PÄÄTÖS Nro 79/07/1 Dnro ISY-2007-Y-69 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 HAKIJA Jämsän kaupunki ASIA Hulkkionlahden venesataman laajentaminen sekä töidenaloittamislupa, Jämsä. NYKYINEN LUPA Itä-Suomen vesioikeus on 16.11.1987 antamallaan päätöksellä nro 108/Va II/87 vesilain 2 luvun 3 :n, 6 :n 1 momentin ja 8 :n nojalla myöntänyt Jämsän kaupungille luvan Kaipolan venesataman rakentamista varten vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen, aallonmurtajan ja laiturin rakentamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen vesialueelle sekä pysyvän käyttöoikeuden sataman vesialuetta varten tarvittavaan 2,8 ha:n ja ruoppausmaiden läjitystä varten tarvittavaan 1,1 ha:n yhteiseen vesialueeseen (Jm 8:d), Jämsän kaupungissa. Sataman sijainti, vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen, ruoppausmaiden läjitys ja tehtävät rakenteet ilmenivät hakemuksen liitteinä olevista suunnitelmakartasta N:o 1116/02 1:1000, josta ilmenivät myös ne vesialueet, joihin pysyvä käyttöoikeus oli myönnetty, ja asemapiirustuksesta N:o 1116/03 1:500. Päätöksen määräykset kuuluvat seuraavasti: "1) Ruoppaustyöt tulee tehdä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. 2) Ruoppausmaiden läjitysalueen reunapenger on suojattava veden ja jään kuluttavalta vaikutukselta. Penkereen korkeuden tulee olla vähintään N 60 +79,50 m.
3) Aallonmurtaja on tehtävä sellaisista materiaaleista, ettei vesistö tarpeettomasti samennu ja että aallonmurtaja kestää veden ja jään kuluttavan vaikutuksen. Aallonmurtajan yläpinnan tulee olla vähintään tasossa N 60 +79,50 m. 4) Alueelle tulee rakentaa öljy- ja muille jätteille tarkoitetut säiliöt, jotka tulee tyhjentää asianmukaisesti. 5) Töiden valmistuttua rakennusjätteet vesistöstä ja sen rannoilta tulee poistaa ja viimeistelytyössä on maisemalliset näkökohdat otettava riittävästi huomioon. 6) Töiden vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Luvan saajan tulee viipymättä pyytää vesi- ja ympäristöpiiriltä ohjeita tarkkailun suorittamisesta. 7. Oikeuden myöntämisestä vesialueisiin aiheutuvista edunmenetyksistä luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä suoritettava korvaukseksi niiden omistajille sataman 2,8 ha:n vesialueen osalta 2 800 mk ja ruoppausmaiden läjitykseen käytettävän 1,1 ha:n vesialueen osalta 1 100 mk. Jos ilmenee rahan, arvopaperien ja asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain 1 :ssä tarkoitettu syy, on luvan saajan talletettava maksettavaksi määrätyt korvaukset asianomaisen ulosotonhaltijan huostaan niin kuin juuri mainitussa laissa, jonka 2 :n 2 momentin säännöksiä luvan saajan on noudatettava, on säädetty. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä vesioikeuden käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 9) Työn aloittamisesta on ennakolta kirjallisesti ilmoitettava Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirille. 10) Rakennustyö on tehtävä 10 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti vesioikeudelle ja Keski- Suomen vesi- ja ympäristöpiirille 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta." 2 HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 16.3.2007 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Hulkkionlahden (Kaipolan) venesataman laajentamiseen ja töidenaloittamislupaa. Lisäksi hakija on pyytänyt pysyvän käyttöoikeuden myöntämistä sataman laajentamista varten tarvittaviin vesialueisiin. Sataman laajentaminen on tarpeen, koska hakijalla ei ole osoittaa kuntalaisten käyttöön tarpeeksi venepaikkoja. Vesialuetta haki-
jalle on tarpeen saada pysyvään käyttöön vesioikeuden päätöksellä nro 108/Va II/87 myönnetyn lisäksi sataman pohjoisosasta 0,51 ha ja eteläosasta 1,41 ha. 3 Hakemussuunnitelman satamarakenteita koskevassa kohdassa ja ympäristölupavirastoon 3.4.2007 toimitetussa hakemuksen täydennyksessä on vesistörakenteista esitetty seuraavaa: - Rantalaiturit Nykyisen aallonmurtajan kummallakin puolella on rantalaituri. Laiturit on rakennettu ulokelaitureina, joiden kansi on puuta ja anturat betonia. Laitureiden kannen taso on N 60 +79,30. Rantalaiturin eteläpuolen haraustaso on N 60 +76,00, joka vastaa kulkusyvyydeltään 1,6 m väylää. Pohjoispuolen haraustaso on N 60 +76,50, joka vastaa kulkusyvyydeltään 1,2 m väylää. Rantalaitureista voidaan osoittaa 40 venepaikkaa peräpoijulla, jotka jakautuvat seuraavasti: Sijainti Venepaikan leveys Venepaikkoja Aallonmurtajan ulkosivu 7,0 m 4 kpl 5,0 m 11 kpl Aallonmurtajan sisäsivu 3,5 m 14 kpl 3,0 m 11 kpl - Ponttonilaiturit Nykyisistä ponttonilaitureista pisin (pituus 77 m) säilytetään ja lyhintä (pituus 23 m) jatketaan 54 m. Lisäksi rakennetaan pohjoisosaan uusi ponttonilaituri. Ponttonilaiturien edustan haraustaso on N 60 +76,50, joka vastaa kulkusyvyydeltään 1,2 m väylää.
4 Ponttoneille on esitetty aisoilla varustettuja venepaikkoja seuraavasti: Sijainti Pituus Vp. leveys Venepaikkoja Nykyinen ponttonilaituri 77 m 3,0 m 44 kpl Uusi ponttonilaituri 77 m 3,0 m 44 kpl Uusi ponttonilaituri 63 m 2,5 m 44 kpl - Laivalaituri Nykyinen laivalaituri, joka sijaitsee ravintolan eteläpuolella on rakenteeltaan puupaalulaituri ja sen leveys on 20 m. Laivalaituria on tarkoitus jatkaa paalulaiturina 10 m. Laiturin kannen taso on N 60 +79,30. Laivalaiturin edustan haraustaso on N 60 +75,78, joka vastaa kulkusyvyydeltään 1,8 m väylää. - Lastauslaiturit Nykyinen lastauslaituri on rakenteeltaan ponttonilaituri ja se sijaitsee aallonmurtajan pohjoispuolella. Laituri on tarkoitus siirtää noin 45 m pohjoiseen ponttonilaitureiden väliin. Uusi lastauslaituri sijoitetaan laivalaiturin ja aallonmurtajan sisäsivulla sijaitsevan laiturin väliin. Rakenteeltaan se olisi paalulaituri ja kannen taso olisi N 60 +79,30. Nykyisen lastauslaiturin edustan haraustaso on N 60 +76,50, joka vastaa kulkusyvyydeltään 1,2 m väylää. Lastauslaiturin edustan haraustaso on N 60 +76,00, joka vastaa kulkusyvyydeltään 1,6 m väylää. - Huoltolaituri Satamaan rakennetaan suunnittelualueen eteläpuolelle huoltolaituri, jonka kannen mitat ovat noin 30 m x 20 m. Huoltolaiturin rakenne on paalulaituri ja paaluina käytetään teräsputkipaaluja. Kannen taso on N 60 +79,50. Huoltolaiturille sijoitetaan mastonosturi. Huoltolaiturin edustan haraustaso on N 60 +75,06, joka vastaa kulkusyvyydeltään 2,5 m väylää.
5 - Veneluiska Uuden huoltolaiturin pohjoispuolelle on sijoitettu veneluiska. Veneluiska muodostuu toisiinsa kiinnitetyistä teräsbetonielementeistä, jotka perustetaan penkereen varaan. Luiskan hyötyleveys on 7,0 m. Luiskan kaltevuus vedenpinnan yläpuolella on 1:8 ja vedenpinnan alapuolella 1:5. - Telaranta Satama-alueen pohjoisosaan on esitetty soutuveneille rantapaikkoja. Soutuveneiden telaranta nousee satama-altaasta tasolta N 60 +77,00 kaltevuudessa 1:6 tasolle N 60 +79,50. Telarannan pituus on noin 120 m, ja sieltä voidaan osoittaa noin 60 venepaikkaa. Telarannan edustan haraustaso on N 60 +77,00 ja se vastaa kulkusyvyydeltään 0,7 m väylää. - Ruoppaustyöt Ruoppausmassojen minimoimiseksi satama-allas on jaettu viiteen eri syvyiseen osaan. Haraustasoa määritettäessä vertailutasona on käytetty purjehduskauden alivettä NWnav = N 60 +77,94, josta on vähennetty kulkusyvyys ja varavesi. Varaveden minimi on 20 % kulkusyvyydestä ja vähintään 20 cm. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin 9 000 m 3 ktr. Ruoppausmassat läjitetään hakijan omistamille maa-alueille. Venesatama-alue on 13.11.1989 hyväksytyssä taajamayleiskaavassa varattu vesiliikenteen alueeksi (LV). Venesatamaan johtava vesiliikenne on pääasiassa paikallista veneliikennettä. Satamasta noin 150 m:n päässä sijaitsee kulkusyvyydeltään 2,4 m väylä. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan vahinkoa kenellekään eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan vesistön ja sen ranta-alueiden tilaan. Rakentamisen aikana aiheutuu lyhytaikaista ja lievää paikallista veden samentumista. Satama sijaitsee aallokolta suojaisessa lahden pohjukassa, joten veden samentuminen ra-
6 jautuu pienelle alueelle. Veden samentuminen on kuitenkin tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä vesialueen tilaan. Satamaaltaassa sijaitsevan UPM:n tehtaiden jäähdytysveden imuputken toiminta turvataan rakennustöiden aikana. Hakemukseen on liitetty jäljennös 11.4.2003 tehdystä vuokrasopimuksesta, jolla Jämsän kaupunki on vuokrannut venesatama-alueeksi UPM-Kymmene Oyj:n omistamista Oritun tilasta RN:o 1:609 ja Ranta-Hulkkion tilasta RN:o 1:462 yhteensä noin 3,6 ha:n suuruisen maa-alueen. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 18.5.2007. MUISTUTUKSET 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on pitänyt hanketta tarpeellisena ja puoltanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä. Ympäristökeskus on esittänyt määrättäväksi seuraavaa: "Hankkeeseen liittyvät työt tulee toteuttaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa alueen virkistyskäytölle. Töiden valmistuttua rakennusjätteet vesistöstä ja sen rannoilta tulee poistaa. Työt tulee viimeistellä asianmukaisella tavalla. Töiden vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on hyvissä ajoin esitettävä ohjelma vesistötarkkailun suorittamiseksi ja hyväksyttäväksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen ruoppaustöiden aloittamista. Töiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen ympäristökeskukselle.
Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen ympäristökeskukselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta." 7 2. Keski-Suomen TE-keskus on lausunut, että venesataman laajentaminen parantaa vesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelee satamaa käyttävää yhdysveneliikennettä. Laajentamisen voidaan katsoa palvelevan myös virkistyskalastuksen tarpeita. Hanke toteutetaan alueella, joka on jo nyt rakennettua rantaa. Näin ollen hankkeesta ei aiheudu haittaa kalastolle ja kalastukselle. 3. Viialan osakaskunta on tehnyt vesialueen käyttöoikeuteen liittyviä vaatimuksia. Lisäksi osakaskunta on lausunut, että ruoppaus nostaa ravinteita ja haitta-aineita sedimenttikerroksesta uudelleen kiertoon. Ruoppauksessa tulee toimia varovaisesti siten, että Hulkkionlahdella ei sisäinen kuormitus aiheuttaisi jatkossa kalakantojen yksipuolistumista eivätkä haitalliset aineet haittoja kalojen lisääntymiselle tai epämuodostumia niille eivätkä myöskään sitä kautta terveyshaittoja kaloja syöville. Hulkkionlahti on aikanaan ollut parhaita Päijänteen kalapaikkoja, josta kuha, siika ja lohi ovat nousseet kutemaan Jämsänjokeen. Näin siihen saakka, kunnes vesi saastui käyttökelvottomaksi. Parantuneen vedenpuhdistuksen myötä joen tila alkoi parantua 1980-luvun loppupuolella ja virkistyskalastus on elpynyt niin Hulkkionlahdella kuin Jämsänjoellakin. Alue ei ole merkityksetön kalastuksen kannalta, mutta pyydyskalastus on mahdotonta sataman, veneväylien ja vilkastuvan vesiliikenteen takia. Satama estää pyydyskalastamisen käytännössä koko Viialan osakaskunnan 11,2 ha vesialueella Hulkkionlahdella. HAKIJAN SELITYS Hakija on muistutusten johdosta antamassaan selityksessä ilmoittanut, ettei sillä ole ympäristökeskuksen ja TE-keskuksen lausuntoihin huomauttamista. Viialan osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on ilmoittanut tehneensä osakaskunnalle vesialuetta koskevan tarjouksen joko vesialueen kaupasta tai 1,92 ha:n vesialueen vuokraamisesta.
8 OSAKASKUNNAN ILMOITUS Viialan osakaskunta on ympäristölupavirastoon 21.6.2007 sähköpostitse ilmoittanut hyväksyneensä kaupungin tekemän vuokratarjouksen. Ilmoitukseen on liitetty jäljennös asiaa koskevan osakaskunnan 14.6.2007 pitämän ylimääräisen kokouksen pöytäkirjasta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Sataman laajentamisesta hakemuksessa tarkoitetulla tavalla saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Viialan osakaskunnan ilmoitettua hyväksyneensä hakijan esittämän vesialueen vuokraamista koskevan tarjouksen ei tällä päätöksellä ole tarpeen myöntää hakijalle käyttöoikeutta hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen. Sellaisia edunmenetyksiä, joista olisi määrättävä korvausta suoritettavaksi, ympäristölupavirasto ei nyt arvioi hankkeesta aiheutuvan. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 3 :n ja 6 :n 2 momentin nojalla myöntää Jämsän kaupungille luvan Hulkkionlahden (Kaipolan) venesataman laajentamiseen Jämsän kaupungissa. Laajennustyöt ilmenevät ympäristölupavirastoon 3.4.2007 toimitetusta, 27.3.2007 viimeksi päivätystä asemapiirroksesta 1:500 ja 8.3.2007 päivätyn hakemussuunnitelman leikkauspiirustuksista 0204-C7791-203, -204, -205 ja -206. Lupa edellyttää, että luvan saajalla on hanketta varten tarvittava vesialue asianmukaisella sopimuksella hallussaan. MÄÄRÄYKSET 1. Ruoppaustyöt tulee tehdä 1.10. 30.4. välisenä aikana ja siten, että vesistölle ja sen käytölle aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa.
Hankkeeseen liittyvät muutkin työt on tehtävä siten, että niistä on mahdollisimman vähän häiriötä alueen virkistyskäytölle. 9 Ruoppausmassat on läjitettävä luvan saajan omistamalle maa-alueelle siten, että niistä ei pääse haitta-aineita vesiin. 2. Satama-altaassa sijaitsevan UPM-Kymmene Oy:n tehtaiden jäähdytysveden imuputken toiminta on turvattava töiden aikana. 3. Töiden valmistuttua rakennusjätteet vesistöstä ja sen rannoilta on poistettava ja viimeistelytyössä on maisemalliset näkökohdat otettava riittävästi huomioon. 4. Rakenteet on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 5. Töiden vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen ruoppaustöiden aloittamista toimitettava ehdotus tarkkailuohjelmaksi ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 6. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 7. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Työt on aloitettava 4 ja tehtävä 10 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.
10 TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 26 :n nojalla oikeuttaa luvan saajan ryhtymään jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 750 euroa (vesialueen ruoppaus yli 4 000 m 3 ktr). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen (asian esittelijä) ja Ilpo Hiltunen. SK/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4953, 040 774 8065
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 3.8.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.