ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanvaltuusto sivu 1 Kokousaika 16.5.2011, kello 18.00 18.27 Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalo Saapuvilla olleet jäsenet Oheisen liitteen mukaan Muut saapuvilla olleet Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Viranhaltijoista paikalla vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, yritysasiamies Rami Mattila ja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, asiantuntijana :ssä 28 Asiat :t 24-35 Pöytäkirjan allekirjoitus Terhi Pirilä-Porvali puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu 19.5.2011 Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aulis Hahtola Salme Hautala 19.5.2011, klo 10-13 Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja
ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka 16.5.2011, kello 18.00 Ilmajoen kunnantalo Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KV 24 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KV 25 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KV 26 KIVINIEMENTIEN JA YRJÄNÄNTIEN PERUSPARANTAMINEN JA LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS 4 KV 27 1 AHONKYLÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELISSA 72, PUSKALANTIEN ALUE 6 KV 28 SILTALAN KUNNANOSAN NAPUSTANMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT 9 KV 29 2 TEOLLISUUSTONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT PALON KUNNANOSAN KORTTELIEN 46 JA 69 OSALTA 14 KV 30 KURIKAN KAUKOLÄMMÖN LAINAN TAKAUS 17 KV 31 KV 32 KV 33 KV 34 KUNTALAISALOITE KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄSTÄ JA VALAISTUKSESTA MUNAKASSA 18 VALTUUSTOALOITE ALAANENTIEN KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMISESTA NEIRON KOULUN YMPÄRISTÖSSÄ JA NOPEUSRAJOITUKSESTA POJANLUOMALLE 20 VALTUUSTOALOITE ALAANENTIELLE RAKENNETTAVISTA HIDASTEISTA NEIRON KOULUN JA KIVINIEMENTIEN KOHTAAN KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSKOHDALLE 22 VALTUUSTOALOITE VEDENKÄYTÖSTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄSTÄ KUNTALAISTEN TASAPUOLISESTA KOHTELUSTA 24 KV 35 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 26 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus pi-detään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa torstaina 19. päivänä toukokuuta 2011, kello 10.00-13.00. Pöytäkirja tarkastetaan 19.5.2011, klo 9.00. Puheenjohtaja Ilmajoella 12. päivänä toukokuuta 2011 Julkipanotodistus Terhi Pirilä-Porvali, merk. Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmajoella Ilmoitustaulunhoitaja
ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 2 KV 24 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 54 :n sekä kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle ja samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta on myös ilmoitettava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksestaan ilmoittaa. Kutsu valtuuston kokoukseen on 29.1.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti julkaistu 12.5.2011 ilmoitustaululla, Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan www-sivuilla. Sen lisäksi on lähetetty kullekin valtuutetulle kutsu postitse. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Kunnanvaltuuston kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksessa läsnä todettiin olevan 35 varsinaista tai varavaltuutettua. KV 25 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Aulis Hahtola ja Salme Hautala, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkistukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aulis Hahtola ja Salme Hautala.
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 3
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 4 YHT 373/2010/140 KV 26 KIVINIEMENTIEN JA YRJÄNÄNTIEN PERUSPARANTAMINEN JA LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS TEK 53 Tiehallinto on päätöksellään 81/2011/EPO/1 4.2.2011myöntänyt 29.3.2011 Kiviniemen- ja Yrjänäntien yksityisteiden perusparantamiseen valtionavustusta seuraavasti: - Kiviniementielle 60 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään 46.050,00 euroa. Hankkeen kokoiskustannusarvio on 76.750,00 euroa. Tiekunta on esittänyt, että kunta toteuttaisi hankkeen. Tiekunta on sitoutunut maksamaan kunnalle valtionavustuksen lisäksi 20 % todellisten kustannusten ja valtionavustuksen erotuksesta. Tiekunnan osuus on arviolta 6.140,00 euroa. Työn on oltava valmis 31.10.2011 mennessä. - Yrjänäntielle 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään 39.144,00 euroa. Hankkeen kokoiskustannusarvio on 78.288,00 euroa. Tiekunta on esittänyt, että kunta toteuttaisi hankkeen. Tiekunta on sitoutunut maksamaan kunnalle valtionavustuksen lisäksi 20 % todellisten kustannusten ja valtionavustuksen erotuksesta. Tiekunnan osuus on arviolta 7.829,00 euroa. Työn on oltava valmis 30.11.2011 mennessä. Talousarviossa vuodelle 2011 on varattu 95.500,00 euroa perusparantamishankkeiden kustannuksiin. Kunnan osuus ko. hankkeiden kustannuksista on yhteensä 55.875,00 euroa. Töiden on oltava valmiina 31.10. ja 30.11.2011 mennessä. Hankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan vuoden 2011 talousarvioon lisämääräraha. Lisämäärärahan tarve em. hankkeisiin on 59.530,00 euroa. Valtionavun ja tiekuntien osuus on 25.194,00 euroa suurempi. Tällöin kunnan budjetoitavan lisärahoituksen netto-osuus on 34.344,00 euroa. TA 2011 Kustannusarvio Lisärahoitus Menot 95.500 155.038 59.530 Tulot 60.000 85.194 25.194 Nettomenot 35.500 69.844 34.344 Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 5 1) toteuttaa hankkeet tiekuntien esitysten ja kunnanvaltuuston periaatepäätöksen mukaisesti, 2) esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että hankkeille myönnetään lisämääräraha seuraavasti: Lisärahoitus Menot 59.530 Tulot 25.194 Nettomenot 34.344 (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - - KH 106 11.4.2011 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Lisämääräraha katetaan kunnan kassavaroista. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 6 YHT 122/2010/512 KV 27 AHONKYLÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELISSA 72, PUSKALANTIEN ALUE TEK 66 Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 3.5.2010. 12.4.2011 Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alue pääosin omakotirakentamiselle, yleiskaavan mukainen virkistysreitti otetaan suunnittelussa myös huomioon. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtötiedot sekä kaavaluonnos on ollut nähtävänä 22.10-5.11.2010. Osallisia on kuultu myös suullisesti ja käydyissä keskusteluissa. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 1. Asemakaavalla muodostetaan neljä Puskalantiehen tukeutuvaa erillispientalotonttia sekä lähivirkistys-, tie- ja teknisen huollon alue. Tontit sijaitsevat olemassa olevan asutuksen välissä. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on 1,3759 ha. Rakennusoikeuden määrä on kaikkiaan 2482 k-m 2. Aluetehokkuus on e= 0,18. Virkistysalueita on noin 0,04 ha, tiealueita noin 0,07 ha ja ET-aluetta 0,01 ha Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitokselta, rakennustarkastajalta, ympäristösihteeriltä, vesihuoltorakennusmestarilta ja tiemestarilta sekä Fortumilta ja Ahonkylä-seuralta. Viranomaislausunnot pyydettiin 5.11.2010 mennessä. Lausuntonsa ovat antaneet Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, jolla ei ole huomautettavaa sekä Fortum Sähkönsiirto Oy, joka ilmoitti, ettei sähkön toimittaminen edellytä uuden verkoston rakentamista ja antoi lisäksi ohjeita pienjänniteilmajohdon suositeltavista etäisyyksistä. Mielipiteitä ei ole esitetty, maanomistajan kanssa on neuvoteltu. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus:
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 7 Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ahonkylän kunnanosan asemakaavaehdotuksen korttelissa 72 Puskalantien alueella liitteen nro n mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. ---- Asemakaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 22.2-23.3.2011. Tänä aikana on jätetty yksi muistutus asemakaavasta. Muistutus on esityslistan liitteenä 2. Pasi Parikka esittää, että kaavan laajennus ei saa vaikuttaa hänen omistamansa kiinteistön maatalouskäyttöön ja sitä tukevien liitännäiselinkeinojen harjoittamiseen. Lisäksi hän esittää, että alueella sijaitseva riihi tulisi säilyttää osana Aho-Nikkolan talon kokonaisuutta. Muistutuksen huomioon ottaminen Muistutuksen johdosta ei ole tehty muutoksia asemakaavaehdotukseen. Perustelu: Asemakaava, jossa Parikan rakennuspaikka on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi, jolla saa pitää 60 emakon sikalaa tai sitä vastaavan tuotantoluvan sikalaa, on vahvistettu 29.1.1990. Parikan kiinteistöllä ei ole sikoja nyt eikä niitä ole ollut viimeisten vuosien aikana. Koska asemakaava on yli 21 vuotta vanha, on alueella suoritettava MRL 60 :n mukainen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi, mikäli alueelle on vireillä uusien kotieläintilojen rakentaminen. 60 emakkoa vastaa 204 eläinyksikköä. Ympäristöministeriön kirjeessä Dno YM4/401/2002, 18.3.2002 määritellyn etäisyystaulukon mukaan 204 ey vaatii 100 metrin etäisyyden lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Nykyisen (ei sikalakäytössä) sikalan lähin etäisyys korttelin 72 lähimmän tontin rajasta on 120 metriä, tätä lähempänä on kaksi olemassa olevaa omakotitaloa. Jos tilalle haluttaisiin sijoittaa uudelleen emakoita porsaineen, tulisi ympäristölautakunnan arvioida asiaa uudelleen ympäristönsuojelulain nojalla vaikka tilalle on aikoinaan myönnetty sijoituspaikkalupa. Toiminta on ympäristönsuojelulain piirissä nykyään, ja siihen olisi pitänyt hakea luvantarveharkintaa aikanaan. Luvan myöntämiseen vaikuttavia lain kohtia ovat 57, 58 ja 59. Oleellista asiassa on se, että toiminta on ollut keskeytyksissä vähintään viisi vuotta. Riihen säilyminen asemakaavan mukaisella tontilla on mahdollista, sitä ei kuitenkaan ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus:
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 8 Tekninen lautakunta hyväksyy liitteenä 1 olevan asemakaavaehdotuksen ja esittää sen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - KH 122 26.4.2011 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Liite 1 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kartta alueesta pöytäkirjan liitteenä 1. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 9 YHT 176/2011/523 KV 28 SILTALAN KUNNANOSAN NAPUSTANMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT TEK 77 Napustanmäen asemakaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 18.4.2011 4.4.2011. Kunnallistekniikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Koko Napustanmäen alueella kunta omistaa 35 omakotitonttia, 4 kokonaista pientalotonttia ja 2 pientalotonttia osittain sekä yhden asuin- liike- ja toimistorakennusten tontin lisäalueen. Asemakaavoitetut tontit poikkeavat toisistaan mm. ilmansuunnan, koon ja maaston puolesta sekä siinä, miten ne sijaitsevat teihin, puistoihin ja naapureihin nähden. Arvostetuimpia ja siten kysytyimpiä Ilmajoella ovat olleet tontit, jotka rajoittuvat laajoihin virkistysalueisiin, sijaitsevat mahdollisimman lähellä umpitien päättymistä ja ovat suuria. Vastaavasti viimeisimpinä myydään tontit, jotka sijaitsevat teiden kulmauksessa tai lähellä kokoojatietä ja rajoittuvat kolmelta sivultaan naapureihin. Napustanmäen omakoti- ja pientalotontit on jaettu edellä olevien tekijöiden mukaan sekä sen mukaan, saako tontille rakentaa omakotitalon tai rivitalon, kolmeen hintavyöhykkeeseen: I hinta-alue AO 13 kpl, AO (osa) 2 kpl 24.476 m 2 II hinta-alue AP 6 kpl, AO 4 kpl, AL (osa) 26.321 m 2 III hinta-alue AO 18 kpl 45.540 m 2 yhteensä korttelialuetta 96.337 m 2 Napustanmäen alueen on kunta ostanut vuosina 1982, 2007, 2008 ja 2009. Indeksillä korotettuna maanhankintakustannukset ovat nyt 204.947. Teiden rakentamiskustannukset alueelle on arvioitu olevan 300.000 ja puistopolkujen ja muun puistorakentamisen kustannukset arvioidaan olevan 40.000. Yhteensä kuluja on 544.947. Korttelimaan keskimääräiseksi neliöhinnaksi tulee siten 5,66. Edellä mainitut kustannukset katetaan hyvin, jos kalleimpien omakotitonttien (hinta-alue III) neliöhinta on 12, keskihintaisten omakotitonttien ja pientalotonttien sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueen (hinta-alue II) neliöhinta on 8 ja halvimpien omakotitonttien (hinta-alue I) neliöhinta on 6. Tonttien kokonaishinnat vaihtelevat näillä neliöhinnoilla seuraavasti: I hinta-alue halvin AO tontti 1280 m 2 x 6 = 7.680 kallein AO tontti 2457 m 2 x 6 = 14.742
ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto Kokouspäivämäärä 16.5.2011 Sivu 10 II hinta-alue halvin AO tontti 1439 m2 x 8 = 11.512 kallein AO tontti 2883 m2 x 8 = 23.064 halvin AP tontti 2704 m2 x 8 = 21.632 kallein AP tontti 3384 m2 x 8 = 27.072 III hinta-alue halvin AO tontti 1358 m2 x 12 = 16.296 kallein AO tontti 4560 m2 x 12 = 54.720 Hinnat on merkitty alla olevaan karttaan. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1. Napustanmäen omakotitalojen tonttien myyntihinta on 6 /m2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontit 13,16, 331 tontit 4,5,6 ja osat tonteista 2,7, 332 tontit 2,3, 336 tontti1, 337 tontit 3,4, 339 tontti 4, 340 tontit 1, 2 2. Napustanmäen omakoti- ja pientalotonttien sekä asuin-, liike-, ja toimistorakennusten tontin myyntihinta on 8 /m2 seuraavissa Lautakunta Hallitus Valtuusto
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 11 kortteleissa: 330 tontti 9, 331 tontti 3, 332 tontit 1, 4, 5, 6, 334 tontti 1, 336, tontti 2, 337 tontinosa 5, 339 tontinosat 1, 2 3. Napustanmäen omakoti- ja pientalotonttien myyntihinta on 12 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontit 10,12,14, 333 tontit 1,2, 334 tontit 2,3, 335 tontit 1,2, 336 tontit 3,4, 341 tontit 1,2, 342 tontit 1,2,3, 343 tontit 1,2 4. Omakotitalojen ja pientalojen rakennuspaikkojen myyntiehdot ovat kunnanvaltuuston 24.1.1991 12 ja 28.9.1993 124 mukaiset. 5. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien myyntiehdot ovat kunnanvaltuuston 23.10.1986 171 ja 28.9.1993 124 mukaiset kuitenkin niin, että rakentamisvelvoite ei sisälly kauppakirjaan, koska alue on kaavoitettu lisämaaksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - KH 126 26.4.2011 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely: Markku Ojala esitti Jari Mäen kannattamana, että kohtien 1 ja 2 tonttien hintoja korotetaan esitetystä 1 /m². Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin kädennostoäänestys. Esittelijän ehdotusta kannattivat Veli Haavisto, Kari Knuuttila, Paula Vannesluoma, Kai Väli-Torala, Pentti Luhtala, Salme Hautala ja Johanna Reinilä. Ojalan esitystä kannattivat Markku Ojala, Jari Mäki ja Raija Viitamäki. Esittelijän ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 7-3. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 12 - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Kunnanvaltuusto päättää seuraavaa: 1. Napustanmäen omakotitalojen tonttien myyntihinta on 6 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontit 13,16, 331 tontit 4,5,6 ja osat tonteista 2,7, 332 tontit 2,3, 336 tontti1, 337 tontit 3,4, 339 tontti 4, 340 tontit 1, 2. 2. Napustanmäen omakoti- ja pientalotonttien sekä asuin-, liike-, ja toimistorakennusten tontin myyntihinta on 8 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontti 9, 331 tontti 3, 332 tontit 1, 4, 5, 6, 334 tontti 1, 336 tontti 2, 337 tontinosa 5, 339 tontinosat 1, 2. 3. Napustanmäen omakoti- ja pientalotonttien myyntihinta on 12 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontit 10,12,14, 333 tontit 1,2, 334 tontit 2,3, 335 tontit 1,2, 336 tontit 3,4, 341 tontit 1,2, 342 tontit 1,2,3, 343 tontit 1,2. 4. Omakotitalojen ja pientalojen rakennuspaikkojen myyntiehdot ovat kunnanvaltuuston 24.1.1991 12 ja 28.9.1993 124 mukaiset. 5. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien myyntiehdot ovat kunnanvaltuuston 23.10.1986 171 ja 28.9.1993 124 mukaiset kuitenkin niin, että rakentamisvelvoite ei sisälly kauppakirjaan, koska alue on kaavoitettu lisämaaksi. Käsittely: Aulis Hahtola esitti Markku Ojalan kannattamana, että kohdissa 1. ja 2. tarkoitetuissa tonttien hinnoissa neliöhintaa korotetaan yhdellä eurolla/neliö. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus tulee asiasta äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattava Aulis Hahtolan ehdotusta vastaavat ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 24 jaaääntä ja 11 ei-ääntä.
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 13 Kunnanvaltuusto hyväksyi äänin 24-11 kunnanhallituksen ehdotuksen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 14 YHT 187/2011/523 KV 29 TEOLLISUUSTONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT PALON KUNNANOSAN KORTTELIEN 46 JA 69 OSALTA TEK 79 Kunta omistaa kortteleissa 46 ja 69 teollisuudelle varattua aluetta. 18.4.2011 Kaavamerkintä korttelissa 46 on pienteollisuusrakennusten korttelialue ja korttelissa 69 kaavamerkintä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla saa kerrosalasta käyttää enintään 40% rakennuspaikan pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Korttelissa 46 kunta omistaa teollisuus-rakennusten korttelialuetta n. 5860 m 2 ja korttelissa 69 n. 1490 m 2. Kunnan omistama tonttialue korttelissa 46: Kunnan omistama tonttialue korttelissa 69:
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 15 Yritysasiamies markkinoi pääasiassa kaikki liike- ja teollisuustontit sekä käy niistä kauppaneuvottelut. Hänen asiantuntemuksensa pohjalta on mietitty oikeita hintoja näille ennestään hinnoittelemattomille tonttien osille. Korttelin 46 sijaintia voitaneen pitää osittain Siltalan kaltaisena, ainakin näkyminen kantatielle on hyvä. Siltalassa myyntihinta on 4 /m 2. Kortteli 69 sijaitsee Palontien varrella vaikka kulku onkin Mattilantieltä, joten se voitaneen hinnoitella Aamukujan tonttien kanssa samaksi. Aamukujalla tonttien hinnat ovat 8 /m 2. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1. Korttelin 46 (osa) myyntihinta on 4 /m 2 2. Korttelin 69 (osa) myyntihinta on 8 /m 2 3. Teollisuustonttien myyntiehdot ovat liitteen nro 4 mukaiset. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - KH 127 26.4.2011 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 16 (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Liite 2 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Teollisuustonttien myyntiehdot ovat pöytäkirjan liitteenä 2. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 17 YHT 169/2011/142 KV 30 KURIKAN KAUKOLÄMMÖN LAINAN TAKAUS KH 133 Kurikan Kaukolämpö Oy pyytää Ilmajoen kunnan omavelkaista 26.4.2011 takausta Kuntarahoitus Oyj:n myöntämälle 1.500.000 euron lainalle. Lainan takaisinmaksuaika on 15 vuotta ja korkomarginaali 0,6 %. Lainan korko sidotaan 3 kk:n euriborviitekorkoon tai 5 vuoden viitekorkoon. Korkosidonnaisuus päätetään lainan nostoa edeltävinä päivinä. Kurikan Kaukolämpö Oy antaa takauksen vakuudeksi kiinnityksen Ilmajoen lämpölaitokseen (Palkkitie 5). Laina käytetään Kurikan Kaukolämpö Oy:n Ilmajoen lämpölaitoksen kotimaisen polttoaineen kattilan ja siihen kuuluvien laitteiden hankintaan sekä kattilahuoneen rakentamiseen. Tällä investoinnilla lisätään kotimaisen energian käyttöä ja vähennetään öljyn käyttöä Investointi pienentää kaukolämmön tuotantokustannuksia. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kunnan omavelkaisen takauksen Kurikan Kaukolämpö Oy:n 1.500.000 eurona lainalle. Rahoituksen myöntäjänä on Kuntarahoitus Oyj. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201). - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Kunnanhallitus hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201).
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 18 YHT 117/2010/117 KV 31 KUNTALAISALOITE KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄSTÄ JA VALAISTUKSESTA MUNAKASSA KH 149 Leeni Peltonen, Satu Widbom ja Erkki Hiipakka 25.3.2010: 9.5.2011 Me allekirjoittaneet Munakan asukkaat esitämme seuraavaa: Kevyenliikenteenväylän rakentaminen viisi kilometriä ala-asteelta Kännin suuntaan ja n. kaksi kilometriä Halkosaaren suuntaan. Samalla Munakantie valaistus Könniltä Halkosaaren suuntaan, Ylistaron rajalle asti. Kunta selvittäköön mahdolliset yhteistyökumppanit esim. EU-investointi; onko saatavissa investointihankerahoja? Selvitellään, voiko Vaskiluodon Voiman jo lupaamaa tuhkaa käyttää kevyenliikenteenväylän perustustöihin? Toivomme kylän asukkailta yhteishenkeä hankkeen eteenpäinviemiseksi mm. maanpohjaluovutuksissa. Esitämme, että kunta aloittaa asian selvittelyt ja suunnitelmat välittömästi. Vaasan radan sähköistyksen alettua, kevyenliikenteenväylän puomitus hoitunee samalla VR:n toimesta. Liitosneuvottelujen kariuduttua Seinäjoen kanssa, olimme Ilmajoelle tärkeä kylä, toivomme olevamme sitä edelleen. Kunnanhallitus päätti 6.4.2010 122, että selvitetään investointihankerahamahdollisuudet, ja että neuvotellaan Vaskiluodon Voiman kanssa tuhkan käyttämisen mahdollisuuksista perustustöihin, ja että tekninen toimi arvioi kustannukset. Vuoden 2011 talousarvioissa on katujen suunnittelussa 24.000 :n määräraha, johon sisältyy Munakan kevyenliikenteenväylän suunnittelu. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva kuntalaisaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 19 - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 20 YHT 357/2007/117 KV 32 VALTUUSTOALOITE ALAANENTIEN KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMISESTA NEIRON KOULUN YMPÄRISTÖSSÄ JA NOPEUSRAJOITUKSESTA POJANLUOMALLE KH 150 Kai Väli-Torala 28.8.2007: 9.5.2011 Tein 1.11.2006 samansuuntaisen aloitteen, mutta koska 25.6.2007 valtuustosalissa annettu vastaus kyseiseen aloitteeseen oli täyttä puppua, tarkennan aloitettani. haluaisin kuitenkin selvityksen, mitä Ritolan Siltalan alueen kevyenliikenteen väylällä on tekemistä Pojanluomantien autoliikenteen nopeuksien kanssa??? TARKENNETTU VALTUUSTOALOITE Ilmajoen kunnan on välittömästi käynnistettävä toimet nopeusrajoituksien saamiseksi liitteenä olevassa kartassa rajaamilleni alueille. Nopeusrajoitus voisi olla esim. 50 km/h. Perustelut: ALUE 1 Pojanluomantie ja Luovantien nopeusrajoitus on 80 km/h. Varsinkin Pojanluoman taajaman kohdalla on paljon rekkaliikennettä ja alueella ei ole kevyenliikenteen väyliä. Myös syvähkön ojan takia pientareelle Mäkisentieltä etelään päin asennettu kaide kaventaa tieväylää ja osaltaan estää sen ettei autoja pääse edes ojaan karkuun. Neiron kouluun Pojanluoman suunnalta tulevat oppilaat käyttävät tätä tienpätkää kulkureittinään. Lisäksi myös Sudenkyläisetkin käyttävät paljolti tätä reittiä, koska tiepohja on parempi kuin Larvakadun-Saunamäentien kautta kulkevalla, varsinkin märkinä kausina kyseinen tie on ajokelvoton. Erityisen vaarallisena tieosuutena pidän Luovantien- Mäkisentien välistä Pojanluomantien kohtaa. Raskas liikenne on alueella vilkasta. Turverekkojen lisäksi alueella on louhostoimintaa, joka osaltaan lisää kuormaautoliikennettä. Kuten varmaan ymmärrätte, 80 km/h ohikiitävän rekan aiheuttamat ilmapyörteet ovat sitä luokkaa, että pientareella pyöräilevä lapsi on voimaton, jos pyörteisiin joutuu. Kuten edellä mainitsin, on osalla tieosuutta vielä kaide, joka kaventaa kevyenliikenteen liikkumatilaa. ALUEET 2 ja 3 Jalasjärven suunnasta tultaessa ennen asutuskeskittymää, (noin Pojanluomantie 229 paikkeilla, alue 3), on pitkä suora, jossa nopeudet pakkaavat nousemaan yli sallittujen. Nämä nopeudet pakkaavat jäädä päälle myös hiukan yllättävästi mutkien ja mäentöyssyn takaa tulevan asutuksen. Samoin myös Pojanluomantie 458 seutuvilla on aihetta harkita nopeusrajoituksen asettamista.
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 21 Liitteenä: Karttaote alueista, joihin ehdotan nopeusrajoituksia ja 25.6.2007 aloitteeseeni annettu onneton vastaus Lisäys liitettäväksi 28.8.2007 jättämääni valtuustoaloitteeseen Neiron koulun alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esitän, että Neiron risteyksestä Tuomikylän suuntaan lähdettäessä asetettaisiin nopeusrajoitus. Tieosuudella ei ole kevyenliikenteen väyliä eikä katuvaloja. Onnelantien rakennettua alueella liikennemäärät ovat nousseet, mm. ryhmäperhepäivähoitopaikankin takia. Liitteenä aloitteen mukana toimitettu kartta. Kyseiset tiet ovat tiehallinnon teitä eikä siten kunnan määräysvallassa. Tiemestari on ollut tiehallintoon yhteydessä Tuomikyläntien nopeusrajoituksesta, mutta tiehallinnon puolesta asia ei ole aiheuttanut toimenpiteitä. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: tiemestari Kirsi Latvala, puh. 06-4191 304) - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: tiemestari Kirsi Latvala, puh. 06-4191 304)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 22 YHT 327/2008/117 KV 33 VALTUUSTOALOITE ALAANENTIELLE RAKENNETTAVISTA HIDASTEISTA NEIRON KOULUN JA KIVINIEMENTIEN KOHTAAN KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSKOHDALLE KH 151 Kai Väli-Torala 24.7.2008: 9.5.2011 Ehdotan, että Alaanentielle Neiron koulun ja Kiviniementien kevyenliikenteen väylien ylityskohdille rakennetaan välittömästi hidastustöyssyt, myöhemmässä vaiheessa Alaanentien alitukset! Perustelut: Alaanentien löystynyt liikennekulttuuri Olen useissa valtuustoaloitteissani ottanut kantaa Ilmajoen Alaanentien raskaaseen liikenteeseen, eli kyseisen alueen kaatopaikka- ja turveliikenteen aiheuttamiin turvallisuusriskeihin. Rekkakuskien työmoraali on todella kyseenalaista kahden Neiron koulupiirin alueella sijaitsevan kevyenliikenteen ylityspaikan kohdalla. Toinen on Kiviniementien jatkeena ja toinen koulujen aukioloaikana kriittisessä paikassa, eli Neiron koulun oppilaiden syöttöliikennettä ohjaavana turvaväylänä. Nämä tien suunnassa olevat valkoiset poikkiviivat sekä liikennemerkit eivät vaikuta mitenkään jäte- ja turverekkojen vauhtiin. Kyläläisten, ja myös omakohtaisena kokemuksena, ovat Tuomikyläntielle Rengonkylän suunnasta käännyttäessä risteysalueella liikenteenjakajan vasemmalta puolelta ohittavat Kimi Räikköset. Valtuustoaloitettani väheksyneiden kunnanherrojen, etenkin Ilmajoen teknisen osaston johtaja, Tapio Mäki-Rautilan on otettava härkää sarvista kiinni ja tehtävä jotain, edes aloite turvallisuuden parantamiseksi tielaitokselle. Minulle on kyläläisten toimesta saatettu huoli asiasta. Aikoinaan vaadin Lakeuden Etapin ottavan vastuuta myös liikenteestä, rakentamalla koulun kupeeseen alikulkutunnelin kevyelle liikenteelle. Nyt me Neiron koulupiirin asukkaat aloittanemme kampanjoinnin edes hidastustöyssyjen saamiseksi koulun kohtaan. Radikaalimmat ovat valmiita työntämään muutamat nukeilla varustetut lastenvaunut suojatielle ja rekkain alle. Tästä asiasta minäkin olisin mielellään käräjöimässä. Kunta on tällä hetkellä kehittämässä vieläkin vilkkaampaa jäteliikennettä salliessaan jätekeskuksen laajentamisen. Kunnan jäsenten liikenneturvallisuudesta Ilmajoen herrat eivät näköjään piittaa kun piut ja paut. Neiron koulun johtokunnan puheenjohtajana sekä Ilmajoen kunnanvaltuuston ja ympäristölautakunnan jäsenenä
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 23 Todettakoon, että em. tiet ovat tiehallinnon teitä. Tällä hetkellä kunnalla ei ole resursseja rakentaa edellä tarkoitettuja tienalituksia. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: tiemestari Kirsi Latvala, puh. 06-4191 304) - - - - - - - - - - - - - - - KV 16.5.2011 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: tiemestari Kirsi Latvala, puh. 06-4191 304)
Kunnanvaltuusto 16.5.2011 24 YHT 491/2008/117 KV 34 VALTUUSTOALOITE VEDENKÄYTÖSTÄ JA SIIHEN LIITTYVÄSTÄ KUNTALAISTEN TASAPUOLISESTA KOHTELUSTA KH 152 Matti Järviharju 3.11.2008: 9.5.2011 VALTUUSTOALOITE Ilmajoen kunnanvaltuuston on ryhdyttävä toimenpiteisiin, että Ilmajoella kohdellaan kuntalaisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. On ilmennyt, että ilmajokiset vedenkäyttäjät maksavat tukea varakkaalle valtionyhtiö Altialle. Vesikuutio maksaa tavalliselle kuluttajalle 0,87 /m³ ja samaan aikaan Altia maksaa 0,51 /m³. Mihin lakiin perustuu tuki valtionyhtiölle? Maksetaanko tässä saatuja vaalitukia takaisin? Mihin lakiin perustuu se, että tukea maksavat enemmän suurperheet kuin yksin eläjät? Onko kyseessä kunnan tuki, jonka maksumiehiksi joutuvat vähempiosaiset? Milloin tämä vääryys oikaistaan? AVOIMMUUTTA, OIKEUDENMUKAISUUTTA, REHELLISYYTTÄ HAL- LINTOON 1.1.2008 voimaan tulleen Altia Oyj:n ja Ilmajoen kunnan välisen vedenhankinnan yhteistyösopimuksen mukaan tehdas maksaa kulloinkin voimassa olevan taksan normaali käyttömaksun mukaan, joka oli 1.1.2008 0,87 /m³, 20 000 m³:n vesimäärään saakka. Kyseinen sopimus oli tullut voimaan jo ennen em. aloitteen tekoa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen, puh. 06-4191 305) - - - - - - - - - - - - - - -