Miten ja mistä metsäenergiaa Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Vapo - konserni
18.4.2011 Halkometsistä sahoille ja soille Vuonna 1945 Suomi lämmitettiin 7,5 miljoonalla kuutiolla halkoja, joita oli tekemässä 30 000 miestä ja kuljettamassa 12 000 hevosta. Tänä päivänä puu ja turve varmistaa sähkön ja kaukolämmön tuotannon. 2011 1945 3 Turve tuo lämpöä miljoonan suomalaisen arkeen.
18.4.2011 Vapo tänään Vapo on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 720 milj. euroa ja henkilöstön määrä 1250. 4 Soiden suojelu on tärkeää. Turveteollisuus käyttää suoalasta alle 1 prosenttia.
Vapon tuotteet Vapo Biopolttoaineet biopolttoaineet: energiaturve, puu, pelletit ja peltoenergia ympäristöturpeet laitevalmistus Vapo Timber Oy sahatavara Vapo Biolämpö paikallisilla biopolttoaineilla tuotettava, paikallinen ja alueellinen lämpö ja höyry Vapo Ympäristö Kekkilä, Mustankorkea Vapo-konsernin liiketoiminnan ja strategian kehitys Vapo-konsernin laatu-, työturvallisuusja ympäristötoiminnot 5 Turve työllistää.
Metsäenergia tänään
Suomalaiset haluavat lisää kotimaista energiaa 18.4.2011 Suomen nykyinen energiaomavaraisuus on vain 30 prosenttia sen pitäisi olla paljon suurempi. Myös EU peräänkuuluttaa energiaomavaraisuuden vahvistamista. Suomen omat energiaresurssit ovat merkittävät. Kestävän energiatulevaisuuden kannalta Suomi on rikas maa: meillä on mittavasti vesivoimaa, metsää, turvetta ja muuta bioenergiaa, maalämpöä ja tuulienergiaa sekä tulevaisuudessa myös aaltoenergiaa. 90 % suomalaisista kannattaakin kotimaisen energian lisäämistä.* * Taloustutkimus, syyskuu 2009
Puuenergian käyttöpaikat Inari 18.4.2011 Kittilä yli 300.000 MWh 200.000 300.000 MWh 100.000 200.000 MWh 50.000-100.000 MWh 20.000-50.000 MWh 5.000-20.000 MWh alle 5.000 MWh Pello Tornio Haukipudas Oulu Salla Kemijärvi Rovaniemi Posio Suomussalmi Vaala Puolanka Hyrynsalmi Kestilä Ristijärvi Haapavesi Paltamo Kokkola Kajaani Pietarsaari Nivala Kärsämäki Sotkamo Haapajärvi Vieremä Nurmes Lieksa Pankakoski Ylistaro Pihtipudas Kuopio Juuka Outokumpu Alavus Jyväskylä Suonenjok Ilomantsi i Joensuu Leppävirta Seinäjoki Hankasalmi Rääkkylä Kaskinen Pieksämäki Kankaanpää Mänttä- Vilppula Savonlinna MikkeliJuva Padasjoki Tampere Pori Puumala Heinola Mäntyharju Simpele Rauma Urjala Lahti Iitti Kuusankoski Säkylä Forssa Turenki Myllykoski Somero Lohja Nurmijär vi
Energiaturpeen käyttöpaikat Ivalo 18.4.2011 Kittilä Salla Kemijärvi Ylitornio Rovaniemi Kemi Oulu yli 2.000.000 MWh yli 1.000.000 MWh 500.000-1.000.000 MWh 100.000-500.000 MWh 50.000-100.000 MWh alle 50.000 MWh Kajaani Haapavesi Kokkola Sotkamo Nurmes Pietarsaari Lapinlahti Lieksa Lapua Sorsasalo Kuopio Ilomantsi Seinäjoki Äänekoski Outokumpui Koskenkorva Joensuu Ähtäri Jyväskylä Varkaus Kankaanpää Jämsänkoski Pieksämäki Savonlinna Juva Kaanaa Mänttä Kaipola Mikkeli Tampere Heinola Pori Valkeakoski Simpele Rauma Myllykoski Lappeenranta Kuusankoski Kauttua Hämeenlinna Anjalankoski Forssa Kotka Kerava Salo
18.4.2011 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 100 % muu uusiutuvat 80 % turve 60 % maakaasu 40 % 20 % öljy kivihiili 0 % 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Lähde: Energiateollisuus 20.1.2010
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2009 - polttoaine-energia yhteensä 57,8 TWh 18.4.2011 Uusiutuvat 14 % Öljy 7 % Muut 2 % Kivihiili 26 % Turve 16 % Maakaasu 35 % Lähde: Energiateollisuus 20.1.2010
Lisää uusiutuvaa energiaa
18.4.2011 Maailmanlaajuiset haasteet Energian riittävyyden varmistaminen Energiaomavaraisuuden ja paikallisen tuotannon lisääminen Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen
EU kannustaa uusiutuviin ja paikallisiin 18.4.2011 20-20-20 Energian tarve maailmanlaajuisesti on kasvussa väestönkasvun ja elintason nousun myötä. EU:n tavoite on lisätä merkittävästi paikallisten energiamuotojen ja uusiutuvan energian tuotantoa ja osuutta. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian tuotantonsa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin.
Uusiutuvan energian lisäys Suomen primaarienergiana 2005-2020 % 12.1.2011 Lisäys primaarienergiana 39,2 TWh ja lopullisena energiana 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Muut = vesi, pelletti, jäte, pelto jne. 15
Kotimaisen polttoaineen saatavuus tulevaisuudessa 18.4.2011 PUU Suomen metsävarat mahdollistavat puun hyvän saatavuuden Tarvitaan energiapuun erilliskorjuuta Puun tarjonta markkinoille voi muodostua ongelmaksi Energiapuuta riittää, mikäli sitä saadaan markkinoille tasaisesti ja tuotantoketju saadaan kustannustehokkaaksi. TURVE Tarvitaan alan yhteisiä ponnisteluja luvallistettujen turvetuotantopinta-alojen pitämiseksi riittävällä tasolla - Jos turveteollisuus voisi hyödyntää 2 % Suomen suopinta-alasta, niin turvepolttoaineen saatavuus olisi turvattu nykykäyttötasolla pitkälle vuosisadan jälkipuoliskolle - Ei ole oikeasti luonnonsuojelukysymys vaan jotain muuta Turvetta riittää, mikäli turveteollisuus saa luvallistettua riittävät pinta-alat
Suomen soiden ja metsien kokonaisenergiasisältö verrattuna Norjan ja Pohjanmeren öljyn energiasisältöön 18.4.2011 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 TWh Turvevarat Puusto Öljy Suomi Norja Pohjanmeri Teknisesti käyttökelpoiset turvevarat Nyrönen, Klemetti/KP, 15.6.-06
18.4.2011
18.4.2011 Suomen bioenergiapotentiaali, TWh 58100/13000 = nykyinen käyttö 40 30 20 10 Turve, kasvu ja käyttö Turvevarat Metsähake Jätteet Puun pienkäyttö Peltoenergia Metsäteoll. jäteliemet Metsäteoll. puupolttoaineet Hakkuusäästö, runkopuu K.Mutka/KP 6.2.-08
Pari faktaa puusta ja turpeesta
18.4.2011 Seospoltto puu ja turve Turve vähentää kattilan likaantumista turpeen sisältämä rikki ja tuhka vähentävät kerrostumien muodostumista kattilaan ja siten myös nuohoustarvetta turve vähentää petihiekan agglomeroitumisriskiä ja vaihtotarvetta Lähteet: Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa,vtt Paikalliset polttoaineet Suomen huoltovarmuuden perusta, VTT, Vapo
18.4.2011 Seospoltto puu ja turve Turve vähentää kattilan korroosioriskiä turpeen sisältämä rikki sitoo puun poltossa muodostuvia korrodoivia alkaliklorideita alkalisulfaateiksi Lähteet: Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa, VTT Biopolttoaineiden käyttö, ominaisuudet ja vertailu muihin polttoaineisiin, Eija Alakangas, VTT
18.4.2011 Seospoltto puu ja turve Turve tasaa ja parantaa polttoaine-seoksen laatua sekä parantaa kattilan toimivuutta ja laitoksen käytettävyyttä kosteusvaihtelut tasoittuvat kuljettimien kapasiteetti täyden tehon tuottamiseksi riittää tehontuottokyky säilyy kattilan pysyessä puhtaampana petihiekan agglomeroitumis-riski alenee ja vaihtotarve vähenee Lähteet: Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa, VTT Paikalliset polttoaineet Suomen huoltovarmuuden perusta, VTT, Vapo Biopolttoaineiden käyttö, ominaisuudet ja vertailu muihin polttoaineisiin, Eija Alakangas, VTT
18.4.2011 Seospoltto puu ja turve mg/mj 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Pienhiukkaspäästöt (PM2,5) leijukattilassa, m g/mj Puupolttoaineet Jyrsinturve Puupolttoaineet 70 % + jyrsinturve 30 % Seossuhteen %-osuudet energiamäärästä Turve vähentää puun polton pienhiukkaspäästöjä kun 30 % puupolttoaineesta *) korvataan turpeella leijukerrospoltossa, niin pienhiukkaspäästöt (PM 2,5 ) alenevat 1/3:n verran *) energiamäärästä Lähteet FINE/HIUKE, VTT Paikalliset polttoaineet Suomen huoltovarmuuden perusta, VTT, Vapo
4 Turpeen tuotanto 60 000 ha Turpeen kasvu 6mlj. ha 3 Käyttö 3,28 milj. t Kertymä 3,44 milj. t 1 2 Turpeen energiakäyttö ja Soiden hiilensidonta ovat Tasapainossa Suomessa Mäkilä 2009
Turpeen ja kivihiilen vertailu Turve n. 3 000 v Kivihiili n. 300 000 000 v Kivihiili/ turve ikä = 100 000 kertainen Turvekerrostuma voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisaikana Normaali turvekerros hajoaa jatkuvasti hiljalleen metaaniksi ja vedeksi. * Turpeesta voi syntyä kivihiiltä vain mikäli turvekerrostuma hautautuu syvälle sedimenttien alle ja joutuu korkeaan lämpötilaan (ja paineeseen). * Vanhoja turpeita (yli 50 000 v) tavataan vain tektonisilla alueilla, jossa turvekerrostuman pohja vajoaa ja suo kasvaa pinnalta uutta turvetta.
Turve vs. öljy/suomi vs. Norja SUOMEN TURVE- JA NORJAN ÖLJYNTUOTANNON ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU (2008) Suomessa esitetään turpeen käytöstä luopumista ilmastosyistä (mm. Suomen tiedeakatemia syksyllä 2010) Suomen turvetuotannon KHK -vaikutus: n. 8,5 milj. tco2/v Suomen kivihiilen käytön poltoaine KHK vaikutus n. 8,9 milj. tco2/v (ei sisällä louhinta-, jauhatus-, kuljetuspäästöjä) Suomen puuenenergian KHK vaikutus n. 32,5 milj. tco2/v Norjan öljyntuotannon KHK -vaikutus: n. 260 milj. tco2/v ( 2,4 milj. bar/pv ) Kukaan Norjassa ei ole esittänyt öljyntuotannon lopettamista, jotta maailma pelastuisi Norjassa tehdään öljyllä bisnestä, mutta Suomessa yritetään selvitä turpeella kylmistä talvista -