SATAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2021 Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 2018 vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Vastuullisuus Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat Älykäs ja vaikuttavuustavoitteet sisällöt erikoistuminen TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen Automaatio ja robotiikka Energia TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bioja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Uudistuva teollisuus Energia Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Hyvinvointipalvelut ja -teknologia TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus Turvallisuus Elämystalous
SATAKUNTA 220 398 asukasta (2017) 17 kuntaa, joista 7 on kaupunkeja. Maakunnan keskuskaupunki Pori n. 85 000 as. Väestöntiheys (1.1.2016) : 28,51 as/km 2 Alueen kokonaispinta-ala (1.1.2015): 11 493 km² Aluekehittämisen temaattiset kehittämiskokonaisuudet: Satakunnan uudistuvan vastuullisen teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2020 Energia Automaatio ja robotiikka Bio- ja kiertotalous Sininen kasvu Osaaminen, koulutus, työvoima Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen Hyvinvointi ja turvallisuus Saavutettavuus Kehittämisteemojen yhteiset sisällöt kytkeytyvät osaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, vastuullisuuteen sekä digitalisaatioon. Satakunnan aluekehittämisen keskeisiä painotuksia ovat automaatio- ja robotiikkaklusteri, maakunnan teollisuuspuistojen toimintaympäristö sekä maakunnan tunnettuus ja saavutettavuus.
Uudistuva vastuullinen teollisuus Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Teollisuuspilotin tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista sekä turvata teollista toimintaa ja minimoida kasvun hidasteita. Kasvuohjelman keskiössä ovat Satakunnassa sijaitsevat kansallisesti merkittävät teollisuuspuistot: Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park Porissa, Seaside Industry Park Raumalla, Suurteollisuuspuisto Harjavallassa, Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto Honkajoella sekä Etelä-Satakunnan elintarvikeyritysalueet. Myös koulutus- ja tutkimuslaitoksilla on tässä työssä merkittävä rooli. Teollisuuspilotin avulla voidaan luoda ja testata teollista toimintaa monipuolisesti uudistavaa teollisuuspuistostrategiaa, jota voidaan laajentaa myös kansalliseksi toimintamalliksi. Tavoitteena on maailman paras teollisuusalueisiin perustuva kokeiluympäristö. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Satakunnan Teollisuuspilotin toimenpidekokonaisuudet: 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. A1. Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyön kehittäminen A2. Suunnattu rahoituskokeilu alueellisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut A4. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. B1. Teollisuuden infrarahasto investointien houkuttimena B2: Kehityskumppanuudet viranomaisten ja yritysten kesken B3: Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla C1. Uudistuva erityiskoulutus ja uudet väylät työhön. C2. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen
Energia Satakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä noin kolminkertaisesti maakunnan kulutukseen nähden. Monipuolinen energiatarjonta ja -osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Energiaosaaminen sisältyy maakunnan älykkääseen erikoistumiseen. Perusenergian tuotanto on keskittynyt Olkiluotoon (ydinvoima) ja Tahkoluotoon (kivihiili). Energiantuotanto näkyy myös maakunnan maisemassa esimerkiksi voimansiirtoverkkona. Perusenergiantuotannon ohella Satakunnassa panostetaan myös monipuoliseen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen luo perusedellytykset bioenergiatalouden kehittymiselle ja bioenergian käytön lisäämiselle. Bioenergian lisäyspotentiaalia on mm. metsähakkeen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun hyödyntämisen lisäämisessä. Energiateknologian mahdollisuudet luovat uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia esim. tuulivoiman, aurinkoenergian, kaasu ja metaanitalouden, vesivoiman hyödyntämiseen sekä ydinvoima-alalle. Satakunnassa on osaamista kaasu- ja metaanitalouden, aurinko- ja tuulienergian, varavoimaratkaisujen, sekä puhtaan veden kehittämisteemoihin. Tavoitteena ovat uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut. Esimerkiksi merituulivoimapuiston rakentaminen yhdistää energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole sidoksissa perinteisiin toimiala- tai klusterirajoihin. Satakunnan kaasutaloussuunnitelma 2025 1) Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan asemaa monipuolisen energiaosaamisen ja -tuotannon keskittymänä. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista, koulutusta ja liiketoimintaa sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja yrittäjyyttä edistetään ja tavoitellaan uusiutuvan energian kokonaisratkaisujen kehittämistä. Kehitetään suljetun kierron järjestelmiä sekä hajautettua energiantuotantoa. Edistetään liikennebiopolttoaineiden tuotannon kehittämistä Energiateeman yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. 2. Teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden käyttöönoton edistäminen. Edistetään energiatehokkaiden teknologioiden kehittämistä ja käyttöä. Kasvumahdollisuuksia tarjoavat esim. energiainnovaatiot, teknologian kehittäminen, tuotekehitys ja energiatehokkuuden edistäminen samoin kuin metsä-, kemian ja energiateollisuuden uudet biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, sekä näitä tukevat teknologiat ja palvelut. Teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan tuottaa mm. energiajakeita energian tuotantoon Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä.
Automaatio ja robotiikka Satakunnassa on vahva automatiikkaan ja robotiikkaan erikoistunut klusteri: Robocoast-verkostossa on mukana robotiikan, automatiikan, esineiden internetin ja tekoälyn parissa toimivia yrityksiä sekä myös tutkimus-, koulutus- ja kehitysorganisaatioita. Robotiikka- ja automatiikka-alalla korostuu teknologiaosaamisen ja erityisesti ohjelmisto-osaamisen merkitys. Satakuntalaiset robotiikka- ja automaatioalan yritykset tarvitsevat lähivuosina satoja korkeasti koulutettuja osaajia. Satakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteri Robocoast hyväksyttiin syyskuussa 2017 maamme ensimmäisenä ja ainoana robotiikka-teeman eurooppalaiseen Digital Innovation Hub (DIH) verkostoon. Verkostoa koordinoi Euroopan komissio. Päänavaus on merkittävä koko Suomen kannalta. Auktorisoitu verkostojäsenyys avaa hyviä yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja yritysten kehittämistoimenpiteisiin sekä yritysten kansainvälistymispyrkimysten tukemiseen. Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan alueen profiloitumista robotiikan ja automaation vahvana osaajana sekä kansallisesti että kansainvälisellä tasolla. Robocoast on teollisuuden (teollisuus 4.0) ja palveluiden (palvelurobotit ja AI) modernisointiin keskittynyt tuotekehitysalusta, jonka perustan muodostaa satakunnassa toimivat noin sadan automaation, robotiikan, IoT ja tekoäly-yrityksen klusteri. Robocoastin kokonaistavoitteena on olla yksi Euroopan parhaista tuotekehitysalustoista yrityksille, jotka tarjoavat ratkaisuja valmistavan teollisuuden ja palveluiden modernisointiin (automaatio, robotiikka, IoT ja tekoäly). Satakunnassa on Suomen suurin automaatioja robotiikka alan keskittymä ja osaajista on työvoimapulaa. Alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun. (SAMK 17.10.2017) 1. Vahvistetaan Satakunnan profiilia robotiikkaja automaatiomaakuntana 2. Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman saatavuus Kehitetään toimintaympäristöä, jossa rakenteet, osaaminen ja kehitysympäristöt tukevat Satakunnan teollisuuden, robotiikkaklusterin ja innovatiivisten yritysten kasvumahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia vastata useimmilla toimialoilla tulevaisuudessa edessä olevaan murrokseen, jossa tekoäly tulee olemaan merkittävässä roolissa. Kehitetään kansainvälisiä liiketoiminta- ja tuotekehitysverkostoja (Pohjoismaat, Kiina ja EU) sekä robotiikasta innostunutta ja tiivistä yhteistyötä tekevää kehittäjäyhteisöä. Edistetään eri toimijoiden, muun muassa yritysten, rahoittajien, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä. Edistetään robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvää tutkimustoimintaa ja -osaamista alueen korkeakouluissa Kehitetään klusterin yritysten tarpeisiin soveltuvaa koulutusta ja huolehditaan, että klusteriin saadaan riittävästi huipputason osaajaresursseja
Biotalous ja kiertotalous Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä näihin liittyvät kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmat sekä laajemmin biotalouden ja kiertotalouden osaaminen on keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista. Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa teollisuuden ja alkutuotannon sivuvirtojen sekä uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut luovat uusia kierrätysliiketoiminnan mahdollisuuksia. Materiaali- ja energiatehokas uusiokäyttö edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Satakunnan teollinen ekosysteemi yhdistää mm. teollisuuden ja rakentamisen sivuvirrat ja mahdollistaa resurssitiedon keräämisen ja jakamisen. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat Lounais-Suomen Life IP-ydinalueen alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Suomessa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouteen, jonka osaaminen on osa maakunnan älykkään erikoistumisen profiilia. Tärkeimpiä biopääoman luonnonvaroja Satakunnassa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Maakunnan elintarvikeketjun tulevaisuuden määrittää pitkälti koko pellolta pöytään arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky. Vastuullisen, lähellä tuotetun ruuan arvostus sekä kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää ja arvonlisäystä. Julkisten hankintojen kohdistuminen lähellä tuotettuun ruokaan vahvistaa ruokaketjun kilpailukykyä. Satakunnan vahva metsäteollisuus ja metsäbiotalouden uudet ekosysteemit mahdollistavat uusia ratkaisuja. Tärkeää on myös luonnonympäristöistä ja vesistöistä sekä metsien käytön ja suojelun tasapainosta huolehtiminen. Bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma 1. Biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö ja biotalouteen tulee luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Oppilaitosten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten toimialat ylittävä yhteistyö sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen on välttämätöntä uusien biopohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien ja ratkaisujen kehittymiselle Satakunnassa. Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. 2. Tavoitteena on kehittää maakunnan biotalouden alojen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Vahvistetaan biotalouden yrittäjyyttä, osaamista ja koulutusta. Kehitetään ruokaketjun kilpailukykyä, digitalisaatiota ja resurssitehokkuutta sekä edistetään elintarvikkeiden vientiä. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Edistetään metsävarojen monipuolista ja kestävää hyödyntämistä luonnon monimuotoisuus huomioiden. Kehitetään puusta perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi innovatiivisia ja pitkälle jalostettuja biopohjaisia tuotteita sekä edistetään puurakentamiseen mahdollisuuksia. 3. Kiertotalouden edistäminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista sekä osaamisen kehittämistä. Vahvistetaan kiertotalouden osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kiertotalouden edistämiseksi tulee kehittää logistiikka- ja liikkumisratkaisuja mm. digitalisaatiota hyödyntäen sekä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologioita. Luonnonvarojen vastuullisella ja innovatiivisella käyttämisellä voidaan vahvistaa alue- ja paikallistaloutta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja Edistetään teollisuuden ja alkutuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä ja teollisia symbiooseja, kehitetään innovatiivisia menetelmiä esim. ravinteiden kierrätykseen.
Sininen kasvu Sinisellä kasvulla tarkoitetaan EU-tasolla merten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnassa sinisellä kasvulla tarkoitetaan laajemmin veteen liittyvää TKI-toimintaa, meriteollisuutta, meriklusteria, vesiosaamisen kehittämistä, pohjavesiä, vesien suojelua, kalataloutta, virkistystä, hyvinvointipalveluja ja vesistömatkailua kaikissa vesistöissä. Siniselle kasvulle on Satakunnassa vahvat perusteet ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen kestävällä pohjalla liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Merialuesuunnittelu tukee merialueen pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää sinistä kasvua sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua sovittamalla alueellisesti näiden tarpeita ja tavoitteita yhteen. Sinisen kasvun osaaminen vahvistaa maakunnan älykästä erikoistumista. Merelliset elinkeinot toimivat positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Lounais-Suomessa toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Lounais-Suomen meriklusterissa on monipuolista osaamista ja alueella toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. 1. Sinistä kasvua tukevaa osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön. Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. 2. Merelliset elinkeinot positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Tavoitteena on sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen. Tämä edellyttää elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja viranomaisten yhteisiä strategisia tavoitteita ja kehittämislinjauksia. Meri- ja teknologiateollisuuden osalta Satakunnassa ollaan panostamassa tuotekehitykseen ja seuraavan sukupolven tuotteisiin ja palveluihin. 3. Veteen liittyvä tutkimus- ja innovaatiotoiminta tukee sinisen kasvun mahdollisuuksia Satakunnassa on vesien hoidossa ja suojelussa merkittävää kansainvälistä osaamista. Uudet innovaatiot ja osaamisen vahvistaminen luovat edellytyksiä mm. uusille ympäristöinnovaatioille, edistävät ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa sekä vaikuttavat välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen (mm. resurssitehokkuus) Sisävesien tila on Satakunnassa paikoin heikko ja vesien tilan parantamiseen tulee satsata mm. pitkäjänteisten vesienhoitosuunnitelmien ja -ohjelmien avulla. Pohjavedet muodostavat Satakunnassa merkittävän alueellisen luonnonvaran.
Osaaminen, koulutus ja työvoiman saatavuus Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanuusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön. Korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö on tässä avainasemassa. Korkeakoulutuksen lisäksi tulee huomioida myös kasvu- ja rakennemuutosalojen joustava räätälöity ammatillinen koulutus, jolla voidaan reagoida nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja turvata osaavan työvoiman saatavuus. Positiivisen rakennemuutoksen luomaan työvoiman tarpeeseen vastaaminen edellyttää resursseja sekä toisen asteen reformin edistämiseen että korkeaasteen koulutukseen ja tutkimukseen. Yritysten toimintaympäristö on luotava sellaiseksi, että ne voivat kasvaa ja kehittyä. Siihen tarvitaan joustavaa ja ennakoivaa kykyä reagoida herkästi muuttuviin osaamistarpeisiin. Satakunnan korkeakoulujen ja satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava. 1. Osaamisprofiilin vahvistaminen 2. Työvoiman saatavuus Satakunnan vahvuuksiin ja voimavaroihin perustuvien osaamiskeskittymien vahvistaminen osana maakunnan älykästä erikoistumista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyön edistäminen Työpaikka-agentit Maakunnan korkeakoulujen toiminnallisen ja rahoituksellisen aseman vahvistaminen Aineettoman arvonluonnin osaamisen edistäminen. Kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Töhin tänne kampanja DI -Muuntokoulutukset Edistetään maahanmuuttajien työelämävalmiuksia ja kotoutumista sekä kehitetään maahanmuuttajien rekrytointipalveluita. Edistetään työvoiman liikkuvuutta. Edistetään koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymisen sujuvuutta. Photo by rawpixel on Unsplash
Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen Satakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja mm. matkailuelinkeinon kasvun ja kansainvälistymisen kannalta. Vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös elinympäristöjen viihtyisyys ja ympäristön tila. Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen, monimuotoinen luonto ja hoidetut kulttuuriympäristöt, aktiiviset paikallisyhteisöt, monipuoliset työpaikat teollisuudessa ja palveluissa, turvallisuus, puhtaus ja kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä. Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä rooli identiteetin luojana, elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä sekä hyvinvoinnin edistäjänä. Maakunnan elämystalouden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Satakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen. Matkailun kasvuohjelma 1. Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen 2. Elämystalous vetovoimaisuuden edistäjänä Vetovoimaa vahvistetaan huolehtimalla monipuolisesta koulutuksesta, yrityspalveluista, matkailupalveluista, maahanmuuttajien palveluista, maakunnan tunnettuuden edistämisestä sekä arvokkaasta luontoja kulttuuriympäristöstä. Vahvistetaan maakunnan markkinointia ja viestitään satakuntalaisesta osaamisesta, elinkeinoelämän menestystarinoista, maakunnan palveluista, matkailusta, kulttuurista ja tapahtumista. Vahvistetaan Satakunnan toimintaympäristöä kotimaisten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi maakuntaan. Kehitetään elämystalouden (mm. matkailu, kulttuuri, tapahtumat) kasvun mahdollistavaa toimintaympäristöä sekä yritysten liiketoiminta- ja tuotekehitysosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä edistetään digitalisaation hyödyntämistä.
Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointiteknologiaan liittyvä osaaminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnassa on kehitetty käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Taiteella, kulttuurilla ja liikunnalla on myönteiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Kolmannen sektorin rooli hyvinvoinnin edistäjänä liittyy asukkaiden osallistumiseen mutta myös erilaisten palvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on, että ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan ja varautumiseen eri muodoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu, turvallisuusosaaminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista. Maakuntaan on mm. rakennettu Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue, joka mahdollistaa laaja-alaisen pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan perus- ja täydennyskoulutuksen. Satakunnassa on myös aloitettu maakunnallinen turvallisuussuunnittelu. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Maakunnan turvallisuusalan osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Turvallisuus ja varautuminen Kehitetään käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään uusia palvelukonsepteja ja innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin. Edistetään kulttuuri-, hyvinvointi- ja luovien alojen osaamista, yrittäjyyttä, liiketoimintaa, kansainvälistymistä sekä verkostomaista yhteistyötä. Hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Riskienhallintaosaamisen ja turvallisuusalan suunnittelun ja koulutuksen kehittäminen. Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla. Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Viranomaisyhteistyön rooli kasvaa rakenteiden ja toimintaympäristön muutoksessa. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset.
Saavutettavuus Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parannus Valtatie 2:en liikennekäytävän kehittäminen Pori-Tampere henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentäminen tuntiin Tavoitteena on turvata kilpailukykyisen elinkeinoelämän ja hyvän asumisen edellytykset. Positiivinen rakennemuutos edellyttää maakunnalta hyvää saavutettavuutta. Maakunnan liikenneverkon tulee vastata logistiikan, elinkeinoelämän ja erityisesti maakunnan valtakunnallisestikin merkittävän teollisuuden tarpeita. Meri-, lento- ja rautatieyhteyksien sekä pääteiden tulee olla elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kilpailukykyisiä. Alemman asteinen tieverkko on keskeisessä roolissa biotalouden arvoketjun toimivuuden kannalta. Maakunnasta tulee olla hyvät yhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille. Kattavat ja laadukkaat tietoliikenneyhteydet edistävät osaltaan julkisten palvelujen saatavuutta ja parantavat siten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Liikenneverkon kehittämiseksi toteutetaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden pohjalta. Porin ja Rauman satamien kansallinen asema Kattavat liikenneyhteydet, perusväylänpidon rahoitus
Alueprofiili Väestödynamiikka SATAKUNNAN ALUEKEHITYKSEN TILANNEKUVA Aluetalouden ja kuntatalouden dynamiikka Työllisyyden dynamiikka Yritys- ja innovaatiotoiminnan dynamiikka Osaamisen dynamiikka Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön tilannekuva
Kiitos!