SAARISTOLLA ON MONET KASVOT TAIVASSALOSTA LÖYDÄT NE KAIKKI

1

SAARISTOLLA ON MONET KASVOT TAIVASSALOSTA LÖYDÄT NE KAIKKI Jokainen suomalainen tietää, miltä saaristo tuntuu kesällä. Lämmin kallio paljaiden jalkojen alla, suolaisen meriveden tuoksu iholla ja korviin kantautuva haahkan kukerrus ovat nautintoja, joiden pariin palataan kesä kesältä. Aukeaman kuvat: Kari Hirvo Kannen kuva: Tero Sivula 2

Kesän kirkkaat värit vaihtuvat murretuiksi, äänet hiljaisuudeksi, kiireet levoksi. Syysmyrskyjen ja talven tuiskujen myötä luonto muuttuu. Mikäpä voittaisi omin käsin avannosta kalastetun aterian maun tai lämpimän saunan löylyn tunteen kirpeän pakkasen jälkeen? SISÄLLYS Saaristolla on monet kasvot... 2-3 Nähtävää ja koettavaa... 4-5 Aatelisten ja kartanoiden Taivassalo... 6-7 Kappale maailman kauneinta Saaristomerta.. 8-9 Pyhän Ristin kirkko... 10 Veneily ja kalastus... 12-13 Retkiä ryhmille... 14 Kartat... 15-17 Taivassalon historiaa... 18-19 Taivassalolaisen anatomia ja aika...20-21 Yrittäjien ilmoitukset...22-28, 31 Palveluhakemisto...28-30 3 Taivassalossa saariston elämykset ovat ulottuvilla ympäri vuoden. Kokemuksia on tarjolla vuoden jokaiselle päivälle. Taivassalossa sinulla on hyvä tilaisuus löytää paikkasi auringossa, vaikkapa auringon lämmittämällä rantakalliolla tai hyvän kala-apajan päällä keikkuvassa veneessä. Jari Vanhakylä

Kaitaisten silta on yksi maamme pisimmistä. Se on lähes 500 metriä pitkä ja sen alikulkukorkeus on 13,5 metriä. Mikko Savela Mikko Savela Vesa Rantala Lukuisat kartanot ja vanhat maatalot sekä keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko kertovat historian ja perinteen arvostuksesta ja merkityksestä. 1. Pyhän Ristin kirkko Nähtävää: 2. Viiasten kartanomuseo 3. Järppilän Kartano 4. Muntin silta 5. Kaitaisten silta 6. Kuninkaallinen Suuri Postitie 7. Kokonvuori (näköalatorni) 8. Taivassalon tammet 9. Tukikohta Motti 10. Kyynelten kallio 11. Punainen graniittipaasi 12. Ketarsalmi 13. Pinoperän silta (uusi) 14. Vaunukallion tontit Katso kohteen sijainti kartalla s. 15 Viiasten kartano toimii museona. Tammikuu Nuuttipukit esiintyvät Koettavaa: Toukokuu Pioniviikot Pionien kodissa alkavat, jatkuen heinäkuulle asti Kesäkuu Helsinki-päivä Heinäkuu Silakrysäys Elokuu Kotiseutupäivä Saaristokulttuuriviikko Muinaistulien yö Pimiänkulman päivä Koko vuoden Taivassalolainen elämänmeno Katso lisää nähtävyyksistä ja tapahtumistamme: www.taivassalo.fi Vesa Rantala Pertti Suurhasko Silakkamarkkinat on vuotuinen suurtapahtuma. 4

Hakkenpään vilkas vierasvenesatama Vesa Rantala NÄHTÄVÄÄ JA KOETTAVAA TAIVASSALOSSA 5

Ajankuva Ateljee/Timo Syrjänen (Museoviraston kuva-arkisto) Mikko Savela Mikko Savela Ylh. vasemmalla Helsinkiin 1926 siirretty Kahiluodon kartano (Seurasaaren ulkomuseo). Keskellä Järppilän kartanolinnan kellariholvi ja oikealla Viiasten kartanomuseo. Ensimmäinen lakikirja oli 1759 ilmestynyt vuoden 1734 lain suomennos, jota suomennettiin Järppilän kartanossa. Tomas Björkroth AATELISTEN JA KARTANOIDEN TAIVASSALO 6

Kravut ja aateliset eivät menesty Pohjanmaalla, kerrotaan. Taivassalolainen taru kertoo, että aatelisherroja oli myös siellä, mutta pohjalaiset lupasivat paholaiselle maksun, jos tämä veisi ne Ruotsiin. Tämä suostui, kokosi paronit pussiin ja lähti matkaan. Vehmassalmen rannassa hän yllättyi, kun siinä ei ollutkaan siltaa. Tällöin otti hyvän vauhdin ja hyppäsi salmen yli. Pussi repesi ja paroneita alkoi pitkin Taivassaloa tipahdella säkistä. Näin sai tarun mukaan mm. Järppilän kartanokin jalosukuiset valtiaansa. Suuret ja vanhat aateliskartanot ovat tärkeä osa pitäjän historiaa. Viiasten kartano Viiasten kylän maiden omistajina 1300-luvulla mainitaan Thomas af Wialom, Viialan Tuomas, veljekset Martti ja Paavali Eerikinpoika sekä sisarukset Margit ja Disa, joilta saksalainen Anders Garp, josta sai alkunsa Karpelainen-Carpelan -suku, osti kylän maat 1374. Kauppahinnan maksussa oli hieman erimielisyyttä Tuomaksen ja Andersin välillä, sillä kauppaa käsiteltiin käräjillä vielä 1380. Vuonna 1763 kartanon isännäksi tulee luutnantti Axel Germund Lilliegreen, jonka jälkeen kartanon omistajuus siirtyi skotlantilaiselle Wittfoothien aatelissuvulle. Wittfoothit kuuluvat ainoaan Turun seudulla elossa olevaan sukuhaaraan, joka joutui vaaralliselle mustalle listalle Anjalan salaliiton yhteydessä kuningas Kustaa III:n aikana. Viiasten kartano on Taivassalon museo. Museovieraat voivat tutustua vanhaan kartanomiljööseen ja monipuoliseen yli 8000 esineen kokoelmaan ja vaihtuviin teema- ja taidenäyttelyihin. - Mieletön paikka, miksi tämä on salattu maailmalta, kysyy museon vieraskirjaan ilmestynyt teksti. Järppilän kartano Järppilän kartanon varhaisin tunnettu omistaja on Stensbölen Kirstin-vaimo, joka perinnönjaossa 1480 antoi tilan poikansa lapsille. Keskiajan lopulla Järppilä oli kirkontila, joka peruutettiin kruunulle. Vuonna 1570 kuningas Juhana III lahjoitti tilan tallimestarilleen Pertteli Iivarinpojalle, ja 1615 kartano läänitettiin Horneille. Nykyinen kartanon päärakennus on neljäs vanhoille 1600- luvulta peräisin oleville perusmuureille rakennettu rakennus. Järppilän kartanon mailla on vanhan kartanolinnan jäännökset, joista on jäljellä valleja sekä puolustuslaitteita. Kartanolinna hävitettiin herttua Kaarle IX:n ja kuningas Sigismund III Vaasan välisen taistelun aikana. Iso-Särkilän kartano ja Tammiston säteritila Iso-Särkilä on keskiaikainen kartano, josta on lähtöisin Suomen historiaan jälkensä painanut Stiernkors-Särkilahti -suku. Kartano mainitaan 1332. Olavi Särkilahti palveli hovissa, sai verovapauden ja ansaitsi rälssikirjeen kuningas Erik XII Pommerilaiselta 1410. Niilo Olavinpoika Särkilahti toimi kuninkaantuomarina ja allekirjoitti valtaneuvosten joukossa Kalmarissa 1441 rauhansopimuksen Ruotsin ja Norjan välillä. Hänen poikansa Maunu III Särkilahti opiskeli Pariisissa ja sai Turun tuomiorovastin viran 1466, johon liittyi kreivin arvo. Maunu allekirjoitti 1488 Ruotsin edustajana Tallinnassa sopimuksen ikuisesta rauhasta Liivinmaan ritariston kanssa. Maunu määräsi myös, että jumalanpalvelus on pidettävä kansan omalla kielellä. Maunu III avusti omilla varoillaan maan puolustamista venäläisiä vastaan 1495 ja joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Siten kartanon omistajuus siirtyi Turun pormestari Nicolaus Särkilahdelle 1498, jonka pappispoika, tuomiorovasti Pietari Särkilahti rikkoi pappien naimattomuussäädöksen ja anasti Tammiston säteritilan Naantalin luostarilta. Tuomiorovastin kuoltua leski lapsineen oli menehtyä lumikinokseen, kun tyly ja pahansuopainen kartanonhoitaja ei antanut ruokaa ja lämmikettä, vaikka kartanon isäntä oli niin käskenyt. Kahiluodon kartano Kahiluodon kartanoon kuuluivat Iso-Kahiluoto sekä Vähä- Kahiluoto, jotka liitettiin rälssisäterinä 1600-luvun puolivälissä. Kahiluodon omistajasukuina ovat olleet mm. Ille, Footangel, Starck, von Knorring ja von Troil. Kartanon päärakennus, joka on Helsingin Seurasaaressa museona, on rakennuksena harvinainen. Rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta kartano on ollut valmis 1796, siltä vuodelta on peräisin piirros Kahiluodon omistajan de la Mylen piirtämänä. Turun linnalääni Ruotsin kuninkaan etujen valvomiseksi maa jaettiin linnalääneihin, joista tärkein oli Turun linnalääni, johon Taivassalo kuului. Kansantaru kertoo Järppilän linnan valkeasta rouvasta, joka vielä tänäkin päivänä rauhattomasti harhailee raunioiden keskellä. Järppilä on myös Topeliuksen Mainiemen linnan esikuva. 7 Muita keskiajalla muodostettuja kartanoita ovat Paltvuori, Ketarsaltami, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano sekä Vuorenpää, joka rakennettiin kuninkaan hovin raskaaksi tulleelle kamarineidolle 1400-luvulla.

TAIVASSALO KAPPALE MAAILMAN KAUNEINTA SAARISTOMERTA Korkein mäki on näköalatornillinen Kokonvuori (42m). Taivassalossa voit nousta aina Seitsemänteen taivaaseen. Jari Vanhakylä Pertti Suurhasko Vuoden luontokuvan 2005 Sateen jälkeen kuvasi Jari Vanhakylä Taivassalossa. 8 8 Taivassalo on oikea paikka jokaiselle, joka haluaa onkia rauhassa rantalaiturilla ja nauttia meren antimista. Meillä on tervantuoksuisia laitureita ja kalaa.

Koe Taivassalon raikkaus rannoilla ja metsissä. Kari Hirvo Kari Hirvo Kari Hirvo Taivassalossa tuoksuu ja maistuu saaristolta. Taivassalo on moni-ilmeinen kunta. Meillä on saaristoa, merta ja mannerta, viljapeltoja, historiaa. Vehmasta Varsinais-Suomea parhaimmillaan. Pertti Suurhasko Muinaistulet loimuavat elokuun lopulla. 9

Pyhälle Ristille pyhitetty 1300-luvulla rakennettu kivikirkko on arkkitehtonisesti harvinainen kokonaisuus. Edeltävään puukirkkoon kuulunut sakaristo on peräti 1200-luvulta. Mikko Savela TAIVASSALON PYHÄN RISTIN KIRKKO Mikko Savela Kirkhakkinen kertoo pitkästä historiasta Taivassaloa ei ole koskaan perustettu usean muun paikan tapaan, vaan se on ollut olemassa aina. Vaikka jo viikingit purjehtivat näillä vesillä, syntylukuna pidetään vuotta 1155, jolloin itse Piispa Henrik kastoi väkeä Viiasten kartanon lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana. Taivassalosta alkaa Suomen historia. Pyhän Ristin kirkon seinämaalaukset ja kirkkotaide ovat kauneudeltaan henkeäsalpaavia. Vesa Rantala Suomi ja Ruotsi olivat yli kuudensadan vuoden ajan yksi valtakunta, jota kuninkaat hallitsivat. Tuhansien saarien hallintopitäjä Taivassalo oli jo silloin matkailijoiden suojasatama Turun ja Tukholman välillä. Pyhän Ristin kirkon ympäristössä on asunut jo kahdeksan vuosisataa kirkhakkisia eli naakkoja. Hakkisten vilkas seurustelu elävöittää tänäänkin kirkonkylän elämää. Kirkko on palvellut seurakuntalaisia 1200- luvulta. Kirjoissa Taivassalo mainitaan Suomen käskynhaltijan, Turun linnan päällikön Matias Kettilmundinpojan testamentissa 1326, jossa määrätään Ketarsalmen tilan omistajaksi Johan Muntae Munter. Samoilta ajoilta ovat ensimmäiset maininnat Turun pormestareista, raatiherroista ja raadista. Vuonna 1350 Antu i Rogø, Ruissaaren Antu luovuttaa Turun piispalle kaiken omaisuuntensa. 10 Muita keskiajalta säilyneitä asiakirjoja ovat tiedot vanhimmasta Varsinais- Suomessa tehdystä sarkajaosta. Vuonna 1373 Lafrindz Yltaenen aff Thøuesalwn, Lars Yltiainen Taivassalosta myy omaisuuttaan Turun Hirvensalossa, ja 1395 porvari, Turun kaupungin raatimies Hincekynum Knap lahjoitti Turun tuomiokirkolle Ketarsalmen, Kaetharesalme, tilan. Vuonna 1420 valmistuivat vanhimmat kirkon seinämaalaukset. Upeat Pietari Heikinpojan johdolla maalatut seinämaalaukset säväyttävät kirkon kävijöitä edelleen. Kirkon saarnatuoli on tallinnalaisen Topias Heinzen valmistama. Tuolin lahjoitti kirkolle sotamarsalkka Henrik Fleming 1638. Turun piispa Maunu III Särkilahden luettelossa palvelijoista ja aseenkantajista, jotka 1495 joutuivat venäläisten surmaamiksi mainitaan Peder aff Töffuesalo, Petri Taivassalosta.

Parkki Kaitainen Theusala snaekkiolagh Taivassalon vaakunan yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa on Mantovan risti, viittaa meriyhteyksiin, ristiretkiaikaan ja keskiaikaiseen laivastoasevelvollisuuteen. Vuodelta 1380 peräisin olevassa asiakirjassa mainitaan Theusala snaekkiolagh, Taivassalon laivakunta. Taivassalo muodosti jo tuolloin oman sotalaivakuntansa. Myöhemminkin merivoimat vaativat osansa pitäjän miehistä. Kuningatar Kristiinan aikana perustettiin laivamiesruodut, jossa merenrantatilat varustivat laivamiehiä laivastoon. Taivassalo oli mahtava laivamiespitäjä, josta 1700-luvun alussa varustettiin kruunun palvelukseen 28 rakuunaa ja 38 miestä. Meritaisteluja Taivassalossa käytiin Suomen sodan aikoihin 1808 Helsinginrannassa ja Kahiluodossa. Nykypäivänä kunnalla on kummialuksena miinanraivaaja Kuha21. Ylil. Lauri Luttinen Myös siviilielämässä merenkululla on merkitys Taivassalolaiseen elämään. 1800-luvun lopulla rakennettiin useita laivoja: kaljaaseja, kuunareita, parkkeja, sumppuja sekä prikejä. Suurimpia olivat parkit Kaitainen ja Toivotar. Talonpoikaispurjehduksella on saaristossa ja rannikolla vuosisataiset perinteet. 1800-luvun alkupuolella Taivassalossa oli vuosittain 5-12 alusta. Vuonna 1853 aluksia oli jo 20. Kulta-aikaansa talonpoikaispurjehdus eli 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Morbus Gallicus Ranskan kuninkaan Kaarle VIII:n joukkojen perääntyessä Napolin valloitukseltaan 1494 on tiedossa ensimmäinen Morbus Gallicuksen kuvaus. Morbus Gallicus eli ranskantauti tunnetaan Suomessa siihen ensimmäisenä kuolleen intialaisen Syfilis -nimisen paimenen mukaan syfiliksena. Ensimmäinen maininta sen esiintymisestä Suomessa on päivätty 26.9.1641. Taudin toi taivassalolainen talonpoika Tukholman matkan tuliaisenaan. Rangaistuksena hänet erotettiin seurakunnasta. Pappilan värikäs väki Pappi Helvik Stoltefot raiskasi lukkarinsa avustuksella 1394 turkulaisen porvarin piian. Stoltefot omisti osan Turun Hirvensalon Friskalan kartanosta, jonka lahjoitti Turun tuomiokirkolle 1416. Taivassalolainen Erik Olsson tunnustaa 1482 Tukholman raadille varkautensa. Vuonna 1494 Michel Eriksson tuomitaan varkaudesta jalkapuuhun. Lasse Olsson tunnustaa 1495 iskeneensä kuoliaaksi linnanherran palvelijan ja tuomitaan mestattavaksi. 1400-luvun lopun vaikeina aikoina tuli pappilaan vanha aviopari. Syötävä oli lopussa ja vanhuus vaivana. Edellisenä vuonna oli ollut kato. Talvi oli ollut miesmuistiin ankarin. Tilanne näytti heidän osaltaan toivottomalta. He omistivat veronalaista maata ja he tiesivät pappinsa olevan varakkaan miehen. He antoivat itsensä elatukseen ja syytingille vanhuutensa ajaksi kirkkoherralle, joka sitten elätti ja puki heidät heidän kuolemaansa saakka. Tästä syytingistä he luovuttivat hänelle omistamansa maan, sillä he olivat lapsetonta väkeä. Kirkkoherra Pietari Särkilahti oli syytettynä selibaatin rikkomisesta, emännöitsijänsä makaamisesta, mutta vapautettiin. Turun Tuomiokapituli mainitsee kappalainen Zacharius Jacobin väärentäjänä, henkipattona ja huorimuksena, joka onnistui vetämään piispaakin pahan kerran nenästä ennen kuin päätyi pyövelin käsiin 1624. Kappalaisen Martinus Machaleniuksen tytär synnytti aviottoman lapsen. Kun selvisi, että lapsen isä oli siskonmies pitäjänapulainen Johan Laurenius, tuomittiin hänet sukurutsauksesta mestattavaksi 1712. Kappalaisena 1727 aloittanut Nils Rotkerus tuli myöhemmin Punkalaitumen kirkkoherrana mielenvikaiseksi ja sytytti pappilan palamaan sekä tappoi partaveitsellä poikansa, ja hänet vietiin Seilin hospitaaliin. Kirkkoherra Elias Lagus suomensi 1790 Siionin virret ruotsinkielestä. (Kuvan henkilöt eivät liity tekstiin) Taivassalon kirkon runsaista maalauksista varhaisimmat ovat 1400-luvulta. Kansallisaarteisiin kuuluu krusifiksi 1300-luvulta. Parkki Kaitaisen neitsytmatkalla 1866 Amsterdamiin laiva törmäsi hollantilaiseen sokerilaivaan, joka upposi. Hollantilaiset vaativat suurta korvausta. Oikeus totesi kuitenkin syyn olleen hollantilaisten. 11

Veneillessäsi valitset kulkureittisi mielesi mukaan ja voit tehdä löytöretken vaikka joka ikiseen lahdenpoukamaan. Kohteita riittääkin, sillä satojen saarien saarimaailma tarjoaa elämyksiä vaikka loppuelämäksi. Vesille päästäksesi et tarvitse edes omaa venettä. Veneen voi vuokrata. VENEILY ON OMIAAN JOKAISELLE VAPAUTTA KAIPAAVALLE Taivassalossa on satoja saaria ja luotoja, joten urheilukalastajille riittää apajia. Taivassalossa Ahti suo antejaan ympäri vuoden. Mereltä saa hyviä saaliita. Helpoiten kalareissulle pääsee varaamalla kalastuspaketteja. Jos haluat lisätä kalasaaliin todennäköisyyttä, niin kannattaa varata joku kokeneista oppaista, jotka tietävät missä kala nappaa syöttiin. Täällä kuulijaansa odottavat kiehtovat kertomukset kovasta elämästä saariston luodoilla, merenkulusta, tarinat suurista kalasaaliista, mahtavista aatelissuvuista, laivojen rakentamisesta ja laivastoasevelvollisuudesta sekä lukemattomat tarinat sodasta ja rakkaudesta. Voit löytää luonnonrauhaa ja linnunlaulua. Voit kuulla laineen liplatuksen ja tuulen suhinan kaislikossa. Voit saada saariston rannan rakkautta. Voit ulapalla joutua suolaisten pärskeiden kastelemaksi. Saat tilaisuuden keskustella aitojen saaristolaisten kanssa. Taivassalossa voit levätä ja virkistäytyä, sukeltaa kauniin Saaristomeren keskellä tai graniittilouhoksissa, kalastaa ammattikalastajien kanssa, risteillä tai retkeillä luonnossa. Merellinen saaristokunta houkuttelee! Vesa Rantala Syksyisestä ja talvisesta saaristosta löytyy aikaa sekä ajatuksille että harrastuksille. Kokemisen arvoisia ovat esimerkiksi erilaiset kalastusretket. Syksyn myrskyt sammuttavat kesän kuumuuden. Syystalven tyvenenä yönä merenranta saa jääpeitteen. Kevättalvella laajat merenselvät häikäisevän kimmeltävine jääkenttineen ovat pilkkijöiden ahkerassa käytössä. Meri kunnan ympärillä on jättänyt jälkensä saaristolaisiin. Merta ei voi kahlita, eikä saaristolaisen ajattelua. Taivassalolaisiin kalajuttuihin voit luottaa! 12

Maaukkone kala kirvotta, meriukkone kala karkotta Kari Hirvo Taivassalolaisia silakkarysiä on Saaristomeren alueella eniten. Pelkästään rysillä pyydetään miljoonia kiloja silakkaa. Saaristossa talven taittuminen kevääksi on näytelmä, jonka juoni yllättää. Lavastuksesta huolehtii eloon heräävä meri ja valosta kirkas kevätaurinko. Käsikirjoitusta ei tarvita, sillä luonnon helmassa on helppo improvisoida. Talvisessa ja keväisessä saaristossa on tilaa rutiineista irrottautumiselle. TAIVASSALO ON RYSÄKALASTUKSEN PARATIISI Kalastajan vuosi alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Tällöin lasketaan rysyt, eli silakkarysät. Kun silakka ui kutupaikkoja etsiessään rantoja pitkin, asetetaan rysät suoraan rantaviivaan nähden. Kohdatessaan rysän johtoaidan, silakka lähtee kiertämään sitä syvemmän veden puolelta. Tällöin se joutuu kastelin ja nielun kautta rysän laatikkoon eli perään. Taivassalo on maakunnan tärkein kalastuspitäjä. Meillä on eniten ammattikalastajia koko Turun saaristossa. Silakkarysistä on saanut nimensä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vietettävä Varsinais-Suomen suurin maaseututapahtuma: Silakrysäys. Vuonna 2008 tapahtuma järjestetään jo 35. kerran. Kari Hirvo 13

AIKAMATKA Tervetuloa Aikamatkalle Viiasten kartanomuseoon! Tutustumme oppaan johdolla upeaan museoon. Matkaan sisältyy aamu- tai päiväkahvi sekä lounas Poijussa. Retkeen voidaan yhdistää muita käyntikohteita sekä kiertoajelu vapaavalintaista reittiä. Museokäynnille mahdollisuus tilata teemaopastusta Agnes-taiteilijan, Maria-emännän tai Oskari-pehtoorin seurassa. TUULTA PURJEISIIN LUOKKARETKIPÄIVÄ Suuntaa luokkaretkesi Taivassalon maisemiin. Saariston luonto ja merellisyys ovat ainutlaatuinen kokemus monelle, se tuulettaa aisteja ja jättää mukavat muistot. Valikoi päivän teemaksi vaikkapa kalastus, kivenlouhinta, saariston luonto, linturetki tai historia. Tiedustelut: Puh. 050-363 6461 RETKIÄ RYHMILLE TAIVAS- SALOSSA PYÖRÄILYPAKETTEJA Omatoiminen pyöräretki Turun saaristoon. Jos ette ehdi tutkia aikatauluja ja nettisivuja, mitata etäisyyksiä ja soitella huonevarauksia, kannattaa kääntyä paikallisen matkanjärjestäjän puoleen. Turku Touringin pyöräilyvalmismatkoihin sisältyvät yöpymiset huolella valituissa saariston majoitusliikkeissä, runsaat aamiaiset, kaikki matkaanne kuuluvat yhteysaluskuljetukset ja tarvittavat kartat. Omatoimimatkoillamme saatte lisäksi oppaaksenne reittiselostuksen, josta ilmenevät maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten aikataulut ja matkanne onnistumisen kannalta tärkeät tiedot kaupoista, ravintoloista nähtävyyksistä, uimarannoista ja muista kiinnostavista käyntikohteista. Lauri Hokkinen / Turku Touring PIONIEN PARISSA Pionien Kodissa vietetään pioniviikkoja alkukesällä. Toukokuun lopulta heinäkuun alkuun on näyteistutuksissa nähtävinä upeita kukkivia pioneja. Taimien ostomahdollisuus. Ei sisäänpääsymaksua. Ryhmäesittelyt varattava ennakkoon. Avoinna 9-18 (9-15) tai sopimuksen mukaan. Varaukset ja tiedustelut: Puh. (02) 841 4838 pioni@pionienkoti.fi www.pioni.fi OMENASAARI KUTSUU Omenasaari on luonnonkaunis saarikohde Iniönaukon laidalla. Saarella on 50 hengen mökki, saunatilat 12 henkilölle sekä takkatupa 20 henkilölle. Paketteja 10-40 hengen ryhmille 1.5.-15.10. välisenä aikana. Varaukset ja tiedustelut: Kala-Trappi Puh. (02) 435 2477 asiakaspalvelu@kalatrappi.fi PÄIVÄ KAITAISTEN RUSTHOLLISSA JA RUSTINRANNASSA Kaitaisten Rustholli virittää kokouksenne, virkistyspäivänne tai vaikkapa perhetilaisuutenne Rustinrannassa upeissa saaristolaismaisemissa ikimuistoiseen tunnelmaan. Käytössänne on kokoustila, sauna ja uimaranta, ulkoterassit, tanssilava sekä luontopolku ja laavu. Myös majoitustilaa tarjolla. Varaukset ja tiedustelut: Puh. 0500-722 571 aromaa@kaitainen.com www.kaitainen.com KETARSALMEN KIEVARIN TÄYDEN PALVELUN KALASTUSRETKET Varaukset ja tiedustelut: Gasthaus Ketarsalmen Kievari Puh. (02) 879 200 info@ketarsalmenkievari.fi www.ketarsalmenkievari.fi Vesa Rantala KAHILUODON LOMAMÖKIT Kuule Kahiluodon merituulien kutsu ja lähde saaristoon rentoutumaan. Tarjoamme käyttöönne hyvin varustetun merenrantamökin hyvien ulkoilumahdollisuuksien ja kalastusvesien välittömässä tuntumassa: on graniittikalliota, saaristomäntyjä, puhdasta vettä ja raikasta meri-ilmaa. Mahdollisuus kalastusretkeen Kahiluodon vesillä. Varaukset ja tiedustelut: Puh. (02) 879 616, 040-545 340 (Timo) tai 040-748 7930 (Heli) timo.lahdenperä@kahiluodontie.inet.fi SAARISTO TUTUKSI ONKIEN JA PILKKIEN Puolipäiväretki järjestetään sään mukaan huhtikuusta lokakuuhun. Retki tutustuttaa ryhmänne Taivassalon kalavesiin ja saaristoluontoon. Lähdemme Vasikkaluodon lähivesille ja kokeilemme, nappaisiko kala. Vasikkaluodossa Lomatorppien luonnonkauniilla alueella nautimme nokipannukahvista ja makkaranpaistosta. Retkeen liitettävissä saunominen savusaunassa sekä loimulohiateria. Varaukset ja tiedustelut: Puh. 02-879 432, 0400-820 601 info@lomatorpat.com www.lomatorpat.com ASU JA KALASTA HELSINGISSÄ Pyörilän tila ainutlaatuisessa saaristo- ja kulttuurimaisema tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet harrastaa ulkoilua ja kalastusta. Tarjoamme majoitusta meren rannalla tai huonemajoituksessa. Liinavaatteet, saunan ja keittiön käyttömahdollisuus sisältyvät hintaan. Vene vuokrattavissa. Varaukset ja tiedustelut: Puh. (02) 879 458, 0400-485 859 tai 040-509 2509 pyorila@taivassalo.net Taivassalon kunta / matkailuneuvonta Puh. (02) 840 2243 info@taivassalo.fi www.taivassalo.fi Museon teemaopastukset Puh. 050 3636 461 Vesa Rantala Varaukset ja tiedustelut: Turku Touring Puh. (02) 262 7444 aleksandra.kitacheva@turku.fi 14 Taivassalo-oppaat: Antti Aromaa, Soile Hänninen, Maija Jaakkola-Angervuori, Sirpa Jauhiainen, Saara Lehtonen, Anneli Salminen, Marja Santalahti sekä eräopas Anssi Suinila.

VIIHTYISÄÄ ASUMISTA Taivassalo tarjoaa omakotitalotontteja ja rivitalosekä kerrostaloasuntoja. Kirkonkylässä sijaitsevat vapaat tontit ovat lähellä Muntinsalmea. Omasta tai vuokra-asunnosta on yleiselle Luodonpään uimarannalle vain parin kilometrin matka. Merellisessä Vehaksessa on omaa rantaa, rantasauna ja laituripaikka. Kunnan alueella on noin 2000 vapaa-ajan asuntoa. Meillä voi yöpyä lisäksi leirintäalueilla, viihtyisissä maatilamajoituspaikoissa, kievarissa tai gasthaussissa. Kesäisin asukasmäärä nelinkertaistuu. Suvisen ajan vilkkaus tekee Taivassalosta värikkään kesäpitäjän. Taivassalo on elinvoimainen ja kehittyvä n. 2000 asukkaan saaristokunta. Elinkeinorakenteemme on monipuolinen. Palvelut, kala- ja kiviteollisuus sekä maatalous, kalastus mukaan luettuna ovat pääelinkeinoja. Silakat ovat paikkakunnan hittituote. Meiltä löytyy ainoana paikkana Pohjoismaista Pionien koti. Taivassalo on kautta aikojen ollut tunnettu kalastuspitäjä. Rysät edustavat aidointa Taivassaloa. Maataloustuotteiden, mm. marjojen ja kalan, tuoreuden takaava suoramyynti on yleistä. Kunnan asukkaita palvelevat lasten kerhot, päiväkoti, esikoulu ja koulut. Terveysasema palveluineen takaa terveyspalvelut. Iäkkäämmille on tarjolla vanhainkoti ja palveluasumista erimuodoissaan. KUNNON KUNNAN PALVELUT Hyvät liikenneyhteydet suovat mahdollisuuden asua nykyaikaisessa Taivassalossa. Matka Turkuun taittuu noin puolessa tunnissa. Taivassalo on osa Turun asiointi- ja työssäkäyntialuetta, jossa käy päivittäin töissä yli 55 %:ia kunnan ulkopuolella työssäkäyvästä työvoimasta. TAIVASSALON KIRKONKYLÄ Affecto Finland Oy, Lupa L7267/07 Kirkonkylän monipuoliset kauppa-, posti-, apteekki-, pankki- ja muut palvelut ovat hyvät. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset. Taivassalon satama on Hakkenpäässä, josta mm. liikennöivät yhteysalukset Velkualle/Naantaliin. Siellä on myös ravintola, polttoainejakelu, vesipiste ja mahdollisuus majoittautumiseen. 3 6 10 8 4 12 9 5 11 1 7 Katso numeroidut kohteet s. 4 2 14 13 15

VENEI TAIVAS Merkkien selitykset Uimaranta Leirintäalue Lossi Venelaskuluiska Yhteysalus Kalastuslupien myynti Katso kalastuslupien myyntipaikat Internetistä: www.taivassalo.fi > Kalastusmatkalle > Kalastusluvat Etäisyyksiä Hakkenpää-Naantali 14 mpk Hakkenpää-Turku 21mpk Hakkenpää-Mariehamn 60 mpk Jarmo Martinsuo Velkuan reittialue REITTI 3 m/s Kivimo Puh. 0400 320 095 Ma Ti Ke To Pe La Su Teersalo 08.15 08.15 08.15 08.15 08.15 - - Hakkenpää 09.00 09.00 09.00 09.00 09.00 - - Hakkenpää 09.15 09.15 09.15 09.15 09.15 - - Teersalo 10.30 10.30 10.30 10.30 10.30 - - Teersalo 15.00 15.00 15.00 15.00 15.00 15.00 15.00 Hakkenpää 15.45 15.45 15.45 15.45 15.45 15.45 15.45 Hakkenpää 16.00 16.00 16.00 16.00 16.00 16.00 15.45 Teersalo 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 17.00 16.45 Tarkista aikataulut ja hinnat: www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne Henkilökuljetusmaksut Jokaiselta alkavalta 10 meripeninkulmalta 3,00 e Kuljetus on alle 4 vuotiaille maksuton. 4-11 v, opiskelija tai varusmies 50% em. maksusta Maksutta voi kuljettaa enintään 50 kg matkatavaroita Ajoneuvojen kuljetusmaksut (eivät sis. henkilömaksuja, ellei toisin mainita) Henkilöauto, pakettiauto, traktori tai yhdistelmä - enintään 6 metriä 11,00 e - 6 metriä ylittävältä alkavalta metriltä 4,00 e Linja-auto, kuorma-auto tai yhdistelmä 3,00 e/m Linja-auto matkustajineen sekä kuljettaja 6,50 e/m Kuorma-auto tai yhdistelmä kuormattuna sekä kuljettaja 6,50 e/m Moottoripyörä 6,50 e, mopedi 3 e, polkupyörä 2,00 e Ajoneuvojen tulee olla lastausvalmiina 10 min ennen lähtöä. 16

LIJÄN SALO Venesatamat ja -palvelut Pyörilän tila Tilalla vuokrataan veneitä, veneen lasku- ja nostomahdollisuus. Majoitus 2-4 hengen huoneissa. Ranta- ja tilaussauna, kalastajatila. Puh. (02) 879 458, 0400-485 859 tai pyorila@taivassalo.net www.pyorila.net Lomatorpat Korkeatasoisia mökkejä kauniissa ympäristössä, hyvät kalastusmahdollisuudet ja kalastusmatkailun asiantuntijoiden palvelut. Majoituspalvelu, veneiden vuokraus, nosto- ja laskupalvelu. Kalankäsittelypaikat ja kalojen säilöntä. Puh. (02) 879 432 tai info@lomatorpat.com Heikinkarin Grillikahvio Veneiden nosto- ja laskumahdollisuus grillikahvion rannasta (maksullinen). Puh. (02) 879 328 tai 040 500 4947 Kaitaisten Rustholli Tilaussauna Rustinranta, kahvi-, kokous- ja ateriapalvelu sekä aamiaismajoitusta. Rustholli on myös retkikohteena kouluille, päiväkodeille, yhdistyksille, yrityksille ja kaikille ryhmille jotka haluavat ohjelmallista toimintaa. Puh. 0500 722 571 tai aromaa@kaitainen.com Leikluodon Lomapalvelut Omatoimiselle kalaporukalle erinomainen kohde joko mökkimajoituksella tai asuntovaunualueelta Taivassalon ytimestä. Suojaisa satama merkityn venereitin varrella, isoille veneille kylkipaikkoja. Lisäpalveluna sähkö ja nostopaikka. Mökit ja asuntovaunupaikat: Puh. 040 523 4649 tai sari.merila@luukku.com Venepaikat: Puh. 0400 820 142 Ravintola Kuunari Viihtyisä laivaravintola meren äärellä, A-oikeudet ja 160 asiakaspaikkaa. Keittiöstä mm. maakunnan kehutuimpia pizzoja. Kesäkauppa, minigolfrata ja polttoaineasema veneilijöille. Avoinna kesäaikana. Puh. 040-513 1601 www.ravintolakuunari.net Kahiluodon tila Kalastusretkiä tilauksesta pienryhmille (max. 5 hlö). Puh. (02) 879 616 tai timo.lahdenpera@kahiluodontila.inet.fi Vierasvenesatama Hakken Marina Satamapalveluita, venepaikkavuokrausta, veneiden nosto- ja laskupalvelua, veneiden talvisäilytystä ja asuntovaunupaikkoja. Puh. 050-515 1210 tai venetalo@piilinen.com Sahan Saluuna Avoinna toukokuusta syyskuun loppuun. Hakkenpäässä A-oikeudet, hyvää ruokaa, suuret kesäterassit sekä viihtyisää ohjelmaa joka viikonloppu. Majoitus Gasthaus Sahanrannassa; aamiainen, sauna, takkahuone sekä internet. Varattavissa myös ryhmille. Avoinna kesäaikana. Puh. (02) 844 2566 KalaTrappi / Omenasaari Omenasaari on luonnonkaunis kohde luonnonkauniin venereitin varrella Iniön aukon laidalla. Saaressa voit järjestää kokouksia, saunoa ja illastaa tai pelkästään nauttia saariston rauhasta ja kauneudesta. Retket ja täysin varustellut kokoustilat soveltuvat 10-50 hengen ryhmille. Saunassa on tilaa 12 henkilölle, sekä takkatupa 20 henkilölle. Puh. 02-435 2477 tai asiakaspalvelu@kalatrappi.fi Ketarsalmen Kievari Idyllinen kokousympäristö hyvien kalavesien äärellä, laadukas ruokapalvelu sekä monia luontoon liittyviä aktiviteetteja. Ryhmille räätälöityjä paketteja, sisältäen ruokailut, kokoukset ja kalastukset. Ravintolassa A-oikeudet. Puh. (02) 879 200 tai info@ketarsalmenkievari.fi Venevalkama Särkilahti Turvallinen tukikohta veneellesi ympäri vuoden. Sata laituripaikkaa luonnonkauniissa Vehmassalmessa. Koti- ja palvelusatama, jonne johtaa 2,4 metrin väylä. Venemoottoreiden huollot ja korjaukset sekä veneiden telakoinnit. Talvisäilytystä sisä- ja ulkotiloissa. Huvivenekatsastukset. Puh. (02) 879 857, 0500 740 870 tai 050 575 5897 17 Merenkulkulaitos lupa nro 2250/721/2007

SUURI POSTITIE KUNINKAALLINEN TIE TURKUUN Kuningatar Kristiinan aikana perustettiin laivamiesruodut, jossa merenrantatilat varustivat laivamiehiä kuninkaalliseen laivastoon. Rasitteesta saattoi vapautua toisella velvollisuudella: postin kuljetuksella. 1638 määrättiin kuningattaren valtakirjalla postilaitoksen järjestäminen. Siinä vahvistettiin reitiksi Tukholma - Taivassalo - Turku. Tien varressa parin peninkulman välein asuvat talonpojat määrättiin postitalonpojiksi, joiden velvollisuutena oli postin kuljettaminen seuraavalle postitalonpojalle. Muistoina tästä kuninkaallisesta postitiestä ovat Tylpänniemen ja Tuomoisten kivilaiturit ja muistomerkit. Postitie oli tärkeä reitti. Sen ymmärtää, kun lukee kuningattaren säätämää lakia: Juoksevalla postirengillä on kaksi tuntia aikaa juosta yksi peninkulma ja keneltä matkan taittaminen kauemmin kestää, hänen erotettakoon heti ja laitettakoon vankilaan kahdeksaksi päiväksi vedelle. Suuri postitie mutkittelee halki kauneimman varsinaissuomalaisen kulttuurimaiseman pitkin ikivanhaa tielinjaa. Rauhallinen tie sopii vaikka pyöräilijälle tai perheen kanssa matkustavalle. Reitin varrella on paljon kiintoisia kulttuurikohteita ja monipuolisia matkailupalveluita. Sinun ei tarvitse pitää kiirettä aidolla postitiellä Taivassalon Helsingissä. Vanha postilaituri Taivassalon Helsinginrannassa. Tomas Björkroth Kuninkaiden Taivassalo Vuonna 1563 vietiin kirkkoherra, Viiasten kartanon omistaja Matts Carpelan vangittuna kuningas Kustaa Erik XIV:n tutkintalautakunnan eteen syytettynä Juhana-herttua suosimisesta. Hänet tuomittiin kuolemaan kelminä ja pahantekijänä, mutta armahdettiin, kun taivassalolaiset kääntyivät kuninkaan puoleen kirjoittaen ettei kirkkoherra ole rikkonut uskollisuuttaan kuningasta kohtaan. Kuningas Kustaa II Adolf kielsi keväällä 1617 taivassalolaisten aatelisten ja talonpoikien kauppapurjehduksen. Taivassalolaiset saivat kuitenkin käännettyä kuninkaan pään ja jo saman vuoden elokuussa kuningas antoi taivassalolaisille luvan purjehtia ja vaihtaa kalansa viljaan ja muihin tavaroihin. Kustaa III vieraili Järppilässä 1786 Viiasten kartanon herra, kapteeni Henrik Gustaf Wittfooth osallistui 1788 salaliittoon Kustaa III:tta vastaan allekirjoittamalla Anjalan liittokirjeen. Vastatoimenaan Kustaa III määräsi kapinoitsijat vangittaviksi ja lähes kaikki saivat kuolemantuomion. Ennen murhatuksi tulemistaan kuningas armahti kapinoitsijat yhtä lukuunottamatta. Kun uusi kuningas Kustaa IV Adolf nousi valtaan, pääsi kartanon isäntä uudelleen suosioon. Kustaa IV Adolf yöpyi Viiasten kartanossa 1802, jossa on kuninkaan kamari. Kartanon omistajaa Henrik Gustaf Wittfooth ia, kuningas kiittää kirjeessään ystäväkseen ja uskolliseksi palvelijakseen Suomen sodan aikana, kun Kustaa IV Adolf oli seuraamassa ja johtamassa Kahiluodon meritaistelua. Sota kuitenkin hävittiin ja Suomi joutui osaksi Venäjää. Postitalonpojat velvoitettiin kuljettamaan postia seuraavalle postitalonpojalle. 18

Ulkomaankauppa elinkeinona Maanviljelys, kalastus, meriliikenne ja karjanhoito ovat vanhoista ajoista lähtien olleet tärkeitä elinkeinoja. Tukholmaan vietiin tärkeimpiä viljakasveja vehnää, ohraa ja ruista, samoin mm. silakkaa, voita, juustoa, kananmunia. Tuontitavaroina olivat mm. suola, vilja, tupakka ja rauta. Silakkaa myytiin yksistään Tukholmaan 1000 tynnyriä vuodessa. Ainoastaan Kemiö kilpaili Taivassalon kanssa Tukholman markkinoilla. Silakanpyynnin tärkeys tulee esille myöhemminkin: vielä 1973 Taivassalolla oli 2,4 miljoonan kilon saaliilla johtoasema koko Suomessa. Kun Tukholman-purjehdusta oli harjoitettu jo 1500-luvulta lähtien, oli se taivassalolaisten etuoikeus, jopa niin, että miehet jättivät viljelyksen ja karjanhoidon naisväen huoleksi. Etuoikeus säilyi myöhemminkin, kun 1830 annettu asetus antoi talonpojille oikeuden harjoittaa vientikauppaa kaikkiin Itämeren piirissä oleviin satamiin. Kauppapurjehduksiin osallistunut laivasto oli 31 aluksellaan Turun läänin suurin. Hakkenpään saha Taivassalon museon arkisto Salakuljetusta saaristossa Saaristossa viinan salakuljetus oli viinan kotipolttoa suositumpaa. Suurtrokareita kutsuttiin pirtukuninkaiksi. Salakuljetus sai järjestäytyneen rikollisuuden muodon. Salakuljettajien ja virkavallan välillä käytiin tulitaisteluja. Pirtutrokareiden keskinäiset välienselvittelyt olivat rajuja. Taivassalossakin tapahtui useita tappoon päättyneitä pirtuvälittäjien riitoja. Yksi pirtulastin purkupaikoista oli Vehmassalmi. Toimintaa johti taivassalolainen, joka yhden pirtukanisterin välitettyään huomasi sen kannattavaksi ja ryhtyi päätoimiseksi trokariksi. Kun kauppa tuotti hyvin, hän osti veneen, johon asensi sekä traktorin että kuorma-auton moottorit. Näin veneestä tuli hyvin nopea. Salakuljetus tapahtui yöllä ja vaarallisilla vesillä. Osaksi oli pakko käyttää vakioreittejä mantereen läheisissä salmissa, jolloin oli säilytettävä hyvät välit reitinvarren asukkaisiin. Miehet pidettiin hiljaa pirturyypyillä ja emännille jaettiin kahvipaketteja. Helsingin kylä tunnetaan myös Pimiäkulmana. Nimen synty liitetään kieltolain aikaan, jolloin kylästä oli saatavilla pimeää viinaa. Helsingin kautta salakuljetettiin pimeitä pulloja niin maitse kuin meritse. Pyörilän tilan T-mallinen Ford takavarikoitiin salakuljetuksen takia. Trokarit erottuivat Taivassalon kylänraittien väestöstä nahkavaatteineen, jotka olivat välttämättömiä kylmällä ja tuulisella merellä. Tällaisia trokareita liikkui Taivassalossa kolmisenkymmentä. Valtuustolla oli oikeus perustaa poliisin avuksi raittiuspoliisin virkoja. Valtuusto ei nähnyt 1919 tarpeelliseksi virkojen perustamista, koska kunta on verrattain kaukana liikekeskuksista ja valtateistä, eikä täällä ole havaittu suurempia alkoholin väärinkäytöksiä. Poliisikonstaapelin pyytäessä 1923 valtuustoa valitsemaan järjestysmiehiä huvitilaisuuksia varten ei valtuuston tiedossa ollut tehtävään sopivia halukkaita henkilöitä. 19 Siirtolaisiksi Amerikkaan Taivassalosta lähti 1870 1914 yhteensä 900 henkilöä siirtolaisiksi Amerikkaan, kun koko lähialueelta siirtolaisia lähti yhteensä 3000 henkilöä. Kirjasto perustettiin jo 1856, joten se on yksi vanhimmista kirjastoista. Muillakin aloilla Taivassalossa on oltu ennakkoluulottomia: säästöpankki aloitti 1876, meijeri perustettiin 1888 ja Varsinais-Suomen toiseksi vanhin nuorisoseura perustettiin 1889 sekä osuuspankki 1904. Kansakoulun perustamisessa kuitenkin pantiin vastaan loppuun asti, koulu alkoi koulurakennuksessa 1884. Koulun perustaminen oli ensimmäisen kerran esillä jo 1869. Vuonna 1865 oli annettu asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla alkoi muuttaa pitäjäläisten elämänmenoa. Asetuksen mukaan jokainen seurakunta omalla maallaan sai muodostaa oman kunnan. Taivassalossa pidettiin ensimmäinen kuntakokous 1868. Asetuksen mukaiseksi kunnan perustaksi ei valittu Taivassalon kaltaista hallintopitäjää, vaan seurakunta, itsenäistyivät Taivassalon kappelit omasta emäpitäjästään: Kustavi itsenäistyi vasta 1874. Iniö säilyi osana Taivassaloa vuoteen 1911 ja Velkua vuoteen 1913. Taivassalon vanha pappila. Taivassalon museon arkisto

TAIVASSALOLAISEN ANATOMIA JA AIKA Sakari Topelius kuvaa saaristolaisia: Muutamat ovat laivanisäntiä, rakentavat aluksia ja purjehtivat vieraisiin maihin. Toiset vievät pursillaan ja kaljaaseillaan kaloja ja muuta tavaraa Tukholmaan, Turkuun ja Tallinnaan. Toiset elävät kesän kalastusveneissään merellä ja vievät syksyllä suolattuja silakoita ja turskia kaupunkeihin. Jarmo Martinsuo - 1155 Viikingit purjehtivat Taivassalon vesillä ja polttivat nuotiota mm. Hakkenpäässä. Taivassalolaiset hakivat vaikutteita Tukholman kauppapaikoilta. Miehet, naiset ja lapset ovat kokeneet merta joka säällä, joten he eivät vaahtopäisiä aaltoja säikähdä. Saaristolaiset ovat matkoillaan oppineet kohteliasta käytöstapaa. He pukeutuvat pyhäpäivin herrasväen tapaan ja nauttivat pidoissaan herrasruokia. Välillä saattaa köyhyys vaivata, kun kalastaminen ei onnistu, mutta kun hyvää pitää olla, silloin ei säästetä. 1326 Vanhin säilynyt Taivassaloa koskeva asiakirja laaditaan. Se on Turun linnanpäällikön Matias Kettilmundinpojan testamentti, jossa Ketarsalmen tilan omistajaksi määrätään Johan Muntae Munter. 1373 Lars Yltiainen Taivassalosta myy omaisuuttaan Turun Hirvensalossa. 1450 Taivassalolainen Erik Akselinpoika Tott valtaa Turun linnan Kaarle Knuutinpojan kannattajlta ja hänestä tulee linnan päällikkö. Tottista tulee 1457 valtionhoitaja. Gregher Andrissonin leski lahjoittaa Viluluodon saaren 1380 Taivassalo muodostaa oman sotilaallisen laivakunnan. 1400 Naantalin luostarille. 1450 1460 1350 Taivassalo mainitaan osana Turun linnalääniä. Magnus Rawlson 1300 kantaa veroina 1155 Turun linnaan Piispa Henrik kävi nykyisen Viiasten 1332 1395 rahaa, turskaa kartanon mailla kastamassa Ensimmäiset Turkulaisporvari ja haukia. taivassalolaisia kristinuskoon. maininnat Särki- Knap lahjoitti Piispa Henrikin mukana lahden kartanosta Ketarsalmen tilan ristiretkellä oli Ruotsin 1250 (ks. 1489) Turun tuomio- kuninkaan kruunua kirkolle. tavoitteleva Erik. 1350 1374 1437 Taivassalo mainitaan seurakuntana, Ensimmäiset Niilo Olavinpoika Särkilahti jolloin Pyhän Ristin kirkko valmistuu. kirjalliset maininnat oli Kuninkaan tuomionpitäjänä 1200 Samana vuonna Ruissaaren Antu luovuttaa Viiasten kartanosta. eli ylin oikeusvallan valvoja kaiken omaisuutensa Turun piispalle. Suomessa. 1500 1554 Mikael Agricola tekee tarkastuksen Taivassalon kirkkoon. 1497 Petrus Skähl Taivassalon papinvirkaan. 1489 Taivassalolainen Maunu Särkilahti Turun piispaksi 1480 Ensimmäiset merkinnät Järppilän kartanolinnasta. Linna hävitettiin Kaarle Herttuan ja Sigismundin välisen taistelun aikana. 1550 TAIVASSALO: Perustamisvuosi 1155 Pinta-ala 217 km2, josta vettä 80 km2 Merenrantaa 304 km Saaria 181 Kyliä 59 1150 20