Suomen Taitovoimisteluklubi ry. SÄÄNNÖT
1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen Taitovoimisteluklubi ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on perustettu marraskuun 16. päivänä 1978 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seuran värit ovat sininen ja valkoinen. 2 Seuran tarkoitus Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippuurheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. 3 Tarkoituksen toteuttaminen Tarkoitustaan seura toteuttaa: 1 Tarjoamalla jäsenilleen kilpailutoimintaa koulutustoimintaa liikuntakursseja ja -leirejä valmennus- ja harjoitustoimintaa tiedotus- ja suhdetoimintaa kuntoliikuntaa muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle fyysisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia. 2 Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen. 3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi seura voi Ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta Seura voi toimintansa rahoittamiseksi harjoittaa urheilu- ja vapaa-ajan tarvikkeiden myyntiä, bingo- ja ravintolatoimintaa, kustannus- ja monistustoimintaa sekä järjestää juhlia, keräyksiä ja arpajaisia. 4 Seuran jäsenyys Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. 5 Seuran jäsenet Seuran jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Jäsenyyden hyväksyy seuran hallituksen siihen valtuuttama henkilö. Kenelläkään ei ole oikeutta päästä seuran jäseneksi vastoin seuran tahtoa. Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous hallituksen esityksestä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajia voi olla enintään kolme. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattavaksi jäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla jäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
6 Seurasta eroaminen ja eronneeksi katsominen Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti. Jäsenen voidaan katsoa eronneen, mikäli hän ei ole maksanut jäsenmaksujaan kuuteen kuukauteen jäsenmaksukauden päättymisen jälkeen. 7 Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet Hallitus päättää kurinpitotoimista jäsentä kohtaan, joka toimii vastoin seuran tarkoitusta taikka syyllistyy epäurheilijamaiseen toimintaan tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa, sen toimintaa, työntekijöitä tai hallituksen jäseniä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Seuraa vahingoittavaa toimintaa voivat olla esimerkiksi dopingrikkomukset tai seuran päätöksistä piittaamaton toiminta. Kurinpitotoimet voidaan toteuttaa; - Kirjallisella muistutuksella tai varoituksella, - Seurasta erottamisella määräajaksi tai kokonaan. Seuran asemasta voi kurinpitotoimista päättää lajin kansallinen liitto sen säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. Ennen erottamis- tai muun kurinpitotoimen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Kurinpitotoimi tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty kirjatussa kirjeessä. Päätöksessä on mainittava kurinpitotoimen syy. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
8 Liittymis- ja jäsenmaksut Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsen maksuja. Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 20 vuotta tai on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 10 vuoden jäsenmaksut tai on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista. 9 Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi huhtikuussa ja syyskokous loka joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran hallituksen määräämässä, Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä tai seuran verkkosivuilla ja seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.
10 Kevät- ja syyskokous Kevätkokouksen asiat 1 Avataan kokous 2 Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto 6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7 Käsitellään hallituksen esittämät tai seuran jäsenten näiden sääntöjen mukaisella tavalla vireille panemat muut kokouskutsussa mainitut asiat 8 Päätetään kokous Syyskokouksen asiat 1 Avataan kokous 2 Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
6 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 7 Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja joka vuosi 8 Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi varajäsentä yhdeksi kalenterivuodeksi. 9 Valitaan yksi (tai kaksi) tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia 10 Käsitellään hallituksen esittämät tai seuran jäsenten näiden sääntöjen mukaisella tavalla vireille panemat muut kokouskutsussa mainitut asiat 11 Päätetään kokous. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta. 11 Seuran ylimääräinen kokous Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. 12 Pöytäkirja Seuran, sen hallituksen, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. Hallituksen jäsen tai sihteeri tai toimihenkilö ei saa ilmaista eikä käyttää hyväkseen sellaista asian luonteen johdosta salassa pidettävää asianosaista koskevaa asiaa, jonka hän asioita hallituksessa käsiteltäessä on saanut tietoonsa, ellei se, jota tieto koskee, anna siihen suostumustaan.
13 Äänestys Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella seuran jäseneksi hyväksymällä viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattavia jäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. 14 Seuran hallinto Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdeksi kalenterivuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi kalenterivuodeksi valitut 6-8 jäsentä. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Hallitus voi tarvittaessa täydentää kokoonpanoaan syyskokouksessa yhdeksi kalenterivuodeksi valituilla kahdella varajäsenellä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet Hallituksenjäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen tehtävänä on erityisesti Päättää mitä urheilulajeja seura kulloinkin harrastaa Vahvistaa tehtäväjako keskuudestaan ja asettaa tarvittavat jaostot, toimikunnat ja valiokunnat sekä määrätä niiden puheenjohtajat ja toimintavaltuudet Valvoa seuran etuja ja edustaa sitä Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti, Valmistella seuran kokouksille esitettävät asiat sekä toimeenpanna niiden päätökset
Valvoa, että toimihenkilöt ja virkailijat suorittavat tehtävänsä huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, Tarvittaessa valita sekä erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan Hoitaa seuran tiedotustoimintaa Hyväksyä sopimukset ja sitoumukset, laatia vuosikertomukset, hoitaa yhdistyksen taloutta, varoja ja omaisuutta yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti sekä hoitaa yhdistyslain mukaan muutkin hallitukselle kuuluvat tehtävät. 15 Tilivuosi ja toimintavuosi Seuran tilivuosi on kalenterivuosi. Toimintavuosi eli kausi jolle jäsenmaksu maksetaan on 1.9. 31.8. 16 Nimenkirjoittajat Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen tai toiminnanjohtaja kaksi yhdessä. 17 Jaostot Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
18 Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 19 Seuran purkaminen Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Jotta seuran purkamista koskeva päätös olisi pätevä, on se hyväksyttävä kahdessa peräkkäisessä seuran kokouksessa, joiden välin on oltava vähintään kolme kuukautta, Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta. 20 Seuran varojen luovuttaminen Jos seura on päätetty purkaa, on sen jäljelle jäävät varat luovutettava johonkin seuran tarkoitusta vastaavaan toimintaan. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.