Sibelius-Akatemia 24 24/2001-02 1.3.2002 Äänenkuljettaja 1
Sisältö Äänenkuljettaja 24/2001-02 Pekka Vapaavuori: Pääkirjoitus 3 Tuula Kotilainen: Public Hearing Euroopan Parlamentissa 3 Jari Perkiömäki: Erikoistumisesta ja monialaosaamisesta 4 Eija Somervuori: Arvot kätännön työn ohjenuorana 5 Matti Raekallio: Demokratiasta vielä 6 Ensikonsertoijat syksy 2002 - kevät 2003 6 Opintoasioita 6 Opiskelijavalinnat 2002 8 Meillä ja muualla 9 Soitinrakennuskurssi 10 Palkat 1.3.2002 alkaen 11 Konsertteja 12 Ylioppilaskunta/The Student s Union 12 Ruokalista 14 Menu 15 OTN 16 Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Materiaali toimittajalle viimeistään maanantaina. Toimitusneuvosto: Pekka Vapaavuori, Tuula Linsiö, Matti Perttula ja Ville Sumelles Toimitus ja taitto: Tuulikki Väänänen ISSN 1455-4313 2 Äänenkuljettaja
Pääkirjoitus Yliopistojen tulosohjausjärjestelmän kehittämistyöryhmä on jälleen kokoontunut pohtimaan, olisiko nykyiselle rahoitusmallille löydettävissä selkeitä, yksinkertaisia ja kaikille yliopistoille sopivia vaihtoehtoja. Työryhmä tutustui vastajulkaistuun ammattikorkeakoulujen rahoitusryhmän muistioon ja eräisiin ulkomaisiin malleihin. Kun yliopistojen rahoitusperusteissa on painotettu voimakkaasti tutkintoja, ammattikorkeakoulut ovat saaneet rahansa yksinomaan läsnäolevien opiskelijoiden lukumäärän perusteella. Tosin on muistettava, että laskennan perusteena on ollut vain normiaikainen opiskelu (musiikissa 4 ½ vuotta). Tuon ajan ylittävään opiskeluun ei rahaa ole tullut. Esitetyssä uudessa mallissa amk:jen rahoitus määräytyy neljän eri tekijän perusteella. Pohjalla on kaikille tuleva tasasuuruinen erä (4 %), jolla taataan amk:n koosta riip- pumatta sen tietyt perustoiminnot. Suurin rahoituserä (61 %) tulisi edelleen normiaikaisen opiskelijamärän perusteella. Suoritettujen tutkintojen painoarvoksi mallissa esitetään 25 % ja tutkimus- ja kehitystyölle annetaan 25 % paino. Englannissa rahoitusmallin perustana on periaatteessa yliopistojen jatkuva ja perusteellinen laadun arviointi. Laatukriteereiden mittaaminen on kuitenkin osoittautunut niin vaikeaksi, että arvioinnilla ei lopulta ole vaikutusta rahoitukseen, joka lasketaan standardiresurssien ja erinäisten sopeuttamistoimenpiteiden perusteella. Ruotsissa koulutus- ja tutkimusbudjetit on erotettu toisistaan. Koulutussektorilla korostuu suoritettujen opintoviikkojen määrä, mutta tutkinnoillekin sovitaan minimimäärät. Tutkimusbudjetissa annetaan rahat tutkimushenkilöstön palkkaukseen ja perustutkimusinfrastruktuuriin. Opintosuoritteista ja opiskelijamääristä tehdään tulossopimus. Hollannissa rahoituksen perustana on vuodesta 1999 lähtien ollut tutkintojen määrä, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä ja yliopistokohtainen kiinteä osuus. Osa rahoituksesta jaetaan tutkimuksen perusteella. Siinä otetaan huomioon paitsi tohtorintutkinnot myös tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi. Rahoitus on sidottu tulosvastuuseen, joka on ulotettu myös opiskelijoihin lukukausimaksujen muodossa. Tällaisista tekijöistä pitäisi seuraavan kauden 2004-2006 rahoitusmallin kriteerien löytyä. Vai keksisikö joku vielä muita, mieluimmin myös taidealojen erityispiirteet huomioon ottavia, yleisesti hyväksyttävissä olevia yksinkertaisia mittareita? Pekka Vapaavuori Public Hearing Euroopan Parlamentissa Olin seuraamassa Euroopan parlamentin järjestämää kuulemistilaisuutta Brysselissä. Aiheena oli EU:n ja siihen vielä kuulumattomien Euroopan maiden yliopistojen ja korkeakoulutuksen näkymät. Tilaisuus sinänsä oli tiivis ja tehokas: alustajat sanoivat asiansa 10 minuutissa. Sessio jakautui kahteen eri osaan: analysoivaan ja konkreettisia ehdotuksia sisältävään. Kummankin osan lopussa läsnäolevat parlamentaarikot ja kutsutut asiantuntijat esittivät kysymyksiä alustajille heidän esitystensä johdosta. Kuulemistilaisuuden puheenjohtajana toimi Michel Rocard, joka on Euroopan parlamentin Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, media- ja urheilukomitean puheenjohtaja. Seuraavanlaisia asioita tuli esiin: Euroopan opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, Jugoslaviasta tuleva Martina Vukasovic käytti hyvin napakan puheenvuoron opiskelijoiden näkökulmasta. Liiton kanta on lukukausimaksuja vastaan. Ne johtavat elitismiin, opiskelu ei saa olla bisnestä tai hyödyke. - Yliopiston on vastattava laadusta, autonomiaan on liityttävä vastuuta. Yliopisto ei voi olla supermarket, joka tarjoaa paljon ja halvalla. Itsearviointia on pidettävä yllä, opiskelijan on saatava laadukasta koulutusta. Opiskelijalla täytyy olla aikaa myös elämiseen ja opintojen ulkopuoliseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Tukijärjestelmien tulee olla kunnossa:; työssä ei pitäisi käydä elämisen vuoksi. Useampikin puhuja käsitteli yliopistojen roolia Euroopassa. Niiden tulisi olla moottoreita, niiden pitäisi muodostaa vahvuustekijä maailman koulutusalueessa. Tuotiin esiin huoli siitä, että eurooppalaiset yliopistot eivät pärjää kilpailussa amerikkalaisten kanssa. Resurssointi on avainasia; yliopistoopetus on public good, mutta entä jos julkinen rahoitus ei takaa kilpailukykyistä tasoa? Ei sekään ole yliopistojen peruslaadun mukaista, että niissä esim. tutkitaan sitä, mitä maksaja vaatii! Autonomian ja itsenäisyyden Äänenkuljettaja 3
rajankäyntiä pohdittiin monessa puheenvuorossa. Kun hallitukset tekevät linjauksia, kuten esimerkiksi Bologna-sopimuksen, yliopistojen olisi suuntauduttava niiden mukaisesti. Tätä näkemystä myös vastustettiin. Kaupallistuminen joka tapauksessa näyttää olevan yhteinen huolen aihe. Yllättävän musiikkiin menevän keskustelun tuotti puheenvuoro meneillään olevasta projektista Tuning Educational Structure in Europe. Sanaa tuning alettiin selvitellä tulkkienkin avustuksella: sen katsottiin tarkoittavan samaa kuin harmonisointi, mihin tuli voimakasta vastustusta eri tahoilta. Myös projektia vetävä espanjatar selitti nimen viittavaan todella virittämiseen, olkoonkin tavoitteena harmoninen tulos. Eli että tutkintojen rakenteita viritellään eri maissa soimaan keskinäisesti yhteen kamarimusiikinomaisesti, mutta ei harmonisoida eli panna kaikkia instrumentteja soittamaan samaa stemmaa. - Lopputulema oli, että puheenjohtaja lievästi ärtyneenä toivoi projektin päätyvän yksiselitteisiin, asiallisiin ilmaisuihin! Projektissa on jo vertailtu muutamilla - humanistisilla ja teknisillä - aloilla annettua koulutusta eri oppilaitosten kesken. Arvioimisesta ja laadusta puhuttiin paljon. Yliopistojen pitäisi itse tuottaa oman alansa arviointiin sopivaa käytäntöä niin ettei niiden tasoa ja laatua määritellä asiantuntemattomissa lähteissä ja pinnallisin kriteerein. Yksi esitys oli, että tulisi perustaa eurooppalainen korkeakouluopetuksen forum, joka ei ole hallinnollinen elin, vaan sisältöihin ja kehittämiseen keskittyvä, esimerkiksi arviointikysymyksiin. Eurooppalaiseen insinöörikoulutukseen on luotu Ranskassa mielenkiintoinen tupladiploomitai -maisterimalli. Kaksi teknisen alan yliopistoa tekee yhteistyösopimuksen, ottaa opiskelijat ja antaa koulutuksen kahden talon voimin, toisiaan täydentäen, ei päällekkäisesti. Tässä T.I.M.E.-mallissa on mukana myös Teknillinen Korkeakoulu Helsingistä. Kannattaa ottaa selvää, idea sopisi hyvin musiikkialallekin. Tuula Kotilainen Erikoistumisesta ja monialaosaamisesta Käydyissä missio/visiot/arvot -keskusteluissa on hyvin useasti tullut esiin se tosiasia, että yliopistomme monialaisuudestaan huolimatta ei kovin helposti mahdollista osaamisen siirtoa yli osasto- ja musiikkityylirajojen. Samoin musiikkitalokeskustelussa haikaillaan nyt suurelta osin talostamme puuttuvaa eri alojen taiteellista yhteistyötä ja synteesiä, jossa voisivat muhia tulevaisuuden suomalaisen musiikin riemuvoitot. Esteinä tälle yhteistyölle nähdään mm. osastoituminen, eri toimipisteet ja erikoistuneet, tiukasti tutkintotavoitteiset opiskeluputket. Aitoa musiikillista yhteistyötä ei varsinaiseti ole kielletty, mutteivät nykyiset rakenteet siihen kyllä erityisesti kannustakaan. Toisaalta monialaista osaamista ja ammattitaitoa peräänkuuluttaessa saa yleensä kuulla vastaargumentin, jonka mukaan ei ole mielekästä kouluttaa vähän kaikkea osaavia keskinkertaisuuksia vaan nimenomaan aloilleen erikoistunei- ta huippuosaajia. En kuitenkaan koe tällaista keskinkertaisuuden uhkakuvaa yliopistollemme millään lailla todellisena, vaikka musiikillisesti monipuolista, tyyli- ja lajirajat ylittävää pedagogiikkaa alettaisiinkin tässä talossa aidosti kehittää. Huippulahjakkaat erikoisosaajat kyllä menevät päämääriinsä vaikka läpi harmaan kiven, jopa saamastaan opetuksesta huolimatta, jos niikseen tulee. Sitäpaitsi olen päinvastoin vakuuttunut, että oikeanlainen monityylinen musiikinopetus palvelee laajan perusammattilaisten joukon lisäksi myös huippulahjakkuuksien kehittymistä todella persoonallisiksi ja ilmaisuvoimaisiksi esittäviksi tai luoviksi taiteilijoiksi. Itse sekä klassista että jazzmusiikkia tosissani opiskelleena ja harjoittaneena muusikkona olen tätä kautta kokenut pääseväni syvällisempien, musiikinlajeista riippumattomien oivallusten maailmaan, mikä on varmasti auttanut minua myös erikoisalani jazzin alueella. Toisaalta kansainvälisesti tunnen ja tiedän monia muusikkoja, jotka ovat uransa aikana toimineet menestyksekkäästi sekä orkesteri- ja studiomuusikkoina että myös improvisoivina jazzsolisteina. Yhteinen musiikinteorian peruskurssi Mikä akatemian musiikinopetuksessa sitten voisi olla tällaista yhteistä sisältöä? Yksi esiin noussut esimerkki on koulutusohjelmien yhteinen MUSIIKIN teorian peruskurssi ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Oikeastaan on hämmästyttävää, ettei musiikkiyliopistossamme tällaista musiikillista perussivistystä tarjoavaa kaikille yhteistä kurssia vielä ole. Tällaisen kurssin etuja olisi se, että eri musiikillisten ilmiöiden käytännön esimerkit voitaisiin ottaa aina sieltä, missä niiden toiminta on selkeintä ja laala-alaisimmin sovellettavaa. Esimerkiksi funktionaalisen harmonian/melodian perusteiden ymmär- 4 Äänenkuljettaja
tävä oppiminen voisi tapahtua tehokkaammin jazzharmonian nelisointuajattelua hyödyntäen kuin perinteisen klassisen harmonian vaikeasti muistettavien ulkomaalaisten sointujen ynnä muiden länsimaisen musiikkikentän nykytilanteen kannalta ehkä vanhanaikaisten käsitteiden avulla. Toisaalta tietenkin myös jazz- ja kansanmuusikoille on vastaavasti opittavaa monista klassisen musiikin teorian ilmiöistä. Monipuolisesta harjoittamisesta eväitä Olen myös ehdottomasti sen ajatuksen kannattaja, jonka mukaan ammattimuusikon erikoisalasta huolimatta improvisoinnin, säveltämisen, sovittamisen ja orkesterinjohdon monipuolinen harjoittaminen antaa eväitä ja pohjaa tulevalle muusikontyölle. Juuri tällaiseen toimintaan ja kokeiluihin tulisi musiikinopiskelijalla nimenomaan opiskeluaikanaan olla ainakin mahdollisuus, jollei suorastaan velvollisuus. Sitäpaitsi yhteiskunnan odotukset musiikin ammattilaisten ja pedagogien taidoista alkavat yhä enemmän sisältää myös kaikenlaista muuta kuin perinteiset soittimen opettajan ja orkesterimuusikon ammattikuvat ovat tähän asti olleet. Luonnollisia syitä nykytilanteen syntymiseen voidaan nähdä monia, yhtenä niistä tietysti iso ja paha tulosohjaus. Lisäksi uusien kansanmusiikin ja jazzin koulutusohjelmien kohdalla erikoistuminen on varmasti ollut tarpeen oman identiteetin luomiseksi ja selkeyttämiseksi akatemian sisällä. Katsoisin, että nyt kun nämä koulutusohjelmat ovat jo kohtuullisesti vakiinnuttaneet asemansa, aika voisi olla kypsä uudenlaisen taiteellisen ja pedagogisen yhteistyön kehittämiselle. Ja vielä kerran: kaikki eivät voi osata kaikkea, ja erikoistuneiden huippuosaajien kouluttaminen on ehdottomasti yliopistomme perustehtäviä. Tässä kirjoituksessani hahmottelemieni visioiden oikeanlainen toteuttaminen onkin musiikkiyliopiston pedagogiikalle valtava haaste. Todelliseen, kaikessa mahdollisimman korkean tason säilyttävään monialaisuuteen pyrkivän yliopiston on hyödynnettävä huolella kaikki osaamisvoimavaransa kehittäessään opetusta ja pedagogisia sisältöjä, joissa musiikin yleiset periaatteet ja toisaalta olennaiset tyylejä erottavat tekijät välittyvät selkeinä ja kirkkaina. Jari Perkiömäki Jazzmusiikin osaston johtaja Arvot käytännön työn ohjenuorana Voiko palveluyksiköllä olla yhteiset arvot? Voiko akatemialla olla yhteiset arvot? Onko mahdollista tai edes toivottavaa, että yliopistoyhteisöllä olisi yhdet julkilausutut arvot? Tällaisia kysymyksiä nousi esille palveluyksikön talviseminaarin arvopohdiskelussa. Joku tiesi kertoa universitas -sanan taustasta: monesta muodostuva yksi. Ehkäpä juuri moniarvoisuus onkin yliopistolle luonteva perusarvo. Keskustelussa kaivattiin myös käytännöllistä näkökulmaa arvokeskusteluun. Arvoista voi puhua pitkään ja hartaasti. Arvot keskusteluaiheena tarjoavat jokaiselle jotakin - niitä voi pohtia syvällisesti, henkevästi, pintapuolisesti tai käytännöllisesti. Kylmäksi ei tarvitse kenenkään jäädä. Koska en ole taipuvainen pitkiin pohdiskeluihin, haluan tarkastella tätäkin asiaa ensisijaisesti käytännön kannalta. Uskon, että joitakin yhteisiä arvoja voidaan ja on myös tarpeellista määritellä. Ennen kaikkea arvot on kuitenkin vietävä käytännön elämän ja toimien tasolle ja niistä on pyrittävä johtamaan toimintaa tukevia periaatteita ja käytäntöjä. Sellaisessa muodossa arvoja tulisi sitten itse kunkin testata jatkuvasti päittäisessä toiminnassaan työyhteisössä. Näin on mahdollista tunnistaa omien toimintatapojen vahvuudet, heikkoudet ja oppimisen paikat. Jos esimerkiksi sitoudun avoimuuteen työyhteisön arvona, käytännön toimintani kertoo sitoutumiseni uskottavuuden. Tästä käytännöllisestä näkökulmasta arvoja tarkasteltiin palveluyksikön seminaarissa. Avoimuus esimerkiksi konkretisoitiin seuraaviksi käytännön periaatteiksi: - emme puhu kenestäkään pahaa selän takana - uskallamme puhua asioita niiden oikeilla nimillä julkisesti - emme salaile tietoja - uskallamme kehua kaveria ja antaa myönteistä palautetta Samalla tavoin etsittiin seminaarissamme käytännöllistä tulkintaa seitsemälle muulle yhdessä tärkeäksi kokemallemme arvolle. Näin arvokeskustelu jatkuu myös palveluyksikössä. Tällainen keskustelu on jo sinänsä arvo mille tahansa työyhteisölle. Siinä kaikki mukana olijat lisäävät ymmärrystään sekä yhteisöstä että omasta itsestään yhteisön jäsenenä. Eija Somervuori Äänenkuljettaja 5
Demokratiasta vielä Pekka Vapaavuori kirjoitti viime Äänenkuljettajan pääkirjoituksessaan ajatuksiaan demokratian olemuksesta. Olen yhdestä Pekan esittämästä ideasta jyrkästi toista mieltä. Pekka kirjoitti: Demokratiassa kaikki asianosaiset saavat tuoda näkemyksensä julki ja osallistua päätöksentekoon tilanteesta riippuen suoraan tai valitun edustajansa välityksellä. Sitten kun päätökset on tehty, myös opposition on tyytyminen niihin. Eihän se niin mene. Sitaatin ensimmäinen virke on totta, paitsi että demokratiassa toki muutkin kuin asianosaiset saavat tuoda näkemyksensä julki. Mutta toinen virke on väärinkäsitys. Kun valitut päättäjät ovat tehneet päätöksensä, opposition - jos sellaista on - ei suinkaan ole tyytyminen niihin siinä mielessä, että tehtyjen päätöksien arvostelu loppuisi. Päin vastoin: jos oppositiosta on mihinkään, se kritisoi minkä jaksaa huonoiksi katsomiaan päätöksiä sekä ennen niiden tekemistä että jälkeenpäin. Eri asia on sitten, että kun demokratiassa äänioikeutetut ilmaisevat tahtonsa vaaleissa, niin siihen ratkaisuun on todellakin tyytyminen sekä opposition että muiden. Mutta vaalikauden sisällä tehdyt vallassaolijoiden päätökset ovat vapaata riistaa arvostelulle. Jos Äänenkuljettaja on Sibelius-Akatemian hallituksen tiedotuslehti, ikioma Izvestija, niin oli oikein tehdä se arkkitehti Panu Lehtovuoren kirjoittaman artikkelin hyllytyspäätös, josta Pekka pääkirjoituksessaan puhuu. Jos Äänenkuljettaja sen sijaan on Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti, joka on avoin Akatemian sisäiselle keskustelulle, päätös oli väärä. Matti Raekallio Ensikonsertoijat syksy 2002 - kevät 2003 Soivan akatemia -sarjan taiteellinen johtaja Jukka Savijoki on yhteistyössä rehtorin kanssa päättänyt seuraavat ensikonsertoijat: Piano: Terhi Jääskeläinen Mikael Kemppainen Viulu: Janne Malmivaara Sello: Markus Hohti Opintoasioita Oboe: Veera Pesu Nokkahuilu: Hanna Haapamäki Huilu: Bernadett Boganyi Saxofoni: Olli-Pekka Tuomisalo Kitara: Osmo Palmu Percussio: Jani Niinimäki Ehtona ensikonsertin saamiselle on, että ne, jotka eivät ole vielä valmistuneet, lähettävät rehtorille opintorekisteriotteensa ja allekirjoitetun selvityksen siitä, missä aikataulussa aikovat valmistua 11.3.2002 mennessä. Tiedustelut: Anja Frösen, p. 405 4662, email:afrosen@siba.fi Kevään kamarimusiikkiperiodiin Kallio-Kuninkalassa (23. - 25.3. ja 28. - 30.3.2002) ehtii vielä mukaan. Opettajina toimivat Ralf Gothóni, Teemu Kupiainen ja Marko Ylönen. Ilmoittaudu keskiviikkoon 6.3. mennessä Kristiinalle orkesteritoimistoon, p. 405 4504/050-384 3476 tai sähköpostitse kristiina.vahakangas@siba.fi. Sekä ryhmättömät että ryhmälliset otetaan huomioon! PS. Varauduthan ruokamaksuun... 6 Äänenkuljettaja
Orkesterisoitinten osasto tiedottaa A-kurssin edeltävät suoritukset: Orkesterisoitinten osaston osastoneuvosto on kokouksessaan 26.11.2001 tehnyt päätöksen, jossa Pääinstrumentti A:n sekä Orkesterin-, Puhallinorkesterinja Kuoronjohto A:n edeltäviin suorituksiin sisällytetään kaikki musiikin maisterin tutkintoon vaadittavat pakolliset ja valinnaiset opintojaksot. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jatkossa muut opinnot olisi suoritettava loppuun ennen A- kurssin suoritusta. Opiskelijalla olisi kuitenkin mahdollisuus anoa kirjallisesti osastonjohtajalta oikeutta suorittaa A- kurssi huolimatta siitä, että edeltävät opinnot ovat osittain suorittamatta. Päätös tulee ennen 1.8.2001 aloittaneiden opiskelijoiden osalta voimaan 1.8.2003. 1.8.2001 jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden osalta päätös tulee voimaan 1.8.2002. Lisätietoja: Jaakko Haapaniemi, puh. 405 4507 sähköposti: jaakko.haapaniemi@siba.fi Äänenkuljettaja 7
Yleispedagogiikan luentosarja Omistettu Petri Lehikoisen muistolle Ohjelma alkukeväästä -02, kaikki luennot kello 16.15-19.00 Wegelius -salissa Kari Uusikylä: Luovuus ja lahjakas lapsi ma 28.1. Sirpa Lannes-Tukiainen: Suzuki -metodi soitonopetuksessa ti 5.2. Meri Louhos: Motivaatiosta ja puheviestinnästä ti 19.2. Erja Joukamo-Ampuja: Psyykkinen valmennus soitonopetuksessa ti 12.3. Kata Nummi: NLP -opetuksen hyöty musiikinopetuksessa ti 19.3 Tiina Soini: Konstruktivistinen oppimiskäsitys musiikinopetuksessa ti 26.3. Keijo Tahkokallio: Minäkuva ti 9.4. Juhani Lukkari: Muusikon rasitusvammat ja niiden ennaltaehkäisy ti 16.4 Marja Vuori: Ikäkehitys ja oppiminen ti 23.4. Sari Siikander: Luovat vuorovaikutustaidot opetusvälineenä ti 7.5. ON ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ PANNA NIMI LUENNOILLA KIERTÄVIIN NIMILISTOIHIN! Puhaltajat, laulajat, muut kiinnostuneet!!!!!! INFO INFO INFO Fysioterapeutti ja voicemassageterapeutti Saku Kallinen on tulossa pitämään demostraatioluentoa hyvistä hengitysharjoituksista ja syvien vatsalihasten harjoitteista. Tule mukaan kokeilemaan ja tuo jumppamatto mukanasi kamarimusiikkisaliin to 21.3. klo 9.00-11.00. Torveisin Erja Joukamo-Ampuja Opiskelijavalinnat 2002 Esittävän säveltaiteen koulutusohjelman pääinstrumenttikokeen aikataulu. huilu 20. - 21.5. klarinetti 28.5. saksofoni 14.5. fagotti ja oboe 24.5. käyrätorvi 20.5. trumpetti 27.5. pasuuna, tuuba ja baritoni 27.5. lyömäsoittimet 20.5. viulu 6. - 8.5., 10.5. viulu, nuorisokoulutus 27. - 28.5. alttoviulu 16.5. sello 29.5. kontrabasso 13.5. Vanha musiikki 13. - 14.5. Harmonikka 20. - 22.5. Kitara13. - 14.5 Kantele 16. - 17.5. Piano 13. - 14.5 ja 16. - 17.5 Piano, nuorisokoulutus 20. - 21.5. 8 Äänenkuljettaja
Meillä ja muualla Apuraha opintoihin Japanissa Japanin suurlähetystö julistaa haettavaksi Japanin valtion opetusministeriön apurahan Japanin kielen ja kulttuurin opintoihin japanilaisessa yliopistossa. Apurahan kesto on yksi lukuvuosi, ja se alkaa syys-lokakuussa 2002. Apuraha sisältää kuukausittaisen stipendin, edestakaisen matkan Suomesta Japaniin; lukukausimaksut valtion yliopistossa; sekä usein mahdollisuuden asua edullisesti opiskelija-asuntolassa. Vaatimukset: hakija opiskelee suomalaisessa yliopistossa, hyvä japanin kielen taito, alle 30 vuoden ikä (syntynyt 1.9.1972 jälkeen) ja Suomen kansalaisuus. Apurahan saajat valitaan kielikokeen ja haastattelujen perusteella. Lopullisen päätöksen tekee Japanin opetusministeriö. Kielikoe järjestetään suurlähetystön tiloissa viikolla 16 (15. - 19.4.) Hakuaika päättyy 12.4.2002. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Japanin suurlähetystöstä. Tiedusteluihin vastaa Pekka Masonen, Japanin suurlähetystö, Unioninkatu 9, 00130 Helsinki, p. 686 0200, faksi 633 012, sähköposti webmaster@jpnembassy.fi. Arvostelulautakuntien koulutus Arvostelulautakuntien jäsenten koulutustilaisuus pidetään torstaina 14.3. klo 9-11 Wegelius-salissa (T-talo, 4. krs). Tilaisuudessa kerrotaan asioista, joita jokaisen arvostelulautakunnan jäsenen tulee tietää. Lisätietoja Kimmo Salmiolta, p. 405 4644. OAJ:n vaalit Näinä päivinä saavat lehtoriyhdistyksen jäsenet postia; OAJ:n valtuustovaalit suoritetaan postivaaleina. Äänestyssysteeminä postivaalista voi olla monta mieltä. Yksi on varmaa: äänestäjälle se on helpoin mahdollinen tapa. Mutta miksi pitäisi äänestää? Eihän meistä monikaan tunne asioita eikä henkilöitä. OAJ on iso osa AKAVAA, YLL (Yliopistonlehtorien liitto) kohtalainen siivu siitä, oma lehtoriyhdistyksemme olennainen ja äänekäs viipale siitä. Yksittäisen kollegan helpoin mahdollisuus viestittää tarpeistaan ja toivomuksistaan on pitää yhteyttä omaan yhdistykseensä ja ÄÄNESTÄÄ MYÖS MUILLA HIERARKKISILLA TASOILLA. Vain korkealla äänestysprosentilla me voimme kertoa, että olemme tosissamme. Viime aikoina akatemian opettajakunnan ääni on alkanut entistä paremmin kuulua ammattiyhdistysliikkeessä. Saimme vakinaisen hallituspaikan YLL:ssä, kun aikaisemmin se oli oli ollut hallussamme vain joka toinen vuosi. Yhdistyksen puheenjohtaja Eeva Sarmanto- Neuvonen käytttää äänivaltaamme siellä, ja YLL:n sisäpiireissä ymmärretään entistä paremmin akatemian erityisasemaa. Että tämä viesti heijastuisi tehokkaana myös seuraavassa portaassa, tarvitsemme sinne edustajan, joka tuntee murheemme ja haluaa auttaa. Lehtoriyhdistyksen johtokunta on kokouksessaan 13. 2. yksimielisesti päättänyt suosittaa jäsenistölle Jan-Håkan Öbergin äänestämistä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston kielikeskuksessa, on pitkään toiminut ja toimii edelleen YLL:n hallituksessa, on pääkaupunkiseudun lehtoriyhdistysten yhteistyön ideoija ja keskeinen vaikuttaja. Hän tuntee juurta jaksain myös akatemian ongelmat, kuten vääristyneen virkarakenteen ja muita yliopistoja korkeammat opettajakohtaiset opetuskiintiöt, kun mainitaan vain pari päällimmäistä. Me akatemian lehtoriyhdistyksen johtokunnan jäsenet, joista enemmistö myös henkilökohtaisesti tuntee Jan-Håkan Öbergin, olemme vakuuttuneita siitä, että hän on oikea mies puhumaan meidänkin puolestamme OAJ:n valtuuston tasolla. lehtori- Sibelius-Akatemian yhdistyksen johtokunta Ryhdytkö laulunopettajakseni? Olen nelikymppinen sopraano Helsingistä. Harrastan laulua kolmessa kuorossa ja haluaisin kehittää lauluääntäni ja -tekniikkaa. Laulan mieluiten lyyrisiä ja hengellisiä lauluja, kirkkomusiikkia. En laula vielä kuin satakieli, mutta olen matkalla siihen - ryhdy oppaaksi! Yhteystietoni: Sola Lapilainen, p. 040 530 6789. Oopperakoelaulu Jyväskylän oopperayhdistys järjestää koelaulun 10.3. klo 12.00 R-talon kamarimusiikkisalissa. Etsitään laulajia seuraaviin rooleihin: Santuzza, Turiddu, Nedda, Silvio. Ilmoittautumiset Turkka Manninen puh. 040-584 2340. Haetaan opettajaa Piano & laulun opettaja 6 vuotiaalle tytölle! 1 krt/viikko. Miel. Kallio/Vallila alueelta, voit tulla myös kotiin. P. 045-6348056 Äänenkuljettaja 9
10 Äänenkuljettaja
Palkat 1.3.2002 alkaen LÄHDE: SIHY RY Äänenkuljettaja 11
Konsertteja ma 4.3. klo 18.00 Keidas-opiskelijakonsertti Goethe-Instituutti Eva Ollikainen, piano Vapaa pääsy Docmus-konsertti ma 4.3. klo 18.00 Sibelius-Akatemian Konserttisali Musica nova Helsinki Annikka Konttori-Gustafsson, Jyrki Lähteenmäki, Tuomas Mali, piano Tiensuu: Tri (k.e.) - Crumb: Zeitgeist for two pianos Liput: 10/7 E ke 6.3. klo 18.00 Kallio-Kuninkala, Järvenpää Keidas-opiskelijakonsertti Hanna Sarvala, piano Vapaa pääsy Soiva akatemia Musica nova Helsinki pe 8.3. klo 18.00 Sibelius-Akatemian Kamarimusiikkisali Musica nova Helsinki Eveliina Sumelius-Lindblom, piano Stroppa: Miniatures Estrose Liput: 10/7 E la 9.3. klo 15.00 Keidas-opiskelijakonsertti Kanneltalo Jussi Rinta, piano Vapaa pääsy Soiva akatemia Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri la 9.3. klo 19.30 Temppeliaukion kirkko joht. Mikko Franck sol. Réka Szilvay, viulu Rautavaara: Autumn Gardens Mozart: Viulukonsertto nro 5 A- duuri Bartók: Konsertto orkesterille Liput: 15/10 E Ei vapaalippuja su 10.3. klo 14.00 Keidas-opiskelijakonsertti Cygnaeuksen galleria Marja Alanen, konserttikantele Anni-Kaisa Tikkala, viulu Kari Tikkala, piano Museon pääsymaksu su 10.3. klo 15.00 Konserttisali Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston kamarimusiikkiperiodin päätöskonsertti, ryhmien ohjaus: Paavo Pohjola Beethoven - Schubert - Mendelssohn - Martinu - Piazzolla Vapaa pääsy Minun soittimeni su 10.3. klo 16.00 Myyrmäen kirkko Håkan Wikman Herman Rechberger, tar-luuttu Vapaa pääsy Docmus-konsertti su 10.3. klo 19.00 Sibelius-Akatemian Konserttisali Pasi Hirvonen, harmonikka avust. Juha Johansson, kitara Bach - Scarlatti - Rameau - Gubaidulina - Bargielski - Tiensuu Vapaa pääsy Ylioppilaskunta/The Student s Union International Students trip to Lapland! You have a great opportunity to experience the real winter wonderland, see the northern lights & meet Santa Claus! The trip is taking place on 22. - 24.3. There are 15 places available, book your place now. First come, first served. For more detailed program, please email jsankila@siba.fi Tahdon. Tutoriksi. Tänä keväänä hienon opinahjomme tuutoritoiminnan järjestäminen siirtyi ylioppilaskunnalle. Niinpä SAY hakeekin nyt edustavaan tuutorijoukkoonsa uusia, uljaita, urheita ja upeita kasvoja pitämään ensi syksyn kananpojista ja -tytöistä huolta. Kokemuksesta on luvassa paitsi rahallista myös henkistä pääomaa. Tuutorikoulutus järjestetään Kallio-Kuninkalassa 18. - 19. toukokuuta. Luvassa silloin pohdiskelua, materiaalin läpikäymistä ja legendaarinen tuutori-sauna, josta heikommat ajetaan jo sadan asteen kohdalla. Vain vanhat tuutorit voivat erittäin pätevän syyn esittäen saada erikoisluvan olla tästä viikonlopusta pois, missä tapauksessa heille järjestetään vastaava tilaisuus 12 Äänenkuljettaja
jonain muuna ajankohtana. Koulutukseen kuuluu myös 1-2 tapaamista syksyllä juuri ennen uusien broilerien saapumista. Ajankohdat sovitaan Kallio-Kuninkalassa. Jokaiselle osastolle valitaan uusien opiskelijoiden määrästä riippuen 1-5 tuutoria (plus kansainväliset) mieluiten juuri kyseisen osaston omia opiskelijoita, jotka ovat isinä ja äiteinä noin 3-7 hengen ryhmille. Rahallinen korvaus 143 euroa tavalliset ja 168 euroa kansainväliset tuutorit. ILMOITTAUTUMINEN ENNEN MAALISKUUN LOPPUA Ive Riihimäelle, ive.riihimaki@siba.fi tai 050-588 3174. Ole nopea, paikkoja on rajoitetusti. Meissä kaikissa asuu pieni (tai iso) tuutori. Vuokraa pianisti tai pane itsesi myyntiin SAY pyörittää keikkavälitystä, kuten jotkut saattavat tietää. Itse asiassa sivarimme J.Strauss pyörittää sitä lähes yksin, mutta hän onkin aika tekijä. Siispä, jos soitat tai laulat ja olet SAY:n jäsen ja tunnet pientä kutkutusta tai pakottavaa tarvetta lähteä ansaitsemaan, älä mene Töölönlahtea edemmäs kalaan. Käänny SAY:n puoleen. Tule toimistolle täyttämään tietoja itsestäsi ja haluistasi. Jos taasen et soita mitään, mutta haluat oman tyttäresi rippijuhliin kaunista harppumusiikkia tai isoisän 100-vuotisjuhlaan tuuban pärähtelyä, käänny SAY:n puoleen. Soita toimistolle (09-448 896) ja kerro tarpeistasi. Keikkavälitys on maksutonta, sillä SAY haluaa pitää jäsenistään niin hyvää huolta kuin pystyy. Jos taasen soitat tai laulat ja olet jo keikkavälitystietosi toimistolle luovuttanut, eivätkä ne ole ajan tasalla, tunnet terävän piston sydämessäsi nyt. Ajattele hetken aikaa urheaa sivaria, joka saa vihaisia soittoja potentiaalisilta asiakkailta jotka ovat soittaneet siihen Claviksen numeroon, jossa asuit kolmetoista vuotta sitten. Nii-i. No, koska SAY haluaa olla lähes enkelimäisen hellä jäsenilleen, emme manaa ketään helvetin esikartanoalueelle (joka sijaitsee Pitäjänmäellä), vaan tarjoamme mahdollisuuden muuttua hyväksi ihmiseksi. Siis päivittäkää tietonne heti. Keikkailu kannattaa, eikä edes tarvitse EPOA käyttää. Edustajisto SAY:n edustajiston kokous Kallio- Kuninkalassa. Järvenpäässä tapahtui seuraavaa: - korotettiin jäsenmaksu 73 euroon - hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 2002 - vahvistettiin Saymaa -lehden toimitusneuvoston kokoonpano - perustettiin työryhmiä, mm. vuosijuhla-, kehitysyhteistyö-, liikuntatyöryhmät. Hieroja Hierontapalvelu Tuija Ojala tarjoaa hierontaa P-talolla. Hinta 1/2 tuntia 14 euroa, 45-60 minuuttia 22 euroa (1. käynti) ja seuraava käynti 20 euroa. Ajanvaraukset numerosta 040-841 3002. Sählyä Tiistaisin ja torstaisin klo 9-10.30 Ruskeasuon bussivarikolla, jota kutsutaan myös ärrä-centeriksi. Se maksaa, mutta vähän (2 ekiä). Lähitulevaisuudessa perustetaan mahdollisesti sähköpostilista urheilevien/ urheilumielisten akatemialaisten keskuudessa. Tarkkaile peliälyäsi. Mainostaja! Mainosta Saymaa -lehdessä. Se maksaa, mutta vähän. Se nostaa yrityksesi profiilia, mutta huimasti. Tavoitat Suomen musiikkielämän suuret vaikuttajat ja tulevaisuuden tähdet. Soita toimistolle ja kysy hinnoista. Ja tilaa samalla jousikvartetti yrityksesi illanviettoon. Saymaa myös netissä (www.siba.fi/ SAY) Ylioppilaskunnan toimisto on auki/the Student s Union office is open ma/mon - to/thu 10-15 pe/fri 10-14 Toimiston p. 448 896 tai (405 4)773 Pääsihteeri Jonna Hurskainen (sayps@siba.fi) Puheenjohtaja Tiina Hokkanen p.040-733 8521 (say-pj@siba.fi). Office tel. 448 896 or (405 4)773 Tiina Hokkanen, Chairperson of Student Union, tel. 040-733 8521 (say-pj@siba.fi). www.siba.fi/say Palautetta. jukainul@siba.fi Äänenkuljettaja 13
Ruokalista P-talo Ma 25.2. Kanaviillokkia ja keitettyä riisiä Kinkku-purjopiirakkaa Kikhernecurrya ja keitettyä riisiä Suklaakiisseli Ti 26.2. Paneroitua kalaa, kanamunakastiketta ja perunasosetta kiinalaista herkkusieni-porsaspataa ja riisiä Andalusialaista kasviskeittoa ja juustopuusti Aprikoosirahka Ke 27.2. Jauheliha-makaronilaatikkoa Norjalaista kalakeittoa Porkkanapihvit, yrtti-kermaviilikastiketta ja pastaa Sieni-ohrakeittoa ja leipäannos Mansikkavaahto To 28.2. Kaalikeittoa Broilerimureketta, mangokastiketta ja paprikariisiä Kasvispiirakkaa Linssisosekeittoa ja leipäannos Tarjous: Köyhät ritarit, hilloa ja kermavaahtoa Pe 1.3. Uunimakkara ja juustoperunoita Sveitsin-leike, sitruunalohko, muhennetut perunat ja pikkuporkkanat Indonesialaista kasviskastiketta ja riisiä La 2.3. Punajuurikroketit, rakuunakastiketta ja keitetyt perunat Lihamureketta ja keitetyt perunat R-talo Ma 25.2. Kinkkupasta Lihapullat, muusi, tomaattikastike Herkkusieni-perunalaatikko Sveitsin-leike Ti 26.2. Isoäidin kalakeitto Broilerikiusaus Kasvispiirakka Pariloitua porsasta ja maustevoi Ke 27.2. Nakkikeitto Stroganoff, muusi Kreikkalainen kasvisvuoka Aurinkoleike To 28.2. Hernekeitto, köyhät ritarit Lindströmin pihvi, muusi Kiinalaiset kasviskääröt Wienin-leike Pe 29.2. Tonnikalapiirakka Kalkkunapihvi, currykastike Punajuri-raejuustokiusaus Grillipihvi, maustevoi T-talo Ma 25.2. Kanarisotto (L) (AM) Indonesialainen kasvispata, riisi (L) Liha-aurajuustokastike, peruna (VL) Mansikkavaahto Ti 26.2. Juustomestarinkalaa, peruna (myös VL) kasvispaellaa (L) (AM) Makkaragulassi, peruna (L) Ananasrahka Ke 27.2. Bolognesekastike, spagetti (L) (AM) Juustoinen juuresvuoka (myös VL) Crispy kalafile, kermaperunat, sitruuna, herne Kiivi-melonisalaatti, kermavaahtoa To 28.2. Kaalikääryleet, ruskea kastike, peruna, puolukkahillo (L) Privencelainen tomaattikastike, pastaa (L) (AM) Tonnikala-kasvistäytteiset paprikat Vohveli, mansikkahillo, kermavaahtoa Pe 1.3. Kipparin kalapyörykät, kanansmunakastike, peruna (myös VL) Pinaattikeitto, keitetty kananmuna (myös VL) (AM) Kukkoa viinissä, villiriisimix Suklaakiisseli La 2.3. Jauhelihamuhennos, riisi (L) Peruna-tomaattivuoka (VL) 14 Äänenkuljettaja
Menu P-house Mon 4.3. Traditional minced meat sauce and potatoes Boullabaisse fish soup Vegetables au gratin Lentil and potato soup indien style Apricot fool Tue 5.3. Minced rainbow trout patties and lemon sauce, potatoes Beef in sweet chilli sauce and rice Feta cheese and vegetable pie Gardener s vegetable soup Apple and cinnamon fromage blanc cream Wed 6.3. Curried chicken sauce and rice Hamburger patty Italian style and bacil potatoes Ratatouille and rice Pine apple and chocolate Thu 7.3. Minced meat and vegetable soup Tuna and pasta casserole Oskar s schnitzel and wedge potatoes Mushroom in ginger sauce and egg noodles Pancake and jam and cream Fri 8.3. Creamy ham and potato casserole Beef Bourguignon and rice Carrot pancakes and lingonberry jam Puréed pea soup T-house Mon 4.3. Fish fingers, sour cream sauce, mashed potatoes Tomato-potato soup, bread Green pepper and meat sauce, potatoes Tue 5.3. Smoked ham sauce,pasta Broccoli-spinach patties, cheese sauce, potatoes Crepes with tuna fish stuffing Wed 6.3. Minced meat and vegetable soup Beet root nad blue cheese casserole Chicken in red wine sauce, rice Thu 7.3. Meat sauce, potatoes Cheesy vegetable pasta Fried flounder, choron sauce, fried poteto wedges, baby carrots Fri 8.3. Rainbow trout loaf, spinach and onion stuffing, dill sauce, potatoes Gabbage wok, rice Minced meat and blue cheese pizza Sat 9.3. Creamy anchovy and potato casserole Spinach pancakes, lingonberry jam Sat 9.3. Minced meat patty and tomato sauce, potatoes Broccoli and spinach patties, cheese sauce Äänenkuljettaja 15
Opetus- ja tutkimusneuvosto 26.2.2002 Opetus- ja tutkimusneuvosto päätti 26.2.2002 pitämässään kokouksessa - esittää rehtorille populaarimusiikin tutkimusprofessorin viran virantäyttöselosteen hyväksymisestä, sekä kutsumismenettelyyn ryhtymistä - hyväksyä Tuire Kuusen musiikin tohtorin tutkintoon (tutkijakoulutus) kuuluvan väitöskirjan. 16 Äänenkuljettaja