Lämpöyrittäjänä Kainuussa Nina Leinonen järjestösihteeri Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma

Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti 21.11.2007 Lämpöyrittäjänä Kainuussa Nina Leinonen järjestösihteeri Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma MTK-Kainuu Kainuussa toimii tällä hetkellä neljä lämpöyrittäjää. Yrittäjät hoitavat neljää hake- ja yhtä pellettilämpökeskusta. Kaksi lämpöyritystä myy kaiken tuottamansa lämmön ja toiset kaksi käyttävät osan lämmöstä itse ja myyvät lisäksi tuottamaansa lämpöä omien kiinteistöjensä ulkopuolelle. Veljekset Pääkkönen Ay on investoinut hakelämpökeskuksen Kalevalan kuntoutuskodille Kuhmossa ja pellettilämpökeskuksen Palvelukoti Kanervalle Jämäksessä. Ylä-Kainuussa Suomussalmen Puulämpö Oy tuottaa lämpöä Suomussalmen kunnan rakentamalla hakelämpökeskuksella kirkonkylän koulukeskukselle. Kuluntalahdessa Kajaanissa Fin-terpuu Oy lämmittää hakkeella omien konehalliensa lisäksi Kuluntalahden koulua. Korholanmäellä Sotkamossa Tmi S.J. Hyvönen tuottaa hakelämpöä omaan konepajaansa ja läheiseen entiseen kouluun ja siinä sijaitseviin asuntoihin. Lisäksi yritys harjoittaa haketusta ja hakkeen myyntiä. Veljekset Pääkkönen Ay ensimmäinen kainuulainen lämpöyritys Veljekset Pääkköstä voisi tituleerata Kainuun ensimmäiseksi varsinaiseksi lämpöyritykseksi: veljekset ovat toteuttaneet lämpökeskuksen perustuksista lämmön myyntiin itse. Yritystä pyörittävät veljekset Matti ja Mikko Pääkkönen. Toiminnassa on tiiviisti mukana myös veljesten isä Pekka Pääkkönen. Pääkköset aloittivat lämpökeskuksen rakentamisen heinäkuussa 2006, ja saman vuoden lokakuussa kuntoutuskodin lämmitysvastuu siirtyi heidän vastuulleen. Toinen laitos aloitti toimintansa kuluvan vuoden syyskuussa. Mikko Pääkkönen kertoo, että ennen ensimmäistä lämmöntoimitussopimusta ideaa oli mietitty ja pohjustettu lähdes kahden vuoden ajan. Kävimme muun muassa lämpöyrittäjäkurssit ja tutustuimme useaan lämpöyrittäjän hoitamaan laitokseen. Samoihin aikoihin Pääkköset investoivat maatilalleen hakelämmityksen ja saivat hyviä kokemuksia hakelämmityksen mahdollisuuksista ja haasteista. Maalaisjärkeä, osaamista, mielikuvitusta Pekka, Matti ja Mikko Pääkkönen lämpökeskuksen rakennustyömaalla syksyllä 2006 (kuva Nina Leinonen). Lämpöyrittäjyys Lämpöyrittäjä myy tuottamaansa lämpöä asiakkaille. Tyypillinen lämpöyrittäjäkohde on kunnan tai teollisuusyrityksen kiinteistö tai lämmönjakoverkosto, missä hakkeella tai pelletillä toimiva lämpölaitos on joko kiinteistön omistajan tai yrittäjän investoima. Kooltaan lämpölaitokset ovat kyläkoulukokoluokasta kunnan aluelämpölaitokseen. Suomessa lämpöyrittäjien hoitamia laitoksia oli 340 vuonna 2006, ja ne lisääntyvät kymmenillä vuosittain. Lämpöyrittäjäkursseja järjestetään säännöllisin väliajoin. Mikko Pääkkönen suosittelee tällaista kurssia lämpöyrittäjäksi aikovalle. Lisäksi tarvitaan maalaisjärkeä, kannattavan liiketoiminnan suunnittelua ja kokonaisvaltaista kiinnostusta asiaan. -Lämpöyrittäjät ottavat yleensä vieraita tutustumaan laitoksiinsa, ja heitä haastattelemalla todennäköisesti vältät monet ongelmat muun muassa laitehankintoja tehtäessä, neuvoo Mikko Pääkkönen. Pääkköset pitävät lämpöyrittäjyyttä mielenkiintoisena liiketoimintana. -Työstä saa palkkansa mutta äkkirikastumisen toivossa tähän ei kannata lähteä, naurahtaa Mikko Pääkkönen ja lisää, että mielikuvitusta saa ja täytyy käyttää, valmista mallia lämpöyrittäjälle ei ole. Lämpöä metsähakkeesta ja pelleteistä Kalevalan kuntoutuskodilla on 500 kilowatin haketta käyttävä kattila. Siilotilaa hakkeelle on noin 120 kuutiota. Lämpöä laitoksessa tuotetaan hieman yli 1000 megawattituntia vuodessa noin 1800 hakekuutiolla. Jämäksessä on puolestaan 360 kilowatin pellettikattila, jossa voidaan polttaa myös viljaa. Jämäksen laitos tuottaa lämpöä 800-1000 megawattituntia vuodessa noin 200 tonnilla pellettiä. Ensimmäisen talven Pääkköset polttivat pääasiassa Kuhmo Oy:n sahalta tulevaa tasauspätkää. Raaka-aineen he ostivat Vapolta murskattuna ja siiloon toimitettuna. Nyt Pääkköset ovat siirtyneet metsähakkeeseen lähes kokonaan. Raaka-aine tulee sekä omista metsistä että muilta ostettuna. Pääkköset hyödyntävät jo olemassa olevaa traktorikalustoa. Hakkurin ja kuljetuskaluston hankinta on parhaillaan vireillä. Pellettilaitoksessa Pääkköset ovat polttaneet Vapon ja Jannpuun pellettiä. Pelletti ostetaan suursäkkeinä ja ne puretaan tarpeen mukaan siiloon. Jatkossa pelletti tulee Kuhmosta. Varajärjestelmät kannattaa tehdä Pääkkösillä on molemmissa laitoksissa entiset öljykattilat kytkettyinä verkkoon ja toimintakunnossa. Hakkeen loppuessa öljykattilat lähtevät automaattisesti päälle. Öljykattilat voivat olla myös hakekattilan apuna yhtä aikaa tuottamassa huippukuormia. Öljykattilat toimivat varalämmöntuottajina biokattilan rikkoutuessa tai huoltokatkojen aikana. Pääkköset pyrkivät maksimoimaan lämmöntoimituksen varmuuden. Mikko Pääkkönen heittääkin pohdittavaksi, että kuinka monella yksityisellä on kattilahuoneessa varalämmitysjärjestelmä! Hän kuitenkin lisää, että koneet eivät ole ikuisia ja varajärjestelmäkin voi rikkoutua. Onkin tärkeää, että vakuutukset ovat kunnossa. Vielä 1980-luvulla hakelämmityksellä oli huono maine. Nykyisin hakelaitteet toimivat automatiikan ohjaamina moitteettomasti. Pääkkösillä molemmissa laitoksissa on hälytysjärjestelmä. Vikatilan ilmaantuessa järjestelmä lähettää tiedon puhelimeen. Paloturvallisuudesta huolehtii automaattinen sammutusjärjestelmä, joka toimii myös sähkökatkojen aikana. Pääkkösillä hälytyksiä on tullut vuoden aikana noin 10. Lähes kaikki hälytykset ovat johtuneet hakkeen laadusta. Onkin erityisen tärkeää, että polttoaine eli hake on tasalaatuista. Polttoaineen laadun lisäksi oleellista on, että kattilakoko on mitoitettu oikein. Automaatioteknologia kuuluu nykypäivän laitoksiin. Poltto tapahtuu lukuisten antureiden ja mittareiden valvomana, kattila säätää itse tehoaan tarpeen mukaan. Kattiloihin on saatavilla myös automaattinuohous. Nykyisin hakelämmitys on kaiken kaikkiaan suhteellisen vaivatonta. Kahdeksan rekkalastia puuenergiaa joka päivä Puupelletistä valtaosa vientiin Sivu 2 Sivu 4 Puolen Suomen polttopuut halkoliiterissä Sivu 4 Lämmitysmuotoja mietittävä tarkasti Ruokohelpi menestyy Kainuussa Sivu 5 Sivu 6 Keittiöjätteistä biokaasua Sivu 7

2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Puu on pääasia Suomi on uusiutuvan energian käytössä yksi maailman kärkimaista. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan peräti 24 prosenttia kokonaisenergiasta. Tärkein bioenergian lähde Suomessa on puu eri muodoissaan. Puuperäisten polttoaineiden lisäksi uusiutuvalla energialla tarkoitetaan aurinko- ja tuulienergiaa, vesivoimaa, maalämpöä, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoavaa osaa. Uusiutuvaksi energiaksi lasketaan myös puujalostusteollisuuden kuten sellutehtaiden mustalipeä, joka parantaa Suomen tilannetta vertailussa. Biokaasun, aurinkoenergian ja tuulienergian hyödyntämisessä olemme kuitenkin muita jäljessä. Liikennepolttoaineiden tuotanto on meillä vähäistä. Kainuussa on jo pitkään ollut oiva mahdollisuus käyttää lähienergiaa aluelämpölaitosten polttoaineena, sillä jokaisessa kunnassa on vähintään yksi biopolttoainetta polttoaineenaan käyttävä aluelämpölaitos. Uusia suurempia lähienergian käyttökohteita syntyy nyt harvakseltaan. Merkittävin lähienergian käyttökohde voisi olla Talvivaaran kaivoksen voimalaitos. Teemaohjelma tulossa Kainuussa on päätetty käynnistää bioenergian teemaohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä maakunnassa. Ohjelmassa on mukana useita alahankkeita bioenergiaan liittyen. Kainuun metsäkeskus keskittyy lähinnä metsäenergian käytön edistämiseen, Kainuun Etu Oy vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä, MTT Sotkamon toiminta liittyy peltoenergian ja biokaasun tuotannon kehittämiseen. PS. Kädessäsi on nyt ensimmäistä kertaa ilmestyvä Lähienergia-lehti. Se on Kainuun bioenergia-alan toimijoiden yhteinen tiedotuslehti, ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehdessä nostetaan esille ajankohtaisia paikallisia energiaasioita. Energiansäästö on otettava tosissaan Markus Tykkyläinen Riskienhallinta- ja ympäristöpäällikkö Kainuun Energia Oy Tämän alkutalven aikana raakaöljyn ja kivihiilen hinnat ovat nousseet rajusti. Energian hinnassa näkyy myös nouseva pitkän aikavälin kehitys, joka liittyy maailman talouden kasvuun ja energiavarojen riittämättömyyteen. Sähkön hinnan pelätään nousevan talvipakkasilla ennätyskorkealle. Suomessa huolestumisen taustalla on kasvanut riippuvuus naapurimaista tuodusta sähköenergiasta. Lisäksi energiankulutus kasvaa nopeammin kuin uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan. Viime vuosina sähkön korkeimpien hintojen perusteiksi ovat Pohjoismaissa nousseet päästökaupan aiheuttamat lisäkustannukset sekä pitkät kuivat jaksot. Koko maailmaa koskeva kaikkien energiahintojen nouseva suunta näyttää ilmeiseltä ensi vuosikymmenelle mentäessä. Muutoksesta puhutaan ja sitä halutaan. Suomessa yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu energian kulutuksesta. Siksi energia-ala on keskeinen toimiala ilmastonmuutoksen hillitsemisestä puhuttaessa. Energiatodistus rakennuksille Kodinkoneissa energiatehokkuusmerkinnät ovat jo tuttuja, ja nyt vastaava merkintä viedään myös rakennuksiin. Vuoden 2008 alusta merkintävaatimus koskee uusia rakennuksia. Vuoden 2009 alusta lähtien todistus tulee pakolliseksi lähes kaikkien rakennusten ja asuntojen kaupan tai vuokraamisen yhteydessä. Viime vuonna hyväksyttiin EU:n energiapalveludirektiivi, joka pakottaa jäsenmaita lisäämään energiatehokkuutta vuoteen 2016 mennessä noin 9 prosenttia. Teollisuuden, palveluiden ja koko yritystoiminnan osalta direktiivin täytäntöönpanolle on luotu jämäkät tavoitteet ja ohjeet, mutta kuluttajien osalta luotetaan valistamisen voimaan. Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen kannattaa aloittaa jo nyt. Peruskorjausten ja remonttien yhteydessä harkitaan lisäeristyksiä, ikkunoiden lämmöneristyskyvyn parantamista sekä ilmanvaihtojärjestelmissä lämmön talteenottoa. Seuraa omaa kulutusta Mitä yksittäinen kuluttaja tai yrittäjä voi tehdä? Kainuun Energia Oy tarjoaa asiakkailleen "Omat sivut" -internetpalvelua, jossa voi seurata omaa sähkön käyttöään sekä laskutustietojaan. Palvelun kautta voi hoitaa myös monia sähkön käyttöön liittyviä käytännön asioita. Lisäksi Kainuun Energia Oy:n palvelutoimistoista voi lainata kodinkoneiden sähkönkulutuksen tarkkaan seurantaan Wattivahti-mittareita, sekä lämpöpistooleita rakennusten lämpövuotojen kartoittamiseen ja rakennusten eristysten parannuskohtien etsimiseen. Eri lämmitysmuodoista bioenergian hyödyntäminen sekä kaukolämpö ovat sopusoinnussa vallitsevien tavoitteiden kanssa. Kainuussa on hyvä mahdollisuus lisätä puun polttoa kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa. Sähkölämmitystäkään ei kannata unohtaa: on tutkimustuloksia, joissa sähkölämmitys yhdistettynä matalaenergiarakentamiseen on antanut hyviä tuloksia. Maailma muuttuu. Ensi vuosikymmenellä käsityksemme energiankulutuksesta lienee hyvin erilainen kuin tällä hetkellä. Kahdeksan rekallista puuenergiaa Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Kainuussa suurin biopotentiaali on puuenergiassa. Joka päivä kainuulaisilla aluelämpölaitoksilla poltetaan keskimäärin 8 rekallista metsähaketta tai sahojen sahanpurua ja kuorta. Lisäksi päälle tulee tuhansien pientalojen käyttämä pilke, joka hankitaan joko omatoimisesti tai ostetaan pilkeyrittäjiltä. Kainuussa onkin hyödynnetty polttokelpoista jätettä energiantuotannossa Kainuun Voimalla. Lähinnä tämän ref-polttoaineen hyötykäytön vuoksi Kainuussa jätteen hyötykäyttöaste on maan korkein. Suomessa turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi erotuksena varsinaisista uusiutuvista bioenergiapolttoaineista. Turve on kuitenkin hyvin tärkeä polttoaine työllistäjänä ja Energiapuun haketusta rekkaan (kuva Pekka Moilanen). polttoainehuollon turvaajana maakunnassamme. Isojen turpeen käyttäjien kannalta on ongelmallista, että turve lasketaan päästökaupan piiriin. Tämä osaltaan nostaa turpeen hintaa. Turpeen käytössä Suomi on yksi kärkimaista. Aurinko lämmittää Kainuussakin Vaikka asumme pohjoisessa, voi myös aurinkoenergiaa hyödyntää rakennusten lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa. Omakotitalo pärjää hyvin viitisen kuukautta vuodessa pelkällä aurinkoenergialla. Aurinkokeräimien hinnan laskiessa ja fossiillisten polttoaineiden hinnan noustessa aurinkoenergia yleistyy myös Kainuussa. Keski-Euroopassa on jo kova mielenkiinto aurinkoenergiaa kohtaan. Etelä- Suomen auringon säteilyteho on noin 950 kilowattituntia neliömetrille, mikä vastaa täysin tilannetta vaikkapa Saksassa. Pohjoiseen mentäessä säteilyteho laskee ollen Kainuun korkeudella 850 kwh/m2. Tuulienergiaa ei Kainuussa vielä hyödynnetä. Biokaasua hyödynnetään toistaiseksi vain Majasaarenkankaan kaatopaikalla. On kuitenkin havaittavissa, että biokaasurintamalla Kainuussakin tapahtuu aivan lähivuosina. Sähkön syöttötariffi saattaa olla päänavaus biokaasun hyödyntämisessä. Nykyisin maalämpö ja ilmalämmitys ovat lisänneet suosiotaan lähinnä niiden helppokäyttöisyytensä vuoksi.

Lähienergia OK-Yhtiöt Oy -Uusi tulokas bioenergiamarkkinoilla 3 Martti Blomberg Projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Koneyrittäjien omistama OK-Yhtiöt Oy on tuonut uuden toimintamallin bioenergia-alalle. Yrityksen taustalla on pitkä koneyrittäjien verkostoitumisprosessi, jolla tavoitellaan alalle vetovoimaa ja toimintaan tehokkuutta. OK-Yhtiöt Oy:n kantavana voimana onkin koneyrittäjien verkostoitumisen myötä saavutettavat mittakaava- ja synergiaedut. Yhtiön tavoitteena on olla merkittävä bioenergian toimittaja Kainuussa sekä ympäröivissä maakunnissa. Visioista toimintaan Kainuun raskaskonealan uudet liiketoimintamahdollisuudet -kehittämishanke on tukenut koneyrittäjien verkostoitumista ja sen mahdollistamien liiketoimintamallien suunnittelua. Hanke on kartoittanut ja käynnistänyt uutta liiketoimintaa ympäristöurakointi- ja bioenergia-aloilta koneyrittäjien näkökulmista. Kainuun Etu Oy:n hallinnoima hanke käynnistyi huhtikuussa 2006 kestää vuoden 2007 loppuun. Verkostoituminen tarvitsee aina asiaan uskovat veturit, joiden rooli korostui myös OK-Yhtiöt Oy:n käynnistämisessä. Prosessin läpiviemiseen tarvittiin koordinointia ja sisällöntuottamista sekä yrittäjien käytäntöön asti viemää toimintaa. Ravakan alun myötä metsäenergian koetoimituksiin päästiin jo vuoden 2006 syksyllä, jolloin saatiin tarvittavia käytännön kokemuksia metsäenergian kokonaisvaltaisesta tuottamispalvelusta metsästä voimalaitokselle. Ponnistelut konkretisoituivat toukokuussa 2007 OK-Yhtiöt Oy:n perustamiskokouksessa, jolloin yhdeksän kainuulaista raskaskonealan yritystä lähti osakkaiksi uuteen yhtiöön. OK-Yhtiöt Oy koordinoi metsäenergiajakeiden tuotantoa ja toimituksia verkostossa, jossa suorittavan työn toteuttavat yrittäjät. Tärkeimpiä tehtäviä on myös vastata verkoston liiketoimintojen edelleen kehittämisestä. Asiakkaina metsänomistajat ja voimalaitokset Avainasemassa OK-Yhtiöt Oy:n perustamiselle ja toiminnan käynnistymiselle olivat asiakkaat sekä metsä- että voimalaitospäässä. Yhteistyö metsänhoitoyhdistysten kanssa on toiminut linkkinä OK-Yhtiöt Oy:n ja metsänomistajien välillä. Yhteistyön kautta metsänhoitoyhdistys pystyy tarjoamaan metsänomistajille kokonaisvaltaista palvelua, johon kuuluu myös energiapuukauppa. Vastaavasti OK-Yhtiöt Oy pääsee mukaan kilpailuun energiapuukohteista. OK-yhtiöt Oy on kiinnostunut ostamaan latvusmassankorjuukohteita, kannonnostokohteita ja nuoren metsän energiapuukohteita. Myös voimalaitospään asiakkaat ovat kiinnostuneista uudesta maakunnallisesta toimijasta, joka on tuonut mukanaan uudenlaisen tavan toimia sekä säpinää energiapuumarkkinoille. Kysyntää OK-Yhtiöt Oy:n tuotteita kohtaan on tullut myös oman maakunnan ulkopuolelta. OK-Yhtiöt Oy:n kannonnostokohde Kajaanin eteläpuolella (kuva Martti Blomberg). OK-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Alpo Salmela (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Piirainen latvusmassan korjuukohteella. Välivarastohaketusjärjestelmä Hakkuutähde Valoisat tulevaisuudennäkymät Bioenergian jalostuksen parissa toimiville tahoille alan tulevaisuus näyttää hyvältä. Vuonna 2008 alkavan päästökauppakauden myötä bioenergian kysyntä tulee kasvamaan. Odotettavissa onkin eri metsäenergiajakeiden OK-Yhtiöt Oy liiketoiminta pähkinänkuoressa EIJA ALAKANGAS/VTT Kuvassa on välivarastohaketusketju - hakkuutähde ajetaan metsästä tienvarteen metsäkoneella. Haketus tehdään tienvarressa suoraan kuorma-autoon, jolla se viedään käyttöpaikalle (kuva Eija Alakangas, VTT). tuotannon kannattavuuden parantuminen, mikä on elintärkeää alan toimijoille ja kehittymiselle. Verkostoitunut toimintamalli ja koneyrittäjien yhteisyritykset on otettu innolla vastaan myös muissa maakunnissa. Useita samaan perusideaan pohjautuvaa yhteisyrityksiä onkin liiketoimintojen käynnistysvaiheessa ympäri Suomea. Bioenergian korjuuseen, logistiikan hallintaan ja toimituksiin räätälöidyt ratkaisut ovat tällä hetkellä kysyttyjä kotimaan lisäksi myös ulkomailla. Venäjän puutullit, kasvavat hakkuumahdollisuudet sekä lisääntyvä energiapuunkorjuu lisäävät tuntuvasti koneyrittäjien osaamisen kysyntää. Osaaminen on OK-Yhtiöt Oy:n verkoston ydin! Lisätietoja OK-Yhtiöt Oy:stä antavat: Toimitusjohtaja Alpo Salmela, OK-Yhtiöt Oy, gsm 0400-160 423 Hallituksen puheenjohtaja Asko Piirainen, OK-Yhtiöt Oy, gsm 0500-685 284

4 Lähienergia Puupelletti tekee tuloaan Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Puupellettien valmistus Suomessa kasvaa nopeasti ja uusia tuotantolaitoksia valmistuu eri puolille Suomea. Kotimaan kysyntä etenee hitaasti ja valtaosa pelletistä viedään voimakkaammin kasvaville Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinoille. Kainuussa astuttiin vuonna 2003 uuteen aikakauteen, kun maakuntaan perustettiin ensimmäinen puupellettiä valmistava tuotantolaitos. Kyseessä oleva yritys oli Jannpellet Oy, joka aloitti tuotantonsa Paltamossa. Yritys siirsi tuotantonsa viime syyskuussa emoyhtiönsä Jannpuun Oy:n yhteyteen Kajaaniin. Jannpuu Oy on kainuulainen perheyritys. Se toimii sopimusvalmistajana huonekaluteollisuudelle sekä valmistaa lopputuotteina erilaisia sisustusratkaisuja rakennusteollisuudelle. Jannpelletin puupelletin raaka-aine tulee pääosin juuri Jannpuu Oy:n tuotannon sivutuotteena. Raakaaine on hyvin pitkälle hienoa ja kuivaa hiontapölyä. Tällöin myös pelletinkin laatu on hyvä ja energiasisältö korkea. Kainuuseen on rakenteilla myös toinen pelletin tuotantolaitos, sillä kuhmolainen M-Pelletti Oy aloittaa tuotannon vuoden vaihteessa. Tuotannosta vastaa Mikko Heikkinen. Raakaaine saadaan kuhmolaisilta puunjalostajilta. Kumpikin yritys valmistaa pellettinsä kuivasta raa- Pelletin ominaisuudet: ka-aineesta. Näiden investointien jälkeen puuta jalostavien kainuulaisten yritysten kuiva sivutuote jalostetaan lähes kokonaisuudessaan korkealuokkaiseksi polttoaineeksi. Montako laitosta Kainuuseen? Jos pellettituotantoa Kainuussa edelleen aiotaan lisätä, on raaka-aineena käytettävä märkää sahan purua. Puru on ensin kuivattava, mikä nostaa reippaasti tuotantokustannusta. Kuivauksessa ei kannata käyttää primäärienergiaa. Ehdottomasti tulisi hyödyntää hukkalämpöä, mutta sitä ei näillä näkymin liiemmin Kainuussa ole. Näyttää siis siltä, että kahden tuotantolaitoksen jälkeen lisäkapasiteettia Kainuuseen ei olisi ainakaan heti tulossa. Siitä voimme olla iloisia, että nyt kainuulaisten puufirmojen sivutuotteet jalostetaan korkealuokkaiseksi polttoaineeksi omassa maakunnassa. Tästä hyötyvät niin yritykset kuin kuluttajatkin. Pienkäyttäjän kannalta paikallinen tuotanto on todella hyvä asia. Useampi pelletin tarjoaja pitää pelletin hinnan maakunnassa kurissa. Puupelletillä on taipumus seurailla öljyn ja sähkön hintaa. Puupelletin hinta on nyt noin puolet öljyn hinnasta. Pelletin hinnassa tapahtui viime talvena hinnan nousua. Tätä ennen pelletin hintakehitys oli ollut pitkään hyvin maltillinen. Esimerkiksi Ruotsissa pelletistä saa paremman hinnan kuin Suomessa. Hyvälaatuinen puupelletti valmistetaan kutterinlastusta, sahanpurusta ja hiontapölystä. Puupelletti on hyvin kuivaa polttoainetta, sillä sen kosteus on alle 10 prosenttiyksikköä. Tuhkaa muodostuu poltossa hyvin vähän ja vuoden tuhkat sopii pariin sankolliseen. Kuutio pellettiä painaa noin 600 kiloa, joka energiamäärältään vastaa 300 litraa kevyttä polttoöljyä. Ominaisuus Raaka-aine Halkaisija (d) Pituus (l) Arvot kutteri, sahanpuru, hiontapöly 6-12 mm max 5 x d Puupelletit ovat sahanpurusta ja kutterinlastusta valmistettua korkealuokkaista polttoainetta (kuva Pekka Moilanen). Halkoliiteri kattaa jo puoli Suomea Pekka Moilanen Bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus Kainuun metsäkeskus perusti sivuston www.halkoliiteri.com polttopuiden markkinapaikaksi. Sivusto tehtiin vuonna 2003 yhdessä 20 kainuulaisen polttopuuyrittäjän kanssa. Halkoliiterissä polttopuuyrittäjät voivat markkinoida tuotteitaan eli polttopuita. Suomessa on yli kaksi miljoonaa tulisijaa, joissa käytettävästä polttopuusta hankitaan ostamalla noin 15 prosenttia. Työtehoseuran mukaan polttopuu aiotaan hankkia yhä enenevässä määrin ostamalla. Asiakas voi etsiä www.halkoliiteri.com :sta valitsemansa alueen polttopuutarjonnan, hinnat ja yrittäjien yhteystiedot. Lisäksi sivustolla on tietoa puulla lämmittämisestä ja energialaskuri. Puolen Suomen alueella Halkoliiteriin liittyi jo perustamisvuonna Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskuksen alue. Yrittäjien määrä kolminkertaistui ja kasvava Oulun ympäristö toi suuren markkina-alueen. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan metsäkeskusten alueet liittyivät mukaan vuonna 2005 ja yrittäjien määrä kolminkertaistui jälleen. Nyt Halkoliiterialueeseen tuli lisää isoja asutuskeskuksia kuten Tampere, Turku ja Seinäjoki. Keski-Suomen ja ruotsinkielisen rannikon alueen metsäkeskukset tulivat mukaan viime vuonna. Yrittäjiä Halkoliiterissä on nyt noin 250. Pilkkeet tehdään nykyisin pääasiassa koneellisesti (kuva Timo Vanhala, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus). Tehdyn kyselyn mukaan yrittäjät pitävät sivustoa hyödyllisenä markkinointikanavana. Monet yritykset ovat lisänneet myyntiään kymmeniä prosentteja. Muutamat yrittäjät ovat siirtyneet polttopuun keinokuivaukseen, jolloin laatu ja toimitusvarmuus paranevat. Jotkut yrittäjät vievät pilkettä myös ulkomaille. Tässä on mahdollisuus pienemmillekin polttopuuyrittäjille lisätä myyntiään yhteistyön kautta. Paljonko pilkemotissa on energiaa? Motti kuivaa koivupilkettä sisältää enemmän energiaa kuin mäntymotti. Sehän on vanhastaan tuttu totuus. Paljonko? Se selviää Halkoliiterin energialaskurilla. Sekapuun käyttö saattaa olla kannattavampaa kuin koivun polttaminen. Oikein käytettynä kaikki puulajit toimivat useimmissa tulisijoissa. Omakotitaloissa on usein lisälämmönlähteenä tulisija. Erityisesti kovien pakkasten aikaan kannattaa käyttää tulisijoja. Sähkö on markkinoilla kalleimmillaan juuri huippukulutuksen aikaan. On sekä sähkön ostajan että myyjän kannalta etu, jos kallista sähköä ei tarvitsisi hankkia. Halkoliiterin puuinfosta saa lisätietoa lämmityksestä. Muutamia tuhansia kuutioita pilkkeitä kuivumassa Tyrnävällä (kuva Timo Vanhala).

Lähienergia 5 Omakotitalon lämmitysmuoto kannattaa miettiä tarkasti Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Kiinteistöihin tehdyt lämmitysratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Valintoja kannattaa miettiä huolellisesti, olipa kyseessä vanhan lämmitysjärjestelmän saneeraus tai uuden rakentaminen. Lämmitysmuotoa valittaessa tavoitteeksi pitää asettaa se, että asukas selviytyy lämmityksen hoitamisesta. Lämmitysjärjestelmät vaativat eri lailla huolenpitoa. Pilke ei käy kaikille, vaikka se on halvin lämmitystapa. Ylläpidon kannalta helpoimpia lämmitysmuotoja ovat sähkö, kaukolämpö ja maalämpö. Lämmitysmuodon edullisuuden ratkaisee lopputuotteen eli lämmön hinta. Pelkästään investoinnin suuruus tai polttoaineen Tyypillisen omakotitalon lämmöntuotantokustannukset eri lämmitysvaihtoehdoilla. Polttoaineiden hinnat syyskuussa 2007. hinta ei yksin ole ratkaiseva. Kainuussa on noin 4000 öljylämmitystaloa, jotka tuskailevat korkean lämmitysöljyn hinnan kanssa. Näissä järjestelmissä puupelletti on usein taloudellisempi ratkaisu. Teknisesti saneeraus yleensä onnistuu kattilan ja polttimen vaihdolla. Pellettivaraston sijoitus on aiheuttanut joskus päänvaivaa, mutta lähes kaikissa tapauksissa ratkaisu tähänkin on löytynyt. Puupellettiä käytetään Kainuussa 150 kohteessa ja sen kokonaiskäyttö yli 3 000 tonnia vuodessa. Uusi piakkoin käynnistyvä käyttökohde on Transtec'in vaunutehdas, jossa vuotuinen pelletin käyttömäärä on peräti 1300 tonnia. Puu pitää pintansa Puun käyttömahdollisuus kannattaa aina ottaa huomioon mikäli mahdollista. Näin voidaan itse vaikuttaa lämmityskuluihin, jos halutaan omatoimisesti hankkia polttopuuta. Esimerkiksi sähkölämmityksessä kannattaisi kovina pakkaskausina polttaa myös puuta. Sähkön käytön kulutushuippuja voidaan näin järkevästi leikata. Pilke pärjää hyvin lämmitysvertailuissa, vaikka puu ostettaisiinkin pilkeurakoitsijoilta. Omatoimisella polttopuun hankinnalla lämmön hintaa voidaan vielä edelleen laskea. Lämmitystyöstä aiheutuvaa kustannusta ei ole huomioitu laskelmissa. Kaukolämpö voi tulla kyseeseen taajamien alueella. Kaukolämmön osalta laskelmiin on otettu huomioon myös liittymismaksu. Sähkölämmön osalta perusmaksuja ei ole laskettu mukaan lämmön osuuteen. Laitehankintaan tukea Pientaloille voidaan myöntää tukea lämmitysjärjestelmän rakentamiseen, kun se perustuu puulämmitykseen tai kaukolämpöön siirtymiseen. Myös maalämpöinvestointi tai aurinkolämpökerääjän liittäminen lämmitysjärjestelmään on tuen piirissä. Valtion asuntorahaston avustus haetaan aina keväisin kuntien kautta. Tuen suuruus on maksimissaan 15 prosentin laitehankinnasta. Kainuun Voima on kaikkiruokainen Tapio Kakko Toimitusjohtaja Kainuun Voima Oy Kainuun Voima Oy:n polttoaineet ovat ympäristöystävällisiä ja kotimaisia. Voimalassa poltetaan täydellä teholla ajettaessa noin 470 kuutiota polttoainetta tunnissa. Tästä määrästä 95-99 prosenttia on kotimaista alkuperää. Kainuun Voiman kiertopetikattila on polttoainekäytöltään joustava. Siinä poltetaan turvetta ja puuta eri muodoissaan, syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, ratapölkkyhaketta, hiiltä, jäteöljyä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Kainuun Voima Oy on UPM-Kymmene Oyj:n ja Kajaanin kaupungin puoliksi omistama voimayhtiö. Siihen kuuluvat lämpövoimalaitos ja kolme vesivoimalaitosta. Voimalaitos tuottaa sähköä, kaukolämpöä sekä tehdashöyryä. Vuosikymmen jätteen hyötykäyttöä Kainuussa jätteen hyötykäyttö on yksi valtakunnan parhaita. Yli 60 prosenttia maakunnassa syntyvästä jätteestä on käytetty hyödyksi. Kainuun Voima on käyttänyt syntypaikkalajiteltua jätettä polttoaineena yli kymmenen vuotta. Laitoksen päästömittauksien mukaan jätteiden rinnakkaispoltto ei lisää päästöjä tavallisten polttoaineiden käyttöön verrattuna. Risutukkeja murskataan Kainuun Voiman polttoainekentällä (kuva Kainuun Voima). Biopolttoaineet kasvussa Valtiovalta avustaa metsäenergian käyttäjää: voimalaitos saa metsäenergialla tuotetusta sähkömegawattitunnista tukea 6,9 euroa. Biopolttoaineella tuotetusta lämmöstä voimalaitoksen ei tarvitse maksaa niin sanottua haittaveroa. Merkittävä taloudellinen vaikutus biopolttoaineen käytölle on päästökaupan yhteydessä syntyneellä hiilidioksiditonnin hinnalla. Biopolttoaineiden poltosta vapautuva hiilidioksidi ei kuulu päästökaupan piiriin. Alkuajan tukien maksuvaiheen aikana uuden polttoaineen on kyettävä hankkimaan itselleen niin tehokas jalansija polttoainemarkkinoilla, että tukien aikanaan pienentyessä tai poistuessa kokonaan hyvä hanke ei häviä kokonaan. Kainuun Voima teki jo 1990-luvulla määrätietoista työtä kotimaisten biopolttoaineiden käyttöosuuden nostamiseksi. Laatu kohdalleen Jos biopolttoaine on kuivaa, puhdasta, palakooltaan oikeaa ja vielä energiahinnaltaan kilpailukykyistä, se on valmis haastamaan minkä tahansa kilpakumppanin niin sanottujen perinteisten polttoaineiden joukossa. Pelkkää ruusuilla tanssimista metsäenergian käyttö ei kuitenkaan ole. Sen saantiin vaikuttavat ainespuun korjuun määrä ja hakkuupaikan etäisyys voimalaitoksesta. Kastunut polttoaine sisältää vähemmän energiaa kuin kuiva, ja tuottaja saa siitä alhaisemman hinnan. Vihreä osa metsähakkeesta (neulaset) sisältää klooria kaksinkertaisen määrän muuhun puuainekseen verrattuna. Puuperäisissä polttoaineissa on runsaasti alkalimetalleja kuten natriumia ja kaliumia. Näiden muodostavat yhdisteet aiheuttavat polttokattilan pintojen syöpymistä. Myös ruokohelpi soveltuu laitoksen polttoaineeksi. Murskattua ruokohelpeä sekoitetaan jyrsinturpeeseen noin 10 prosenttia. Ruokohelven käytön haasteita ovat sen alhainen energiatiheys ja alkaliominaisuudet. Turve ja puu sopivat yhteen Biopolttoaineiden syövyttävyyttä voidaan vähentää käyttämällä yhtä aikaa niiden kanssa turvetta tai hiiltä. Puu ja turve tukevat toisiaan eivätkä ne ole polttoteknisesti kilpailevia polttoaineita. Turpeen kilpailukykyä on poliittisin päätöksin heikennetty suhteessa ulkomaisiin polttoaineisiin. Turpeen merkitys etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa on vielä kiistaton ja lisäksi sen asema kriisiajan polttoaineena on huomattava. Kainuun Voiman pääpolttoaine on ollut turve, jonka asemaa puupolttoaine on nyt alkanut haastaa tosissaan. Biopolttoaineet ovat tämän hetken näkemyksen mukaan voimakkaimmin kasvava polttoainelaji. Suurimmat kasvun odotukset kohdistuvat metsäenergiaan ja energiakasveihin, lähinnä ruokohelpeen ja jossain määrässä energiapajuun. Poltetaan Kainuun Voiman höyryvoimalaitoksessa sitten puuta tai turvetta, nämä tuovat tärkeitä elinkeinomahdollisuuksia Kainuuseen ja sen lähialueille.

6 Lähienergia Lakoontunut ja kuiva ruokohelpikasvusto on keväällä haasteellinen niitettävä. Kuva Haapavedeltä (kuva Elina Virkkunen). Energiaheinän sato kypsyy keväällä Elina Virkkunen Tutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo Ruokohelpi on lyönyt itsensä läpi suomalaisena viljelykasvina. Tämä kookas heinäkasvi menestyy hyvin pohjoisessa ilmastossa, myös Kainuussa. Laadultaan paras energiasato saadaan, kun ruokohelpi korjataan keväällä. Ruokohelven viljelypinta-ala on kasvanut vauhdilla. Tänä vuonna viljelyksiä on koko maassa noin 20 000 hehtaaria ja suunta on jatkuvasti ylöspäin. Kainuussa ruokohelpeä viljellään vajaalla 600 hehtaarilla. Tällä hetkellä viljeltävistä peltoenergiakasveista ruokohelpi sopii Kainuuseen parhaiten. Öljykasvit eivät täällä menesty eikä olkea juurikaan riitä poltettavaksi. Vilja-alat ovat pieniä, eikä olkisatoa saada joka vuosi kerättyä. Lokakuussa kasvissa on vielä lehtivihreätä, eikä se sovellu polttoon (kuva Elina Virkkunen). Ruokohelpi poltetaan tällä hetkellä suurissa voimalaitoksissa seospolttona turpeen tai puun kanssa.. Helpi sopii mainiosti poltettavaksi Tanskassa kehitetyissä olkikattiloissa. Tällöin ruokohelpi lämmittäisi ainoana polttoaineena pienempiäkin kohteita. Tehokas energian tuottaja Ruokohelven tuottamasta energiasta vain kuusi prosenttia kuluu tuotantoon ja kuljetukseen. Lannoitusta tarvitaan vähän ja samasta kasvustosta saadaan satoa jopa 15 vuotta. Uusiutuva energia korvaa hiiliperäisiä polttoaineita ja vähentää siten kasvihuonekaasupäästöjä. Poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavan vuoden satoon. Ruokohelvellä on vahva juuristo, joka kuohkeuttaa maata ja tuottaa humusta. Se sitoo tehokkaasti ravinteita ja estää niiden huuhtoutumista vesistöihin. Vapo Oy viljelee ruokohelpeä turvetuotannosta poistuneilla soilla. Yksityisviljelijöiden pelloilla ruokohelpi on yleensä sopimustuotantokasvi. Sopimuskumppanina Kainuussa on Vapo. Vähätöinen viljeltävä Vähän työtä vaativana kasvina ruokohelpi on kiinnostanut etenkin karjasta luopuvia ja sivutoimisia viljelijöitä. Viljelijän saama tu- Ruokohelven vahva juuristo parantaa maan rakennetta ja estää ravinteiden huuhtoutumista (kuva Elina Virkkunen). lo on samansuuruinen kuin viljanviljelyssä. Ruokohelpiviljelmän perustaminen on kuitenkin huolellista puuhaa. Pelto tasataan ja siemen kylvetään riittävän matalaan. Hitaasti orastuvan kasvin rikkaruohontorjunnasta on huolehdittava. Myöhempinä vuosia pääseekin sitten helpommalla. Vuosittaisia viljelytoimia ovat keväinen sadonkorjuu ja lannoitus. Ensimmäinen sato korjataan kahden vuoden kuluttua kylvöstä. Kasvin sisältämät ravinteet vetäytyvät talveksi juuristoon. Keväällä korjatun sadon laatu on hyvä ja kosteus alle 15 prosenttia. Syksyllä niitetty kasvi sisältää poltossa haitallisia alkuaineita. Korjuun haasteena on lakoontuneen ja murenevan kasvuston niitto ja paalaus. Tappiot saattavat nousta 50 prosenttiin. Yleensä sato korjataan tavallisilla rehunkorjuukoneilla. Heinäkasvi tuottaa runsaasti siitepölyä ja saattaa aiheuttaa allergiareaktioita. Tämä kannattaa muistaa ruokohelpipellon paikkaa suunniteltaessa.

Sari Komulainen Neuvoja-tiedottaja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Majasaaren jätekeskuksessa on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien kaatopaikkakaasun keräys-ja käsittelyjärjestelmä. Osa kaasusta hyödynnetään kattilassa, jolloin kaasun sisältämä energia voidaan käyttää hyödyksi jätekeskuksen toiminnoissa. Valtaosa kaatopaikkakaasuista imetään jätetäyttöön asetetun putken avulla soihtupolttimelle, jossa kerätty metaani ja muut hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tarkoituksena on näin vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena omavaraisuus energiantuotannossa Jätekeskuksen kaasunkeräysverkosto kattaa entisen käytöstä poistuneen yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueen. Täyttöalueella on kuusi kaasunkeräyskaivoa. Kaasu imetään alipaineella pumppausyksikköön, jossa kaasu kuivataan ja paineistetaan. Osa kaasusta johdetaan lämpökeskukseen, jossa sitä käytetään hyödyksi lämpöenergian tuotannossa. Kaasun kokonaisenergiasta hyödynnetään nyt noin 10 %: vastaanottorakennus, öljyisten jätteiden vastaanottohalli sekä öljyisten jätteiden kompostointialue lämpenevät omalla energialla. Loppu kaasusta poltetaan soihtupolttimessa. Tällä hetkellä biokaasua poltetaan soihtupolttimella noin 500 kilowatin teholla. Polttoaineteho vastaa noin 175 omakotitalon lämmitykseen käytettävää vuotuista energiamäärää. Keskimääräinen kaasuvirtaama on noin 80-100 kuu-tiometriä tunnissa kaa- Lähienergia Eko-kymppi hyödyntää kaatopaikkakaasua Majasaaren jätekeskuksessa Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Biokaasun käyttö liikenteen polttoaineena on Suomessa vielä vähäistä. Helsingin 80 maakaasubussia on vähän verrattuna siihen, että Ruotsissa kaasuautoja on lähes 6 000 ja maailmassa kaiken kaikkiaan yli kolme miljoonaa. sun metaanipitoisuuden ollessa noin 50-60 prosenttia. Uudella loppusijoitusalueella kaasun keräämisen varaudutaan rakentamalla jätetäyttöön salaojia louheesta tai muulla vastaavalla painaumia kestävällä rakenteella. Ensimmäiset salaojat rakennetaan, kun olosuhteet täyttöalueella ovat riittävät kaasun muodostumiselle. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä pyrkii tulevaisuudessa täydelliseen omavaraisuuteen jätekeskuksen energiantuotannossa. Kenties myös biodieseliä jäterasvoista valmistettua voidaan tarjota jätehuoltourakoitsijoille. Suomessa jo muutama Bi-fuel -auto Biokaasun lähteitä on jokaisessa kodissa (kuva Tatu Turunen). Keittiön jätteissä piilee biokaasuvarantoa Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Eloperäisten jätteiden energiaa voidaan hyödyntää biokaasu- ja kompostointilaitoksissa tai kerätä talteen kaatopaikkojen jätepenkoista. Keittiön biojätteet päätyvätkin entistä useammin biokaasu- tai kompostointilaitosten raaka-aineiksi. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon avulla kemiallista energiaa, joka siirtyy ravintoketjussa eteenpäin eläimille tai suoraan ihmisille. Tätä elämän kasvun energiaa on eloperäisissä jätteissä, kuten ruoan tähteissä, juuresten kuorissa, vanhentuneissa elintarvikkeissa, puutarhajätteissä, karjanlannassa sekä perkuu- ja teurasjätteissä. Jäte-energiaa vapautuu, kun esim. pihakompostori alkaa tuottaa lämpöä tai tyhjentämättä jäänyt keittiön biojäteastia alkaa haista. Jos maksalaatikko jätetään viikoksi huoneenlämpöön, sille kehittyy alkeellinen hermosto, ja se alkaa liikkua. Nämä luonnonilmiöt kertovat jätteiden valloilleen päässeestä bioenergiapotentiaalista. Luonnon hajoamisprosessit tuottavat lämpöä ja hajoamisen kaasuja kompostoinnissa hiilidioksidia ja mädätyksessä lisäksi metaania. 7 Biokaasu ajoneuvojen polttoaineena Gasum Oy:n maakaasun jakeluasema Kouvolassa (kuva Gasum Oy). Biokaasu on puhtaimpia tunnettuja polttoaineita. Sen käyttö liikenteen polttoaineena parantaisi selvästi kaupunkien ja taajamien ilmanlaatua. Biokaasu ei kuulu fossiilisiin polttoaineisiin, eikä siitä muodostu kasvihuonekaasupäästöjä. Biokaasun typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat alhaisempia kuin bensiinin tai dieselin. Sekä biokaasun tuotantoa että sen käyttöä liikenteen polttoaineena on mahdollista lisätä. Biokaasua tuotetaan mädättämällä eloperäisiä jätteitä, kuten keittiö- tai teurasjätteitä, lantaa ja lietteitä sekä energiakasveja. Biokaasuvaranto on ehtymätön toisin kuin fossiilisilla polttoaineilla. Muodostuuhan esimerkiksi lantaa niin pitkään kuin karjataloutta harjoitetaan. Biokaasu kuuluu biopolttoaineisiin, joita ovat myös mm. bioetanoli ja biodiesel. Biokaasu eroaa maakaasusta siten, että biokaasu tuotetaan jätteistä ja maakaasu tuodaan putkilla Suomeen Venäjältä. Molemmissa energiaa tuottava aine on metaani, CH4. Puhdistettuna biokaasu soveltuu samoihin ajoneuvoihin kuin maakaasu. Biokaasuauto kuluttaa sadalla kilometrillä kaasua kuudesta kymmeneen kuutiometriä. Kaasu tankataan autoon paineistettuna. Kaasun loputtua bi-fuel - autot siirtyvät huomaamattomasti käyttämään bensiiniä. Ajettavuus ei eroa käyttipä auto sitten bensiiniä tai kaasua. Jakeluasemia harvassa Maakaasun liikennekäyttö alkoi Suomessa vuonna 1996, jolloin Helsinkiin valmistui ensimmäinen maakaasubussien tankkausasema. Suomessa Gasum Oy:llä on viisi julkista maakaasun jakeluasemaa: Helsingissä Malmilla ja Sörnäisissä, Kouvolassa, Karhulassa ja Tampereella. Lisäksi Haminassa on Haminan Energian ja ST1:n yhteinen maakaasun jakeluasema. Karhulan jakeluasema on Suomen ensimmäinen ABC-liikennemyymälän yhteydessä sijaitseva ajoneuvokaasun myyntipiste. Erkki Kalmarin tilalla Laukaassa toimii tiettävästi Suomen ainoa biokaasun tankkausasema. Gasum Oy:n arvion mukaan vuonna 2010 Suomessa olisi noin 30 kaasun jakeluasemaa. Vaikka maakaasuverkosto ei ulotu Tampereen seutua pohjoisemmaksi, bio- tai maakaasun tankkausasemien rakentaminen esimerkiksi Kainuuseen on mahdollista. Maakaasu voitaisiin tuoda paikalle rekkakuljetuksella, kun se normaalisti liikkuu putkessa maan alla, tai maakaasun tilalla voitaisiin käyttää Kajaanin Majasaarenkankaan kaatopaikalta tai muulta jätteiden biokaasulaitokselta saatavaa bio-kaasua. Jätteiden biokaasu riittäisi Kainuussa sadoille henkilöautoille Kajaanin kaatopaikan biokaasu riittäisi noin 250 henkilöauton vuotuiseen (20 000 km/vuosi) polttoainekäyttöön. Kainuun jätevedenpuhdistamoiden lietteistä mädättämällä saatava biokaasu riittäisi noin 150 henkilöauton vuotuiseen kulutukseen. Jyväskylän yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan yhden hehtaarin alalla kasvatetulla heinäsadolla voidaan puolestaan ajaa biokaasuautolla yli 30 000 km. Bi-fuel autoja liikenteessä Tunnetuin maakaasuauton omistaja on jyväskyläläinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jolla on käytössä Volvo S60 Bi-fuel. Ajopeli voi käyttää sekä biokaasua että bensiiniä. Suomen ensimmäinen biokaasuauton hankki laukaalainen biokaasufarmari Erkki Kalmari, joka tuottaa polttoaineen mädättämällä oman tilansa nautaeläinten lietelantaa. Kainuussa hyödynnetään kaatopaikkojen biokaasuvarantoja Metaanin ja hiilidioksidin seosta kutsutaan biokaasuksi. Aine vastaa maakaasua muutoin paitsi biokaasun metaanipitoisuus on alhaisempi. Biokaasua, paikallista maakaasua, voitaisiin tuottaa Kainuussa eloperäisistä jätteistä. Toistaiseksi biokaasua ei Kainuussa tuoteta, mutta sitä kerätään talteen kaatopaikoilta. Kuntien kaatopaikkojen jätepenkat tuottavat biokaasua vielä vuosikymmeniä. Viime vuosina lakkautetuilta kuntien kaatopaikoilta biokaasu johdetaan kaasunkeräyskanavien kautta biosuotimiin, joissa kaasu muuttuu vaarattomaan muotoon. Biokaasua kerätään lisäksi koneellisesti Kajaanin Majasaarenkankaan ja UPM:n Parkinmäen kaatopaikoilta. Majasaarenkankaalla biokaasulla lämmitetään jätekeskuksen rakennuksia ja sitä hyödynnetään myös öljyisten maiden kompostoinnissa. Biokaasulla laajempia tuottomahdollisuuksia Kainuussa muodostuu biokaasulaitoksiin soveltuvia jätteitä. Jätevedenpuhdistamoiden lietteitä muodostuu Kainuussa noin 20 000 tonnia vuodessa. Haja-asutuksen saostuskaivo- ja umpisäiliöjätevesiä otetaan puhdistamoille vastaan noin 30 000 tonnia vuodessa. Kauppaliikkeistä ja kotitalouksista kerätään elintarvike- ja ruokajätettä noin 3 000 tonnia vuodessa. Näiden biokaasun tuotto olisi noin miljoona kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa noin 500 kuutiometriä polttoöljyä. Tämä energiamäärä voitaisiin tuottaa keskitetyssä biokaasulaitoksessa. Biokaasua voidaan tuottaa myös maatilan yhteydessä olevalla lantaa käsittelevässä biokaasulaitoksessa. Tuolloin maatilayrittäjä voisi ottaa vastaan tilan ulkopuolisia jätteitä ja saada niistä sivutuloa jätteen vastaanottomaksun ja lisääntyvän biokaasuntuoton kautta. Tällaisia maatilalaitoksia toimii Suomessa noin kymmenkunta.

8 Lähienergia Kainuun Bioenergiaseminaari Maanantai 26.11.2007, Kainuun opisto, Paltamo Seminaari on Kainuussa meneillään olevien bioenergiahankkeiden päätösseminaari, jossa käydään läpi päättyvien hankkeiden tuloksia ja selvitetään Kainuun bioenergiaalan toimintaa jatkossa. Seminaarin aikana esitellään myös Kainuun opiston 500 kw:n pellettilämmitysjärjestelmä. OHJELMA 8:30 Tulokahvit Aamupäivä Puheenjohtaja Jorma Tolonen, Kainuun metsäkeskus 9:00 Seminaarin avaus (Kansanedustaja Timo Korhonen) 9:10 Kainuun Tulipasilli-hanke (Pekka Moilanen, Kainuun metsäkeskus) 9:30 Lämpöyrittäjyys (Veli-Matti Alanen, Jyväskylän Tiedepuisto Oy) 10:00 Lämpöyrittäjän puheenvuoro (Mikko Pääkkönen, Veljekset Pääkkönen Ay) 10:20 Tauko 10:30 Pellettituotanto Kuhmossa (Mikko Heikkinen, M-Pelletti Oy) 10:45 Raskaskonealan uudet liiketoimintamahdollisuudet- hanke (Martti Blomberg, Kainuun Etu Oy) 11:00 Koneyrittäjävetoinen bioenergian hankintaketju (Asko Piirainen, Metsäkoneurakointi Piirainen Oy) 11:15 Lounas Iltapäivä Puheenjohtaja Nina Leinonen, MTK- Kainuu 12:00 Peltoenergia Kainuussa -hanke (Elina Virkkunen, MTT Sotkamo) 12:15 Ruokohelpin käyttö polttoaineena (Olli Reinikainen, Vapo Oy) 12:45 Ruokohelven tuotanto viljelijän näkökulmasta (Jari Korhonen, Sotkamo) 13:00 Biokaasun kannattavuus (Esa Aro-Heinilä, MTT) 13:30 Maatilan biokaasuratkaisut (Timo Heusala, ELBio Oy) 13:50 Kahvi 14:10 Eloperäiset jätteet (Unto Ritvanen, Kainuun ympäristökeskus) 14:25 Rahoittajan näkökulma (Keijo Kunnari, Kainuun TE-keskus) 14:40 Päästökauppa ja sen merkitys Kainuulle (Markus Tykkyläinen, Kainuun Energia Oy) 15:00 Bioenergian tulevaisuus Kainuussa (Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus) 15:20 Keskustelu 15:30 Tutustuminen Kainuun Opiston pellettilämmitysjärjestelmään Lähienergia-lehden toimituskunta Päätoimittaja: Timo Karjalainen kehityspäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti, p. 040 560 2577 timo.karjalainen@oulu.fi Martti Blomberg projektipäällikkö Kainuun raskaskonealan uudet liiketoimintamahdollisuudet - kehittämishanke Kainuun Etu Oy, p. 044 551 4639 martti.blomberg@kainuunetu.fi Nina Leinonen järjestösihteeri, projektipäällikkö Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma, MTK-Kainuu ry, p. 050 535 2020 nina.leinonen@mtk.fi Pekka Moilanen bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus, p. 044 7104384, pekka.moilanen@metsakeskus.fi Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus, p. 0400 238 056 tatu.turunen@ymparisto.fi Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö Peltoenergia Kainuussa - hanke MTT Sotkamo, p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Sivunvalmistus: Kainuun Sanomat / Juha Neuvonen. Painopaikka: Pyhäjokiseudun kirjapaino Oy, Kajaani.