Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 85/2011/1 Dnro LSSAVI/459/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.7.2011 ASIA HAKIJAT Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa-asia, Kokkola Annukka ja Jouni Mäkelä Kaarantie 77 68390 Rahkonen ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilan nykyisessä navetassa on 37 lypsylehmää, 22 hiehoa ja 17 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan ja tilalle rakennetaan maakuuparsipihatto 85 lypsylehmälle. Nykyiseen navettaan sijoitetaan 38 hiehoa ja 28 vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tulee tilalla olemaan 85 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 28 vasikkaa (alle 6 kuukautta). Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 1 000 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö. Eläinsuoja sijaitsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä tilalla Mäkelä RN:o 4:236. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohta: Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle edellyttää ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti: Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen laajennus on toiminnan olennainen muutos. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohta: Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 1 000 lihasian eläinsuojaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 19.11.2010. Hakemusta on täydennetty 13.4.2011 vastineen antamisen yhteydessä asemapiirroksella, josta käy ilmi lantalan sijaintipaikka. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Mäkelä-tila sijaitsee osittain Ullavanjärven yleiskaava-alueella, mutta varsinaisen tilakeskuksen alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lypsykarjapihatto sijaitsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä noin 50 km Kokkolan keskustasta ja noin 15 km Ullavan kyläkeskuksesta kaakkoon. Eläinsuoja sijaitsee metsäisen asutusalueen pohjoislaidalla, josta avautuu peltolakeus länteen ja pohjoiseen kohti Ullavanjärveä. Tilan lähistöllä on maatiloja ja omakotiasutusta. Lähin asuinrakennus on noin 85 m etelään tilakeskuksesta. Tilakeskuksesta lounaan ja idän välisellä sektorilla on noin 200 m:n säteellä ainakin 7 asuttua tilaa, joista kolmella ei karttatarkastelun mukaan harjoiteta maataloustoimintaa. Eläinsuojan laajennus tapahtuu naapureista poispäin. Tilakeskuksessa sijaitsevien lietesäiliöiden ja lähiasutuksen välissä on lähes joka suuntaan tuotantorakennuksia. Eläinsuojan yhteyteen ei rakenneta uusia lietesäiliöitä. Uusi etälietesäiliö rakennetaan noin 7 km luoteeseen tilakeskuksesta, Ullavan kyläkeskuksen suuntaan. Tilakeskus sijaitsee Ullavanjärven alueella (49.054). Lähin vesistö on Ullavanjärvi noin 0,5 km:n etäisyydellä. Tilakeskuksesta noin 450 m etelään sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Rahkosenharju. Tilan pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Eläintilat ja tuotanto Tilalle rakennetaan pihattonavetta nykyisen navetan yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tulee tilalla olemaan 85 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 28 vasikkaa (alle 6 kuukautta). Tilalla tuotetaan maitoa noin 660 000 kg vuodessa. Esikuivattua säilörehua valmistetaan vuodessa 1 300 tn ja se varastoidaan pyöröpaaleissa.
3 Lannan ja jätevesien muodostuminen ja varastointi Eläinsuoja toimii lietelantajärjestelmällä. Tilakeskuksessa on alakautta täytettävät kevytkatettu 1 100 m 3 :n lietesäiliö ja kiinteäkatteinen 180 m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi hakijoilla on käytössään 700 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö, jonka vierelle rakennetaan pohja-alaltaan 55 m 2 :n ja tilavuudeltaan 100 m 3 :n suuruinen lantala noin 2 km:n lounaaseen tuotantorakennuksesta. Hakijoiden tilalle Sepänperä RN:o 8:64, noin 7 km luoteeseen tilakeskuksesta Ullavantien läheisyyteen, rakennetaan 1 000 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö. Kaikkien lietekuilujen tilavuus on yhteensä 620 m 3. Laajennuksen jälkeen vuodessa muodostuu laskennallisesti lietelantaa 2 722 m 3. Uuden etäsäiliön rakentamisen jälkeen lietteen varastointitilavuutta lietekuilut mukaan lukien on yhteensä 3 593 m 3. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 250 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 77 ha, josta omaa peltoa 65 ha ja vuokrapeltoa 12 ha. Hakemuksen mukaan lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 23 aikana, 30 % kesällä viikkojen 26 28 aikana ja 20 % syksyllä viikkojen 38 41 aikana. Laidunnus Jätteet Varastot Uuden nautakasvattamon valmistuttua tilalla laidunnetaan koko lypsykarja 4 kk:n ajan. Laidunalaa on käytössä eläinsuojan ympäristössä 15 ha. Laidun ei rajoitu vesistöön. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Juottopaikka on järjestetty pihaton yhteyteen. Hakemuksen mukaan kuolleet eläimet toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, loisteputket ja akut toimitetaan jäteasemalle ja metalliromu romunkeräykseen. Pilaantunut rehu sijoitetaan kuivalantalaan ja levitetään lannoitteeksi pellolle. Tilalla on 2 500 litran suuruinen polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu lukituksella ja laponestolla. Tilalla säilytetään enintään 200 litraa muita öljytuotteita tynnyreissä konesuojassa. Nurmirehun ja rehuviljan säilöntään käytetään biologisia säilöntäaineita noin 3 000 litraa vuodessa.
4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikenne on tavanomaista maatalousliikennettä. Sesonkiluonteisesti liikennettä lisäävät rehunkorjuu ja lannan ajo. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden karjasuojan rakentaminen ei merkittävästi lisää esimerkiksi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia. Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. Lietteen levitykseen käytetään multaavaa levitinkalustoa. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tila toimii Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkosten varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 14.2. 15.3.2011. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 2.3.2011. Tarkastuksessa olivat mukana valvova viranomainen ja lupaviranomainen. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Kokkolan kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä.
5 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannanlevityksessä nitraattiasetuksessa (931/2000) sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, kun ne aikanaan astuvat voimaan myös Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. 2. Lietelannan levittäminen pohjavesialueella olevalle pellolle on kielletty pohjaveden pilaantumisvaaran takia. 3. Eläinsuojan WC- ja sosiaalijätevesien käsittely on täytettävä hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kerättävää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). 4. Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöstä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön ja lapon estolaittein. Tilalla oleva 2,5 m 3 :n polttonestesäiliö tai jakelualue ei täytä em. vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä hankittaessa uusia säiliöitä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. 5. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. 6. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: Lypsylehmien määrä - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat - Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannanvastaanottopaikka ja lannanluovutus sopimukset - Eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet - Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa. Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä lausuu ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavaa:
6 Ensisijaisesti toiminnanharjoittajan tulee harkita vaihtoehtoista eläinsuojan sijoituspaikkaa toiminnan laajennukselle, johtuen lähialueen tiiviistä rakennuskannasta. Mikäli ympäristölupa myönnetään haetulle rakennuspaikalle, tulee olemassa oleva lietesäiliö määrätä katettavaksi vähintään kelluvalla katteella ja sen täyttö tulee suorittaa alakautta. Tilalla olevasta betonirakenteisesta lanta-alustasta tulee esittää selvitys, josta ilmenee sen sijainti ja täyttääkö se olemassa olevat rakennusmääräykset. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettava osoittamalla selkeästi tilan kokonaiseläinmäärän sijoittuminen eläinsuojassa ja vapaaksi jäävän tilan käyttötarkoitus. Asiaa käsiteltäessä tulee varmistaa riittävä lannan levityspinta-ala. Hakemuksessa ilmoitetulle lantamäärälle tarvitaan 78,8 ha levityspeltoa ja ilmoitettu käytettävissä oleva peltoala on 77,0 ha. Muilta osin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmällä ei ole erityistä huomautettavaa hakemuksen johdosta. Hakijoiden kuuleminen ja vastine Annettujen lausuntojen johdosta hakijat ovat antaneet sähköpostitse 13.4.2011 seuraavan vastineen: Lietesäiliön suojavalliin istutetaan kuusi-istutukset sille osalle säiliötä mitä rakennukset ei suojaa. Lietteen katteena käytetään turvetta. Täyttö on tapahtunut tähänkin asti alakautta. Osa olemassa olevan navetan tiloista käytetään rehu- ja varastotiloina. Tilalla ei enää pidetä lihakarjaa. Navetta on matalarakenteinen. Hiehoille tehdään kettarivistölle makuuparsia, näin niiden elintilat ja olosuhteet avartuvat ja paranevat. Välikäytäviä ja ulosmeneviä ovia levennetään. Siinä vaiheessa kun navettaa aletaan rakentaa, lannan levityspinta-alaa on riittävästi. Tilalla on menossa vaiheittainen sukupolvenvaihdos. Tulevalle isännälle säilytetään mahdollisuus tarvittaessa lisätä eläinpaikkoja tämän laajennuksen jälkeen uutta ympäristölupaa hakien. Hakijat viittaavat vastineessaan varsinaisen ympäristölupahakemuksen liitteeseen, jossa on selvitetty uuden eläinsuojan paikan valinta: Olemassa oleva rakennuskanta, lämpökeskus, konekorjaamo (uusittu vuonna 2009) ja konehalli ovat samassa pihapiirissä. Navetan siirtäminen toiseen paikkaan lisäisi kustannuksia merkittävästi. Jos tuleva navetta jou-
7 dutaan erottamaan vanhasta, se siirtyy kyläläisten järvimaiseman eteen ja silloin jouduttaisiin rakentamaan uusi lietesäiliö uuden navetan yhteyteen. Suunnitellulle paikalle rakennettaessa ei tarvitse rakentaa uutta lietesäiliötä ja olemassa oleva lietesäiliö jää uuden ja vanhan navetan väliin. Vastineeseen on liitetty asemapiirros uuden lantalan sijainnista, joka rakennetaan etäsäiliön sivuun tilakeskuksen ulkopuolelle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristölupa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Annukka ja Jouni Mäkelälle ympäristöluvan maidontuotantotoimintaan Kokkolan kaupungin Ullavan kylän tilalla Mäkelä RN:o 4:236 päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (päivätty 25.7.2008) osoittamaan paikkaan. Eläinsuojassa saa pitää enintään 85 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 28 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Laajennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, etälietesäiliö ja pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonista (vähintään K30-2 lujuusluokka) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Lietelanta ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei pääse ympäristöön. Lietelannan, pesuvesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 3 224 m 3. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojassa muodostuvat muut jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kevytkatettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Kuivalantala tulee varustaa 1 m:n korkeilla laidoilla ja 0,5 m korkealla ajoluiskalla. Laajennusosan käyttöönoton jälkeen ei eläinsuojan wc-vesiä saa johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Toi-
8 minnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma eläinsuojan wc- ja muiden sosiaalitilojen pesuvesien käsittelystä pihattonavetan laajennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalit tulee avata siten, että puristeneste ei pääse maaperään tai pintavesiin. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, eläinsuojien pesuvedet ja säilörehuun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietteen ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 79 hehtaaria. Lietettä ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa nitraattiasetuksen määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, on kuljetukset keskeytettävä ja likaantuneet alueet puhdistettava välittömästi. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista
9 lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 m leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen ja lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty nitraattiasetuksessa 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laidunnusalueen välisen kulkutien tulee olla kovapohjainen siten, että se kestää eläinten kulkemisen. Kulkutielle kertyvä lanta on poistettava. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan estää aitaamalla. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Tilakeskuksessa oleva 1 100 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n paksuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella. Laajennusosan poistoilma tulee johtaa ulos harjan kautta. Kelluvakatteisen lietesäiliön ympärille tulee istuttaa kuusia suojaksi sille säiliön osalle, mitä tilakeskuksen rakennukset eivät suojaa. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman viileänä pitämisellä on pyrittävä estämään hajujen muodostumista. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden sekä lantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen.
10 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2013 mennessä.
11 Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja vastaanottoajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
12 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan pitää ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan nautakasvattamon käyttöönotosta vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
13 Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen on tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei estä luvan myöntämistä. Eläinsuojan laajennusosa suuntautuu asutuksesta poispäin. Tilakeskuksen yhteyteen ei rakenneta uusia lietesäiliöitä laajennuksen yhteydessä. Lietesäilöiden ja lähiasutuksen välissä on lähes joka suunnalla luvan saajien talousrakennukset, minkä lisäksi tässä luvassa on määrätty luvan saajat istuttamaan kuusista suoja säiliön sille osalle, mitä tilakeskuksen rakennukset eivät suojaa. Edellä minituin perustein eläinluojan laajentaminen luvan mukaisesti toteutettuna ei lisää lähiasutukselle aiheutuvia hajuhaittoja merkittävästi nykyisestä. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston nitraattiasetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nitraattiasetus, 931/2000). Lietteen, kuivalannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 2 722 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon lietesäiliöiden sadevesivara (252 m 3 ) ja maitohuoneen- ja muut jätevedet on lietteen varastointitilavuustarve 3 224 m 3. Lietteen varastointitilavuus (3 593 m 3 ) on riittävä. Rakentamalla riittävän korkeat ja kestävät suoja-aidat lietesäiliöiden ympärille estetään eläinten putoaminen lietesäiliöön. Varustamalla kuivalantala riittävän korkeilla laidoilla ja ajoluiskalla estetään rehujätteen leviäminen ympäristöön. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto.
14 Karjatalouden jätevesiä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Kiinteistöllä on tarkoitus tehdä vähäistä suurempaa lisärakentamista laajennettaessa pihattonavettaa, joten talousjätevesiasetuksen 10 :n 2 momentin nojalla 10 :n 1 momentissa tarkoitettua siirtymäsäännöstä ei sovelleta. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan tällä hetkellä käsittelemättöminä lietesäiliöön, mitä ei pidetä hyväksyttävänä menettelynä muun muassa hygieniasyistä. (lupamääräys 1) Vaatimus lietteen levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu lannan keskimääräiseen ravinnepitoisuuteen ja ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopintaalatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä lehmävasikkaa kohden. Lupamääräyksellä varmistetaan, että luvan saajien käytössä oleva peltoala on riittävä lannan levitystä varten ylilannoituksen ehkäisemiseksi ja ravinteiden huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lietteen ja lannan levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa kyseisen määräyksen sen varalle, että levitysaloissa tapahtuu myöhemmin muutoksia. Määräyksellä varmistutaan, ettei toiminnasta myöhemminkään aiheudu pohjaveden pilaantumista. (lupamääräys 2) Määräys laidunalueesta on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 3) Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos harjan kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti muun muassa rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan vaikuttaa hajuhaittoihin. Lietteen ja lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa muun muassa haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojat ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 4)
15 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden ja muiden jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) Rakennettavan eläinsuoja toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti taikka suullisesti. (lupamääräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta
16 olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.6.2022 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, lannanlevitysaloista ja toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen VASTAUS LAUSUNTOIHIN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmän esittämän vaihtoehtoista sijoituspaikkaa koskevan harkintaehdotuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että pihaton laajennusosa sijoittuu poispäin lähiasutuksesta. Talouskeskukseen ei rakenneta uusia lietesäiliöitä. Talouskeskuksessa sijaitsevat lietesäiliöt (2 kpl) ovat asutukseen nähden lähes kokonaan luvan saajien talousrakennusten suojaamia, minkä lisäksi tässä luvassa on määrätty suojaistutusten tekemisestä. Molemmat lietesäiliöt täytetään altapäin. Toinen talouskeskuksessa oleva lietesäiliö on katettu kiinteällä katteella ja toinen lietesäiliö on määrätty katettavaksi kelluvalla katteella. Aluehallintovirasto arvioi, että lähiasutukselle aiheutuvat hajuhaitat eivät juurikaan lisäänny nykytilanteeseen verrattuna. Toiminnasta ei muutoinkaan aiheudu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta toimittaessa luvan mukaisesti. Hakijoilla ei ole sellaista vaihtoehtoista rakennuspaikkaa, johon laajennusosa voitaisiin sijoittaa ilman, että rakentaminen ei edellyttäisi muuta lisärakentamista, esimerkiksi uutta lietesäiliötä. Koska lupa voidaan
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 17 myöntää haetulle sijaintipaikalle, ei hakijan ole tarvinnut esittää tarkkaa selvitystä muista mahdollisista sijoituspaikoista. Tiedot kuivalantalan sijainnista ja rakenteesta on esitetty täydennetyssä asemapiirroksessa. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 41-43, 45-46, 52, 55, 56, 62, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 12, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 5-8 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön (1.7.2009) ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla
18 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristöylitarkastaja Satu Ahola Ympäristötarkastaja Heikki Laakso JAKELU Päätös Hakijoille Tiedoksi Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.8.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
SIJAINTIKARTTA LIITE 2 (Kartta ei ole mittakaavassa)
ASEMAPIIRROS LIITE 3