BOTNIAN ASIAKASLEHTI 3.2008 Ympäristö on ykkösasia Mitä hiilijalanjälki kertoo Fray Bentos on puhdas tehdas
PÄÄKIRJOITUS Olemme jatkuvassa muutoksessa Sulfaattisellun valmistus aloitettiin teollisessa mittakaavassa vuoden 1850 tienoilla. Samalla käynnistyi teollisuuden jatkuva muutos. Oman 20 vuotta sitten alkaneen selluurani aikana vahvin muutosteema on ollut sellun tuotannon ympäristövaikutusten merkityksen esiin tuominen ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Toimiala otti ison harppauksen 1980-luvulla, kun tehtaiden alapuolisten vesistöjen heikko tila toi tarpeen ja paineen vähentää jätevesikuormitusta tuotantoprosesseja uudistamalla ja laajoin puhdistamoinvestoinnein. Parannusten ansiosta vesistöt puhdistuivat jopa hämmästyttävän nopeasti. 90-luvun lopulla ympäristöasioiden huomio alkoi siirtyä kohden puun tuotantoa. Kestävä metsänhoito, luonnontilaisten metsien säilyttäminen ja ekologisesti hyväksyttävä plantaasipuun tuotanto tulivat osaksi jokapäiväistä keskustelua. Puun tuotannon sertifiointi syntyi ja on nyttemmin muodostunut itsestään selväksi osaksi normaalia tuotantoa. Selluteollisuus kasvaa voimakkaimmin Etelä-Amerikassa, myös Kaakkois-Aasiassa kasvu on vahvaa. Vastaavasti vanhaa kapasiteettia on suljettu merkittävästi perinteisillä tuotantoalueilla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Uusi tuotantoteknologia mahdollistaa tehtaiden ympäristövaikutusten merkittävän vähentämisen. Vastuullinen yritys ei toimi kaksoisstandardeilla, vaan yrityksen toimintatapojen ja tekniikan on täytettävä kaikilla toimintaalueilla samat vaatimukset. Omat tavoitteet on pidettävä korkealla ja kehityksen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä. ILKKA HÄMÄLÄ Toimitusjohtaja 24 20 Botnia ECHO 3.2008 Botnian asiakaslehti ilmestyy vuonna 2008 kolme kertaa englannin, saksan ja suomen kielellä. Kansikuva PETTERI KIVIMÄKI Toimitusneuvosto JYRKI YRJÖ-KOSKINEN (puheenjohtaja), TIMO MERIKALLIO, TOM NICKULL, SAIJA TUOMIKOSKI (päätoimittaja, saija. tuomikoski@botnia.com), RISTO PITKÄNEN (tuottaja, risto.pitkanen @lehdentekijat.fi) Lehtikonsepti, toteutus ja graafinen suunnittelu ALMA MEDIA LEHDENTEKIJÄT Kansipaperi GALERIE ART SILK 200 g/m 2, Sisäsivut GALERIE ART SILK 130 g/m 2 Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan julkaisijan luvalla. Painotyö F.G. LÖNNBERG, Helsinki ISSN 1795-1089 (painettu), ISSN 1795-1097 (verkkolehti) www.digipaper.fi/botnia_echo/ 2 botnia echo 3.2008
LYHYESTI KANNESSA: KOSKIMELONTA ON SUOSITTU HARRASTUS BOTNIAN ÄÄNEKOSKEN TEHTAAN LÄHIVESILLÄ. SISÄLTÖ 3.2008 2 Pääkirjoitus 3 Lyhyesti TEEMA: YMPÄRISTÖ 6 Puusta tehty kestää vertailun 8 Kaikki paperi on vihreää 12 Hiilijalanjäljen jäljillä 15 Ilkka Hämälä sai hyvän perinnön 17 Kestävä kehitys on elinkaariasia 20 Fray Bentos lunastaa ympäristölupauksensa 22 Kuusi kysymystä plantaasiviljelmistä 24 Miten se pitäisi laskea? 28 Maailmankansalainen Inés 30 Kartonkipakkaus kevenee: ympäristö kiittää 32 Erkki Varis: Muutoksen johtaja 35 Albumista Kosken ja metsien voimalla Äänekoski oli ensin koski, sitten kosken ja siitä ylä- ja alajuoksuun leviävien järvien ja laajojen metsien katveeseen syntynyt asutus. Kulkuyhteydet olivat hankalat, ja kylässä oli vuonna 1830 runsaat parikymmentä asumusta. Vuonna 2007 Äänekosken kaupungissa oli kuntaliitosten jälkeen karvan verran yli 20 000 asukasta. Kasvun siemenet kylvettiin vuonna 1887, kun kauppaneuvos L.J. Hammarén, hänen poikansa prokuristi Edvin Hammarén ja sisarenpoikansa insinööri J.E. Hammarén perustivat Äänekoski Osakeyhtiön harjoittamaan tehdasliikettä. Yhtiö rakensi kosken partaalle teollisuuskeskittymän, jossa valmistettiin PLUGI puuhioketta, kartonkia ja sahatavaraa. Äänekosken tehdasalueella valmistetaan nykyään sellua, paperia, kartonkia, CMC-kemikaalia ja bioenergiaa. Teollisuus on Äänekosken selkäranka. Teollisten työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on yli 40 prosenttia, mikä hakee vertaistaan. Mikä parasta: teollisuus ei ole pilannut vesiluontoa. Tai oikeammin sanottuna metsäteollisuus, selluteollisuus etunenässä, on puhdistanut vedet, jotka se muinoin likasi. Kesäisin äänekoskelaisille ja lukuisille kesävieraille maistuu mökkielämä, kalastus, melominen kaikki mikä tekee Suomen kesästä jäljittelemättömän. 3.2008 botnia echo 3
KALLE TALONEN Hiilijalanjälki näkyy pian Tuotteiden ja palveluiden hiilijalan jäljestä eli niiden tuottamisen ja kuljettamisen synnyttämistä hiilidioksidipäästöistä on tulossa uusi globaali ympäristömerkintä. Japanissa ja useissa muissa maissa on kehitelty standardia, joka auttaisi kuluttajia vertailemaan tuotteiden hiilijalanjälkiä. Maailman suurin vähittäiskauppaketju Wal-Mart on sitoutunut merkitsemään kaikkien tuotteidensa hiilijalanjäljen vuoteen 2010 men nessä. Useat muut kansainväliset kauppaketjut ovat samalla asialla. Koska sellu ei ole lopputuote, sen hiilijalanjälki on järkevää laskea vain osana lopputuotteen jalanjälkeä. Sellun hiilijalanjälki syntyy metsä taloudessa ja kuljetuksissa. Valmis tuksen hiilidioksidipäästöt eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä ja niiden kohdalla on laskelmissa pyöreä nolla. Botnia on selvittämässä sellun osuutta kolmessa lopputuotteessa. Laskelmissa vertaillaan erityyppisten sellujen osuutta lopputuotteiden hiili jalanjäljestä. Lue lisää aiheesta tästä lehdestä s. 24 27. Paperilehti pärjää ympäristövertailussa Verkkolehteä ei tarvitse lukea pitkäänkään, kun sen ympäristövaikutukset ovat paperilehteä suuremmat. Jos paperilehden lukee kaksikin ihmistä, sen jalanjälki on verkkolehteä pienempi. Tukholman teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa vertailtiin paperisen sanomalehden, tietokoneelta luettavan verkkolehden ja sähköiselle paperille ladatun e-lehden ympäristövaikutuksia. Tutkimuksessa pyrittiin vertailemaan elinkaaren aikaisia vaikutuksia. Sanomalehden suurimmat ympäristövaikutukset syntyivät painon yhteydessä, verkkolehden osalta merkittävintä oli lukemisen vaatima energia ja e-lehden osalta suurin haitta syntyi itse tuotteen valmistuksessa. Koska verkkolehden ympäristövaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kauanko sitä luetaan, tutkimuksessa tarkasteltiin kahta lukemisajan vaihtoehtoa: 10 minuuttia ja 30 minuuttia. Ympäristövaikutukset riippuvat oleellisesti siitä, miten käytetty sähkö on tehty ja millainen on jätehuoltojärjestelmä, joten vaikutuksia tutkittiin kahdella maantieteellisellä alueella. Eurooppalaisella sähkön- ja jätteentuotannon jakaumalla huonoiten pärjäsi verkkolehti, jos sitä luettiin 30 minuuttia. Seuraavaksi tuli sanomalehti. 10 minuutin lukuajalla e-lehti ja verkkolehti olivat suurin piirtein tasoissa. Tutkijoiden mukaan monia, mahdollisesti ratkaiseviakin seikkoja oli pakko jättää vaille huomiota. Yksi niistä oli, että sanomalehden voi lukea useampi ihminen, ja usein se on jopa tarkoitus. Sanomalehden tarjoaman palvelun informaation, ajanvietteen jne. ympäristövaikutus putoaa toisen lukijan myötä puoleen. Verkkolehden palvelukohtainen ympäristövaikutus sen sijaan kasvaa joka lukukerran myötä. 4 botnia echo 3.2008
LYHYESTI Nimityksiä Botnialle on muodostettu uusi Liiketoiminnan kehittäminen -osaamiskeskus, joka vastaa Botnian strategisesta kehittämisestä ja kehittämisresursseista. Osaamiskeskuksen johtoon on nimitetty Timo Piilonen, Executive Vice President, Business Development. Tuotanto-osaamiskeskuksen johtajaksi on nimitetty Ismo Nousiainen. Hän toimi aiemmin Kemin tehtaan johtajana. Botnia Echo verkossa Botnia Echon näköislehti tarjoaa hakupalvelun, jolla voi etsiä, mitä jostakin aiheesta on kirjoitettu aiemmissa lehdissä. Hakusanaksi voit valita minkä tahansa sanan tai nimen. Yläpalkista löydät myös muita toimintoja, kuten tulostaminen, lehden selaaminen sivuttain tai aukeamittain, koko lehden aukeamien esittely (pikkukuvat) ja isomman tekstikentän suurentaminen (kohdistin). www.digipaper.fi/botnia_echo/ Botnian verkkosivuille tuotetaan Botnia Echoa täydentävää sisältöä. Artikkeleiden linkkiluetteloon pääsee Botnia Echo -painikkeesta Botnian etusivulta. www.botnia.com Timo Merikallio on nimitetty Joutsenon ja Rauman tehtaiden johtajaksi. Hän toimi aiemmin Teknologia-osaamiskeskuksen johtajana. Kemin tehtaan johtajaksi on nimitetty Lauri Verkasalo. Hän toimi aiemmin M-realin New Thamesin tehtaan teknisenä johtajana. Emilia Moisio on nimitetty Botnia Pulps GmbH:n Wiesbadenin myyntikonttorin Technical Sales -tiimiin 1.9.2008 alkaen. Ympäristö- ja asiakasviestintä asiakkaiden puntarissa Botnian asiakkailla oli tilaisuus antaa sanallista palautetta Botnian ympäristö- ja yritysviestinnästä tämänvuotisen asiakastyytyväisyystutkimuksen yhteydessä. Palautteen valossa ainakin osa asiakkaista haluaa Botnialta apua pystyäkseen paremmin auttamaan omia asiakkaitaan ymmärtämään ympäristöasioita. Tietoa ja ymmärrystä sellun ja paperin ympäristösuorituksesta tarvitaan erityisesti uusilla markkinoilla kuten Aasiassa. Tutkimuksen toinen lisäkysymys koski Botnian yritysviestintää, jonka välineet ovat henkilöstölehti Me botnialaiset, sähköinen uutiskirje Botnia News sekä asiakaslehti Botnia Echo. Lehdet saivat voittopuolisesti kiitosta. Botnia Echoa luetaan säännöllisesti ja sen sisältöä pidetään hyödyllisenä ja kiinnostavana. Yhden vastaajan mielestä asiakaslehdessä pitäisi kuitenkin puhua myös ongelmista. Varsinaisen asiakastyytyväisyystutkimuksen kouluarvosanat olivat likimain samalla tasolla kuin viimevuotisessa tutkimuksessa. Tutkimus mittaa asiakassuhteen hoitamista viidellä kriteerillä, jotka ovat Luotettavuus, Tuotteiden laatu ja kehittäminen, Asiakasosaaminen ja tuki asiakkaan prosessiin, Viestintä ja yhteydenpito sekä Uusiutuminen. Arvosanojen keskiarvo on vakiintunut vuodesta 2004 lähtien 8,5:n tasolle. >> Lue lisää asiakastyytyväisyystutkimuksesta Botnian verkkosivuilta www.botnia.com/ 3.2008 botnia echo 5
Sellu kuljetetaan UPM:n Nordlandin hienopaperitehtaalle Saksassa merisatamasta sisävesireittiä. KUVA UPM 6 botnia echo 3.2008
PAPERIN MARKKINOILTA TULEVAISUUS PUUSTA TEHTY KESTÄÄ VERTAILUN Uusiutuva raaka-aine on sellun ja paperin valttikortti kaikissa ympäristö vertailuissa. Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut ympäristöareenalle uuden mitta tikun, hiilijalanjäljen. 3.2008 botnia echo 7
TEKSTIT JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT PAAVO BLÅFIELD KAIKKI PAPERI ON VIHREÄÄ Erilaiset ympäristö merkit ovat tulleet jäädäkseen. Niillä merkittyjen tuotteiden tarjonta ylittää silti vielä kysynnän. Meidän mielestämme kaikki paperi on vihreätä. Teollisuustuotteista se on vihreydessään aivan omaa luokkaansa. Paperi on aidosti kierrätettävä tuote, jonka raaka-ainetuotanto perustuu kestäviin ja uusiutuviin resursseihin, sanoo Igepa-paperitukkukonsernin toimitusjohtaja Winfried Brüggmann. Brüggmannin mukaan paperiteollisuus vähentää jo aktiivisesti kasvihuonepäästöjään. Kaikkien alalla toimivien pitäisi nostaa tämä ja muut tosiasiat enemmän esille. Pelkkä ympäristömerkkeihin tuijottaminen ikään kuin viestii, että merkitön tuotanto ei olisi ympäristön kannalta kestävästi tuotettua. Ja se ei pidä paikkaansa. Igepan pääkonttori on Hampurissa. Igepa on Saksan suurin paperitukku ja yksi Euroopan suurimmista alallaan. Yksityisessä omistuksessa olevalla konsernilla on toimintaa ja yhteistyökumppaneita yhteensä 26 maassa Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Suuret eurooppalaiset yritykset ovat levittäneet vastuullisen toiminnan mallia myös kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Kehitys tuotannon ympäristövaikutusten pienentämisessä on ollut viime vuosikymmeninä suorastaan dramaattista. Tämä viesti pitäisi saada kuuluville. Brüggmann kaipaa paperiteollisuuden viestiltä selkeyttä, mutta ei liikaa yksinkertaistamista. Hänen mielestään suurelle yleisölle pitää kertoa asioista selkeämmin. Tuntuu kummalliselta, että joudumme vieläkin vastaamaan esimerkiksi väärinkäsityksiin perustuviin syytteisiin sademetsien tuhoamisesta. Koko alan pitäisi yhdessä selkeyttää sanomaansa ja saada viesti vastuullisesta toiminnasta perille kuluttajille asti. VIHREÄSSÄ ON MONTA SÄVYÄ Igepa toimittaa asiakkailleen suurten tukkurien tavoin erittäin laajan valikoiman eri paperi- ja kartonkilajeja, myös ympäristöystävällisyydellä markkinoitavia vihreitä paperilajeja. Yhtiön merkittävin liiketoiminta-alue on offset-painatuksessa käytettävä graafinen paperi ja kartonki. Liiketoimintayksikön vetäjä Michael Hebeler arvioi, että vihreiden paperilajien kysyntä on hiljalleen noussut. Paperin vihreistä ominaisuuksista puhutaan myös julkisuudessa paljon. KESKUSTELU PAPERI - VALINNOISTA KÄYDÄÄN KIRJA PAINON JA SEN ASIAKKAIDEN KESKEN. Ensiksi täytyy tietysti olla selvillä siitä, mitä sana vihreä kulloinkin tarkoittaa. Britit yhdistävät paperin vihreyden mielessään ensimmäisenä siihen, onko tuotteella FSC-sertifikaatti vai ei. Saksalaisille vihreys taas tarkoittaa lähinnä kierrätyspaperista tehtyä tuotetta. Vihreitä tuotteita kysyvät ennen kaikkea suuryritykset, kuten autonvalmistajat ja kemianyritykset, Bertelsmannin ja Springerin kaltaiset isot kustannusliikkeet, paksuja luetteloja asiakkailleen lähettävät postimyyntiliikkeet ja ympäristöjärjestöt. Euroopan maista Britanniassa kysytään eniten vihreää paperia, mutta myös Saksassa ja Sveitsissä näille tuotteille on suhteellisen paljon kysyntää. Sen jälkeen tulevat Pohjoismaat, Itävalta, Benelux-maat ja Ranska. Muualla Euroopassa kysyntä on hajanaisempaa. Maakohtaiset painotukset kuitenkin vaihtelevat. Britanniassa halutaan ympä ristöleimoja ja ympäristömerkkejä. Viime aikoina on syntynyt ky syn tää myös esimerkiksi tietyn määrän kierrätyspaperia sisältävästä hybridipape rista. Saksassa taas korostuvat kierrätyslaadut ja erilaiset muut vihreiksi sertifioidut paperit. TARJONTAA ENNEN KYSYNTÄÄ Miten iso asia vihreä paperi loppujen lopuksi on eurooppalaiselle paperituk- 8 botnia echo 3.2008
PAPERIN TULEVAISUUS kurille? Brüggmann ja Hebeler arvioivat, että Igepan asiakaskunnassa kysyntä on vielä marginaalista suhteessa siihen, kuinka paljon näistä tuotteista ja ympäristömerkeistä puhutaan julkisuudessa. Painolaitokset asiakkaineen eivät yksinkertaisesti halua riskeerata tuotteidensa laatua. Tämä ei tietenkään ole koko totuus. Lähes kaikella välittämällämme paperilla on sertifioitu puuraaka-aineen alkuperäketju, vaikka useimmat asiakkaat eivät sitä erikseen vaadi, Brüggmann sanoo. Paperin tuottajat ovat tässä asiassa paljon asiakaskuntaansa edellä. Brüggmann kertaa, että paperi on joka tapauksessa vihreää ilman ympäristömerkkejäkin. Tukkuri ei vaikuta asiakkaan tekemiin valintoihin muuten kuin pitämällä tuotteita saatavilla. Keskustelu paperivalinnoista käydään kirjapainon ja sen asiakkaiden kesken. Useimmilla Igepan toimittamilla tuotteilla on jokin ympäristömerkki: FSC, PEFC, Blaue Engel, Pohjoismainen Joutsenmerkki tai EU-kukka. Entä vihreiden tuotteiden mahdollinen hintalisä? Pyrimme siirtämään sertifioitujen tuotteiden käsittelyn ja varastoinnin aiheuttamat lisäkustannukset eteenpäin asiakkaalle ja loppukäyttäjälle. Aina se ei ole mahdollista. Vaikka kiinnostusta olisikin, kuluttaja ei välttämättä ole valmis maksamaan lopputuotteen hinnassa esimerkiksi korkeita sertifiointikustannuksia. TEHOKAS LOGISTIIKKA Igepa group julkaisee paperitehtaiden hyväksymät paperiprofiilit. Tavoitteena on julkistaa tiedot avoimella ja läpinäkyvällä tavalla niitä pyytäville. Tuotteet tulevat Igepan varastoille paperitehtaiden toimesta. Tukkurin vastuulle jäävät toimitukset asiakkaille. Toimitusketjun sisäisessä työnjaossa me vastaamme paperin jakelusta 40 000 asiakkaallemme eri puolilla Igepan Winfried Brüggmann (oik.) ja Michael Hebeler sanovat, että tuottajat ovat usein kuluttajien edellä sertifiointi asioissa. maailmaa. Logistiikka on ydinosaamistamme. Toimitusten joustavuuden edistämiseksi olemme sijoittaneet varastomme mahdollisimman lähelle asiakkaitamme, Brüggmann kertoo. 3.2008 botnia echo 9
KÄÄNNETTÄ ODOTELLESSA Saksalaiset ovat ehkä maailman parhaita kierrättäjiä, mutta siihen ympäristöteot useimmilta jäävätkin. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Mainostoimisto Machbar sijaitsee Kasselissa lähellä Saksan maantieteellistä keskipistettä. Johtaja Clemens Camphausen kertoo, että yhtiöllä on Hessenin lisäksi asiakkaita Berliinin, Münchenin ja Hampurin kaltaisissa suurissa saksalaiskaupungeissa. Asiakaskunta koostuu kaikenkokoisista yrityksistä, pienistä aivan suurimpiin. Olemme varsin tyypillinen pienehkö suunnittelutoimisto. Yritämme tasapainotella klassisen ja modernin lähestymistavan välillä, ja olemme alusta alkaen tuottaneet mainontaa sekä painotuotteisiin että verkkoon. Toimisto teki keväällä Münchenin jätehuoltolaitokselle menestyksekkään kampanjan kierrätysjätteen paremman lajittelun edistämiseksi. Siinä yhteydessä tuli pohdittua saksalaiskuluttajien suhdetta ympäristönsuojeluun. Ympäristötietoisuus on iskostettu lähes jokaisen saksalaisen tajuntaan. Se ei Kahvipapuja? Münchenin 390 000 kierrätysastiaa varustettiin kampanjatarroilla, joissa tavallisia saksankielisiä sanoja tavutettiin väärin. Lähdimme siitä, että näille ihmisille ei kannata kertoa kierrätyksen tarpeellisuudesta, vaan siitä että kierrätys on helppoa. Myös kampanjan tavutusvirheet on helppo korjata, Clemens Camphausen kuvaa. Paikalliset viranomaiset alkoivat itsekin keräillä yleisöltä uusia sanoja väärin tavutettavaksi. Opettajajärjestötkään eivät hermostuneet näistä vääristä tavutuksista. Sitä ajaa moottoritiellä isolla autollaan. Tiedät että kulutusjuhlat ovat ohi, mutta ajat siitä huolimatta. kuitenkaan välttämättä näy eikä tunnu ympäristötekoina. Täällä sanotaan, että 92 prosenttia saksalaisista kertoo pitävänsä ympäristönsuojelua tärkeänä, mutta vain kuusi prosenttia tekee asialle käytännössä jotain. YMPÄRISTÖLIIKE TAUSTALLA Ympäristöliike oli 1980-luvulla voimissaan. Ydinvoimaa vastustettiin ja vihreä puolue keräsi merkittävän poliittisen kannatuksen. Pakkausten kierrätystä edistettiin ja julkisten laitosten käyttämälle paperille asetettiin ympäristövaatimuksia. Kansa omaksui viimeistään noihin aikoihin kierrätyksen, ja jos ihmiset täällä sisäistävät jonkin toimintamallin, he myös pitäytyvät siinä. Myös naapurikontrolli auttaa pysymään kaidalla 10 botnia echo 3.2008
PAPERIN TULEVAISUUS polulla. Jos joku laittaa pesemättömän lasin keräysastiaan, naapuri huomauttaa asiasta. Paperin kierrätysaste on Saksassa noin 75 prosenttia, mikä on maailman huippulukemia. Kuitenkin samat ihmiset, jotka keräävät tunnollisesti talteen paperijätteensä, voivat vastustaa kiihkeästi ravintoloiden tupakointikieltoa tai moottoriteiden nopeusrajoituksia. Sitä ajaa moottoritiellä isolla autollaan. Tiedät, että kulutusjuhlat ovat ohi, mutta ajat siitä huolimatta. MUUTOKSEN MERKKEJÄ Viesti ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ympäristön huomioimisesta alkaa silti mennä perille. Sosiaalinen paine kohdistuu yksilötasolla esimerkiksi muskelimaasturien omistajiin, ei itse teollisuuteen, joka näitä autoja tuottaa. Monet ihmiset vaistoavat kuitenkin, että tästä uudesta ympäristöhaasteesta ei ehkä enää koskaan palata huolettomaan kulutukseen. Kuluttajia, jotka tekevät tietoisia vihreitä valintoja, on noin neljännes. Heitä on kaikilla poliittisen kentän laidoilla. Osa kulutustapojen muutoksista, kuten ulkomaanmatkailun vähentyminen, johtuu taloudellisista seikoista, kuten polttoaineen hinnasta tai ostovoiman YRITIN TANNOIN SELVITTÄÄ, MIKÄ ON OMA HIILIJALAN- JÄLKEMME. SUURIMMAT PÄÄSTÖT AIHEUTUVAT KUULEMMA TUOSTA NURKASSA SEISOVASTA ILMASTOINTI LAITTEESTA. vähentymisestä. Joidenkin valintojen, kuten biologisesti viljellyn ruoan kasvaneen kysynnän, taustalla on ehkä enemmän ajatus suojella omaa perhettä kuin luontoa. Toki biotuotteiden käyttäjäkin voi hyvin ostaa vaatteensa kansainväliseltä halpavaateketjulta miettimättä, ovatko ne tuotettu kestävällä tavalla. MITEN MAINOSMIES VALITSEE? Ympäristökysymyksillä on suhteellisen harvoin merkitystä mainostoimistossa tehtävissä paperivalinnoissa. Monissa julkisissa laitoksissa on käytettävä kloorittomasti valkaistua ja kierrätyskuidusta valmistettua paperia. Myös suurilla yrityksillä on omat ympäristöpolitiikkansa, mutta pienille yrityksille paperin alkuperällä ja ympäristöominaisuuksilla ei yleensä ole merkitystä. Heillä ei yleensä ole aikaa miettiä koko asiaa. Mainostoimiston työssä huomio kohdistuu tuotantoprosessiin ja erityisesti värien toiston luotettavuuteen, jota ei riskeerata paperin laadusta tinkimällä. Painotkin pitäytyvät mieluusti tutuissa paperilaaduissa, joiden ominaisuudet ne tuntevat. Asiakkaan on saatava juuri sitä, mitä hän vedoksissa on nähnyt. Hinnallakaan ei ole tässä niin suurta merkitystä. Kierrätyspaperimaista ulkonäköä saatetaan joskus jopa tavoitella painoväreillä, ja käyttää samalla tuttua standardipaperia. Paperi valitaan yleensä asiakkaan kanssa vertailemalla visuaalisesti ja sormituntumalla pöydällä olevia vaihtoehtoja. Tällä hetkellä vain yksittäiset ihmiset eri yrityksissä ottavat paperivalintojen ympäristöpuolen puheeksi. Rehellisesti sanoen: en usko ympäristömerkittyjen tuotteiden kysynnän kasvavan asiakaskunnassamme ainakaan lähitulevaisuudessa, Camphausen arvioi. Mainosjulkaisuista tulee joka tapauksessa ennen pitkää jätettä, eikä paperia muutenkaan pidetä kovinkaan tärkeänä asiana. Monet ajattelevat, että korkea kierrätysaste hoitaa tämän ongelman joka tapauksessa. 3.2008 botnia echo 11
HIILIJALANJÄLJEN JÄLJILLÄ Laskelmissa pitää lähteä tuotteen tehtävästä ja verrata paperia muihin materiaaleihin. UPM:n Keski-Euroopan ympäristöjohtaja Wilhelm Demharter on seurannut monilla markkinoilla toimivan suuryrityksen näkökulmasta ympäristökeskustelua eri maissa. Kierrätyksen, kloori valkaisun ja metsäsertifikaattien jälkeen huomion kohteeksi on nyt noussut hiilidioksiditase. Vaikka asia on todella tärkeä, Demharter haluaisi välttää tilanteen, jossa jälleen keskitytään vain yhteen asiaan kokonaisuuden kustannuksella. Näin kävi kloorittoman valkaisun kanssa. Vieläkin jotkut täällä Saksassa liputtavat TCF:n puolesta, vaikka teknologian kehitys suurissa moderneissa pohjoiseurooppalaisissa ECF-sellutehtaissa ratkaisi tämän asian jo kauan sitten käytännön tasolla ECF:n eduksi, Demharter muistuttaa. Kloorikohu perustui todelliseen ongelmaan, joka näkyi luonnossa ja jolle oli ehdottomasti tehtävä jotain. Yhden teknologian liputtamisen sijasta tehtaiden vaikutuksia on kuitenkin järkevämpi arvioida esimerkiksi ekosysteemejä tarkkailemalla. CO 2 -päästölukuja ei myöskään pitäisi tuijottaa ilman järkevää mittakaavaa. Meidän pitää välttää tilannetta, jossa kahta paperia verrataan toisiinsa hiilidioksiditaselukemien perusteella ilman tietoa siitä, mikä on todella merkitsevä ero ja miten nuo luvut on laskettu. Päästötaseasiat pitää myös suhteuttaa laajempaan kokonaisuuteen. Yhden sanomalehden valmistaminen 12 botnia echo 3.2008
PAPERIN TULEVAISUUS Jos asiakkaamme haluaa nähdä tuotteessa logon, me käytämme sitä, Wilhelm Demharter lupaa. aiheuttaa suurin piirtein saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin parin kilometrin matka muskelimaasturilla. LASKENNAN TYÖKALUT UPM seuraa omaa ja toimittajiensa ympäristösuoritusta laajalla indikaattorivalikoimalla. Tiedot kootaan tuotekohtaisille eurooppalaisen käytännön mukaisille Paper Profile -lomakkeille. Laskelmaan sisältyvät myös tuotteessa käytetyn sellun ympäristötiedot. Paperiprofiili on meille ennen kaikkea sisäinen työkalu vertailua varten. Olemme nyt ensimmäistä kertaa liittäneet sen yhteyteen erillisen hiiliprofiililaskelman, joka perustuu viime vuodelta ensimmäistä kertaa laskettuihin ja vielä vaillinaisiin tietoihin, Demharter esittelee. Laskelma rakentuu CEPI:n suuntaaantavalle mallille ja siinä on elinkaariajattelun mukaisesti otettu huomioon päästöt metsänhoidosta tuotantoon. Konsernin tasolla hiilidioksidipäästöistä 45 prosenttia syntyy tuotanto prosesseissa, 40 prosenttia syntyy ostoenergiasta ja 15 prosenttia logis tiikasta. Demharter muistuttaa, että pigmenttejä tai muita vastaavia pienempiä raaka-ainevirtoja ei vielä ole mukana näissä luvuissa. Oma energiantuotanto ja tehtaalla poltetut fossiiliset polttoaineet ovat yleensä tärkein yksittäinen hiilidioksidia päästävä tekijä paperiteollisuudessa. Ulkopuolelta hankittu sähköenergia on toinen keskeinen päästölähde. Kerroin, jolla kilowattitunnit muutetaan hiileksi, riippuu kunkin maan sähköntuotantoolosuhteista. UPM ostaa sähkön maakohtaisilta markkinoilta ja kerää hiilitaseet toimittajilta kustakin maasta. Myös nämä luvut julkaistaan, jolloin kuka tahansa voi varmistaa niiden oikeellisuuden. Saksassa päästöarvot ovat melko korkeat, koska valtakunnanverkon sähkö tuotetaan pääosin hiilellä. Laskelmien päästöarvot ovat paljon alhaisemmat niissä maissa, joissa suuri osa sähköstä tuotetaan ydin- tai vesivoimalla. Näihin maihin kuuluvat Ranska, Ruotsi ja Suomi. PARASTA SAATAVISSA OLEVAA Demharter kertoo, että UPM:n sisäisesti käyttämät vertailuarvot viittaavat aina eurooppalaisissa säädöksissä määri teltyyn parhaaseen saatavissa olevaan teknologiaan (BAT). Kaiken sisäisen toimintamme tulee olla BAT-teknologian sallimissa rajoissa, ja käytämme näitä lukuja myös sisäisen kehitystyömme tavoitearvoina. Samaa edellytämme myös ulkopuolisilta toimittajiltamme. Botnialta Fray Bentosista saatava sellu ei vielä ole mukana UPM:n suurimman Saksan tehtaan, UPM Nordlandin tämän vuoden hiilidioksiditaseessa, sillä luvut kerätään koko vuoden ajalta ja Botnian uusin tehdas käynnistyi vasta loppuvuodesta 2007. Fray Bentos on odotetulla tavalla myös ympäristötehokkuudeltaan maailmanluokkaa. Riippumatta siitä, mitä selluja Uruguaysta saatavalla massalla korvataan, se auttaa meitä parantamaan omaa profiiliamme. Sellun osuus lopputuotteen hiilidioksiditaseessa on keskimäärin yhtä suuri kuin varsinaisen paperintuotannon osuus. Päällystämättömässä hienopaperissa, jota muun muassa UPM Nordland valmistaa, sellun osuus on merkittävästi suurempi. Modernin sellutehtaan tuotannon hiilidioksiditase on erittäin kohtuullinen, yleensä vain 100 200 kiloa tonnilta, sillä nämä tehtaat ovat käytännössä energiaomavaraisia. Etelä- Amerikassa tuotetun sellun laivauskustannukset tosin tuovat hiilijalanjälkeen toisen mokoman lisää. Integroidussa tuotannossa ollaan energian ja hiilijalanjäljen suhteen tehokkaimmillaan. Parhaimmassa tapauksessa moderni sellulinja tuottaa valtaosan paperintuotannon tarvitsemasta energiasta, ja lisäenergia saadaan biopolttoaineista. HIILIDIOKSIDITASE ON HYVÄ RENKI MUTTA HUONO ISÄNTÄ. 3.2008 botnia echo 13
Saksassa tuotannon hiilidioksiditaseita painaa ostoenergia. Saksalainen sähkö tuotetaan pitkälti hiilellä, mikä johtaa erittäin korkeisiin laskennallisiin päästöarvoihin. Vahvoissa ydinvoimamaissa, kuten Ranskassa ja Ruotsissa, laskennalliset päästöarvot ovat paljon matalammat. UPM on pystynyt pudottamaan 10 vuodessa energiankulutustaan ja hiilidioksidipäästöjään keskimäärin neljänneksellä tuotettua paperitonnia kohti. Suomessa fossiilisen polttoaineen käyttö on vähentynyt lähes kolmannekseen. Se on edellyttänyt miljardiinvestointeja bioenergiaa käyttäviin kattiloihin sekä panostuksia logistiikkaan ja metsänkorjuuseen, Demharter kertoo. Haluamme käyttää metsää mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tukit päätyvät sahalle, sahausjäte ja pienemmät rungot selluntuotantoon ja kannot ja oksat energiakattiloihin, Demharter kertoo. MITÄ ASIAKAS HALUAA? Yritysten välisessä keskustelussa ympäristöasioista puhutaan asiantuntijoiden kielellä. Mitä lähemmäs loppukäyttäjää mennään, sitä enemmän ympäristöviesti pelkistyy ja vaaditaan erilaisia ympäristömerkkejä. Ympäristömerkkien käyttö lähti liikkeelle metsäsertifikaateista. UPM:n käyttää tuotteissaan myös EU:n ympäristömerkkiä, joka kattaa alkuperäketjun ohella myös useita muita indikaattoreita. Demharter kertoo, että sekä tukkurit että monet merkittävät kustantajat ovat ottaneet käyttöön omat järjestelmänsä, joilla ne seuraavat tavarantoimittajiensa ympäristö suoritusta. Joillekin riittää Paper Profile -informaatio, kun taas jotkut vaativat ymäristömerkittyjä tuotteita. Vaikka maiden ja tuotteiden välillä on suuria eroja, markkinat ovat heränneet tälle kysymykselle ja haluavat ulkopuolisen tahon todentavan, että kaikki on kunnossa. "Jos asiakas haluaa logon, me tarjoamme sen heille." Ympäristöstä huolehtimisesta aiheutuvien kustannusten siirtäminen loppukäyttäjälle asti on silti koko alan globaali haaste. Jostain pitäisi löytyä lisäarvo, jolla maailmanmarkkinahintojen puristuksessa toimivat eurooppalaiset valmistajat rahoit tavat ympäristötehokkuuden parannukset. Ehkä keskeisin ongelma on kuitenkin kuluttajan tasalla: hiilidioksidipäästöt ja muut vastaavat indikaattorit ovat sisäisiä vertailulukuja, joita kuluttaja ei edes ole ostamassa. Ei lukija osta der Spiegel-lehteä paperin hiilidioksiditaseen takia, vaan sen journalistisen sisällön vuoksi. Laatu on vihreyttä tärkeämpi Teknologiayrittäjä Gregor Zimmermann on huomannut paperinkierrätyksen tehostuneen kotikaupungissaan Kasselissa. Kierrätyssäiliön voi nykyisin tilata jopa kotipihalleen, jos kierrätettävää tuntuu olevan tarpeeksi. Kierrätys on minulle itsestään selvä asia. Muita vihreitä paperivalintoja en yksityiselämässäni kuitenkaan juuri tee. Toisaalta ympäristöleimojakaan ei paperikaupan tuotteissa eikä ostettavissa lehdissä juuri näy. Metsäsertifikaatitkin tunnen lähinnä huonekalukaupasta ja tietenkin kuluttajaliikkeen kampanjoista sademetsien puolesta. Oman, energiatehokkaita rakennusmateriaaleja tutkivan yrityksensä viestinnässä Zimmermann käyttää mahdollisimman laadukasta paperia, sillä julkaisujen ulkoasu vaikuttaa suoraan firman uskottavuuteen ja imagoon. Hiilijalanjälki on energiatehokkaita rakennusmateriaaleja kehittävälle Zimmermanille tuttu asia. Hiilijalanjälki kiinnostaa, koska sillä voi tulevaisuudessa olla enemmän vaikutusta myyntiin, ainakin jos asiakkaina on suurempia yrityksiä. Yhä useammat pienetkin yritykset ovat jo alkaneet laskeskella hiilidioksiditaseitaan. Lue lisää www.botnia.com > Botnia Echo 14 botnia echo 3.2008
ILKKA HÄMÄLÄ SAI HYVÄN PERINNÖN Toimitusjohtajana syyskuun alussa aloittanut Ilkka Hämälä jatkaa Botnian kehittämistä evoluution kautta. Perintönä tuli vahva yritys. Ilkka Hämälän suhtautuminen ympäristöaktivisteihin on pragmaattinen. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu, että mielipiteitä tuodaan esille. Jos aktivismi kohdistuu järkeviin asioihin, jotka ihan oikeasti parantavat ympäristön tilaa, se on tietysti positiivista ja vauhdittaa kehitystä. TEKSTI PEKKA RINNE KUVA LAURI OLANDER/KL Sain perinnöksi vahvan yrityksen, jolla on erittäin monipuolinen tuoteportfolio ja kasvanut tuotantovolyymi. Niiden varaan on hyvä rakentaa, sanoo Ilkka Hämälä. Revoluutioon ei siis ole mitään tarvetta, vaan jatkuvaan evoluutioon perustuva kehitys, jonka kulmakivi on asiakaslähtöisyys, jatkuu. En vie asiakaslähtöisyyttä läpi muutoksena, vaan toimintakulttuurin vahvistamisena. Pyrin siihen, että saamme yhä laajemmin ja paremmin asiakaslähtöisen ajattelun näkyviin organisaatiossa ja kaikessa toiminnassamme. Olennainen kysymys Botnian kannalta on, mitkä asiat ovat tärkeitä asiakkaan näkökulmasta katsoen. Se on tieto ja viesti, jonka viemme prosessinhoitajalle ja jopa yhteistyökumppaneillemme saakka. Meidän pitää pystyä tuottamaan haluttu tuote asiakkaalle sovittuna aikana sen laatuisena, kun on sovittu ja sen laatuisena kuin toimitus oli edellisellä kerralla. Tasalaatuisuus on perusvaatimus ja sen jatkuva varmis- 3.2008 botnia echo 15
ON SYYTÄ ANALYSOIDA METSÄTEOLLISUUTTA TOIMIALAKOHTAISESTI JA ALUEKOHTAISESTI. taminen ja parantaminen on yksi jatkuvan kehittämisen kohteistamme. Toinen perustuksen kulmakivi on monipuolinen tuotevalikoima ja kolmas paperitekniikan osaaminen. Tuote valikoima on vahvuutemme nyt ja tule vaisuudessa. Erotumme kilpailijoistamme nimenomaan siinä, että olemme valmiita tukemaan asiakasta hänen tuot teensa valmistuksessa. Osaami semme paperitekniikasta, ja nimenomaan kuitujemme käytöstä paperija pakkaustuotteiden valmistuksessa, tukee asiakkaiden liiketoimintaa. Tuoteominaisuuksien räätälöiminen asiakkaiden tarpeen mukaan on tärkeä jatkuvan kehittämisen kohde. Botnialla on nyt kuusi tehdasta ja jokaisella on yhdestä viiteen tuotetta eli tuoteportfoliossa on noin 20 erilaista tuotetta. Se on vahvuus, sillä jos kaikki tehtaat pyrkisivät mahdollisimman laajaan räätälöintiin, tuotteiden tasalaatuisuus ja tehtaitten tehokkuus kärsisivät jatkuvien laadunvaihtojen takia. KORKEA KYNNYS Metsäteollisuus elää murrosvaihetta ja se heijastuu luonnollisesti myös selluteollisuuteen. Vanhaa, loppuun ajettua kapasiteettia suljetaan eikä uutta kapasiteettia ole helppoa tuoda markkinoille. Sellutoimiala on vahvassa muutostilassa. On paljon vanhoja ja pieniä tehtaita, joissa ei erilaisista syistä johtuen ole tehty uudistamisinvestointeja. Toisaalta on paljon uutta, modernia teollisuutta hyvien raaka-ainelähteiden vieressä. Sellutehtaan rakentamisen edellytyksenä olevat raaka-aineresurssit ovat rajalliset ja rakentaminen vaatii paljon pääomia, joiden allokointi tapahtuu vielä hyvin etupainotteisesti. Etupainotteisuus merkitsee sitä, että ennen kuin sellutehdasta voi ryhtyä rakentamaan, on varmistettava raaka-aineen saatavuus pitkäksi ajaksi. Esimerkiksi puuplantaasin kehittäminen maanhankinnasta alkaen vie kymmenisen vuotta. MONIKÄYTTÖISYYS AUTTAA Kaikkiaan maailmassa tuotetaan valkaistua sulfaattisellua toista sataa miljoonaa tonnia. Siitä markkinasellun osuus on noin 50 miljoonaa tonnia. Kulutuksen vuosittainen kasvu on ollut globaalisti 2 3 prosenttia. Ilkka Hämälä uskoo vastaavan kehityksen jatkuvan, mutta painopistealueet muuttuvat. Sellukuituun pohjautuvien tuotteiden käytön laajan kirjon ansiosta kokonaiskysynnän laskua ei ole näkyvissä. Sellukuitu on hyvin monikäyttöinen. Kun puhutaan kokonaisuutena metsäteollisuuden trendeistä, on syytä muistaa, että alalla on hyvin monta erilaisella logiikalla toimivaa bisnesaluetta. On syytä analysoida metsäteollisuutta toimialakohtaisesti ja aluekohtaisesti. Toinen sellukuidun ominaisuus on se, että se kestää rahtausta ympäri maail man. Aikanaan sellu- ja paperitehtaan integrointia pidettiin optimaalisena ratkaisuna, mutta näin ei enää ole vaikka laskennassa otettaisiin huomioon sellutehtaan tuottamat energiahyödyt. Koko liiketoiminnan kannalta integraatista ei ole ratkaisevaa hyötyä, Ilkka Hämälä arvioi. PRIORITEETTILISTA RATKAISEE Hämälä on vastannut muun työn ohella Botnian Venäjän liiketoiminnasta. Yhtiöllä on Leningradin oblastin alueella Podporozhjen saha. Armeeraushavumassan tulevaisuuden reservit ovat paljolti Venäjällä. Hämälä ei usko, että Venäjälle nousee runsaasti sellutehtaita lähitulevaisuudessa, koska infrastruktuuri on yhä heikossa kunnossa. Federaatiolla on vahva halu tukea metsäteollisuuden kehitystä, mutta metsäteollisuusinvestoinnit edellyttävät laajamittaista infrastruktuurin rakentamista yhdessä yhteiskunnan kanssa eikä se ole prioriteettilistalla kärkipäässä. Ohjelmatoimiston osakas Väitetään, että kun teekkarista tulee diplomi-insinööri, hulvattomien tempausten keksijästä tulee silmänräpäyksessä kuivan asiallinen teknokraatti. Ei pidä paikkaansa diplomi-insinööri Ilkka Hämälästä. Botnian sisäinen ohjelmatoimisto Merikallio & Hämälä on ideoinut salamannopeasti ohjelman tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Nyt ohjelmatoimisto on hajonnut. Timo kutsuttiin ulkotöihin ja minä ryhdyin näihin toimitusjohtajan tehtäviin. Ulkotyöt merkitsevät sitä, että Merikallio nimitettiin vastikään Botnian Joutsenon ja Rauman tehtaiden johtajaksi. 16 botnia echo 3.2008
PUHDASTA JÄLKEÄ KESTÄVÄ KEHITYS ON ELINKAARIASIA TEKSTI RISTO PITKÄNEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Botnian tehtaiden purkuvesistöt ovat uusimman EU-luokituksen mukaan hyvässä kunnossa. Tehtaiden ympäristösuorituskyky on kaikilla mittareilla mitaten maailman ehdotonta huippua. Paikka huipulla edellyttää prosessien ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä. 3.2008 botnia echo 17
Ympäristöjohtaja Raili Koponen sanoo, että sellu- ja paperiteollisuuden globaalissa rakennemuutoksessa tulevat tiensä päähän ne tehtaat, jotka eivät ole panostaneet ympäristönsuojeluun. Botnian tehtaat ovat vertailujen kärjessä, koska niissä on noudatettu hyvän talonpidon tapaa ja yhtiön tasolla on investoitu kunkin tehtaan elinkaaren mukaisiin parannuksiin. Mittaviin investointeihin ei ole tarvetta lähitulevaisuudessa, ja hyviä tuloksia on saavutettu kehittämällä toimintatapoja. Botnia on julkaissut vuosittain vuosi kertomuksensa ympäristötilinpäätöksessä Botnian tehtaiden ja muiden suomalaisten ja ruotsalaisten sellutehtaiden tärkeimpien jätevesipäästöjen vertailun. Investoinneilla varmistetaan kärjen joukossa pysyminen. Äänekosken tehtaan lokakuussa käynnistynyt uusi klooridioksidilaitos tuo tehtaan AOX-päästöt halutulle tasolle. Elinkaariajattelu on tuonut uudenlaista ymmärrystä ympäristöasioihin. Tuotannossa se tarkoittaa sitä, että hyvän talonomistajan tapaan välillä maalataan nurkkalautoja. Eli pidetään huoli omaisuudesta niin, että se tuottaa hyvin ja näyttää hyvältä. Ympäristösuorituskykyä voi samalla tavoin parantaa jatkuvasti, Koponen maalailee. SÄÄSTÄMME ENERGIAA MYÖS TUOTTAMALLA TASALAATUISTA SELLUA, JOTA ASIAKKAAT TARVITSEVAT VÄHEMMÄN. "Hyvän talonpitoon" kuuluu myös jokaisen henkilökohtainen ympäristövastuu ja jatkuva toimintatapojen kehitäminen. Kemin tehtaan COD-päästöt saatiin linjaan muiden tehtaiden kanssa hyvin vähäisin laiteinvestoinnein panemalla paukut valkaisun vesikiertojen kehittämiseen. Äänekosken tehdas on Botnian vanhimmasta päästä, mutta vedenkäyttö sellutonnia kohti on alhaisimmasta päästä. HYVINÄ JA HUONOINA AIKOINA Ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa sanoo, että ympäristöstä huolehti minen ei ole enää entiseen tapaan hyvien aiko jen ilmiö. Ennen tahtoi käydä niin, että huonoina aikoina ympäristö unohtui ja se muistettiin taas hyvinä aikoina, kun ei ollut muuta huolenaihetta. 18 botnia echo 3.2008
PUHDASTA JÄLKEÄ Ympäristöjohtaja Raili Koponen (vas.) ja ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa sanovat, että energiatalous on selluteollisuuden suuri ympäristövaltti. Energiaa syntyy paljon yli oman tarpeen eikä sen tuotanto lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Ihmiset tekevät aika paljon päätöksiä ympäristövetoisesti. Huono oma tunto alkaa vähintäänkin silloin kolkuttaa, kun esimerkiksi matkustaa yksin autolla. Me, liki seitsemän miljardia ihmistä, olemme syyskuun lopulla kuluttaneet kaikki resurssit, jotka maapallolla oli tarjota meille tälle vuodelle. Siitä eteenpäin olemme syöneet pääomaa, Koponen lisää. Tupitsan mukaan Botnian asiakkaiden suorat yhteydenotot liittyvät yhä sellun ja lopputuotteen laatuun. Suoria ympäristökyselyitä tulee etupäässä asiak kaiden asiakkailta. Ympäristötietoja toimitetaan toki säännöllisesti asiakkaiden käyttöön. Botnian suurimmat asiakkaat ovat mukana muun muassa Paper Profile -hankkeessa, jossa luodaan yhtenäistä tapaa kertoa paperituotteiden ympäristövaikutuksista. Profiilit ovat tuotekohtaisia, ja selluntuotannon ympäristövaikutukset sisältyvät luonnollisesti sellua sisältävien papereiden ympäristöprofiileihin. Botnian ympäristöasiantuntijat uskovat, että suuret ympäristökysymykset ovat nousemassa pikkuhiljaa myös asiakasyhteistyön ytimeen. Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut ympäristökeskusteluun uuden käsitteen: hiilijalanjäljen. Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen laskemiselle ei ole vielä yhtä yhteisesti hyväksyttyä menetelmää. Koska sellu on välituote, sen hiilijalan jälki on osa jonkin lopputuotteen jalanjäljestä. Botnia on teettämässä vertailevia laskelmia muutamalle lopputuotteelle ja eri selluvaihtoehdoille. VEDEN MERKITYS KASVAA Toinen ihmiskuntaa yhdistävä huolenaihe on puhtaan veden riittävyys. On jo kehitetty laskentamalleja, joiden avulla voidaan verrata erilaisten tuotteiden vesijalanjälkeä eli sitä, paljonko vettä niiden tuottamiseen on käytetty niiden elinkaaren aikana. Selluteollisuus on iso vedenkäyttäjä. Botnian tehtaat ovat tässäkin suhteessa hyvin EU:n BAT-suositusten sisäpuolella, mutta vedenkäyttöä halutaan vähentää asteittain. Kuutio vähemmän vettä sellutonnia kohti säästää vuodessa puoli miljoonaa kuutiota vettä. Veden kierrättämistä ei kuitenkaan pidä lisätä lisäämällä kemikaalien kulutusta. Olisi kuin hölmöläisten peiton jatkamista, jos puhdistamolle menevän jäteveden määrää vähennettäisiin pelkästään lisäämällä kemikaalien käyttöä, Koponen pohtii. HYVÄ ELINKAARITUOTE Sulfaattiselluprosessi tuottaa uusiutuvasta raaka-aineesta eli puusta huomattavasti enemmän energiaa kuin se käyt tää. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt eivät lisää kasvihuonekaasujen määrää. Sari Tupitsa sanoo, että sellutehtaiden energiatasetta pitäisi katsoa erityisesti elinkaarinäkökulmasta. Me käytämme uusiutuvaa luonnonvaraa eli puuta raaka-aineena energiatehokkaasti. Tämä on iso plussa elinkaaritarkastelun näkökulmasta, ja tämä meidän pitäisi osata kertoa aktiivisesti myös asiakkaille. Ylijäämäenergia on arvokas sivuvirta, ja tehtaiden energiatehokkuutta lisätään sekä vähentämällä niiden omaa energiankulutusta että ottamalla entistä tarkemmin talteen prosesseissa syntyvä energia. Sähkön hinnat ovat korkeat, mutta ei sellubisnes voi pelkkiin sivuvirtoihin keskittyä. Koko arvoketjun näkökulmasta säästämme energiaa myös tuottamalla tasalaatuista sellua, jota asiakkaat tarvit sevat vähemmän, Raili Koponen linjaa. TÄRKEINTÄ ON METSÄNHOIDON LAATU Botnian Suomen tehtaat käyttävät pääosin PEFC-sertifioitua suomalaista puuta. Kilpaileva FSC-sertifiointi on markkinoilla tunnetumpi, ja monet asiakkaat sitä kyselevät. Botnian Uruguayn tehtaan käyttämä puu on FSCsertifioitua. Botnia ei halua asettua erotuomariksi sertifikaattiasiassa. Koposen mie lestä tärkeintä on, että sertifiointi edistää kestävän metsätalouden periaatteita. Erityisen tärkeää tämä on maissa, joissa ei ole samanlaista metsänhoidon kulttuuria ja tiukkaa lainsäädäntöä kuin Suomessa. Botnia haluaa ympäristöpolitiikkansa mukaisesti edistää kestävän metsätalouden tavoitteiden toteutumista. Uruguayn eukasellun FSC-sertifiointi on ollut mieleen asiakkaillemme. Botnian ympäristötilinpäätös on saatavilla myös Botnian verkkosivuilla: www.botnia.com >Ympäristö ja me. Lisää tietoa Paper Profile -hankkeesta osoitteesta: www.paperprofile.com 3.2008 botnia echo 19
Uruguayn ympäristövirasto DINAMA vastaa vesinäytteiden ottamisesta. Kuvassa DINAMA:n asiantuntijat Maria José Del Campo (vas.) ja Juan Pablo Peregalli (oik.) keskustelevat Botnian tuotantopäällikön Eugenio Garcían (kesk.) kanssa. TEKSTIT RISTO PITKÄNEN KUVAT GUILLERMO ROBLES FRAY BENTOS LUNASTAA YMPÄRISTÖLUPAUKSENSA Riippumaton konsulttiselvitys vahvistaa, että Botnian Uruguayn tehdas täyttää joka suhteessa sille asetetut tiukat ympäristövaatimukset. Tehdas ei ole kuuden ensimmäisen käyttökuukautensa aikana vaikuttanut haitallisesti Uruguay-joen vedenlaatuun, ja ilmanlaatu on vastannut hyvin ennusteita ja käyttöluvan tavoitteita. 20 botnia echo 3.2008