Helsingin matkailun kehitys vuonna 21 Yli 2,5 miljoonaa yöpymistä vuonna 21 Helsingin rekisteröidyissä majoitusliikkeissä oli vuonna 21 lähes 2,54 miljoonaa yöpymistä. Vähennystä edellisvuodesta oli noin 5. yöpymistä (- 2, %). Vuonna 2, jolloin Helsinki oli Euroopan kulttuurikaupunki, kokonaisyöpymismäärä oli 2,59 miljoonaa ja vuonna 1999 2,4 miljoonaa. Yöpymismäärät ylittivät edellisvuoden luvut selvästi vielä tammi-helmikuussa, mutta sen jälkeen luvut jäivät joka kuukausi alle vuoden 2 lukujen. Voimakkainta väheneminen oli 11.9.21 tapahtuneen New Yorkin terrori-iskun jälkeen lokajoulukuussa. Ulkomaalaisyöpymisten osuus 6 % Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyistä yöpymisistä tuli vuonna 21 ulkomailta 59,7 %. Helsingin matkailun kansainvälistyminen jatkui, sillä vuonna 2 ulkomaalaisyöpymisten osuus oli yli kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi. Elokuussa 73 % yöpymisestä tuli maamme rajojen ulkopuolelta. Kotimaan yöpymiset ylittivät ulkomaalaisyöpymiset ainoastaan marraskuussa. Kotimaiset yöpymiset vähenivät vuoden kaikkina kuukausina ja voimakkaimmin maalishuhtikuussa. Koko vuoden vähennys oli 5,8 %. Ulkomaalaisyöpymiset sen sijaan lisääntyivät sekä tammi-huhtikuussa että heinä-elokuussa. Koko vuoden 21 yöpymismäärä ulkomailta kasvoikin hieman (+,7 %) edellisvuodesta (kts. kuvio 2). Kesän (touko-syyskuu) yöpymismäärät laskivat runsaalla 24. yöpymisellä (- 1,9 %). Talvikauden (loka-huhtikuu) yöpymisluvut sen sijaan nousivat yli 4.:lla (+3,2 %) ja ylittivät nyt ensi kerran kesäkauden luvut. Kesäkauden yöpymisten osuus koko maan yöpymisistä (15, %) laski hieman kesästä 2, kun taas talvikauden yöpymisten osuus (17,2 %) kasvoi (kts. taulukko 1.) 35 3 25 2 15 1 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 KUVIO 1. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä 1999-21 1999 2 21 KUVIO 2. Suomalais- ja ulkomaalaisyöpymiset Helsingissä kuukausittain 21 suomalaisyöpymiset ulkomaalaisyöpymiset TAULUKKO 1. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä 1996-21 ja osuus koko maan yöpymisistä yöpymiset osuus koko maan yöpymisistä muutos abs. edellisestä vuodesta muutos % edellisestä vuodesta v. 1996 2 47 985 14,6 % 133 179 7, % v. 1997 2 224 931 14,9 % 176 946 8,6 % v. 1998 2 267 518 14,8 % 42 587 1,9 % v. 1999 2 43 635 15,4 % 136 117 6, % v. 2 2 589 44 16,1 % 185 49 7,7 % v. 21 2 537 36 15,8 % -51 684-2, % Kesä 1997 (touko-syys) 1 148 929 14, % 11 61 9,7 % Kesä 1998 (touko-syys) 1 147 86 13,8 % -1 843 -,2 % Kesä 1999 (touko-syys) 1 27 152 14,4 % 6 66 5,2 % Kesä 2 (touko-syys) 1 38 438 15,4 % 11 286 8,4 % Kesä 21 (touko-syys) 1 287 15 15, % -24 332-1,9 % Talvi 1996-97 (loka-huhti) 1 59 649 16,2 % 123 811 13,2 % Talvi 1997-98 (loka-huhti) 1 97 29 15,8 % 37 56 3,5 % Talvi 1998-99 (loka-huhti) 1 155 123 16,2 % 57 914 5,3 % Talvi 1999- (loka-huhti) 1 251 936 17, % 96 813 8,4 % Talvi 2-1 (loka-huhti) 1 291 839 17,2 % 4 63 3,2 %
Helsingin matkailun kehitys vuonna 21 2 Yli 6 % amerikkalaisyöpymisistä Helsingissä Helsingin osuus koko maan vuotuisista yöpymisluvuista oli vuonna 21 korkein (61,1 %) Yhdysvalloista tulleiden kohdalla. Osuus nousi edellisvuodesta, jolloin se oli 59,3 %. Myös japanilaisten yöpymisistä Suomessa yli puolet (51,6 %) kirjattiin Helsingissä, vaikka osuus hieman pienenikin vuodesta 2. Espanjasta ja Iso-Britanniasta tulleiden yöpymisluvuissa Helsingin markkinaosuus oli lähes puolet (kts. kuvio 3). Venäläisyöpymiset voimakkaassa kasvussa Vuonna 21 yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä pienenivät 2, % edellisvuodesta kotimaan matkailun laskun (- 5,8 %) johdosta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät kuitenkin edelleen lievästi (+,7 %). Ulkomaalaisista brittiyöpymisiä kertyi eniten. Seuraavilla sijoilla olivat Venäjältä, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Saksasta tulleet. Yöpymisten kasvu Venäjän kohdalla oli erityisen suuri (+ 12 %), mutta myös Saksasta lisäys oli 8 %. Iso-Britanniasta ja USA:sta kirjattiin lievää kasvua. Muita merkittäviä kasvumarkkinoita olivat Norja, Alankomaat, Espanja ja Kiina. Eniten yöpymiset vähenivät Japanista, Ranskasta, Itävallasta ja Etelä-Koreasta. Kotimaiset yöpymiset laskivat Helsingissä vuonna 21 enemmän kuin koko maassa keskimäärin ulkomaalaisyöpymisten kasvun ollessa hieman alhaisempi kuin koko Suomessa. Saksalais-, norjalais- ja kiinalaisyöpymiset lisääntyivät Helsingissä suhteellisesti koko maata nopeammin. Sen sijaan yöpymiset Japanista ja Ranskasta lisääntyivät Suomessa, vaikka vähenivätkin Helsingissä (kts. taulukko 2). 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 KUVIO 3. Ulkomaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä asuinmaittain 2 ja 21 sekä osuus koko maan yöpymisistä 21 2 2 1 markkinao suus 21 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, % TAULUKKO 2. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä ja %-muutos edellisestä vuodesta Helsingissä ja koko maassa HELSINKI KOKO MAA I-XII/2 I-XII/21 Muutos >1, % Muutos >1, % Yhteensä 2 589 44 2 537 36-2, %,1 % Ulkomaat 1 54 52 1 515 59,7 % 1,7 % Suomi 1 84 542 1 21 77-5,8 % -,4 % Iso-Britannia 179 946 182 48 1,4 % 1,2 % Venäjä 138 618 155 281 12, % 14, % Ruotsi 145 362 142 568-1,9 % -6,3 % USA 134 14 134 72,4 % -2,4 % Saksa 117 77 126 446 8, % 1,9 % Japani 77 489 74 12-4,5 %,9 % Italia 61 593 57 363-6,9 % -5,3 % Norja 45 865 55 721 21,5 % 13,9 % Alankomaat 41 88 46 97 1,1 % 3,5 % Ranska 45 616 42 333-7,2 % 7,2 % Tanska 42 535 41 66-2,1 % -3,2 % Espanja 36 9 4 642 1,1 % 6,9 % Viro 36 268 34 792-4,1 % -6,9 % Kiina 19 481 32 86 68,7 % 36,5 % Sveitsi 27 1 29 11 7,8 % 12,4 % Belgia 16 162 16 44 1,5 % 2,3 % Kanada 11 582 13 224 14,2 % 9,1 % Itävalta 16 46 12 683-22,7 % 5,9 % Australia 1 266 11 982 16,7 % 12,5 % Irlanti 8 658 1 693 23,5 % 37,1 % Puola 12 92 1 546-18,3 % -7,8 % Unkari 9 888 9 96-8, % -1,2 % Kreikka 1 9 8 368-23,2 % -29, % Latvia 9 884 7 776-21,3 % 1,4 % Etelä-Korea 1 688 6 713-37,2 % -21,1 % Israel 7 66 6 479-14,8 % -12,1 % Intia 8 198 6 431-21,6 %,4 % Portugali 6 181 6 59-2, % 16,2 % Tšekki 6 635 5 511-16,9 % 22,8 % Liettua 5 216 4 722-9,5 % -2,2 % Turkki 4 911 3 842-21,8 % -19,1 % Islanti 3 764 3 52-7, % 1,6 % Taiwan 2 85 3 263 14,5 % -,9 % Brasilia 3 46 2 77-11,1 %,9 % Uusi-Seelanti 2 6 1 987 -,9 % 1,8 % Muut maat 186 973 167 535-1,4 % - 6,1 %, %
Helsingin matkailun kehitys vuonna 21 3 Majoituskapasiteetti kasvoi edelleen Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna 21 keskimäärin 14.166 vuodepaikkaa vastaavan luvun ollessa vuonna 2 13.819 vuodepaikkaa. Huoneiden määrä kasvoi vuoden 21 aikana yli sadalla määrän ollessa keskimäärin 7.391 (7.256 huonetta vuonna 2). Koko majoituskapasiteetista oli vuodepaikoissa mitattuna hotellien osuus lähes 95 % (13.416). Huoneita Helsingin 45 hotellissa oli vuonna 21 käytössä keskimäärin 7.14. Huonekäyttöaste lähes 66,5 % Majoituskapasiteetin kasvu ja yöpymismäärien lasku johti Helsingin majoitusliikkeiden huonekäyttöasteen lievään laskuun vuonna 21. Keskimääräinen käyttöaste oli 66,5 %, kun se vuonna 2 oli 68,3 %. Elokuussa 21 käyttöaste nousi jälleen erittäin korkealle eli 83,5 %:iin. Myös Helsingin matkailun perinteisesti hiljaisimpana kuukautena eli joulukuussa huonekäyttöaste pysytteli 5 %:n yläpuolella. Yöpymisen keskihinta oli Helsingissä 68,7 EUR. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 66,1 EUR. Keskihinta oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla vuoden 21 syyskuussa (78, EUR). Vuoden alhaisin keskihinta kirjattiin heinäkuussa ( 45,8 EUR) (kts. kuvio 4). Majoitusmyynnin arvo nousi runsaaseen 174 miljoonaan euroon. Luku oli 3,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2. Myynnin arvo oli korkein elo- ( 18,1 milj. EUR) ja kesäkuussa (17,9 milj. EUR). Alhaisimmillaan arvo oli joulukuussa (9,7 milj. EUR). keskihinta 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 EUR 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, 45, 4, KUVIO 4. Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisen keskihinta (EUR) ja huonekäyttöaste, I/1999-XII/21 keskihinta käyttöaste % = talvi (loka-huhtikuu) = kesä (touko-syyskuu) KUVIO 5. Yöpymiset majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen mukaan, I/1999-XII/21 Vapaa-aika A mmattiin liittyvät % 9, 85, 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, 45, 4, käyttöaste Vähennystä sekä työ- että vapaa-ajan matkailussa Vapaa-ajan matkailu kotimaasta väheni selvimmin vuonna 21. Myös työajan matkailu kokonaisuudessaan laski, kun sen sijaan vapaa-ajan matkailu ulkomailta kasvoi edellisvuodesta yli 8 %. Kasvu oli voimakkainta kesäkuukausina ja maaliskuussa. Välittömästi New Yorkin terrori-iskun jälkeen lokakuussa vapaa-ajan matkailu ulkomailta putosi voimakkaasti, mutta elpyi jo marraskuussa. Kotimaan vapaa-ajan matkailu väheni joulukuuta lukuun ottamatta joka kuukausi. Yöpymiset jakautuivat vuonna 21 Helsingin majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen mukaan seuraavasti: vapaa-aika 38 %, työaika 51 %, muu 11 %. = talvi (loka-huhtikuu) = kesä (touko-syyskuu) Kansainväliset kongressit vähenivät Helsingissä järjestettiin vuonna 21 89 kansainvälistä kongressia, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuonna 2 (18 kpl). Kongressit olivat myös edellisvuotta pienempiä, sillä osanottajamäärä (2.68) pieneni lähes 1.:lla vuodesta 2. Helsingin osuus koko Suomen kongressivieraista putosi runsaaseen 37 %:iin, kun se edellisvuonna oli vielä yli 5 %.
Helsingin matkailun tunnuslukuja kehitys - Helsinki vuonna Tourism 21 Statistics 12 / 2 4 Lentoliikenne ennallaan vuonna 21 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli vuonna 21 hieman yli 1 miljoonaa eli,3 % enemmän kuin edellisvuonna. Kansainvälinen liikenne (7 milj. matkustajaa) kasvoi prosentin verran kotimaan liikenteen (3 milj. matkustajaa) vähentyessä runsaalla prosentilla. Lentoliikenne kasvoi selvästi tammi-elokuussa, mutta kääntyi loppuvuonna syyskuun terrori-iskujen myötä voimakkaaseen laskuun. Liikenteen kasvu oli voimakkaimmillaan kesäkuussa (+ 6,7 %) ja väheneminen suurin joulukuussa (- 12,6 %) (kts. kuvio 6). 8 7 6 5 4 3 2 1 KUVIO 6. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne 2-21 8 7 6 5 4 3 2 1 Laivaliikenne Helsingin satamissa väheni 3 % Helsingin satamien ulkomaanliikenteen kokonaismatkustajamäärä vuonna 21 oli 8,98 miljoonaa eli 2,9 % vähemmän kuin vuonna 2 (9,25 miljoonaa). Viron liikenteen osuus oli 6, miljoonaa (- 3,2 %) ja Ruotsin liikenteen osuus 2,6 miljoonaa (-2,6 %). Liikenne väheni selvästi alkuvuonna 21, mutta nousi heinäkuussa edellisvuoden tasolle. Syys- ja joulukuussa matkustajamäärät ylittivät vuoden 2 luvut. Ruotsin liikenne kääntyi nousuun heinäkuussa ja kasvoi selvästi edellisvuodesta syysjoulukuussa. Viron liikenne sen sijaan väheni elo-syyskuuta lukuun ottamatta kaikkina vuoden kuukausina (kts. kuvio 7). Matkailuneuvonnan kävijämäärissä jälleen uusi ennätys KUVIO 7. Helsingin satamien matkustajaliikenne (saapuneet ja lähteneet) 2-21 KUVIO 1 2 7. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri maiden välillä vuonna 2 1 1 1 9 8 7 6 5 4 kansainvälinen 2 kansainvälinen 21 kotimaa 2 kotimaa 21 2 21 Helsingin kaupungin matkailutoimiston asiakaspalvelun (Pohjoisesplanadi 19) kävijämäärissä kirjattiin vuonna 21 jälleen uusi ennätys eli 326. kävijää. Se oli 8 % enemmän kuin vuonna 2. Elokuussa rikottiin matkailutoimiston kaikkien aikojen kuukausikävijäennätys, kun kävijöitä oli kuukaudessa 66 4. Myös heinäkuun kävijämäärä (64.9) ylitti selvästi aiempien vuosien tason (kts. kuvio 8). Lisäksi neuvontaa annettiin puhelimitse yli 2. asiakkaalle sekä kirjeitse, fakseilla ja sähköpostilla yli 4.5 asiakkaalle. Matkailutoimiston Helsinki Help-turistineuvojat opastivat kesä - elokuussa 13. asiakasta. Kaiken kaikkiaan matkailutoimisto palveli vuonna 21 yli 453. Helsinkitietoa tarvinnutta asiakasta. Neuvonnan aukioloaika pidentyi toukokuun alusta alkaen siten, että aukioloaika lisääntyi 11 tuntia viikossa. Uutta oli aukiolo talvisunnuntaisin. 7 6 5 4 3 2 1 KUVIO 8. Helsingin matkailutoimiston asiakaspalvelun kävijämäärät 2 ja 21 2 21
Helsingin matkailun kehitys vuonna 21 5 Helsinki Euroopan kuudenneksi suosituin risteilysatama Helsinki oli vuonna 21 Cruise Europe News-lehden mukaan Euroopan kuudenneksi suosituin risteilysatama. Kärjessä olivat Pietari, Kööpenhamina ja Lissabon. Helsinkiin tehtiin kaikkiaan 19 risteilyvierailua (24 vuonna 2). Näillä aluksilla oli kaikkiaan 148. matkustajaa. Linnanmäellä jälleen yli miljoona kävijää Linnanmäki oli edelleen Helsingin suosituin kohde kävijämäärän ollessa lähes yhtä suuren kuin vuonna 2 eli 1,5 miljoonaa. Toiseksi suosituin kohde oli Suomenlinna (65. kävijää) ja kolmanneksi suosituin kävijämääriään selvästi kasvattanut Temppeliaukion kirkko (517. kävijää). Korkeasaaren eläintarhan suosio sen sijaan hiipui jonkin verran, mutta sielläkin kävijöitä oli yli puoli miljoonaa. Museoista suosiotaan lisäsi eniten nyt koko vuoden avoinna ollut uudistunut Suomen Kansallismuseo (14. kävijää). Kulttuurikaupunkivuosi 2 nosti selvästi monien kohteiden kävijämääriä. Vuonna 21 palattiin jälleen lähemmäksi normaaleja kävijämääriä, mikä näkyi useissa käyntikohteissa pienentyvinä kävijämäärälukuina (kts. taulukko 3). TAULUKKO 3. Kävijämäärät Helsingin tärkeimmissä käyntikohteissa 2 ja 21 v. 2 v. 21 Muutos, % Linnanmäen huvipuisto 1 55 532 1 49 747 -,5 % Suomenlinna 671 85 646 369-3,8 % Temppeliaukion kirkko 495 12 516 574 4,3 % Korkeasaaren eläintarha 557 697 55 8-9,3 % Helsingin Ortodoksinen Srk / Uspenskin katedraali 45 4 451 6,3 % Helsingin Juhlaviikot 321 872 289 245-1,1 % Ateneumin taidemuseo 249 967 143.39-47,4 % Helsingin Tuomiokirkko 216 917 255 47 17,7 % Casino RAY 229 4 23 452,6 % Nykytaiteen Museo Kiasma 263 8 227 477-13,5 % Postimuseo 169 475 188 118 11, % Helsingin kaupungin taidemuseo / Tennispalatsi 147 236 154 889 5,2 % Suomen Kansallismuseo 114 199 139 828 22,4 % Linnanmäen museo 117 64 132 898 13, % Helsingin kaupungin talvipuutarha 114 317 17 568-5,9 % Luonnontieteellinen Museo (Eläinmuseo) 83 927 72 59-14,1 % Helsingin Tuomiokirkon krypta 15 494 66 71-36,8 % Taideteollisuusmuseo 59 114 62 748 6,1 % Seurasaaren Ulkomuseo 51 683 55 95 8,3 % Amos Andersonin Taidemuseo 52 42 5 273-4,1 % Helsingin yliopiston kasvitiet. puutarha 58 226 4 1-31,1 % Olympiastadion 35 66 35 667,2 % Sukellusvene Vesikko/Sotamuseo 25 11 29 51 17,6 % Helsingin Kaupungin Taidemuseo/Meilahti 39 457 28 673-27,3 % Suomen Rakennustaiteen Museo 24 6 25 6 4,1 % Suomen Urheilumuseo 2 453 2 137-1,5 % Urho Kekkosen Museo Tamminiemi 22 956 19 528-14,9 % Sotamuseo 24 153 17 98-25,9 % Tekniikan Museo 14 4 16 38 11,4 % Sederholmin talo / Helsingin kaupunginmuseo 13 587 14 778 8,8 % Tuomarinkylän Museo & Lastenmuseo / Helsingin kaupunginmuseo 13 892 13 526-2,6 % Suomen Valokuvataiteen Museo 21 137 13 454-36,3 % Raitioliikennemuseo / Helsingin kaupunginmuseo 14 358 12 6-16, % Eherensvärd-Museo.. 11 362.. Finlandia-talo/ infoshop 24 33 11 128-54,3 % Helsingin Kaupunginmuseo 1 98 1 836 -,7 % Maneesi / Sotamuseo 11 355 1 356-8,8 % Helsingin kaupungin matkailu- Helsinki City Tourist & ja kongressitoimisto Convention Bureau Lähteet: Sources: Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, P.O. Box 1 Tilastokeskus Statistics Finland FIN-99 Helsingin kaupunki FIN-99 City of Helsinki Merenkulkuhallitus Finnish Maritime Administration p. (9)169 3757, faksi (9)169 3839 tel. (9)169 3757, fax (9)169 3839 Ilmailulaitos Civil Aviation Administration E-mail: tourist.info@hel.fi E-mail: tourist.info@hel.fi Tuomas Santasalo Ky Tuomas Santasalo Ltd. www.hel.fi/tourism www.hel.fi/tourism