Porsastuotantotoimintaa koskevan ympäristöluvan muuttaminen, Hankasalmi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 250 40101 Jyväskylä

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 159/2012/1 Dnro LSSAVI/480/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA Porsastuotantotoimintaa koskevan ympäristöluvan muuttaminen, Hankasalmi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 250 40101 Jyväskylä HAKEMUS Hakemus koskee Tiina ja Petri Vammelvirran porsastuotantotoiminnalle 23.12.2005 myönnetyn ympäristöluvan (yhteensä 620 emakkoa, 300 liha- ja siitossikaa ja 15 000 porsasta) muuttamista. Ympäristölupaa pyydetään muuttamaan luvan antamisen jälkeen eläinsuojassa tapahtuneiden toiminnan muutosten ja laajennusten takia. Keski-Suomen ELY-keskus on hakenut luvan muuttamista valvonnallisista syistä ja viitannut muun ohella, että ympäristönsuojelulain 58 :n 5- kohdan mukaan lupaviranomaisen on valvontaviranomaisen hakemuksesta muutettava lupaa, jos se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. Eläinmäärän muutos ja eläinsuojan maksimikapasiteetti ELY-keskuksen tarkastuksella 28.9.2010 suoritetun osastokohtaisen eläinmäärälaskennan mukaan eläinsuojaan mahtuu 747 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa) ja 1 500 lihasikaa. ELY-keskus saattaa lupaprosessissa tutkittavaksi eläinsuojan maksimikapasiteetin muuttamisen 620 emakosta (porsaineen) 747 emakkoon porsaineen (alle 12 viikkoa) sekä 300 lihasiasta 1 500 lihasikaan. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

TOIMINNAN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Lietelannan varastointitilan muuttaminen ELY-keskus saattaa lupaprosessissa tutkittavaksi lannan varastointiin tarvittavan (12 kk varastointiaika) lietelantasäiliön muuttamisen 5 409 m 3 :sta maksimikapasiteetin mukaisen eläinmäärän 12 kuukauden vähimmäistarvetta vastaavaksi (vähintään 8 229 m 3 ). Lietesäiliötilavuuteen (kattamaton) tulee varata tilaa sadevesille 30 cm sekä oma tilavuutensa myös eläinsuojan pesu- ja WC-vesille. Lannan levitykseen soveltuvan peltoalan muutos ELY-keskus saattaa lupaprosessissa tutkittavaksi lannan levitykseen tarvittavan peltoalan muuttamisen 234 hehtaarista yllä mainitun maksimikapasiteetin mukaiseksi (vähintään 444 hehtaariin). Muutokset toiminnanharjoittajissa Tiina ja Petri Vammelvirran harjoittaman porsastuotannon lisäksi eläinsuojassa harjoittaa lihasikojen kasvatusta Vammelvirta Oy. Vammelvirta Oy:n nimissä ei ole Hakalan tilan eläinsuojaan kohdistuvaa ympäristölupaa. Muutokset ympäristövaikutuksissa Asiassa saadun selvityksen mukaan hajuhaitat ovat lisääntyneet toiminnan alkuvaiheista. Lisäksi toiminnasta on saattanut aiheutua vesistön pilaantumista. Hakemuksessa ELY-keskus toteaa myös, että ainakin luvan sanamuodon muuttaminen on tarpeen, jotta luvan sanamuodon ja sen sisällön hakemuksen vastainen ja virheellinen tulkinta saadaan poistetuksi. ELY-keskus on muuttanut hakemustaan siten, että toissijainen vaatimus ympäristöluvan peruuttamisesta tässä vaiheessa poistetaan. Sikalarakennukset sijaitsevat Hankasalmen kunnan Sauvomäen kylässä tilalla Hakala RN:o 23:0. Ympäristönsuojelulaki 58 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto.

ASIAN VIREILLETULO 3 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 15.12.2010. Hakemusta on täydennetty 23.12.2010, 9.6.2011,17.6.2011, 2.9.2011, 28.3.2012 ja19.4.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin Keski-Suomen ympäristökeskus myöntänyt 23.12.2005 ympäristöluvan eläinmäärälle, joka on yhteensä 620 emakkoa, 300 liha- ja siitossikaa ja 15 000 porsasta. Lupamääräyksen 1 mukaan eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai ympäristövaikutuksia. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Häkärinteiden ranta-asemakaava-alue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojista. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikalarakennukset sijaitsevat Hankasalmen kunnan Sauvomäen kylässä. Hankasalmen keskusta sijaitsee noin 10 km:n etäisyydellä luoteeseen eläinsuojista. Eläinsuojien lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Lähimmät kolme naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat lähimmillään noin 120 metrin, noin 180 metrin (lähisukulaisten asuinrakennus) ja noin 450 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Noin 320-460 metrin etäisyydellä sijaitsee kuusi loma-asuntoa. Häkärinteiden laskettelukeskus sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 750 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Koiharju, sijaitsee noin 6,5 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät vesistöt ovat Tenhunlampi ja Sauvonen, jotka sijaitsevat noin 400 metrin ja noin 750 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Eläintilat ja tuotanto Tilalla olevien nykyisten sikalarakennusten eläinpaikat käytiin läpi tarkastuskäynnin yhteydessä. Nykyisin sikalarakennusten eläinpaikat ovat seuraavat:

4 Sikalarakennus Eläinpaikat 1. Sikalarakennus 60 paikkaa tiineytettäville emakoille 2. Sikalarakennus 80 porsituspaikkaa 3. Sikalarakennus 82 tiineytyspaikkaa + 20 paikkaa emakoille 4. Sikalarakennus 300 joutilaan emakon paikkaa 5. Sikalarakennus 84 porsituspaikkaa 6. Sikalarakennus 189 tiineytyspaikkaa, 60 paikkaa tiineytettäville emakoille, 7 karjupaikkaa 7. Sikalarakennus 1 560 lihasikapaikkaa + sairaskarsinapaikat 2 816 vieroitetun porsaan paikkaa (alle 12 viikkoa) Porsivien emakoiden ryhmäkoko on 32. Porsastuotannossa eläinten siirtoa varten tyhjillään paikkoja on koko ajan 32 paikkaa. Porsituspaikat ovat tyhjillään vain yhden vuorokauden. Porsaita lähtee välitykseen noin 15 000-16 000 kpl vuodessa. Lihasiat tulevat kasvatukseen omasta tuotannosta. Lannan ja jätevesien varastointi Sikalarakennusten lannankäsittely toimii lietelannalla. Sikalarakennusten yhteydessä on viisi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 407 m 3, noin 584 m 3, noin 2 026 m 3, noin 2 181 m 3 ja noin 2 570 m 3. Lietesäiliöt täytetään alakautta lukuun ottamatta noin 2 026 m 3 :n lietesäiliötä, joka täytetään lietepinnan alapuolelta (lietesäiliöön ei ole kiinteää putkiyhteyttä). Lietekuilutilavuutta on yhteensä noin 1 287 m 3. Yhteensä tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen noin 9 055 m 3. Lietesäiliöissä käytetään katteena kelluvaa katetta, styrox-rouhetta. Lietteen pudotuskaivoja on kolme ja pudotuskaivot ovat katettu betonikansilla. Sikalarakennuksista pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Kahdessa sikalarakennuksessa on sosiaalitilat ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöihin. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 550 ha, josta omaa peltoa noin 90 ha, vuokrapeltoa noin 30 ha ja sopimuspeltoa noin 430 ha. Lannanlevityspellot sijaitsevat pääasiassa etäällä eläinsuojista.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN HAKEMUKSEN KÄSITTELY 5 Sikalarakennuksissa ei ole käytössä lietekuilujen jäähdytystä. Poistoilmahormit sijaitsevat sikalarakennusten katolla ja ilmanvaihto toimii alipaineilmanvaihdolla. Sikalarakennuksessa 7. on pidemmät ilmanvaihtohormit katolla kuin muissa sikalarakennuksissa. Lietesäiliöissä käytetään katteena kelluvaa katetta, styrox-rouhetta. Lietesäiliöt täytetään alakautta lukuun ottamatta noin 2 026 m 3 :n lietesäiliötä, joka täytetään lietepinnan alapuolelta. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Polttoainesäiliöt (noin 1 500 litraa ja noin 2 000 litraa) sijaitsevat katoksessa ja ne on varustettu suoja-altaalla. Hakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Hankasalmen kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 10.5.- 11.6.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Hankasalmen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Hankasalmen sanomat sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 21.8.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty vastinetta Vammelvirta Oy:ltä/Tiina ja Petri Vammelvirralta ja lausuntoa Hankasalmen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaiselta. Vammelvirta Oy/Tiina ja Petri Vammelvirta toteavat vastineessaan, että tämän hetkiset lietesäiliötilavuudet ovat 7 216 m 3 ja lietekuilutilavuudet 1 287 m 3. Lietesäiliöiden katteena on styroksirouhe. Liete levitetään pelloille 20 m 3 :n multaavalla lietevaunulla. Oma peltopinta-ala on 90 ha, vuokrapellon pinta-ala 30 ha ja lannanlevityssopimuspellon pinta-ala 430 ha. Hankasalmen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnanhallitus pitää erittäin perusteltuna 23.12.2005 myönnetyn ympäristöluvan muut-

6 tamista hakemuksen mukaisesti niin, että lupa vastaa olemassa olevaa toimintaa. Lannan varastointitilavuutta ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa koskevat määräykset tulee antaa eläinsuojan maksimikapasiteetin ja 12 kuukauden varastointiajan mukaisina. Näin toimittaessa lannan levityksestä aiheutuvia ympäristöhaittoja saadaan vähennettyä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tullut ilmoituksia sikalasta aiheutuvasta hajuhaitasta. Kyseinen hajuhaitta on ajoittain häirinnyt ympäristön matkailutoimintaa ja asutusta. Toiminnanharjoittajaa on näin ollen syytä velvoittaa toimittamaan kohtuullisessa määräajassa viranomaisen hyväksyttäväksi selvitys siitä, miten eläinsuojasta aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää ja aikataulutettu suunnitelma hajuhaittojen vähentämistoimien toteuttamisesta. Hankasalmen ympäristölautakunnan valvontajaosto toteaa lausunnossaan, että valvontajaosto pitää perusteltuna 23.12.2005 myönnetyn ympäristöluvan muuttamista hakemuksen mukaisesti niin, että lupa vastaa olemassa olevaa toimintaa. Lannan varastointitilavuutta ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa koskevat määräykset tulee antaa eläinsuojan maksimikapasiteetin ja 12 kuukauden varastointiajan mukaisina. Näin toimittaessa lannan levityksestä aiheutuvia ympäristöhaittoja saadaan vähennettyä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tullut ilmoituksia sikalasta aiheutuvasta hajuhaitasta. Lantasäiliöissä on tarkastusmuistion 8.10.2008 mukaan käytetty kevytkatetta. Luvassa on syytä antaa määräys lantaloiden kattamisesta lantaloista aiheutuvan hajuhaitan minimoimiseksi jatkossakin. Vaikuttaa ilmeiseltä, että ympäristön matkailutoimintaa ja asutusta ajoittain häirinnyt hajuhaitta on suurelta osin peräisin itse eläinsuojasta. Toteutetut toimenpiteet eivät näytä olleen riittäviä näin suurimittaisen toiminnan sijaitessa matkailupalveluiden ja haja-asutuksen lähellä. Valvontajaosto ehdottaa, että toiminnanharjoittaja velvoitettaisiin toimittamaan kohtuullisessa määräajassa viranomaisen hyväksyttäväksi selvitys siitä, miten eläinsuojasta aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää ja aikataulutettu suunnitelma hajun vähentämistoimien toteuttamisesta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa päätöksessään 11.6.2012 mm, että Tiina ja Petri Vammelvirran sikalatoiminnan muutoshankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty 7 muistutusta/mielipidettä.

7 AA ja BB toteavat muistutuksessaan vastustavansa ehdottomasti sikalatoiminnan laajentamista hajuhaitoista johtuen. He ovat lähin naapuri Vammelvirtojen suursikalalle, tuotantotiloihin on matkaa heidän asuinrakennuksesta vajaa 200 metriä. He ovat aikanaan puoltaneet nykyistä tuotantotilaa koskevaa hakemusta, kun heille vakuutettiin, ettei hajuhaittoja tule olemaan, mutta toisin on käynyt. Eivätkö viranomaiset ymmärrä, että naapureille pitäisi suoda puhdas ja raitis ilma eikä sietämätöntä sianlannan löyhkää. Tervetuloa haistelemaan, kun lietettä pumpataan säiliövaunuun. He kannattavat rehellistä työtä ja mikäli lannan käsittelyyn tulee ratkaiseva parannus, he ovat valmiit puoltamaan hakemusta. Ennen sitä on saatava yksiselitteinen hajumittaus ja hajudesibelit kuriin. Ampumaratoja koskeva melumittaus on saatu hyvälle tolalle, miksi ei hajuhaittojen mittaus. Toistaiseksi he eivät ole valmiita puoltamaan hakemusta laajennuksen osalta. Häkärinteet Oy/CC toteaa muistutuksessaan mm, että Häkärinteet on matkailukeskus, jossa sijaitsee laskettelurinteet vuokraamoineen, hiihtoladut, retkiluistelu-ura, patikkareitit, jääkiekkokaukalo, kuntosali, kota, 2 ravintolaa, palkittu matkailuajoneuvoalue, laadukas vuokramökkikylä sekä laaja vapaa-ajan asuntojen tonttialue. Asiakkaita Häkärinteiden alueella käy noin 35 000/vuosi. Häkärinteet valittiin Vuoden hiihtokeskukseksi 2008. Jo useiden vuosien ajan (vuodesta 2007 alkaen) on taivaalle kasaantunut tummia pilviä epämiellyttävän ja aika ajoin erittäin pistävän hajun merkeissä. Tästä hajusta muistuttaja on saanut useilta kymmeniltä asiakkailta sekä henkilökunnalta negatiivista palautetta ja joutunut jopa hyvittämään asiakkaille heidän ostamiaan palveluja. Kun laajennus otettiin käyttöön, oli varsinkin sikalan suunnittelija erittäin aktiivinen asian suhteen ja hän lupasi jo tuolloin, ettei hajuhaittaa tule esiintymään. Maailmalta löytyy kyllä laitteistoja, joilla haju saadaan leikattua pois. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Viranomaisten pitäisi tehdä ympäristöön vaikutusten arviointi. Arviointi olisi pitänyt tehdä jo edellisen lupaprosessin aikana. Tämä siitä syystä, että suuren eläintuotantoon keskittyvän yksikön sijainti maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti merkittävän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä ei luo kestävää pohjaa ko.keskuksen kehittämiselle tai edes olemassaololle, mikäli merkittäviä hajuhaittoja esiintyy muulloin kuin keväällä lietteen pelloille ajon yhteydessä. Maansiirto Suuronen Oy/DD toteaa muistutuksessaan, että kiinteistön Tenhuvila omistajina ja loma-asunnon vuokraustoiminnan harjoittajina he ovat huolissaan sikalatoiminnan tuottamista hajuhaitoista loma-asunnon vuokraustoimintaa haittaavana tekijänä. Sikalasta aiheutuva hajuhaitta jo nykyisellä kapasiteetilla on aiheuttanut lomalaisille kärsimystä ja vähentänyt vuokrauskertoja.

8 Jo alun perin sikalan sijoituspaikkaan ja laajennuksiin lupia haettaessa olisi pitänyt kiinnittää ympäristöön vaikuttaviin asioihin selkeästi enemmän huomiota. Alusta alkaen sikalatoiminta on levittänyt runsaasti hajua, joka on läheisellä loma-asuntoalueella erittäin voimakasta. Vuokraustoiminnalle aiheutuvan haitan lisäksi suursikalan läheisyys väistämättä vaikuttaa loma-asunnon arvoon alentavasti sitä mahdollisesti myytäessä. EE toteaa muistutuksessaan, että läheinen sikala aiheuttaa lannan hajullaan sen, että keväisin ja kesäisin täällä käy aika ajoin suorastaan mahdottomaksi asua. Tehkää nyt hyvänen aika jotain tälle joka vuotiselle riesalle. Muistuttaja ei ole ainoa Sauvonmäessä, joka kärsii kyseisestä haitasta. FF toteaa muistutuksessaan mm, että hän omistaa kesämökin Hankasalmen Virmaniemen kylässä. Sikala on antanut muistuttajan perheelle ja heidän vieraille nautinnollisia hetkiä sianlannan ym. sikalan hajujen muodossa lähes päivittäin, vaikka etäisyys heidän rannasta on yli kilometri. Millä oikeudella 1-3 perheen ulkopuolista työntekijää työllistävä sikala voi pilata puolen kunnan ilman, pienien järvien, Sauvosen sekä Virmasjärvien vesiä. Sikalan ympäristöluvan muuttamisen vuoksi, joka mahdollistaa sikatuotannon laajentamisen, ympäristökeskuksen on ehdottomasti suoritettava YVA-menettelyn mukainen tarkastelu, jossa selvitetään sikalan ympäristön pelloille lähes ympärivuotisen lietelannan ajon ja lähes olemattoman peittämisen vaikutuksia ympäristön likaamiseen ja asumisviihtyvyyteen sekä arvonalenemiseen. Mahdollisesti myönnettävän luvan lupaehtoihin on tultava vaatimus lietesäiliöiden kiinteästä kattamisesta, sikalan poistoilman suodattamisesta nykytekniikan mahdollistamin keinoin kustannuksista huolimatta välittömästi sekä lietelannan levityksen ehdotonta kieltämistä ajalla 15.6.-15.8. vuosittain sekä viikonloppuisin. GG toteaa mielipiteessään, että nykyistä porsastuotannon ympäristölupaa ei tule muuttaa ja laajentaa hakemuksen mukaisille tuotantomäärille. Tuotannon kasvaminen monikertaiseksi lisää lannan tuotannon määrää moninkertaiseksi. Tuotannon lisääminen edellyttää lannan levitykseen soveltuvasta peltoalasta riittäviä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Liian pieni ja muuttuva lannan levityksen peltoala johtaa mahdollisesti ylilannoitukseen. Tuotantoa harjoittava tila ja lannan levityksen peltoalueet sijaitsevat Rautalammin reitin latvavesien äärellä. Rautalammin reitin latvavesien, esimerkiksi Armisvesi, säilyminen puhtaina ja kirkkaina vaarantuu pelto- ja metsäojien kautta tulevien lantakuormitusten johdosta.

9 Lisäksi on otettava huomioon, että tuotantoa harjoittavan tilan välittömässä läheisyydessä on tunnettu metson soidin- ja ruokailualue Ridansuo, jonka luonto-olosuhteet vaarantuvat lisääntyvän lannanlevityksen johdosta lähialueilla. HH ja II toteavat muistutuksessaan mm, että he eivät vastusta sikalan koon kasvattamista, mutta vastustavat lietelannan levitykseen käytetyn peltoalan kasvattamista rakenteilla oleville uusille pelloille Karppasen alueella. Sikala on ostanut Karppasen alueen metsät, jotka on osittain raivattu uusien peltojen tieltä. Ei ole varmuutta korvataanko koko metsä pelloilla. Sikalalla on nykyisellään ympäristölupa, joka sallii lietelannan levittämisen pelloille. Sikala ei ole kaikin tavoin kyennyt huolehtimaan ympäristövastuistaan lain edellyttämällä tavalla, koska lietelantaa on kuuleman mukaan levitetty pellolle liian aikaisin keväällä. Maa on tuolloin ollut vielä märkää, jonka takia lietelanta ei ole imeytynyt maahan, vaan se on kulkeutunut pintavesien mukana vesistöön. Vaikuttaa siltä, että ELY-keskus ei ole tietoinen kuinka paljon lietelantaa todellisuudessa levitetään pelloille ja mihin aikaan, valvonnan ollessa vajavaista. Karppasen uusien peltojen vieressä on Ridansuo, joka on ojitettu. Alueen ojat kuljettavat niihin valuvan lietelannan vesistöihin, Suoliveteen ja Armisveteen. Koska alueen luonto on herkästi pilaantuvaa tulee viranomaisten varmistaa, että lietelantaa ei levitetä alueelle liikaa. Oikea määrä lietelantaa imeytyy maahan, mutta jos lietelantaa levitetään liikaa tai väärään vuodenaikaan, vaarana on ympäristön pilaantuminen ja saastuminen. Sikalalle ei tule myöntää lupaa lisätä lietelannan levitykseen käytettyä peltoalaa Karppasen alueelle, koska vaarana on alueen pilaantuminen. Karppasen alueen maaperässä eloperäisiä maalajeja on vain noin 40 cm:n ohut kerros, jonka alla on savi. Koska lietelanta ei imeydy saveen, lietelantaa ei voida levittää kovin suuria määriä, ennen kuin se valuu suoraan avo-ojiin. Suon sekä sen ojitusten läheisyyden vuoksi lietelannan levityksessä pelloille on oltava erityisen varovainen, jotta lietelanta ei leviä ojien kautta vesistöön. Suolla on myös harvinainen metsojen soidinalue, joka tulisi huomioida lupaharkinnassa. Hajuhaitat sekä mahdollinen suon saastuminen voivat vaarantaa soidinmenojen jatkumisen ja koko soidinalueen olemassaolon. Viranomaiset eivät ole tietoisia siitä kuinka laajalle vesistöön lietelanta voi levitä Ridansuon ojitusten kautta. Armisvesi ja Suolivesi, joita kesämökkiläiset ja muut ihmiset käyttävät virkistäytymiseen ja uimiseen uhkaavat saastua pahasti, mikäli laajempi lietelannan levitys hyväksytään. Muistutuksessa viitataan Valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 5 ja 6 pykälään. Hankasalmen kunta on erikseen kieltänyt lannan levittämisen 10 metrin etäisyydelle vesistöstä. Alueen erityisen luonteen vuoksi viranomaisen

MERKINTÄ 10 tulee tarkoin harkita voidaanko sikalalle lainkaan myöntää lupaa levittää lietelantaa Karppasen alueen pelloille. Mikäli lietelannan levitys alueelle hyväksytään, tulee viranomaisen asettaa lietelannan levitykselle sellainen enimmäismäärä, joka ei horjuta maan ravinnetasapainoa ja johda ympäristön saastumiseen. Lisäksi viranomaisen tulee lisätä valvontaa varmistaakseen, ettei lietelantaa levitetä liikaa eikä väärään aikaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 27.6.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine annetun vastineen, lausuntojen ja muistutusten/mielipiteiden johdosta. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa vastineessaan mm, että lupamääräyksissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota hajuhaittojen vähentämiseen. Maasto (peltoaukea) ja vallitsevat sääolosuhteet (lounaistuulet) sekä sikalan sijainti (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaiset etäisyysvaatimukset) huomioiden, tulee hajuhaittojen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn käyttää parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). ELY-keskus hakee luvan muuttamista poikkeuksellisesti valvonnallisena toimena ja luvan muuttaminen on tullut vireille ELY-keskuksen aloitteesta. Jotta turvataan myös toiminnanharjoittajan näkökulman huomioon ottaminen lupaprosessissa, ELY-keskus pyytää aluehallintovirastoa huomioimaan lupaharkinnassaan toiminnanharjoittajan kommentit, jotka tulivat esille sikalakäynnin yhteydessä 21.8.2012 sekä tiedustelemaan mahdollisesti puuttuvia, asian ratkaisemiseen vaikuttavia tietoja toiminnanharjoittajalta. Vammelvirta Oy:n, Tiina ja Petri Vammelvirran oma lupahakemus tuli vireille 25.8.2011 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Hakija perui lupahakemuksensa 23.3.2012. Aluehallintovirasto on 3.4.2012 antamallaan päätöksellä jättänyt hakemuksen käsittelyn sikseen, koska hakija perui hakemuksensa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakemuksen enemmälti hyläten Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Tiina ja Petri Vammelvirralle 23.12.2005 myönnetyn ympäristöluvan (Dnro KSU-2005-Y-233) lupamääräykset 1, 2 ja 4 kuulumaan seuraavasti: 1. Sikalarakennuksissa voidaan pitää enintään yhteensä 747 emakkoa porsaineen (porsaiden ikä alle 12 viikkoa), 7 karjua ja enintään yhteensä 300 liha- ja siitossikaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai ympäristövaikutuksia.

11 Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten esim. muutoksista eläinmäärissä, tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle, joka harkitsee jatkotoimien tarpeen. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa 3 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta valvontaviranomaiselle eläinsuojien pohjapiirrokset, joista käy ilmi tämän määräyksen mukaisen eläinmäärän sijoittuminen sikalarakennuksiin. 2. Tilan nykyisten lietesäiliöiden, lietteen pudotuskaivojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia sekä niin rakennettuja, ettei lietelantaa pääse valumaan ympäristöön. Lietteiden, eläinsuojien pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 6 661 m 3. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox-rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvien katteiden pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa niiden pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Lietteen pudotuskaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Noin 2 026 m 3 :n lietesäiliö (johon ei ole kiinteää putkiyhteyttä) tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliöihin kertyvät jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä/lietteitä. 4. Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä vähintään 328,3 hehtaaria. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto kyntää neljän tunnin kuluessa levityksestä niillä peltolohkoilla, jotka sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan levityksessä tulee noudattaa mitä Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty.

12 RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa muiden levityspeltojen osalta (yli 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista sijaitsevista levityspelloista) lannanlevityssuunnitelma tiedoksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle 31.3.2013 mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnit, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on vuosittain 31.3. mennessä toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle. Suunnitelman laadinnassa tulee noudattaa mitä Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty sekä mitä toiminnalle myönnetyssä 23.12.2005 annetussa ympäristöluvassa on määrätty lietteen levityksestä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lietelannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. Muilta osin toiminnassa on noudatettava toiminnalle 23.12.2005 annettua ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 3 a) kohdan mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos lupamääräyksen perusteiden havaitaan olevan virheelliset eikä määräyksen muuttamisesta aiheudu tarvetta harkita uudelleen luvan myöntämisen edellytyksiä. Tiina ja Petri Vammelvirta ovat vuonna 2005 jättämässään ympäristölupahakemuksessa hakeneet ympäristölupaa 620 emakolle ja 300 liha- /siitossialle. Porsaiden tuotantomääräksi on ilmoitettu 15 000 kpl vuodessa. Ympäristölupahakemuksen liitteinä olevissa asema- ja pohjapiirroksissa on tuotannoksi laajennuksen jälkeen ilmoitettu 620 emakkoa porsaineen, 200 siitossikaa ja 100 lihasikaa. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevissa pohjapiirroksissa eläinpaikkoja on merkitty 756 emakol-

13 le, 6 karjulle, 120 siitossialle/ensikolle, 100 lihasialle sekä tilat välikasvatusosastolla noin 2 700 vieroitetulle porsaalle. Keski-Suomen ympäristökeskuksen 23.12.2005 antamassa ympäristöluvassa ympäristölupa on myönnetty Tiina ja Petri Vammelvirralle hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Lupamääräyksen 1 mukaan lupa on myönnetty eläinmäärälle, joka on yhteensä 620 emakkoa, 300 liha- ja siitossikaa ja 15 000 porsasta. Lupamääräyksen mukaan eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai ympäristövaikutuksia. Lupamääräyksen 1 perusteluissa todetaan, että ympäristölupa on myönnetty 620 emakon, 300 lihasian ja 15 000 porsaan tuotantoyksikölle. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun yksikkömäärän puitteissa. Lupamääräyksen 2 mukaan lietelannan hyötyvarastointitilavuus sadevesien kanssa tulee olla vähintään 5 409 m 3. Lupamääräyksen 4 mukaan lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla riittävästi eläinyksikköä kohden. Tarvittava peltoala hakemuksen mukaisen eläinmäärän mukaan laskettuna on vähintään 234 hehtaaria. ELY-keskuksen hakemuksessa todetaan, että toiminnanharjoittajien mukaan lupamääräys 1 tarkoittaa sitä, että heillä on oikeus pitää tilalla 620 emakkoa porsaineen, 300 liha- tai siitossikaa sekä 15 000 vieroitettua porsasta. Lisäksi eläinmääriä on oikeus muuttaa siten, että lannantuotanto ei ylitä em. eläinmäärien lannantuotantoa. Toiminnanharjoittajat ovat tulkinneet lupaa siten, että he voivat muuttaa 15 000 vieroitettua porsasta lihasioiksi, jolloin niiden määräksi tulee noin 7 500. Toiminnanharjoittajien tulkinta lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisesta maksimaalisesta lannantuotannosta on yhteensä 19 188 m 3. ELY-keskuksen hakemuksessa ELY-keskus toteaa mm, että toiminnanharjoittajat hakivat 3.6.2005 Keski-Suomen ympäristökeskukselta ympäristölupaa porsastuotannon laajennukseen eläinsuojalle, jonka maksimieläinmääräksi he ilmoittivat hakemuksessaan 620 emakkoa sekä 300 liha- tai siitossikaa. Emakoiden vuosittaisen porsastuotannon he ilmoittivat olevan laajennuksen jälkeen 15 000 porsasta vuodessa. Lupa myönnettiin 23.12.2005 hakemuksen mukaiselle eläinsuojalle ja eläinmäärälle. Hakemuksen liitteenä olleen pohjapiirustuksen mukaan lupahakemuksessa tarkoitettu eläinsuoja oli tarkoitus rakentaa 620 emakolle porsaineen, 200 siitossialle ja 100 lihasialle. Viranomaisten käsitys ympäristöluvan sisällöstä perustuu toiminnanharjoittajien lupahakemukseen ja sen liitteeksi oheistettuun eläinsuojan pohjapiirrokseen. ELY-keskuksen mukaan toiminnanharjoittajien näkemyksen mukaisen eläinmäärän sisältävälle eläinsuojalle ei ole toimintaedellytyksiä (mm. lannan varastointitilat ja lannan levitykseen käytettävä peltoala eivät vastaa Vammelvirtojen esittämän näkemyksen mukaista eläinmäärää). Lisäksi Vammelvirtojen esittämä maksimieläinmäärä ei mahdu Hakalan tilalle rakennettuun eläinsuojaan.

14 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että 23.12.2005 annetun ympäristöluvan lupamääräys 1 on niin tulkinnanvarainen, että sen perusteiden on havaittu olevan virheelliset ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 3 a) kohdan tarkoittamalla tavalla. Lupamääräys 1 voidaan katsoa tulkinnanvaraiseksi, koska porsastuotantotoiminnan ympäristölupia käsiteltäessä ei eläinmäärää käsitellä pelkästään emakoina, koska emakot ovat porsaineen porsitusosastoilla siihen saakka, kunnes porsaat tulevat vieroitusikään (porsaiden ikä vieroitettaessa noin 4-5 viikkoa). Emakkosikalan toimintatavasta riippuen vieroitetut porsaat siirretään kasvatukseen tilalla oleviin välikasvatustiloihin noin 4-5 viikon ikäisinä tai vieroitetut porsaat toimitetaan/myidään tilan ulkopuolelle 4-5 viikon ikäisinä. ELY-keskus ja luvanhaltija ovat tulkinneet lupamääräystä 1 eri tavalla. Alkuperäisen lupahakemuksen pohjapiirroksissa ja tekstiosassa on ollut ristiriitaista tietoa eläinmääristä. Aluehallintovirasto on muuttanut lupamääräyksiä 1, 2 ja 4 niin, ettei muuttamisesta aiheudu tarvetta harkita uudelleen luvan myöntämisen edellytyksiä. Lupamääräyksen 1 muutoksen johdosta on ollut tarpeen muuttaa myös lupamääräystä 2 ja 4. Muutetun lupamääräyksen 1 mukaisen eläinmäärän lietemäärän kasvu on noin 18 % verrattuna nykyisessä ympäristöluvassa edellytettyyn lietelannan vähimmäistilavuustarpeeseen. Myös eläinyksiköinä tarkasteltuna muutos on noin 18 % verrattuna valvontaviranomaisen tulkintaan nykyisen ympäristöluvan eläinyksikkömäärästä. Muutokset eivät lisää toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia siten, että kyseessä olisi toiminnan olennainen muuttaminen, kun otetaan huomioon myös mitä muutetuissa lupamääräyksissä 2 ja 4 on määrätty muutoksesta aiheutuvien vaikutusten ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Muutetuissa lupamääräyksissä 2 ja 4 on katsottu tarpeelliseksi antaa määräykset lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, lietelannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella ja lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta muiden levityspeltojen osalta. Aluehallintovirasto katsoo, että muutoksista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille eikä merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa noudatettaessa muutettuja lupamääräyksiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Keski-Suomen ELY-keskuksen hakemus eläinmäärän maksimikapasiteetin lisäyksestä kokonaisuudessaan tarkoittaa toiminnan olennaista muuttamista, jonka hakeminen kuuluu luvan haltijalle tai toiminnanharjoittajalle. Hakemusta ei ole voitu hyväksyä sellaisenaan, koska se olisi merkinnyt toiminnan olennaista muuttamista. ELY-keskuksen hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottama lietemäärän kasvu olisi noin 66 % verrattuna nykyisessä ympäristöluvassa edellytettyyn lietelannan vähimmäistilavuustarpeeseen.

15 ELY-keskus on hakemuksessaan ja käydyissä neuvotteluissa tuonut esille, että ainakin luvan sanamuodon muuttaminen/luvan täsmentäminen on tarpeen. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. Mikäli Vammelvirta Oy toimii myös toiminnanharjoittajana, tulee siitä tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Muutettujen lupamääräysten perustelut Sikalarakennuksissa voidaan pitää enintään yhteensä 747 emakkoa porsaineen (porsaiden ikä alle 12 viikkoa), 7 karjua ja enintään yhteensä 300 liha- ja siitossikaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai ympäristövaikutuksia. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten esim. muutoksista eläinmäärässä, tulee ilmoittaa valvonnallisista syistä. Myös eläinsuojien pohjapiirroksien toimittaminen, joista käy ilmi tämän määräyksen mukaisen eläinmäärän sijoittuminen sikalarakennuksiin, on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Muutettu eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 5 966 m 3 vuodessa. Lietelannan varastointitilavuustarpeen laskennassa on huomioitu lupamääräyksen 1 mukaisen eläinmäärän tuottama enimmäislantamäärä. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (noin 695 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin 6 661 m 3. Tilalla on riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. Haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi lietesäiliöt tulee täyttää alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattaa kelluvalla katteella. Lietteen pudotuskaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 emakko porsaineen kohden, vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa

16 kohden, vähintään yksi peltohehtaari 6 siitossikaa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 4,5 karjua kohden. Peltopinta-alatarpeen laskennassa on huomioitu lupamääräyksen 1 mukaisen eläinmäärän tarvitsema enimmäispeltopinta-ala. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Määräys lietelannan levittämisestä sikalarakennusten lähialueella sijaitsevilla pelloilla (alle 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista sijaitseville pelloilla) on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat pääasiassa etäällä eläinsuojista. Lannanlevityssuunnitelmalla varmistetaan, että lannan tuottaja huolehtii riittävässä määrin siitä, ettei lannan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. (määräys 4) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto toteaa lausunnoissa ja muistutuksissa/mielipiteissä esille tuotuihin asioihin seuraavaa: Lausunnot Aluehallintovirasto toteaa, että Keski-Suomen ELY-keskuksen hakemus eläinmäärän maksimikapasiteetin lisäyksestä kokonaisuudessaan tarkoittaa toiminnan olennaista muuttamista, jonka hakeminen kuuluu luvan haltijalle tai toiminnanharjoittajalle. Hakemusta ei ole voitu hyväksyä sellaisenaan, koska se olisi merkinnyt toiminnan olennaista muuttamista. Muutetuissa lupamääräyksissä 2 ja 4 on huomioitu lausunnoissa esille tuotuja asioista koskien lietelannan varastointia, lannanlevitystä ja hajuhaittojen vähentämistä. Määräystä hajuhaittojen vähentämisselvityksestä ja suunnitelmasta hajun vähentämistoimien toteuttamisesta ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa, kun otetaan huomioon, että aluehallintovirasto on ratkaisussaan enemmälti hylännyt hakemuksen. Muistutukset/mielipiteet Aluehallintovirasto on muuttanut lupamääräyksiä 1, 2 ja 4 ratkaisusta ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että muutokset eivät lisää toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia siten, että kyseessä olisi toiminnan olennainen muuttaminen, kun otetaan huomioon myös mitä muutetuissa lupamääräyksissä 2 ja 4 on määrätty muutoksesta aiheutuvien vaikutusten ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ja hajuhaittojen vähentämiseksi on annettu määräykset lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, lietelannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella, lannanlevitysalasta ja lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta muiden levityspeltojen osalta. Aluehallintovirasto katsoo, että muutoksis-

17 ta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille eikä merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa muutettuja lupamääräyksiä noudatettaessa. Hakemusta ei ole voitu hyväksyä sellaisenaan, koska se olisi merkinnyt toiminnan olennaista muuttamista, jonka hakeminen kuuluu luvan haltijalle tai toiminnanharjoittajalle. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan enemmälti hylännyt hakemuksen. Muistutuksissa tuodaan esille, että YVA-menettelyn mukainen tarkastelu on tarpeen. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut päätöksessään, että Tiina ja Petri Vammelvirran sikalatoiminnan muutoshankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Lannanlevityksestä muille kuin toimintakokonaisuuteen kuuluville pelloille ei eläinsuojan ympäristöluvassa voida antaa yksityiskohtaisia määräyksiä. Sikalarakennusten lähialueella (alle 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista) tapahtuvasta lietelannan levittämisestä on muutetussa lupamääräyksessä 4 annettu yksityiskohtaisempi määräys. Muiden levityspeltojen osalta on annettu määräys laatia lannanlevityssuunnitelma ja toimittaa se valvontaviranomaiselle, koska eläinsuojien ja lannan levityspeltojen keskinäisen etäisyyden vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. HH ja II muistutus Muistutuksessa tuodaan esille mm, että muistuttajat vastustavat lietelannan levitykseen käytetyn peltoalan kasvattamista rakenteilla oleville uusille pelloille Karppasen alueella. Muistutuksessa mainitut peltoalueet sijaitsevat yli 800 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Sikalarakennusten ja lannan levityspeltojen keskinäisen etäisyyden vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Lannanlevityksestä muille kuin toimintakokonaisuuteen kuuluville pelloille ei eläinsuojan ympäristöluvassa voida antaa yksityiskohtaisia määräyksiä. Sikalarakennusten lähialueella (alle 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista) tapahtuvasta lietelannan levittämisestä on muutetussa lupamääräyksessä 4 annettu yksityiskohtaisempi määräys. Muiden levityspeltojen osalta on annettu määräys laatia lannanlevityssuunnitelma ja toimittaa se valvontaviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 55-56, 58, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 16-19 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 Jätelaki (646/2011) 148, 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan maksua ei peritä viranomaisen eikä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireille pannun asian käsittelystä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hankasalmen kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiina ja Petri Vammelvirta Tiedoksi Hankasalmen kunnanhallitus Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.

19 LIITTEET 1) Valitusosoitus Reko Vuotila Mikaela Rudnäs Maarit Vuorela Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela. VALITUSOSOITUS LIITE 1

20 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.