tutkittu laajasti. Tutkimus on kattanut sekä massasovelluksiin soveltuvia maitohappopohjaisia biohajoavia polymeerejä että biohajoavien polymeerien kehittämistä lääketieteellisiin sovelluksiin. Biohajoavia polymeerejä on tutkittu sekä kontrolloidun lääkeaineannostuksen sovelluksiin että kudosteknologisiin tukirakenteisiin yhteistyössä yliopistoyksiköiden ja alan yritysten kanssa.

13 Kemian laitos Kemian laitos on yksi Aalto-yliopiston tekniikan alan kuudesta alkuperäisestä laitoksesta, ja sen opetuksella ja tutkimuksella on vahvat perinteet. Nykyinen kansainvälisesti huipputasoinen tutkimuksemme painottuu orgaanisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja analyyttisen kemian aloille. Luonnonilmiöt ja luonnonaineet antavat virikkeen tutkimuksellemme. Yksittäisen atomin ja jopa orbitaalin tarkkuudella mallinnamme ja suunnittelemme uusia yhdisteitä, joiden valmistusta varten keksimme ja kehitämme uusia keinoja. Lopputuloksena saamme uusia kemiallisia yhdisteitä niin materiaali- kuin biolääketieteellisiin sovelluksiin. Havainnointia ja mittauksia varten kehitämme herkkiä ja luotettavia analyysimenetelmiä. Valmistusmenetelmien kehityksessä otamme huomioon molekyylin koko elinkaaren raaka-aineesta tuotteen kautta kierrätysmateriaaliksi ja sovellamme kestävän kehityksen ja vihreän kemian periaatteita. Laitokselta valmistuneet sijoittuvat työelämässä asiantuntija- ja tutkijatehtäviin niin yliopistoihin kuin monille teollisuudenaloille: esim. kemian-, lääke-, materiaali-, elektroniikka- ja energiateollisuuteen. Fysikaalinen kemia ja sähkökemia KE 31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta yksikön päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina yksikössämme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Opetus Yksikkö antaa fysikaalisen kemian perusopetusta kemian- ja materiaalitekniikan opiskelijoille sekä Insinööritieteiden korkeakoulun ohjelmiin ja verkostomaisen bioinformatioteknologian koulutusohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä. Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. Orgaaninen kemia KE 4 Yksikkö antaa nykyaikaisen synteettisen orgaanisen kemian sekä analyyttisen orgaanisen kemian opetusta. Sovellutukset ovat erityisesti painottuneet asymmetriseen synteesiin, kemialliseen biologiaan, molekyylintunnistukseen ja vihreän kemian valmistusteknologiaan (esim. organokatalyysi). Nykyaikainen synteettinen orgaaninen kemia on avainasemassa niin lääketeollisuudessa kuin materiaaliteknologiassakin. Aalto-yliopistosta valmistuneet orgaanikot osaavat valmistaa uusia aineita, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Orgaanisen kemian yksikön opetuksessa käytetään enenevästi hyväksi nykyaikaisia opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä. Kokeellisen työskentelyn merkitys korostuu opetuksessa, ja opiskelijoiden opinnäytetöiden tekeminen tapahtuukin usein tutkimusryhmissä.

3.3 Perustieteiden korkeakoulu Tietojenkäsittelytieteen laitos 14 Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tavoitteena on edistää tietojenkäsittelyn matemaattisten, tilastollisten ja laskennallisten menetelmien opetusta ja tutkimusta sekä niiden soveltamista vaativien teknistieteellisten suunnittelu- ja analyysitehtävien ratkaisuun. Yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön Pattern Discovery -ryhmä. Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologiasysteemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia. http://www.becs.tkk.fi/fi./

4.OPINTOASIAT 4.1 Luku- ja tenttijärjestykset Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea korkeakoululta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa korkeakoululle lisäaikaa koskeva hakemus, johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäaikaa tulee hakea viimeisen lukuvuoden alkaessa hyvissä ajoin ennen kuin opiskeluoikeus päättyy. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomioon otetaan voimassaolevien suoritusten määrä 15 Korkeakoulussa laaditaan kurssien luku- ja tenttijärjestykset. Opetus järjestetään neljän opetusperiodin aikana ja tenttejä tarjotaan arviointijaksoilla sekä eräinä lauantaipäivinä. Luku- ja tenttijärjestyksistä ilmenee milloin ja missä kurssit ja tentit järjestetään. Kandidaatin tutkinnon kahdesta ensimmäisestä lukuvuodesta on laadittu myös mallilukujärjestys, joka löytyy luvusta 7.1. Korkeakoulu suosittaa vahvasti mallilukujärjestyksen noudattamista. Sähkötekniikan korkeakoulun S-alkuisten kurssien luku- ja tenttijärjestykset löytyvät Into-portaalista, korkeakoulun sivuilta. Muiden ohjelmien ja korkeakoulujen luku- ja tenttijärjestykset löytyvät Intoportaalista asianomaisen korkeakoulun tai ohjelman sivulta, katso into.aalto.fi Kurssien kotisivuilta Noppa-portaalista löytyy ajankohtainen kursseja koskeva tiedotus, https://noppa.aalto.fi 4.2 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolaki (558/2009) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan yliopistossa. Laki koskee 1.8.2005 tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita. Laki koskee myös sellaisia ennen 1.8.2005 opiskelunsa jossakin koulutusohjelmassa aloittaneita opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen koulutusohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomi-insinööriksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta. Pelkästään ylempää tutkintoa Sähkötekniikan korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi-insinöörin tutkinnon tavoiteaika on kaksi vuotta. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa ei kuitenkaan erikseen tarkastella. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tähän tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu myös niinä lukukausina, joista opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain, jos opiskelija toimittaa siitä todistuksen. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa todistusta, jos hän pystyy suorittamaan tutkintonsa sallitussa suorittamisajassa ilman, että tässä tarkoitettu lakisääteinen poissaolo huomioidaan. Todistus lakisääteisestä poissaolosta toimitetaan korkeakoulun opintotoimistoon, jossa lisäaika kirjataan ilman erillistä hakemusta.

16 ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja laajuus suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty lisäaika. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon myös mm. opiskelijan sairauden tai vaikean elämäntilanteen, opiskeluaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainvälisen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistumisen sekä systemaattiseen huippuurheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää 1-4 lukukautta. Päätöksen lisäajasta tekee korkeakoulun dekaani. Myös jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Tällöin hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, miksi lisäaikaa ei ole haettu opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Lisäaikahakemuksia käsitellään Sähkötekniikan korkeakoulussa kerran lukukaudessa. Hakemus ja ohjeet löytyvät korkeakoulun verkkosivuilta. Hakemukset liitteineen tulee jättää lokakuun tai huhtikuun loppuun mennessä koulutusohjelman kansliaan/oop-palvelupisteeseen. 4.3 Kurssit Opinnot järjestetään kursseina. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin kurssin kotisivuilta Nopasta. Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy Aallon-yliopiston yleisistä opetusta ja opiskelua koskevista säännöistä. Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kaikkien kurssien kotisivut löytyvät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta (https://noppa.aalto.fi). Kurssien kotisivut ovat kurssien arkisen työn väline. Sivuilla opettaja julkaisee mm. kurssiesitteen, kurssiuutisia, luentoaikoja ja -materiaaleja, tietoa harjoitustöistä ja kurssin tulokset. Opiskelija voi myös tilata kurssiuutiset sähköpostiinsa. Kurssien kotisivujen lisäksi Nopassa on jokaisella kirjautuneella käyttäjällä oma personoitu aloitussivunsa. Tältä aloitussivulta löytyvät mm. suorat linkit omien kurssien kotisivuille sekä koostetusti omien kurssien uusimmat uutiset ja tulevat tenttiajat. Kurssien kotisivuja voi selata myös ilman kirjautumista. Suorat osoitteet kurssien kotisivuille ovat muotoa: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/kurssikoodi. Osalla kursseista on myös työtila verkko-opetusalusta Optimassa (https://optima.tkk.fi). Kurssien työtiloissa voi mm. tehdä ryhmätyötä, jakaa tiedostoja, käydä kurssikeskusteluja ja palauttaa harjoitustöitä. Kursseilla voidaan käyttää myös paperille painettuja oppimateriaaleja, jotka tilataan erikseen. Tarkemmat tiedot löytyvät mm. kurssien kotisivuilta. 4.4 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen tentti, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, tenttejä suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien suoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua tenttiin viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodilla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa tentti-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu tenttiin. Ilmoittautuminen katsotaan tenttiin osal-

17 listumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen tentin alkamista. Tentissä kolmesti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla Aalto-yliopiston tekniikan alan tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai tänään -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovissa Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvontaa, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää ilman valvontaa muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähdettäessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10 15 min tentin alusta). Karenssiajan merkkinä on lappu tenttisalin ovella. Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palautettaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan into-portaalista, into.aalto.fi. 4.5 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu siinä laitoksessa/ korkeakoulussa, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen suorittamisesta. Laitoksen/korkeakoulun on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostiin WebOodista ja WebOodissa voi myös selailla omia suorituksia. Suoritusotteen tilaaminen edellyttää, että opiskelijan sähköpostiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun, virkailijan allekirjoittaman ja leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman korkeakoulun opintotoimistosta. Osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin voi tehdä korkeakoulun opintotoimistossa, sähköpostitse osoitteeseen studies-elec@aalto.fi tai WebOodin (https://oodi.tkk.fi/w) kautta. WebOodin kautta voi muuttaa opiskelijarekisteriin myös puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Postiosoitteista WebOodissa ei voi muuttaa kuin ensisijaista postiosoitetta.

18 Lisäksi osoitteenmuutokset tulee tehdä mm. kirjastoon ja YTHS:öön. Opintotukea varten osoitteenmuutostiedot saadaan suoraan väestörekisteristä. 4.6 Opiskelijan oikeusturva Opintosuoritukset Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä laitoksen opintoneuvojaan tai opintojen suunnittelijaan. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) 16 2. Opiskelijan on syytä itse huolehtia siitä, että opintosuoritukset kursseista tulevat opintorekisteriin ajallaan. Vanhojen kurssimerkintöjen etsiminen jälkeenpäin on hankalaa ja aikaavievää ja joissain tapauksissa mahdotonta henkilökunnan vaihduttua ja kurssien muututtua. Lisäksi on huomattava, että tenttipapereita säilytetään laitoksella vain puoli vuotta, joten pitkän ajan kuluttua suoritustietoja ei välttämättä enää löydy. Arviointi ja arvosanat Oppimisen arvioinnissa voi käyttää monenlaisia arviointimenetelmiä. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat mm. tentti, kotitentti, esitentti, harjoitustyö, luentopäiväkirja, vertaisarviointi, itsearviointi, projektityö, portfolio, kirjallinen työ, oppimispäiväkirja, demotilaisuus ja posteritentti. Hyväksytysti osoitetuista tiedoista perustutkinnoissa käytetään seuraavia arvosanoja: kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1). Arvosanojen sanalliset kuvaukset tulevat muuttumaan Aalto-yliopiston korkeakoulujen käytäntöjä yhdistettäessä. Arvostelussa voidaan myös käyttää arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö arvostellaan arvosanoilla 1-5. Jos olet aloittanut kandidaatin työn ennen 1.8.2011, se arvostellaan arvosanoilla hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Kurssista vastaava opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle tai Noppa-portaaliin kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Määräaikaan voidaan erityisestä syystä myöntää pidennystä. Jos kurssi koostuu itsenäisistä osasuorituksista, on opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien ohjeiden (30 ) mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opinto-suoritukseen. Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Yliopistolain 82 4 momentin (ja Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat ohjeet, 35 ) mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oi-

19 kaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan menettelyohjeiden mukaan tutkintolautakunta voi aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta palauttaa opintosuorituksen takaisin arvostelun suorittaneelle opettajalle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Yliopistolain 82 3 momentin (Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt, luku 6, 35 ) mukaan diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tohtorinkoulutusneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunta voi palauttaa aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta diplomityön, väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen oikaisupyynnön kohteena olleen arvostelupäätöksen tehneelle elimelle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Edellä tarkoitetun uudelleen arvostelun johdosta kenenkään arvosana ei voi laskea. Vilpin seuraamukset Vilppi tai sen yritys tentissä tai muun opintosuorituksen yhteydessä voi johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen ja kurinpitotoimiin. Jos opiskelija saa opintosuoritukseen liittyvän vilpin takia kurinpitorangaistuksen, opintosuoritus hylätään kokonaisuudessaan ilman akateemista arviointia (Aallon eettiset säännöt, luku 4.1). Kurinpito Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (Yliopistolaki 45 ). Myös toista opiskelijaa vilpissä avustanut opiskelija voi saada kurinpitorangaistuksen. 4.7 Valinnat maisteriohjelmiin Yhteisvalinnassa (DIA-valinta) valitut opiskelijat saavat suoritusoikeuden sekä alempaan että ylempään tutkintoon. Opiskelijoiden ei siis tarvitse hakea erikseen ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta muuten, kuin alla luetelluissa tapauksissa.ylempiin koulutusohjelmiin hakevat opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään: korkeakoulun sisällä koulutusohjelmaa vaihtaviin eli sisällä siirtyjiin ja korkeakoulun ulkopuolelta tuleviin hakijoihin. Valinta ylempiin ohjelmiin tehdään paperivalintana. Tarkempia ohjeita opiskelijalle käytännön menettelystä löytyy Aalto-yliopiston Hakija-palveluiden www-sivuilta. Sisäiset siirtyjät Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijat, jotka tahtovat suorittaa ylemmän tutkinnon eri koulutusohjelmassa kuin mihin ovat yhteisvalinnassa saaneet opinto-oikeuden, hakevat uuteen ylempään ohjelmaan pääsääntöisesti sisäisen siirtymisen kautta. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat seuraavat hakijat: Sähkötekniikan korkeakouluun ensimmäisen vaiheen valinnoissa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat,

20 jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Erasmus Mundus -ohjelmat) tai Master-ohjelmassa joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen valinnassa hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi amk-tutkinto) Edellä mainitut kaksi hakijaryhmää voivat hakea ulkoa tulijoiden ryhmässä. Sisäistä siirtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset on kirjattu Oodiin. Vaihtoa haettaessa huomioidaan opiskelijan opintomenestys P-, O- ja A1 -moduuleissa sekä läsnäololukukausien määrä. Sisäisten siirtyjien haku toteutetaan kahdesti lukuvuodessa. Hakuajat löytyvät korkeakoulun sivuilta into.aalto.fi sähkötekniikan korkeakoulu opintojen ja opiskelun säännöstö Tekniikan alan sisäiset siirtyjät Oikeus siirtyä toiseen ylempään koulutusohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi alkuperäisessä koulutusohjelmassa kahden täyden lukukauden kuluessa valintapäätöksen antamisesta. Muussa tapauksessa siirtymisoikeus ylemmän koulutusohjelman suorittamiseen palautuu alkuperäiseen ohjelmaan ja vaihtoa haluavan on haettava vaihtoa uudelleen. Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Ulkoa tulevien ryhmässä haetaan ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta alemman korkeakoulututkinnon perusteella. Tässä ryhmässä hakevat myös ne Aalto-yliopiston tekniikan ala korkeakouluissa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittavat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Erasmus Mundus -ohjelmat) tai Master-ohjelmassa tai joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen valinnassa hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi amk-tutkinto). Ulkoa tulevien ryhmässä valittavilta hakijoilta voidaan edellyttää täydentävien opintojen suorittamista. Soveltuvalta tekniikan alalta ammattikorkeakoulututkinnon EU-maassa suorittaneilta vaaditaan n. 30 opintopisteen laajuinen täydentävien opintojen paketti. Koulutusohjelmat määrittelevät nämä opintopaketit vuosittain, ja ne viedään myös avoimen yliopiston tarjontaan. AMK-tutkinnon suorittaneille määrättyä täydentävien opintojen pakettia ei voi sisällyttää tutkintoon. Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinnon täydentävien opintojen paketti 30 op: Mat-1.1120/1020 Matematiikan peruskurssi C2/L2 10 op *Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-I 5 op *Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-II 5 op *Mat-1.1030 Matematiikan peruskurssi L3 10 op S-114.1327 Fysiikka III 6 op KE-4.1100 Orgaaninen kemia I 4 op *Valitse joko Mat-1.1131+Mat-1.1132 tai Mat-1.1030 Muiden kuin tekniikan alan koulutuksen saaneiden hakijoiden kohdalla koulutusohjelma harkitsee tapauskohtaisesti hakijan mahdollisuudet suorittaa ylempi tutkinto menestyksekkäästi. Hakijoille voidaan määrätä täydentävien opintojen paketin sijasta tai lisäksi henkilökohtaisia täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat opiskelijan opintojen aloittamisen ylemmässä koulutusohjelmassa. Täydentävien opintojen määrä saa olla korkeintaan yhteensä 60 op. 4.8 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Aalto-yliopiston yleisien opetusta ja opiskelua koskevien ohjeiden mukaan opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan hakea oikeutta lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hakea hyväksiluettavaksi myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksi lukea. Hyväksilukemista haetaan korkeakoululta kirjallisesti