L 152 virallinen lehti

Euroopan unionin L 152 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 57. vuosikerta 22. toukokuuta 2014 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission asetus (EU) N:o 548/2014, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta... 1 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 549/2014, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi... 16 PÄÄTÖKSET 2014/296/EU: Komission päätös, annettu 22 päivänä helmikuuta 2012, valtiontuesta N:o SA.29608 (C 37/10), jonka Unkari on toteuttanut FHB Jelzálogbank Nyrtin pääomapohjan vahvistamiseksi (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 1021) ( 1 )... 18 2014/297/EU: Komission päätös, annettu 15 päivänä toukokuuta 2013, valtiontuesta SA.33728 (12/C), jonka Tanska aikoo toteuttaa uuden monitoimiareenan rahoittamiseksi Kööpenhaminassa (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2740) ( 1 )... 32 ( 1 ) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liittyviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

22.5.2014 L 152/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 548/2014, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY ( 1 ) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan, on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia sekä katsoo seuraavaa: (1) Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan muuntajiin liittyviä taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys laadittiin yhdessä unionin alueen sidosryhmien ja asianomaisten osapuolten kanssa ja sen tulokset on asetettu julkisesti saataville. Muuntajat katsotaan direktiivin 2009/125/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi energiaan liittyviksi tuotteiksi. (2) Selvitys osoitti, että käyttövaiheessa kuluva energia on merkittävin ympäristönäkökohta, johon tuotesuunnittelulla voidaan vaikuttaa. Muuntajien valmistuksessa käytetään huomattava määrä raaka-aineita (kuparia, rautaa, hartsia ja alumiinia), mutta markkinamekanismit näyttävät takaavan niiden asianmukaisen loppukäsittelyn, minkä vuoksi niitä koskevien ekosuunnitteluvaatimusten laatiminen ei ole välttämätöntä. (3) Liitteessä I asetettuja ekosuunnitteluvaatimuksia sovelletaan tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön niiden asennuspaikasta riippumatta. Näin ollen vaatimukset eivät voi olla riippuvaisia sovelluskohteesta, jossa tuotetta käytetään. (4) Muuntajat hankitaan yleensä puitesopimusten mukaisesti. Tässä yhteydessä hankkimisella tarkoitetaan sopimuksen tekemistä valmistajan kanssa tietyn muuntajamäärän toimittamisesta. Sopimuksen katsotaan tulleen voimaan päivänä, jona osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. (5) Jotkin muuntajatyypit on jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle niiden käyttötarkoituksen vuoksi. Tällaisten muuntajien energiankulutus ja säästöpotentiaali ovat vähäiset muihin muuntajiin nähden. (6) Sääntelyä koskevia helpotuksia myönnetään ilmajohdon pylväisiin asennettaville muuntajille niiden painorajoitusten vuoksi. Pylväisiin asennettavaksi suunniteltujen muuntajien väärinkäytön välttämiseksi ja markkinoita valvovien kansallisten viranomaisten työn helpottamiseksi tällaisissa muuntajissa olisi oltava näkyvä merkintä Vain pylväsasennukseen. ( 1 ) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

L 152/2 22.5.2014 (7) Sääntelyä koskevia helpotuksia myönnetään myös muuntajille, joissa on jännitettä stabilisoiva laitteisto, jonka avulla uusiutuvista lähteistä saatava hajautettu tuotanto voidaan liittää jakeluverkkoon. Tällaiset helpotukset olisi poistettava käytöstä asteittain sitä mukaa, kun uusi tekniikka vakiintuu ja käyttöön tulee mittausstandardeja, joilla varsinaiseen muuntajaan liittyvä häviö voidaan erottaa häviöstä, joka liittyy lisätoimintoja suorittavaan laitteistoon. (8) Keskikokoisten muuntajien energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta ja suurten muuntajien energiatehokkuutta koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten määrittelyssä olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan näiden laitteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia kaikkialla unionin alueella. Yhdenmukaiset vaatimukset edistäisivät lisäksi sisämarkkinoiden toimintaa ja jäsenvaltioiden ympäristötehokkuutta. (9) Keskikokoisia ja suuria muuntajia koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten määritteleminen on tarpeen myös energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta parantavien tekniikoiden ja suunnitteluratkaisujen markkinoille pääsyn helpottamiseksi. EU:n 27 jäsenvaltiossa vuonna 2008 käytössä olleiden muuntajien kokonaishäviö oli 93,4 TWh vuodessa. Hyötysuhdetta parantamalla voitaisiin arvioiden mukaan kustannustehokkaasti saavuttaa noin 16,2 TWh:n säästö vuodessa vuonna 2025, mikä vastaa noin 3,7 Mt:n hiilidioksidipäästöjä. (10) Ekologisen suunnittelun vaatimusten voimaantulo on toteutettava asteittain, jotta valmistajat saavat riittävästi aikaa suunnitella tuotteensa uudelleen. Vaatimusten täytäntöönpanon aikarajaa määritettäessä on huomioitava valmistajille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvien kustannusten vaikutukset mutta huolehdittava samalla tavoitteiden oikea-aikaisesta toteutumisesta. (11) Jotta asetuksen täytäntöönpano tapahtuisi tehokkaasti, kansallisia sääntelyviranomaisia kehotetaan voimakkaasti huomioimaan hyötysuhteen vähimmäisvaatimusten vaikutus muuntajan alkukustannuksiin ja mahdollistamaan hyötysuhteeltaan asetuksen vaatimuksia parempien muuntajien asentaminen silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua koko elinkaarta tarkasteltaessa ja asianmukaisen häviöiden arvioinnin perusteella. (12) Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajia olisi pyydettävä toimittamaan direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetussa teknisessä dokumentaatiossa tarvittavat tiedot. (13) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset sellaisten muuntajien markkinoille saattamiselle ja käyttöön ottamiselle, joiden vähimmäisteho on 1 kva ja joita käytetään 50 Hz:n sähkönsiirrossa ja jakeluverkoissa tai teollisissa sovelluksissa. Asetusta sovelletaan vain muuntajiin, jotka on hankittu asetuksen voimaantulon jälkeen. 2. Asetusta ei sovelleta muuntajiin, jotka on suunniteltu ja joita käytetään seuraaviin sovelluksiin: mittamuuntajat, jotka on suunniteltu syöttämään virtaa mittauslaitteille, mittareille, releille ja muille samankaltaisille laitteille, muuntajat, joiden pienjännitekäämi on suunniteltu käytettäviksi tasasuuntaajan kanssa tasavirran tuottamiseksi, muuntajat, jotka on suunniteltu kytkettäviksi suoraan uuniin, muuntajat, jotka on suunniteltu merialuesovelluksiin ja kelluviin merialuesovelluksiin,

22.5.2014 L 152/3 muuntajat, jotka on suunniteltu varajärjestelmiin, muuntajat ja säästömuuntajat, jotka on suunniteltu rataverkon syöttöjärjestelmiin, maadoitusmuuntajat, toisin sanoen kolmivaihemuuntajat, joiden on tarkoitus tarjota neutraalipiste järjestelmän maadoittamista varten, rautatiekalustoon asennetut syöttömuuntajat, toisin sanoen muuntajat, jotka on kytketty vaihto- tai tasavirtaiseen ilmajohtoon joko suoraan tai muuntimen välityksellä ja joita käytetään rautatiekaluston kiinteissä sovelluksissa, käynnistysmuuntajat, jotka on suunniteltu kolmivaiheisten epätahtimoottoreiden käynnistämiseen syöttöjännitteen laskujen estämiseksi, testimuuntajat, jotka on suunniteltu käytettäviksi virtapiirissä tietyn jännitteen tai virran tuottamiseksi sähkölaitteiden testaamista varten, hitsausmuuntajat, jotka on suunniteltu käytettäviksi kaarihitsauslaitteissa tai vastushitsauslaitteissa, muuntajat, jotka on suunniteltu räjähdyksen kestäviin tai maanalaisiin kaivostoiminnan sovelluksiin ( 1 ), muuntajat, jotka on suunniteltu vedenalaisiin sovelluksiin, keskijännitteen välimuuntajat 5 MVA:han asti, suuret muuntajat, mikäli on osoitettu, että tiettyyn sovellukseen ei ole saatavilla teknisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja tässä asetuksessa vaaditun vähimmäishyötysuhteen saavuttamiseksi, suuret muuntajat, jotka ovat vaihto-osia samassa paikassa tai asennuskohteessa sijaitseville samanlaisille suurille tehomuuntajille, jos vaihtoa ei voida toteuttaa ilman kohtuuttomia kuljetus- ja/tai asennuskustannuksia, muutoin kuin liitteessä I olevissa 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen, tuotetietoja ja teknistä dokumentaatiota koskevien vaatimusten osalta. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa ja sen liitteissä sovelletaan seuraavia määritelmiä: 1) Muuntajalla tarkoitetaan staattista laitetta, jossa on yksi tai useampia käämejä, jotka sähkömagneettisen induktion välityksellä muuntavat tietyn järjestelmän mukaisen vaihtojännitteen ja vaihtovirran toisen järjestelmän mukaiseen, yleensä arvoltaan erisuuruiseen ja samantaajuiseen vaihtojännitteeseen ja vaihtovirtaan sähkövirran siirtämistä varten. 2) Pienellä muuntajalla tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on enintään 1,1 kv. 3) Keskikokoisella muuntajalla tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on yli 1,1 kv mutta korkeintaan 36 kv ja jonka nimellisteho on vähintään 5 kva mutta pienempi kuin 40 MVA. 4) Suurella muuntajalla tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on yli 36 kv ja nimellisteho vähintään 5 kva tai jonka nimellisteho on vähintään 40 MVA riippumatta siitä, mikä on suurin käyttöjännite. 5) Neste-eristeisellä muuntajalla tarkoitetaan muuntajaa, jonka magneettipiiri ja käämit on upotettu nesteeseen. 6) Kuivaeristeisellä muuntajalla tarkoitetaan muuntajaa, jonka magneettipiiriä ja käämejä ei ole upotettu eristävään nesteeseen. 7) Keskikokoisella pylväsmuuntajalla tarkoitetaan muuntajaa, jonka nimellisteho on enintään 315 kva ja joka soveltuu ulkokäyttöön ja on suunniteltu asennettavaksi ilmajohtolinjojen tukipylväisiin. ( 1 ) Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetuista laitteista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/9/EY (EYVL L 100, 19.4.1994, s. 1).

L 152/4 22.5.2014 8) Jännitettä sääntelevällä jakelumuuntajalla tarkoitetaan keskikokoista muuntajaa, jossa on muuntaja-astian sisä- tai ulkopuolella lisäosia, joilla hallitaan automaattisesti muuntajan otto- ja antojännitettä kuormitusjännitteen sääntelemiseksi. 9) Käämillä tarkoitetaan kierroksia, jotka muodostavat muuntajan jompaakumpaa jännitettä vastaavan virtapiirin. 10) Käämin nimellisjännitteellä (U r ) tarkoitetaan jännitettä, jolle laite on rakennettu tai jonka on tarkoitus syntyä tyhjäkäynnillä väliotottoman käämin napojen välillä tai perusasentoon kytketyn väliottoisen käämin napojen välillä. 11) Ylijännitekäämillä tarkoitetaan käämiä, jolla on korkein nimellisjännite. 12) Suurimmalla käyttöjännitteellä (U m ) tarkoitetaan muuntajan käämiin kolmivaiheisessa järjestelmässä kohdistuvaa suurinta vaiheiden välistä tehollisjännitettä, jolle muuntajan käämi on suunniteltu eristyksen osalta. 13) Nimellisteholla (S r ) tarkoitetaan käämille annettua näennäistehon sovittua arvoa, joka määrää yhdessä käämien nimellisjännitteen kanssa sen nimellisvirran. 14) Kuormitushäviöllä (P k ) tarkoitetaan käämipariin liittyvää, nimellistaajuudella ja vertailulämpötilassa absorboituvaa aktiivista tehoa, kun nimellisvirta (säätöasennon virta) virtaa yhden käämin vaiheliittimestä tai -liittimistä ja toisten käämien liittimet ovat oikosulussa käämien kanssa, jotka on asennettu sen perusasentoon kytkettyihin asentoihin, ja kun muut mahdolliset käämit ovat tyhjäkäynnillä. 15) Tyhjäkäyntihäviöllä (P o ) tarkoitetaan aktiivista tehoa, joka absorboituu nimellistaajuudella, kun muuntajaan kytketään virta ja toisiopiiri on avoinna. Kytketty jännite on nimellisjännite, ja jos virroitettu käämi on varustettu väliotolla, se on kytketty perusasentoon. 16) Huippuhyötysuhdeindeksillä (PEI) tarkoitetaan muuntajan siirretyn näennäistehon, josta on vähennetty sähköhäviö, ja muuntajan siirretyn näennäistehon välisen suhteen enimmäisarvoa. 3 artikla Ekosuunnitteluvaatimukset Pienten muuntajien, keskikokoisten muuntajien ja suurten muuntajien on täytettävä liitteessä I vahvistetut ekosuunnitteluvaatimukset. 4 artikla Vaatimustenmukaisuuden arviointi Vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan noudattaen direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV vahvistettua sisäisen suunnittelun valvontamenettelyä tai mainitun direktiivin liitteessä V vahvistettua hallintajärjestelmämenettelyä. 5 artikla Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten Suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava tämän asetuksen liitteessä III kuvattua tarkastusmenettelyä. 6 artikla Ohjeelliset viitearvot Liitteessä IV annetaan tämän asetuksen hyväksymisajankohtana käytettävän tekniikan mukaisia suorituskyvyltään parhaita mahdollisia muuntajia koskevat ohjeelliset viitearvot.

22.5.2014 L 152/5 7 artikla Uudelleentarkastelu Viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio tarkastelee sitä uudelleen tekniikan kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille. Tarkastelussa on huomioitava ainakin seuraavat seikat: mahdollisuudet asettaa huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisarvoja kaikille keskikokoisille muuntajille, myös sellaisille, joiden nimellisteho on alle 3 150 kva, mahdollisuudet erottaa varsinaiseen muuntajaan liittyvät häviöt häviöistä, jotka liittyvät muihin jännitettä sääteleviin osiin, mikäli tällaisia osia on, mahdollisuudet asettaa vähimmäistehovaatimukset yksivaiheisille muuntajille sekä pienille muuntajille, ovatko pylväsmuuntajille ja keskikokoisten muuntajien käämijännitteiden eri yhdistelmille myönnetyt helpotukset edelleen perusteltuja, mahdollisuudet kattaa muitakin kuin energiankulutukseen liittyviä käytönaikaisia ympäristövaikutuksia. 8 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 2014. Komission puolesta Puheenjohtaja José Manuel BARROSO

L 152/6 22.5.2014 LIITE I Ekosuunnitteluvaatimukset 1. Keskikokoisten muuntajien energiatehokkuuden tai hyötysuhteen vähimmäisvaatimukset Keskikokoisten muuntajien on oltava taulukoissa I.1 I.5 vahvistettujen, suurimpia sallittuja kuormitushäviöitä ja tyhjäkäyntihäviöitä tai huippuhyötysuhdeindeksiä (PEI) koskevien vaatimusten mukaisia lukuun ottamatta keskikokoisia pylväsmuuntajia, joiden on oltava taulukossa I.6 vahvistettujen suurimpia sallittuja kuormitushäviöitä ja tyhjäkäyntihäviöitä koskevien vaatimusten mukaisia. 1.1 Vaatimukset keskikokoisille kolmivaihemuuntajille, joiden nimellisteho 3 150 kva Taulukko I.1: Enimmäiskuormitushäviöt ja -tyhjäkäyntihäviöt (W) neste-eristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille, joissa toisen käämin U m 24 kv ja toisen U m 1,1 kv. Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015 alkaen) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021 alkaen) Nimellisteho (kva) Enimmäiskuormitushäviöt P k (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt P o (W) (*) Enimmäiskuormitushäviöt P k (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt P o (W) (*) 25 C k (900) A o (70) A k (600) A o 10 % (63) 50 C k (1 100) A o (90) A k (750) A o 10 % (81) 100 C k (1 750) A o (145) A k (1 250) A o 10 % (130) 160 C k (2 350) A o (210) A k (1 750) A o 10 % (189) 250 C k (3 250) A o (300) A k (2 350) A o 10 % (270) 315 C k (3 900) A o (360) A k (2 800) A o 10 % (324) 400 C k (4 600) A o (430) A k (3 250) A o 10 % (387) 500 C k (5 500) A o (510) A k (3 900) A o 10 % (459) 630 C k (6 500) A o (600) A k (4 600) A o 10 % (540) 800 C k (8 400) A o (650) A k (6 000) A o 10 % (585) 1 000 C k (10 500) A o (770) A k (7 600) A o 10 % (693) 1 250 B k (11 000) A o (950) A k (9 500) A o 10 % (855) 1 600 B k (14 000) A o (1 200) A k (12 000) A o 10 % (1080) 2 000 B k (18 000) A o (1 450) A k (15 000) A o 10 % (1 305) 2 500 B k (22 000) A o (1 750) A k (18 500) A o 10 % (1 575) 3 150 B k (27 500) A o (2 200) A k (23 000) A o 10 % (1 980) (*) Enimmäishäviöt kva-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.1 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

22.5.2014 L 152/7 Taulukko I.2: Enimmäiskuormitushäviöt ja -tyhjäkäyntihäviöt (W) kuivaeristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille, joissa toisen käämin U m 24 kv ja toisen U m 1,1 kv. Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Nimellisteho (kva) Enimmäiskuormitushäviöt P k (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt P o (W) (*) Enimmäiskuormitushäviöt P k (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt P o (W) (*) 50 B k (1 700) A o (200) A k (1 500) A o 10 % (180) 100 B k (2 050) A o (280) A k (1 800) A o 10 % (252) 160 B k (2 900) A o (400) A k (2 600) A o 10 % (360) 250 B k (3 800) A o (520) A k (3 400) A o 10 % (468) 400 B k (5 500) A o (750) A k (4 500) A o 10 % (675) 630 B k (7 600) A o (1 100) A k (7 100) A o 10 % (990) 800 A k (8 000) A o (1 300) A k (8 000) A o 10 % (1 170) 1 000 A k (9 000) A o (1 550) A k (9 000) A o 10 % (1 395) 1 250 A k (11 000) A o (1 800) A k (11 000) A o 10 % (1 620) 1 600 A k (13 000) A o (2 200) A k (13 000) A o 10 % (1 980) 2 000 A k (16 000) A o (2 600) A k (16 000) A o 10 % (2 340) 2 500 A k (19 000) A o (3 100) A k (19 000) A o 10 % (2 790) 3 150 A k (22 000) A o (3 800) A k (22 000) A o 10 % (3 420) (*) Enimmäishäviöt kva-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.2 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti. Taulukko I.3: Kuormitus- ja tyhjäkäyntihäviöiden korjaaminen, mikäli käämien jänniteyhdistelmä on jokin muu tai mikäli toinen käämeistä tai molemmat käämit ovat kaksijännitteisiä (nimellisteho 3 150 kva) Toisessa käämissä U m 24 kv ja toisessa U m > 1,1 kv Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä korotetaan 10 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 10 prosenttia kuormitushäviöiden osalta Toisessa käämissä U m = 36 kv ja toisessa U m 1,1 kv Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä korotetaan 15 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 10 prosenttia kuormitushäviöiden osalta Toisessa käämissä U m = 36 kv ja toisessa U m > 1,1 kv Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä korotetaan 20 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 15 prosenttia kuormitushäviöiden osalta

L 152/8 22.5.2014 Toinen käämeistä kaksijännitteinen Mikäli muuntajassa on yksi ylijännitekäämi ja kaksi jännitettä saatavilla väliottoisesta pienjännitekäämistä, häviöt lasketaan pienjännitekäämin korkeamman jännitteen perusteella ja niiden on oltava taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjen sallittujen enimmäishäviöarvojen mukaisia. Tällaisen muuntajan pienjännitekäämin pienemmän jännitteen antama teho saa olla enintään 0,85 prosenttia pienjännitekäämin nimellistehosta sen suuremmalla jännitteellä. Mikäli muuntajassa on yksi pienjännitekäämi ja kaksi jännitettä saatavilla väliottoisesta ylijännitekäämistä, häviöt lasketaan ylijännitekäämin korkeamman jännitteen perusteella ja niiden on oltava taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjen sallittujen enimmäishäviöarvojen mukaisia. Tällaisen muuntajan ylijännitekäämin pienemmän jännitteen antama teho saa olla enintään 0,85 prosenttia ylijännitekäämin nimellistehosta sen suuremmalla jännitteellä. Jos koko nimellisteho on käytettävissä jänniteyhdistelmästä riippumatta, taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä häviötasoja voidaan korottaa 15 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 10 prosenttia kuormitushäviöiden osalta. Molemmat käämit kaksijännitteisiä Mikäli muuntajan molemmat käämit ovat kaksijännitteisiä, taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä voidaan korottaa 20 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 20 prosenttia kuormitushäviöiden osalta. Häviötaso määritetään suurimmalle mahdolliselle nimellisteholle sillä perusteella, että nimellisteho on sama jänniteyhdistelmästä riippumatta. 1.2 Vaatimukset keskikokoisille muuntajille, joiden nimellisteho > 3 150 kva Taulukko I.4: Huippuhyötysuhdeindeksin (PEI) vähimmäisarvot neste-eristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille Nimellisteho (kva) Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%) 3 150 < Sr 4 000 99,465 99,532 5 000 99,483 99,548 6 300 99,510 99,571 8 000 99,535 99,593 10 000 99,560 99,615 12 500 99,588 99,640 16 000 99,615 99,663 20 000 99,639 99,684 25 000 99,657 99,700 31 500 99,671 99,712 40 000 99,684 99,724

22.5.2014 L 152/9 PEI-vähimmäisarvot kva-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.4 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti. Taulukko I.5: Huippuhyötysuhdeindeksin (PEI) vähimmäisarvot kuivaeristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille Nimellisteho (kva) Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%) 3 150 < Sr 4 000 99,348 99,382 5 000 99,354 99,387 6 300 99,356 99,389 8 000 99,357 99,390 10 000 99,357 99,390 PEI-vähimmäisarvot kva-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.5 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti. 1.3 Vaatimukset keskikokoisille muuntajille, joiden nimellisteho 3 150 kva ja joissa on väliottoliitännät, joita voidaan käyttää niiden ollessa päällä tai kuormitettuina jännitteen muuttamista varten. Jännitettä sääntelevät jakelumuuntajat kuuluvat tähän luokkaan. Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäistasoja korotetaan 20 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 5 prosenttia kuormitushäviöiden osalta vaiheessa 1 ja 10 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta vaiheessa 2. 1.4 Vaatimukset keskikokoisille pylväsmuuntajille Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä kuormitus- ja tyhjäkäyntihäviöiden tasoja ei sovelleta neste-eristeisiin pylväsmuuntajiin, joiden teho on vähintään 25 kva ja korkeintaan 315 kva. Näitä keskikokoisia pylväsmuuntajamalleja koskevat sallittujen häviöiden enimmäistasot on esitetty taulukossa I.6. Taulukko I.6: Enimmäiskuormitushäviöt ja -tyhjäkäyntihäviöt (W) keskikokoisille neste-eristeisille pylväsmuuntajille Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Nimellisteho (kva) Enimmäiskuormitushäviöt (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt (W) (*) Enimmäiskuormitushäviöt (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt (W) (*) 25 C k (900) A o (70) B k (725) A o (70) 50 C k (1 100) A o (90) B k (875) A o (90) 100 C k (1 750) A o (145) B k (1 475) A o (145) 160 C k + 32 % (3 102) C o (300) C k + 32 % (3 102) Co 10 % (270)

L 152/10 22.5.2014 Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Nimellisteho (kva) Enimmäiskuormitushäviöt (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt (W) (*) Enimmäiskuormitushäviöt (W) (*) Enimmäistyhjäkäyntihäviöt (W) (*) 200 C k (2 750) C o (356) B k (2 333) B o (310) 250 C k (3 250) C o (425) B k (2 750) B o (360) 315 C k (3 900) C o (520) B k (3 250) B o (440) (*) Sallitut enimmäishäviöt kva-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.6 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti. 2. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset suurille muuntajille Suurten muuntajien energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty taulukoissa I.7 ja I.8. Taulukko I.7: Huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisvaatimukset suurille neste-eristeisille muuntajille Nimellisteho (MVA) Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%) 4 99,465 99,532 5 99,483 99,548 6,3 99,510 99,571 8 99,535 99,593 10 99,560 99,615 12,5 99,588 99,640 16 99,615 99,663 20 99,639 99,684 25 99,657 99,700 31,5 99,671 99,712 40 99,684 99,724 50 99,696 99,734 63 99,709 99,745 80 99,723 99,758 100 99,737 99,770

22.5.2014 L 152/11 PEI-vähimmäisarvot MVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.7 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti. Taulukko I.8: Huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisvaatimukset suurille kuivaeristeisille muuntajille Nimellisteho (MVA) Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015) Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021) Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%) 4 99,158 99,225 5 99,200 99,265 6,3 99,242 99,303 8 99,298 99,356 10 99,330 99,385 12,5 99,370 99,422 16 99,416 99,464 20 99,468 99,513 25 99,521 99,564 31,5 99,551 99,592 40 99,567 99,607 50 99,585 99,623 63 99,590 99,626 PEI-vähimmäisarvot MVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.8 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti. 3. Tuotetietovaatimukset Heinäkuun 1. päivästä 2015 alkaen tämän asetuksen soveltamisalaan (1 artikla) kuuluvien muuntajien tuoteasiakirjoissa, myös vapaasti käytettävissä olevilla valmistajien internetsivustoilla, on annettava seuraavat tuotetiedot: a) nimellistehoa, kuormitushäviötä ja tyhjäkäyntihäviötä sekä tyhjäkäynnillä tarvittavan jäähdytysjärjestelmän sähkötehoa koskevat tiedot; b) keskikokoisten (tarvittaessa) ja suurten muuntajien osalta huippuhyötysuhdeindeksi ja teho, jolla se saavutetaan; c) kaksijännitteisten muuntajien osalta suurin nimellisteho pienemmällä jännitteellä taulukon I.3 mukaisesti;

L 152/12 22.5.2014 d) tiedot muuntajan kaikkien tärkeimpien osien painosta (ainakin johdin, johtimen tyyppi ja sydämen materiaali); e) keskikokoisten pylväsmuuntajien osalta näkyvä merkintä vain pylväsasennukseen. Kohdissa a, c ja d tarkoitetut tiedot on merkittävä myös muuntajien arvokilpeen. 4. Tekninen dokumentaatio Muuntajien teknisessä dokumentaatiossa on annettava seuraavat tiedot: a) valmistajan nimi ja osoite; b) mallitunniste, eli alfanumeerinen koodi, joka erottaa mallin saman valmistajan muista malleista; c) kohdassa 3 tarkoitetut tiedot. Jos tekninen dokumentaatio (tai sen osa) perustuu toisen mallin tekniseen dokumentaatioon (tai sen osaan), kyseisen toisen mallin mallitunniste on annettava, ja teknisessä dokumentaatiossa on täsmennettävä, miten tiedot on johdettu toisen mallin teknisestä dokumentaatiosta esimerkiksi laskelmin tai ekstrapoloinnein, ja mitä testejä valmistaja on tehnyt näiden laskelmien ja ekstrapolointien tarkastamiseksi.

22.5.2014 L 152/13 LIITE II Mittaus- ja laskentamenetelmät Mittausmenetelmät Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi mittaukset on suoritettava käyttämällä luotettavaa, tarkkaa ja toistettavissa olevaa mittausmenettelyä, jossa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, esimerkiksi sellaisissa asiakirjoissa vahvistetut menetelmät, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Laskentamenetelmät Keskikokoisten ja suurten muuntajien huippuhyötysuhdeindeksin (PEI) laskentatapa perustuu muuntajan siirretyn näennäistehon, josta on vähennetty sähköhäviöt, ja muuntajan siirretyn näennäistehon väliseen suhteeseen. PEI ¼ 1 2ðP 0 þ P c0 Þ rffiffiffiffiffiffiffiffiffiffi S r P 0 þp c0 P k Tässä yhtälössä P 0 on mitattu tyhjäkäyntihäviö nimellisjännitteellä ja nimellistaajuudella nimellisväliotosta P c0 on sähköteho, jonka jäähdytysjärjestelmä vaatii tyhjäkäynnillä P k on mitattu kuormitushäviö nimellisvirralla ja nimellistaajuudella nimellisväliotosta korjattuna vertailulämpötilan mukaan S r on muuntajan tai säästömuuntajan nimellisteho, johon P k perustuu

L 152/14 22.5.2014 LIITE III Tarkastusmenettely Toteuttaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä I säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä: 1) Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden. 2) Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I vahvistettujen siihen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos teknisessä dokumentaatiossa annetut arvot ovat liitteessä I vahvistettujen vaatimusten mukaiset ja jos mitatut parametrit ovat liitteessä I asetettujen vaatimusten mukaiset tämän liitteen taulukossa annettujen sallittujen poikkeamien rajoissa. 3) Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen. Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan luettuna testitulokset tapauksen mukaan, muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä. Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä II vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä. Keskikokoisten ja suurten muuntajien painosta ja koosta johtuvien kuljetusrajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden viranomaiset voivat toteuttaa tarkastusmenettelyn valmistajan tiloissa ennen kuin muuntaja otetaan käyttöön lopullisessa käyttökohteessa. Tässä liitteessä esitetyt sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä valmistaja tai maahantuoja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettavien arvojen määrittämisessä. Taulukko Kuormitushäviöt Tyhjäkäyntihäviöt Mitattava parametri Sähköteho, jonka jäähdytysjärjestelmä vaatii tyhjäkäynnillä Tarkastuksissa sallitut poikkeamat Mitattu arvo ei saa olla yli 5 % suurempi kuin ilmoitettu arvo. Mitattu arvo ei saa olla yli 5 % suurempi kuin ilmoitettu arvo. Mitattu arvo ei saa olla yli 5 % suurempi kuin ilmoitettu arvo.

22.5.2014 L 152/15 LIITE IV Ohjeelliset viitearvot Tämän asetuksen antamisajankohtana keskikokoisten muuntajien paras markkinoilla saatavilla oleva tekniikka yksilöitiin seuraavasti: a) Neste-eristeiset keskikokoiset muuntajat: A o 20 %, A k 20 % b) Kuivaeristeiset keskikokoiset muuntajat: A o 20 %, A k 20 % c) Keskikokoiset muuntajat, joissa on amorfinen terässydän: A o 50 %, A k 50 % Amorfisella terässydämellä varustettujen muuntajien valmistuksessa tarvittavien materiaalien saatavuuden on parannuttava, ennen kuin vastaavia häviöarvoja voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksiksi tulevaisuudessa.

L 152/16 22.5.2014 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 549/2014, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 ( 1 ), ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 ( 2 ) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. (2) Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä. 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 2014. Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä Jerzy PLEWA Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja ( 1 ) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. ( 2 ) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

22.5.2014 L 152/17 LIITE Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi CN-koodi Kolmansien maiden koodi ( 1 ) Kiinteä tuontiarvo 0702 00 00 AL 59,1 MA 39,6 MK 58,8 TR 50,7 ZZ 52,1 0707 00 05 AL 41,5 MK 36,1 TR 124,7 ZZ 67,4 0709 93 10 TR 115,8 ZZ 115,8 0805 10 20 EG 44,3 IL 74,1 MA 45,2 TR 49,7 ZA 53,8 ZZ 53,4 0805 50 10 TR 99,9 ZA 141,8 ZZ 120,9 0808 10 80 AR 82,8 BR 84,5 CL 97,0 CN 98,8 MK 25,2 NZ 147,1 US 204,6 UY 70,3 ZA 111,9 ZZ 102,5 (EUR/100 kg) ( 1 ) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ZZ tarkoittaa muuta alkuperää.

L 152/18 22.5.2014 PÄÄTÖKSET KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 22 päivänä helmikuuta 2012, valtiontuesta N:o SA.29608 (C 37/10), jonka Unkari on toteuttanut FHB Jelzálogbank Nyrtin pääomapohjan vahvistamiseksi (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 1021) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2014/296/EU) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan, on edellä mainittujen artiklojen ( 1 ) mukaisesti kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa ja on ottanut huomioon nämä huomautukset, sekä katsoo seuraavaa: I MENETTELY (1) Unkari myönsi 25 päivänä maaliskuuta 2009 FHB Jelzálogbank Nyrtille, jäljempänä FHB tai pankki, 120 miljardin Unkarin forintin (HUF) (noin 410 miljoonan euron ( 2 )) arvoisen keskipitkän aikavälin valtionlainan komission 14 päivänä tammikuuta 2010 hyväksymän Unkarin pankkien likviditeettijärjestelyn ( 3 ) mukaisesti. Maaliskuun 31 päivänä 2009 Unkarin viranomaiset vahvistivat FHB:n pääomapohjaa 30 miljardilla forintilla (noin 100 miljoonalla eurolla). Tuki myönnettiin 31 päivänä maaliskuuta 2009 uusien liikkeeseen laskettujen etuoikeutettujen erikoisosinko-osakkeiden ja yhden äänioikeutetun osakkeen muodossa komission hyväksymän takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn ( 4 ) mukaisesti. (2) Komissio pyysi Unkarin viranomaisilta tietoja pääomapohjan vahvistamisen ehdoista kirjeillä, jotka oli päivätty 3 päivänä huhtikuuta, 13 päivänä toukokuuta, 14 päivänä heinäkuuta ja 11 päivänä syyskuuta 2009. Unkarin viranomaiset vastasivat kirjeillä, jotka oli päivätty 24 päivänä huhtikuuta, 2 päivänä kesäkuuta, 12 päivänä elokuuta ja 9 päivänä lokakuuta 2009. (3) Pankin vakautta pääomapohjan vahvistamisen aikaan koskevien epäilysten vuoksi komissio pyysi 19 päivänä lokakuuta 2009 Unkaria toimittamaan FHB:n rakenneuudistussuunnitelman elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella annetun komission tiedonannon ( 5 ), jäljempänä rakenneuudistustoimenpiteitä koskeva tiedonanto, mukaisesti. Unkari toimitti lisätietoja 12 ja 19 päivänä marraskuuta 2009 ja rakenneuudistussuunnitelman luonnoksen 26 päivänä tammikuuta 2010. (4) Helmikuun 19 päivänä 2010 FHB maksoi valtiolle takaisin koko pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan. ( 1 ) EUVL C 178, 18.6.2011, s. 7. ( 2 ) Vaihtokurssi 15 päivänä helmikuuta 2012 (289,63 HUF = 1 EUR). ( 3 ) EUVL C 47, 25.2.2010, s. 16. ( 4 ) EUVL C 147, 27.6.2009, s. 2. ( 5 ) EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9.

22.5.2014 L 152/19 (5) Unkari toimitti komissiolle lisätietoja 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. FHB piti 21 päivänä huhtikuuta 2010 yhtiökokouksen, jossa se päätti valtiolle pääomapohjan vahvistamisesta maksettavista korvauksista, minkä jälkeen komissio pyysi tietoja 22 päivänä huhtikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. (6) Komissio pyysi lisätietoja 2 päivänä kesäkuuta ja 1 päivänä lokakuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja 11 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. (7) Kesäkuun 15 päivänä 2010 Unkari toimitti päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman, jota täydennettiin olennaisilla lisätiedoilla 30 päivänä syyskuuta 2010. (8) Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja kirjeillä, jotka oli päivätty 18 päivänä kesäkuuta, 28 päivänä heinäkuuta ja 5 päivänä lokakuuta 2010, ja ilmoittivat komissiolle 29 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä, että FHB oli maksanut korvausta FHB:n pääomapohjan vahvistamisesta. (9) Komissio päätti 16 päivänä joulukuuta 2010 aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn FHB:n hyväksi toteutetuista tukitoimenpiteistä. Tämän jälkeen Unkarin viranomaiset pyysivät komissiota muuttamaan päätöstä, sillä jotkin päätöksen osat olivat virheellisiä ja vanhentuneita. Päätös korvattiin näin ollen 24 päivänä tammikuuta 2011 uudella päätöksellä ( 1 ), jäljempänä menettelyn aloittamista koskeva päätös. Komissio ilmoitti 24 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Unkarin viranomaisille päättäneensä aloittaa tukitoimenpiteen osalta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 18 päivänä kesäkuuta 2011. Komissio pyysi asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa. (10) Unkarin viranomaiset esittivät 2 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellään huomautuksensa 24 päivänä tammikuuta 2011 annetusta menettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä, jolla aloitettiin muodollinen tutkintamenettely FHB:n hyväksi toteutetusta toimenpiteestä. Näitä huomautuksia täydennettiin huomautuksilla, jotka FHB toimitti 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. (11) Kolmas osapuoli (Unkarin kiinnitysluottopankkien yhdistys Magyar Jelzálogbank Egyesület) esitti 18 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä komissiolle huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. (12) Unkarin viranomaiset toimittivat 3 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä päivitettyä tietoa rakenneuudistussuunnitelmasta sekä lisätietoja pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan maksamisesta takaisin Unkarin valtiolle. (13) FHB ja Unkarin valtio allekirjoittivat 15 päivänä joulukuuta 2011 uuden sopimuksen, jolla pankki sitoutui maksamaan valtiolle korvauksen, josta oli alun perin sovittu pääomapohjan vahvistamista koskevassa sopimuksessa. II TUENSAAJAN KUVAUS 1.1 TUENSAAJA (14) Unkarin valtio perusti FHB:n vuonna 1997 ja myi vähitellen pois osuutensa siitä. FHB listautui Budapestin pörssiin vuonna 2003, ja elokuussa 2007 valtio luopui enemmistöosakkuudestaan ja kutisti omistusosuutensa hieman yli 4 prosenttiin. (15) FHB perustettiin alun perin kiinnitysluottopankiksi edistämään kiinneobligaatioiden käyttöä. Siihen sovellettiin tiukkoja sääntöjä, jotka koskivat rajoitettua toimintaa, vakuuksia ja erityistä valvontaa, jotta voitiin varmistaa kiinneobligaatioiden mahdollisimman suuri turvallisuus. Alun perin FHB sai myöntää vain pitkäaikaisia kiinnelainoja ja kiinnelainoihin liittyviä takauksia sekä tehdä tietyntyyppisiä johdannaisliiketoimia suojatakseen omaa kiinnelainatoimintaan perustuvaa positiotaan. Kiinneobligaatiot olivat sen lainanantotoiminnan tärkein rahoituslähde. Lisäksi pankki jälleenrahoitti muiden pankkien myöntämiä kiinnelainoja. ( 1 ) EUVL C 178, 8.6.2011, s. 7.

L 152/20 22.5.2014 (16) FHB esitteli vuonna 2006 uuden strategisen suunnitelman pankkitoimintansa ja konttoriverkostonsa laajentamiseksi. Tarkoituksena oli laajentaa pankin rahoitus- ja toimintapohjaa ja aloittaa toiminta vähittäismarkkinoilla FHB Commercial Bankin kautta. Ajan mittaan FHB alkoi myydä erilaisia vähittäis- ja yrityslainatuotteita sekä tarjota tilinhoito-, talletusten vastaanotto- ja korttipalveluja ja laajensi siten tuotevalikoimaansa myös taseen vastattavaapuolella. (17) FHB on konserni, joka muodostuu emoyhtiöstä (FHB Mortgage Bank Co. plc) ja sen kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: FHB Commercial Bank Ltd, FHB Service Ltd, FHB Real Estate Ltd ja FHB Life Annuity Real Estate Investment Ltd. Se toimii pääasiassa kiinneobligaatiomarkkinoilla. FHB:n osuus kyseisistä markkinoista on 23 prosenttia (2009), ja pankki on toiseksi suurin toimija Unkarin pankkimarkkinoilla (74 prosentin markkinaosuutta hallussaan pitävän OTP Bankin jälkeen). FHB:n markkinaosuus vähittäispankkitoiminnan kiinnelainamarkkinoista on 4,6 prosenttia ja vähittäistalletusten markkinoista 0,6 prosenttia. (18) Kun pankin pääomapohjaa vahvistettiin maaliskuussa 2009, sen taseen loppusumma oli 746,2 miljardia Unkarin forinttia. Pankin vakavaraisuussuhde oli samana päivänä 10,5 prosenttia. Valtion toteuttama pääomanlisäys nosti FHB:n vakavaraisuussuhteen 16,1 prosenttiin vuoden 2009 lopussa (laskettu Unkarin kirjanpitosääntöjen mukaisesti). 1.2 TAUSTA (19) Unkari on yksi niistä jäsenvaltioista, joita rahoitusalan kriisi on koetellut kaikkein ankarimmin. Vuosia jatkunut julkisten varojen liiallinen käyttö sekä luottoon perustuvan rakentamisen ja kulutuksen voimakas lisääntyminen johti talouden vakavaan epätasapainoon jo ennen kriisiä. Kotitalouksien ottamien euron ja Sveitsin frangin määräisten lainojen yleisyys samoin kuin jatkuva riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta teki maasta ja sen pankkialasta erityisen alttiita heilahteluille Unkarin forintin arvossa, joka heikkeni tuntuvasti kriisin aikana. (20) Rahoitusalan kriisi vaikutti Unkariin niin paljon, että Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä IMF, Euroopan unionin, jäljempänä EU ja Maailmanpankin oli myönnettävä Unkarille hätälainoja marraskuussa 2008 maan rahoitusmarkkinoiden jännitteiden rauhoittamiseksi. (21) Vastauksena kriisin aiheuttamiin vakaviin häiriöihin Unkarin taloudessa Unkarin hallitus otti käyttöön useita rahoitusalan tukemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka rahoitettiin yhteisesti IMF:n, EU:n ja Maailmanpankin tukipaketista. Toimenpiteisiin sisältyi maksuvalmiustukijärjestely sekä takaus- ja pääomasijoitusjärjestely. (22) Unkarin julkista rahoitusta koskevalla lailla perustetussa maksuvalmiustukijärjestelyssä, jäljempänä likviditeettijärjestely, mahdollistetaan rahoituslaitoksille lainojen muodossa myönnettävä likviditeetti. Komissio hyväksyi järjestelyn 14 päivänä tammikuuta 2009 ( 1 ), ja järjestelyn voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, viimeksi 31 päivään joulukuuta 2011 ( 2 ). (23) Komissio hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2009 antamallaan päätöksellä ( 3 ) Unkarin takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn. Unkarin valtio pystyi järjestelmän perusteella merkitsemään etuoikeutettuja osakkeita, joita pidetään pankkien ensisijaisina omina varoina. Järjestelyn pääomapohjan vahvistamiseen liittyvän osan voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, viimeksi 31 päivään joulukuuta 2011. (24) Jos pääomapohjan vahvistamiseen myönnetty summa ylittää kynnysarvon, joka on 2 prosenttia pankin riskipainotetuista omaisuuseristä, Unkarin viranomaisten on takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukaisesti ensimmäiseksi ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava yksityiskohtainen arviointi siitä, miksi ne katsovat, että tällaista pankkia olisi edelleen pidettävä perustaltaan terveenä. Pääomapohjan vahvistamista voidaan jatkaa, vaikka komissio ei hyväksyisi arviota siitä, että pankki on perustaltaan terve, mutta siitä maksettavaa korvausta on kasvatettava siten, että se heijastaa kasvanutta riskiä, ja komissiolle on toimitettava rakenneuudistussuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa pääomapohjan vahvistamisesta. FHB:n vaikeuksien syyt (25) Rahoitusalan kriisi koetteli Unkaria voimakkaasti, ja pankkialan muihin sisäisiin ongelmiin yhdistettynä se vaikeutti unkarilaispankkien tilannetta. ( 1 ) EUVL C 47, 25.2.2010, s. 16. ( 2 ) EUVL C 236, 12.8.2011, s. 1. ( 3 ) EUVL C 147, 27.6.2009, s. 2.

22.5.2014 L 152/21 (26) FHB tarvitsi valtion tukea, koska sillä, toisin kuin monilla muilla unkarilaisilla pankeilla, ei ollut emoyhtiötä euroalueella eikä se näin ollen voinut saada halpaa rahoitusta Euroopan keskuspankilta, jäljempänä EKP. EKP:n rahoitusvälineet, kuten erilaiset takaisinostojärjestelyt, olivat käytettävissä euroalueella syksystä 2008 lähtien. Unkarin keskuspankki loi alkuvuodesta 2010 rahoitusjärjestelmän, mutta sen myötä paranivat ainoastaan mahdollisuudet saada rahoitusta Unkarin forintteina, ei euroina, mikä FHB:n mukaan olisi ollut ratkaisevan tärkeää kriisin pahimpina aikoina. ( 1 ) (27) Unkarin viranomaisten mukaan FHB:n pääomapohjan vahvistaminen oli tarpeen pankin vakavaraisuuden varmistamiseksi ja Unkarin koko pankkialaa vaivaavien maksuvalmiusongelmien torjumiseksi. III TUKITOIMENPITEIDEN KUVAUS (28) Unkarin FHB:lle myöntämät tukitoimet, jotka kuvataan komission 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ovat seuraavat: likviditeettijärjestelyn mukainen 120 miljardin Unkarin forintin (noin 410 miljoonaa euroa) arvoinen keskipitkän aikavälin valtionlaina, joka myönnettiin 25 päivänä maaliskuuta 2009 ja joka erääntyy 11 päivänä marraskuuta 2012 pääomapohjan vahvistaminen 30 miljardilla forintilla (noin 100 miljoonalla eurolla); tuki myönnettiin 31 päivänä maaliskuuta 2009 uusien liikkeeseen laskettujen etuoikeutettujen erikoisosinko-osakkeiden ja yhden äänioikeutetun osakkeen muodossa takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn mukaisesti. (29) Unkarin ja FHB:n välisessä sopimuksessa pankin pääomapohjan vahvistamisesta määriteltiin valtiolle maksettavaksi osuudeksi osakkeiden osalta 10,49 prosenttia, mikä vastaa takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä määriteltyä perustaltaan terveiden pankkien korvausosuutta ja joka maksetaan osinkoina. Pääomapohjaa vahvistettiin summalla, joka vastaa 9:ää prosenttia FHB:n riskipainotetuista omaisuuseristä, mikä ylittää takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä määritellyn 2 prosentin kynnysarvon. Järjestelmän mukaan alle 2 prosenttia tukea saaneita laitoksia voidaan pitää perustaltaan terveinä. Koska toimenpiteestä ei ilmoitettu komissiolle ennen sen toteuttamista, komissio ei voinut tarkistaa, olisiko pankkia voitu pitää takaus- ja pääomajärjestelyn mukaan perustaltaan terveenä. Jos tuensaajaa ei pidetä takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukaan perustaltaan terveenä, sen on toimitettava rakenneuudistussuunnitelma ja sen maksamassa korvausosuudessa on huomioitava se, että pankki ei ole perustaltaan terve, joten osuuden on oltava perustaltaan terveiden pankkien korvausosuutta suurempi. (30) Pankki onnistui vaikeuksistaan huolimatta toimimaan menestyksellisesti kyseisen ajanjakson aikana: sen pääomatilanne oli erittäin hyvä (vakavaraisuussuhde oli 10,5 prosenttia maaliskuussa 2009), ja Moody's Investors Service -luokituslaitoksen, jäljempänä Moody's, mukaan sen luottoluokitus oli tasolla Baa3, joka kuuluu vielä investointiluokkaan. Helmikuussa 2010, alle yhdeksän kuukautta pääoman vahvistamisen jälkeen, pankki osti takaisin valtion hallussa olleet etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet. (31) Pankki päätti maksaa pääomitustuen takaisin tarkistetun ja konsolidoidun senhetkisen vakavaraisuussuhteensa ja odotettavissa olevan vakavaraisuussuhteensa perusteella ottaen huomioon makrotalouden ennusteen, jota oli käytetty pankin vuotta 2010 koskevassa suunnittelussa, sekä odotukset liiketoiminnan määrästä, taseesta ja riskeistä, jotka sisältyivät pankin vuotta 2010 koskevaan rahoitussuunnitelmaan. Tarkastelussa päädyttiin siihen, että pankin tilanne oli maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä huolimatta vuoden lopussa huomattavasti parempi kuin se, mitä oli ennakoitu silloin, kun Unkarin valtion kanssa sovittiin pankin pääomapohjan vahvistamisesta vuoden 2009 alussa. (32) FHB maksoi pääomitustuen takaisin valtiolle mutta ei maksanut sille korvausta, joten se rikkoi pääomapohjan vahvistamista koskevaa sopimusta. ( 2 ) Pankki kuitenkin katsoi, että valtion hallussa olleet etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet eivät automaattisesti oikeuttaneet osinkoihin ja että etuoikeus merkitsi vain sitä, että pankin piti maksaa määrätty osinko valtiolle ennen osinkojen maksamista kantaosakkeista. Koska kantaosakkaat eivät saaneet osinkoja silloin, kun etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet olivat valtion hallussa, pankki katsoi, ettei sillä ollut velvoitetta maksaa etuoikeutettua osinkoa. FHB väitti lisäksi, että valtiolla ei missään tapauksessa ollut hallussaan etuoikeutettuja erikoisosinko-osakkeita silloin, kun vuoden 2009 osingoista ilmoitettiin, koska osakkeet oli ostettu takaisin jo ennen sitä. ( 1 ) Yksityiskohtaisempi selvitys FHB:n vaikeuksista on luettavissa 24 päivänä tammikuuta 2011 annetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 39 kappaleessa ja sitä seuraavissa johdanto-osan kappaleissa. ( 2 ) Ks. johdanto-osan 28 kappale, toinen luetelmakohta.

L 152/22 22.5.2014 (33) FHB ilmoitti komissiolle, että se oli osallistunut vuotta 2010 koskevaan EU:n laajuiseen stressitestiin, jota koordinoi Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea yhteistyössä EKP:n ja Unkarin rahoitusalan valvontaviranomaisen kanssa. Stressitestissä keskityttiin vakavaraisuuteen, kun taas maksuvalmiusriskejä ei suoraan stressitestattu. Vuoden 2009 lopun konsolidoituihin lukuihin perustuvien testin tulosten perusteella tarvittaisiin ensisijaisista omista varoista muodostuva [yli 50] (*) miljoonan euron pääomapuskuri FHB:n ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhteen 6 prosentin kynnysarvoa varten. (34) Unkari muutti 21 päivänä elokuuta 2010 voimaan tulleella tiettyjen taloutta ja rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta annetulla lailla, jäljempänä vuoden 2010 CX -laki, rahoituksen välittäjäjärjestelmän vakauttamisesta annettua vuoden 2008 CIV -lakia, jäljempänä vakauttamislaki. Unkarin valtiolle luotiin vuoden 2010 CX -lailla takautuvasti juridinen oikeus vaatia FHB:lta korvausta pääomapohjan vahvistamisesta siitä huolimatta, että Unkarin valtio ei ollut enää osakas silloin, kun FHB:n yhtiökokouksessa päätettiin osinkojen maksamisesta. (35) Unkarin valtio ja FHB allekirjoittivat 28 päivänä lokakuuta 2010 sopimuksen, jonka mukaan FHB maksaa Unkarin valtiolle 890 miljoonaa Unkarin forinttia korvauksena pääomapohjan vahvistamisesta sekä 11 726 786 forinttia viivästyskorkoa. (36) Korvauksen tason määrittelyn väitettiin perustuvan likviditeettijärjestelyn ehtoihin. Unkarin viranomaiset katsoivat, että pääomitustuki oli maksettu samasta rahoituslähteestä kuin lainamuotoinen maksuvalmiustuki ja että tästä syystä pääomapohjan vahvistamisesta ja maksuvalmiustuesta maksettavan korvauksen tulisi olla sama. FHB sai pääoman 6 päivänä toukokuuta 2009, ja se maksettiin takaisin 19 päivänä helmikuuta 2010. Korko, jota lopulta sovellettiin, oli sama kuin noin 400 miljoonan euron lainasta maksettu korko. Unkarin toimittamien tietojen mukaan keskimääräinen kuukausikorko oli tämän perusteella 3,79 4,08 prosenttia; todellinen summa laskettiin viikoittain. Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan 890 miljoonan Unkarin forintin suuruinen korvauksen loppusumma maksettiin vuoden 2010 lopussa. (37) Veloitettu viivästyskorko muodostui 5,97 prosentin suuruisesta komission julkaisemasta Unkarin viitekorosta ( 1 ), jota oli korotettu 100 peruspisteellä. Viivästyskorot laskettiin ajanjaksolle, joka alkoi muutetun vakauttamislain tullessa voimaan 21 päivänä elokuuta 2010 ja päättyi 28 päivänä lokakuuta 2010, kun sopimus allekirjoitettiin. (38) Unkarin valtio ja FHB tekivät 15 päivänä joulukuuta 2011 uuden sopimuksen, jonka mukaan pankki maksaa valtiolle yhteensä 10,49 prosenttia pääomitustuen kokonaissummasta (eli kaiken kaikkiaan 2 491 742 552 Unkarin forinttia). Uuden sopimuksen perusteella FHB sitoutui näin ollen maksamaan valtiolle 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä 1 601 742 552 Unkarin forintin suuruisen lisäsumman, joka oli edellä johdanto-osan 36 kappaleessa mainitun 890 miljoonan forintin kokonaissumman ja 28 päivään lokakuuta 2010 mennessä maksetun korvauksen erotus. IV RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA (39) Unkari toimitti FHB:n päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman komissiolle 30 päivänä syyskuuta 2010 ja lähetti sitä koskevia lisätietoja vielä 3 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Rakenneuudistussuunnitelman pääkohdat on jo kuvattu menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä. Lokakuun 3 päivänä 2011 annetut lisätiedot on kuvattu 4.1 4.3 jaksossa. (*) Liikesalaisuus ( 1 ) EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6, ja peruskorot (1.7.2008 lähtien, EU27) laskettuna 19 päivänä tammikuuta 2008 annetun komission tiedonannon mukaisesti. Tiedonanto on luettavissa osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/reference_rates.html