D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Kuva: Pekka Saarinen Säveltäjien Vihjeitä Suomesta ja Amerikasta Sunnuntaina 28.10.2018 Lucy Abrams, klarinetti Naoko Ichihashi, piano Tukemassa
D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Ohjelma 28.10.2018 Säveltäjien Vihjeitä Suomesta ja Amerikasta Lucy Abrams klarinetti ja Naoko Ichihashi piano Uljas Pulkkis (1975 ) Aria (Aaria) - klarinetille ja pianolle (2002) Libby Larsen (1950 ) Dancing Solo (Soolotanssi) sooloklarinetille (1994) With shadows Eight to a bar In ten slow circles Flat out Einojuhani Rautavaara (1928 2016) Pianosonaatti Nr. 2 (1970) Motlo allegretto Andante assai Allegro brutale Markku Klami (1979 ) Twirl (Pyörre) sooloklarinetille (2008) Steven Stucky (1949 2016) Meditation and Dance (Mietiskely ja tanssi) klarinetille ja pianolle (2004) Konsertoinnin ohessa taiteilijat kertovat taiteellisesta työstään. Konsertin kesto on noin 1h 15 min. Ei väliaikaa.
Esittelyteksti Lucy Abrams suom. Pertti Haukola Tämän päiväisessä konsertissa tutustutaan uuden musiikin sävellysten esittämisen prosessiin erityisesti esittäjän ja säveltäjän suhteen kannalta. Konserttiohjelman tuoreus on tulosta siitä, että esittäjällä on ollut mahdollisuus vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön säveltäjän kanssa, joka on ainutlaatuinen asia silloin kun esitettävänä on elävien säveltäjien musiikkia. Aloitamme lyhyellä oopperalla klarinetille ja pianolle, ARIA for clarinet and piano, jonka on säveltänyt Uljas Pulkkis (s.1975). Pulkkis alkoi ensin opiskella matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä, kunnes siirtyi säveltämiseen vuonna 1999. Helsingissä syntynyt Pulkkis sai merkittävää kansainvälistä menestystä hyvin aikaisin urallaan. Vielä opiskellessaan Sibelius- Akatemiassa hän voitti palkinnot Queen Elisabeth-, Gustav Mahler- ja UNESCOn kilpailussa. Vuonna 2002 sävelletty Aria for clarinet and piano oli tilausteos Crusell -klarinettikilpailuun, jossa se kantaesitettiin semifinaalikierroksella. Teoksessa yhdistyy Pulkkisin kaksi keskeistä musiikillista inspiraatiota äänen akustiset ominaisuudet ja ooppera. Kun keskustelin Uljaksen kanssa, ymmärsin että hän pitää oopperaa säveltämisensä kiinnostavimpana lajityyppinä, sekä taiteellisesta että akustisesta näkökulmasta. Yritän ottaa nämä kummatkin näkökulmat huomioon, kun esitän tätä teosta yhtäältä ajatuksella että klarinetisti on kuin laulaja joka kertoo tarinan ja toisaalta huomioiden klarinetin ja pianon akustisten äänten ja kuulijoiden kokemien akustisten äänten suhteen. Libby Larsen (s.1950) sävelsi DANCING SOLO for solo clarinet -teoksen vuonna 1994 amerikkalaiselle klarinetistille Caroline Hartigille hänen Carnegie Hall -konserttitalossa pitämäänsä sooloklarinettikonserttia varten. Professori Hartig halusi konserttiin sellaisen sooloteoksen, jolla voi esitellä nykyaikaisen klarinetin lyyrisiä ja solistisia mahdollisuuksia. Hartig kertoi, että hän tilasi teoksen Libby Larsenilta, koska Larsenilla on musiikillisen kommunikoinnin kyky tämän päivän yleisöjen kanssa. Larsen on tullut parhaiten tunnetuksi siitä, että hän käyttää laajasti erilaisia musiikillisia ja tyylillisiä vaikutteita, erityisesti amerikkalaisen populaarimusiikin ja
angloamerikkalaisen kielen rytmejä. Hän on asunut ja työskennellyt Yhdysvaltain suurten kulttuurikeskittymien ulkopuolella, viettänyt suurimman osan elämäänsä Minnesotassa, jonne hän alunperin muutti opiskellakseen Minnesotan yliopistossa. Dancing Solo -teoksen ensimmäinen osa on kuin johdanto klarinetin sooloääneen ja niihin tanssillisiin elementteihin, joita Larsen tarkastelee seuraavissa osissa. Toinen ja neljäs osa ovat toisteisia ja vauhdikkaita tanssinumeroita, jotka sisältävät kansanomaisia rytmejä ja tyylejä. Nämä osat kehystävät melodista ja hidasta kolmatta osaa. Einojuhani Rautavaara (1928 2016) vaikutti suomalaiseen nykymusiikkiin suurimman osan 1900-lukua ja 2000-lukua aina kuolemaansa asti. PIANOSONAATTI Nr.2 Tulisaarna syntyi vuonna 1970. Rautavaara kirjoitti siitä seuraavasti: Kaikki kolme osaa perustuvat jatkuvan kasvun periaatteelle, siinä alkuperäisen ajatuksen koko, tiheys ja voima kasvavat kunnes tekstuuri murtuu (usein klustereiksi), se tulee riitasointiseksi, hajoaa äänten sumuksi tai, kuten teoksen päättävässä fuugassa, suistuu ohikiitäväksi hetkeksi paatoksesta tyhjänpäiväiseen ironiaan. Ensimmäisen sonaatin mystisyys ja hartaus ovat tässä antaneet tilaa pessimismille, toistuvalle ja turhauttavalle taistelulle. (Naxos 1999) Teoksen otsikko on muodoltaan samantapainen kuin hänen Pianosonaatissaan Nr.1 (Kristus ja kalastaja). Sen viittaus ei kohdistu suoraan saman nimiseen T.S. Eliotin runoon, vaan se on enemmänkin tulos Rautavaaran omasta musiikillisesta mielikuvituksesta. Konserttiohjelman viimeiset sävellykset tuovat vastapainon Rautavaaran teoksen tummuudelle ja raskaudelle. Näistä ensimmäisenä on Markku Klamin (s. 1979) säveltämä TWIRL (Pyörre). Klami sävelsi tämän teoksen vuonna 2008 vielä opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa. Twirl -teoksen innoittajana oli ensisijaisesti klarinetti itsessään, erityisesti tämän instrumentin dynaaminen ja soinnillinen laaja-alaisuus. Teoksessa on lempeä aloitus, jonka kautta Klami johdattaa kuulijan nopeaan ja
säihkyvään klarinetin musiikillisten ominaisuuksien esittelyyn. Vauhdikkaat ja eloisat osuudet vaihtuvat nopeasti pehmeän salaperäisiin jaksoihin. Twirl syntyi Klamin opintojen sellaisessa vaiheessa, jossa hän koki luovuutensa olevan tukossa ; hänen omien sanojensa mukaan, hän tunsi olevansa juuttuneena kykenemätön säveltämään. Teoksen esittäjänä otan tämän näkökulman huomioon soittaessani, yritän kuulostaa siltä että kokeilen ja improvisoin ja kehitän musiikkia soittamiseni aikana. Kuulija voi ehkä aistia, kuinka Klamin luova prosessi avautuu tämän teoksen kuluessa, kun hän leikittelee sekä muodon että instrumenttitekniikan alueilla. Pulizer-palkinnon voittanut säveltäjä Steven Stucky (1949 2016) oli elinaikanaan yksi Amerikan tunnetuimmista ja eniten tilauksia saaneista säveltäjistä. Hän oli syntyjään Kansasista, eli ja työskenteli kaikkialla Yhdysvalloissa. Parhaiten hän tuli tunnetuksi orkesterimusiikistaan, kuten myös oopperoistaan ja oratorioistaan. Säveltäjänä, kapellimestarina ja kirjailijana Stuckylla oli pitkä yhteistyösuhde Los Angeles Philharmonic - orkesterin kanssa, jonka nimikkosäveltäjänä ja uuden musiikin konsultoivana säveltäjänä hän toimi kahdenkymmenen vuoden ajan. Altistuin ensimmäisen kerran Steven Stuckyn musiikille opiskeluaikanani Illinoisin yliopistossa, jolloin sain tilaisuuden olla esittämässä hänen teostaan Rhapsodies. Se oli yksi haastavimpia sävellyksiä, mitä olin koskaan soittanut orkesterissa. Sain kuitenkin rohkaisua säveltäjältä itseltään, joka harjoituksissa rohkaisi meitä tuomaan esiin musiikin ilmeikkyyden kunkin omasta osuudesta. Pidän tämän mielessäni konserttimme viimeisessä teoksessa MEDITATION AND DANCE for clarinet and piano (2004). Meditation and Dance on yksi harvoista Stuckyn klarinetille säveltämistään teoksista, se on lyhyt mutta jännittävä teos. Alun mietteliään lyyrisen klarinettisoolon jälkeen teos muuttuu äkkiä nopeaksi klarinetin ja pianon tanssilliseksi keskusteluksi.
Lucy Abrams (s. 1988) on klarinetisti ja orkesterimuusikko. Hän tekee taiteellista tutkimusta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulussa. Hän on kotoisin Chicagosta, suorittanut antropologian ja klarinetinsoiton tutkinnot Illinoisin Urbana-Champaign -yliopistossa sekä esittävän musiikin ja kirjallisuuden maisterintutkinnon Eastman School of Musicissa. Vuonna 2012 hän sai Amerikka-Skandinavia Säätiöltä apurahan opiskeluun Olli Leppäniemen johdolla Malmön musiikkikorkeakoulussa, minkä jälkeen hän jatkoi opintoja Leppäniemen johdolla Sibelius-Akatemiassa. Valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta Lucy aloitti jatko-opinnot DocMus - ohjelmassa. Tohtoriopinnoissaan hän keskittyy klarinetille vuoden 1980 jälkeen sävelletyn nykymusiikin esittämiseen sekä tutkimukseen nykymusiikin käytäntöjen eroista Yhdysvalloissa ja Suomessa. Naoko Ichihashi valmistui vuonna 1981 Tokiossa Tohon musiikkilukiosta ja pääsi samana vuonna Indiana yliopistoon opiskelemaan pianonsoittoa György Sebökin johdolla. Vuonna 1986 hänet palkittiin parhaana säestäjänä Tchaikovsky-kilpailussa Moskovassa. Vuonna 1987 Ichihashi valmistui Indiana yliopistosta ja siirtyi Suomeen saatuaan kamaripianistin paikan Sibelius-Akatemiassa. Samana vuonna hänestä tuli Avanti!n jäsen. Ensikonsertin hän antoi Helsingissä vuonna 1990. Vuosina 1991 1992 hän opiskeli Ecole Normalissa Pariisissa ja sai Licence de concert -diplomin. Vuonna 1993 hän sai toisen palkinnon Oulun kamarimusiikkikilpailussa. Hän on toiminut lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2014 lähtien. Hän on arvostettu ja aktiivinen muusikko ja esiintyy jatkuvasti kamarimusiikkitapahtumissa. Hän toimii Jean Sibelius -viulukilpailun ja Paulon sellokilpailun pianistina.
DocMus-tohtorikoulu taiteellinen tohtorintutkinto Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun tavoitteina ovat taiteilija- ja tutki-jaosaamisen korkeimman tason kehittäminen sekä korkeatasoisen musiik-kikulttuurin vaaliminen ja uudistaminen. Tohtorikoulu toimii alansa rajat ylittävänä suunnannäyttäjänä tavoitteena korkea kansainvälinen laatu. Tohtoriopiskelussa painopisteenä on joko taiteilijakoulutus, kehittäjäkoulutus tai tutkijakoulutus. Musiikin tohtori tuntee oman alansa ja sen tradition, on korkeatasoinen ja itsenäinen toimija sekä luova ja luotettava kehittäjä. Osaamisellaan hän kykenee vaalimaan traditiota ja samalla kehittämään ja luomaan uutta. DocMusin koulutus ja tutkimus kohdistuvat pääosin esittävään säveltai-teeseen, sävellykseen ja musiikinteoriaan sekä kirkkomusiikkiin. Taiteelli-nen toiminta liittyy tyylillisesti länsimaisen taidemusiikin perinteeseen ulot-tuen antiikin musiikista uusimpaan uuteen. Esittävän säveltaiteen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen painopistealueita ovat muusikkoustutkimus, esittämiskäytäntöjen historia, esittämisen historia ja esitysten empiirinen tutkimus sekä instrumenttipedagogiikan ja musiikki-instituutioiden tutkimus. Muita tutkimusaloja ovat musiikkisemiotiikka, post-tonaalinen musiikinteoria, musiikin filosofia, musiikin historia sekä psykodynaaminen näkökulma musiikkia ja luovuutta koskevien ilmiöiden tutkimuksessa.
D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Keravalla Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Sunnuntai 16.9.2018 klo 15 Satu Elijärvi, piano Vaellusvuodet Puhetta Pianolla Robert Schumann, Franz Liszt Sunnuntai 7.10.2018 klo 15 Jyrki Myllärinen, kitara ja Harri Kuusijärvi, harmonikka Tuoretta Musiikkia ja Uusia Nuottikuvia Jukka Tiensuu, Sauli Zinovjev, Earle Brown Sunnuntai 28.10.2018 klo 15 Lucy Abrams, klarinetti ja Naoko Ichihashi, piano Säveltäjien Vihjeitä Suomesta ja Amerikasta Uljas Pulkkis, Libby Larsen, Einojuhani Rautavaara, Markku Klami, Steven Stucky Sunnuntai 9.12.2018 klo 15 Miritza Lundberg, viulu ja Kiril Kozlovsky, piano Lumoavan Viulun Legenda Fritz Kreisler (Dvořák), Sylvie Borodova, Kiril Lambov, Alexander Glazunov, Andrei Petrov, Mikhail Erdenko, Sergei Rahmaninov, Pjotr Tchaikovski