HE 129/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitöyksessä ehdotetaan säädettäväksi laki nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin. Esitys liittyy valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain mukaisiin kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkajärjestelyihin. Valtion paikallishallintouudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Ehdotetuna lailla säädettäisiin järjestelmä nykyisten poliisipiirien, kaupunginviskaalinvirastojen ja kaupunginvoudinvirastojen päällikön-, apulaispäällikön-, syyttäjän- ja ulosottomiehen viroissa olevien henkilöiden nimittämiseksi vastaaviin kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen virkoihin. Esityksen mukaan nimitykset olisi käytännön nimittämismenettelyyn liittyvistä syistä tarkoituksenmukaista rajata siihen lääniin, johon asianomainen virka on sijoitettu. Muussa tapauksessa nimittämismenettelystä tulisi kohtuuttoman hidas ja monimutkainen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) 3 :n mukaan valtion paikallishallinto järjestetään kihlakunnittain. Suomi on kihlakuntajaosta 23 päivänä joulukuuta 1992 annetulla valtioneuvoston päätöksellä (1464/92) jaettu 95 kihlakuntaan, ja kihlakuntien virastotyypistä ja kielellisestä jaotuksesta on 14 päivänä huhtikuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös (281/94). Erilliset virastot ovat viimeksi mainitun päätöksen 1 :n mukaan kihlakunnissa, joihin kuuluvat Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki ja Turun kaupunki. Muissa kihlakunnissa on kihlakunnanvirasto. Mainittujen päätösten voimaantuloa on lykätty vuonna 1994 annetuilla valtioneuvoston päätöksillä (860/94 ja 862/94) siten, että ne tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Voimaantuloa on edelleen tarkoitus lykätä siten, että päätökset tulevat voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Kihlakuntien virastotyypistä ja kielellisestä jaotuksesta annettua valtioneuvoston päätöstä on tarkoitus muuttaa lisäksi siten, että erilliset virastot olisivat edellä mainittujen ohella Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kotkan, Kuopion, Lappeenrannan, Porin ja Vaasan kihlakunnissa. Kihlakunnanvirastosta annetun asetuksen (859/94) 2 :n mukaan kihlakunnanvirasto on lääninhallituksen alainen paikallinen yleishallintoviranomainen. Sen lisäksi kihlakunnanvirasto hoitaa poliisi-, syyttäjän- ja ulosottotehtäviä sekä, sen mukaan kuin erikseen säädetään, muita paikallishallinnon tehtäviä. Kihlakunnanvirastosta annetun asetuksen 5 :n mukaan kihlakunnanvirastossa on, jollei erikseen toisin säädetä, yksiköt ainakin poliisi-, syyttäjän- ja ulosottotehtäviä varten. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain 5 :n mukaan kihlakunnanviraston yksikkö tai kihlakunnan erillinen virasto voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä myös toisen 351215V
2 HE 129/1995 vp kihlakunnan alueella tai virastot voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa keskenään siten kuin siitä erikseen säädetään. Hallituksen esityksessä laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 86/1995 vp) ehdotetaan säädettäväksi, että sisäasiainministeriö voisi erityisistä syistä päättää, että Lapin läänissä kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka eri osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. Muualla kuin Lapin läänissä kihlakunnanvirastojen yksiköillä olisi omat osaston päälliköt. Hallituksen esityksessä rekisterihallintolaiksi (HE 11995 vp) ehdotetaan, että nykyiset väestökirjahallinnon paikallishallintoviranomaisina toimivat rekisteritoimistot muuttuisivat maistraateiksi. Maistraatti toimisi joko kihlakunnanvirastojen yksikkönä tai eräissä suurissa kaupungeissa erillisenä virastona. 2. Nykytila ja ehdotetut muutokset Nykyisin maassa on 233 poliisipiiriä, 26 kaupunginvoudinvirastoa, 26 kaupunginviskaalinvirastoa ja 59 kihlakunnan rekisteritoimistoa. Poliisipiireistä 207 on nimismiespiirejä ja 25 poliisilaitoksia. Lisäksi on Ahvenanmaan poliisipiiri. Nimismiespiirit hoitavat poliisi-, ulosotto- ja syyttäjäntehtäviä. Nimismies toimii sekä poliisipiirin päällikkönä että ulosottomiehenä ja syyttäjänä. Suurimmissa poliisipiireissä syyttäjäntehtäviä hoitaa kuitenkin apulaisnimismies. Joissakin nimismiespiireissä ulosottotehtäviä hoitaa osastopäällikkö. Poliisilaitoksen päällikkönä toimii poliisimestari ja apulaispäällikkönä apulaispoliisimestari. Kaupunginvoudinvirastossa ulosottomiehenä toimii kaupunginvouti ja syyttäjänä kaupunginviskaalinvirastossa kaupunginviskaali. Rekisteritoimiston päällikkönä toimii henkikirjoittaja. Valtion paikallishallintouudistuksella edellä mainitut tehtävät siirtyvät kihlakunnanviraston poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisteriyksiköille sekä kihlakuntien erillisille virastoille. Kihlakunnanvirastojen yksikköjen johtoon on tarkoitus perustaa yksikön päällikkötehtäviä varten virka, joka poliisiyksikössä olisi poliisipäällikkö, syyttäjänyksikössä johtava kihlakunnansyyttäjä tai kihlakunnansyyttäjä sekä ulosottoyksikössä johtava kihlakunnanvouti tai kihlakunnanvouti. Samalla lakkautetaan nykyiset nimismiehen, apulaisnimismiehen, mmismiespiirin ulosotto-osaston osastopäällikön, poliisimestarin, apulaispoliisimestarin, ensimmäisen kaupunginviskaalin, kaupunginviskaalin, ensimmäisen kaupunginvoudin, johtavan kaupunginvoudin sekä kaupunginvoudin virat. Päällikkövirkojen lisäksi perustetaan tarpeellinen määrä muissa kuin päällikkötehtävissä toimivien kihlakunnansyyttäjien ja kihlakunnanvoutien virkoja sekä joihinkin kihlakuntiin apulaispäällikön virkoja. Henkikirjoittajien virkojen järjestelyistä säädetään erikseen. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain 9 :n J momentin mukaan paikallishallintotehtäviä laissa tarkoitetulla tavalla järjestettäessä niitä hoitava vakinainen henkilöstö siirretään vastaavantasoisiin tehtäviin. Valtion virkamieslain (750/94) mukaan virkamiehen siirtäminen virasta toiseen ei ole enää mahdollista. Paikallishallintouudistuksen yhteydessä virkamiesten tehtävät, virkanimike ja osittain myös palvelussuhteen ehdot ja virkapaikka muuttuvat. Virkamiesten oikeusturvan takaamiseksi nimitykset ehdotetaan toteutettaviksi nimittämismenettelyllä ehdotetun lain mukaisesti. Lain tasoinen sääntely johtuu myös siitä, että nimitykset olisi käytännön nimittämismenettelyyn liittyvistä syistä tarkoituksenmukaista rajata siihen lääniin, johon asianomainen virka on nykyisin sijoitettu. Muussa tapauksessa nimittämismenettelystä tulisi kohtuuttoman hidas ja monimutkainen. Muita kuin ehdotetussa laissa mainittuja virkamiehiä koskevat virkajärjestelyt on tarkoitus toteuttaa siten, että virat siirrettäisiin nykyisillä nimikkeillä uuteen virastoon. Rekisteritoimistojen henkilöstön siirtämisestä vastaavantasoisiin tehtäviin maistraatteihin säädettäisiin rekisterihallintolaissa. Henkilöstön tehtävät ja nimikkeet säilyisivät pääosin ennallaan. 3. Esityksen vaikutukset Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Ehdotetuna lailla säädettäisiin järjestelmä nykyisten poliisipiirien, kaupunginviskaalinvirastojen ja kaupunginvoudinvirastojen päällikön-, apulaispäällikön-, syyttäjän- ja ulosottomiehen viroissa olevien henkilöiden nimittämiseksi vastaaviin kihlakunnanvirastojen sekä kihlakuntien erillisten virastojen virkoihin.
HE 129/1995 vp 3 4. Asian valmistelu Ehdotus on valmisteltu sisäasiainministeriössä virkatyönä. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, oikeuskanslerinvirastolta, lääninhallituksilta, Helsingin poliisilaitoksella, Poliisijärjestöjen Liitto ry:ltä, Suomen Nimismiesyhdistys ry:ltä, Valtion ja erikoispalvelujen ammattiliitto V AL ry:ltä, Poliisilakimiehet ry:ltä, Suomen Kaupunginviskaaliyhdistys ry:ltä, Suomen Kaupunginvoutien yhdistys ry:ltä, Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry:ltä, Suomen Ulosottoapulaisten yhdistys ry:ltä, Suomen Henkikirjoittajayhdistys ry:ltä ja Lääninhallinnon ja väestökirjanpidon henkilökuntaliitto L VL ry:ltä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotuksen perustelut 1. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain soveltamisalasta. Säännöksessä lueteltaisiin ne kihlakunnanviraston yksiköiden päälliköiden, apulaispäälliköiden, ulosottomiesten ja syyttäjien virat, joihin nykyinen henkilöstö sijoitettaisiin. Lakia sovellettaisiin sekä kihlakunnanvirastoihin että erillisiin virastoihin lukuunottamatta Helsingin, Tampereen, Turun ja Vaasan kihlakuntia. Viimeksi mainittujen erillisten virastojen toiminta-alue ja tehtävät pysyvät kaikilla toimintasektoreilla täysin nykyisinä, joten henkilöstön uudelleen nimittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Näissä kihlakunnissa nykyisten poliisilaitosten kaupunginviskaalinvirastojen ja kaupunginvoudinvirastojen henkilöstö pysyisi omissa viroissaan. Muiden kuin edellä lueteltujen erillisten virastojen toimintaalueet muuttuvat siten, että kihlakunnat muodostuvat poliisilaitosten, kaupunginvoudinvirastojen ja kaupunginviskaalinvirastojen lisäksi ympäröivistä nimismiespiireistä. Nimismiesten ja apulaisnimismiesten näistä poliisipiireistä on voitava tasapuolisuuden toteutumiseksi osallistua nimittämismenettelyyn. Koska henkikirjoittajien nimikkeissä, tehtävissä, palvelussuhteen ehdoissa ja virkapaikoissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, henkikirjoittajat ehdotetaan jätettäviksi lain soveltamisalan ulkopuolelle. 2. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain 9 :n 3 momentin mukaan organisaatiouudistuksen yhteydessä nykyiselle vakinaiselle henkilöstölle taataan vastaavantasoinen tehtävä uudessa organisaatiossa. Tämän johdosta ei uusia virkoja voida julistaa yleisesti haettaviksi. Mikäli vakinaisen henkilöstön tultua nimitetyksi uusiin virkoihin on tarpeen nimittää lisää henkilöstöä 1 :ssä mainittuihin tehtäviin, julistettaisiin avoimet virat normaaliin tapaan haettaviksi. 3. Pykälässä ehdotetaan lueteltaviksi ne virat, joissa oleva vakinainen henkilöstö voisi ilmoittautua kihlakunnanvirastoon perustettaviin 1 :ssä mainittuihin virkoihin. Henkilöryhmä on rajoitettu valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain 9 :n mukaisesti nykyisin vastaavissa tehtävissä oleviin vakinaisiin virkamiehiin. Koska nimittämismenettelyn piiriin kuuluisivat kaikki tässä pykälässä mainituissa viroissa olevat vakinaiset virkamiehet, joita on yli 400, olisi käytännön menettelyn kannalta välttämätöntä rajoittaa ilmoittautumismahdollisuus ensimmäisessä ilmoitusmenettelyssä läänin alueelle. Henkilöstö voisi ilmoittautua mihin tahansa kihlakunnanvirastoon perustettavaan uuteen 1 :ssä mainittuun virkaan läänin alueella, joten on oletettavaa, että nimittämismenettelystä näin rajattunakin tulee suhteellisen raskas. Pykälässä mainituissa viroissa on tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat nykyisessä virassaan erivapauden nojalla eivätkä täytä perustettaviin virkoihin säädettäviä kelpoisuusvaatimuksia. Nykyisin asetuksella säädetyt kelpoisuusvaatimukset ovat myös osin alempia kuin perustettaviin virkoihin tultaneen säätämään. Koska lähtökohta on, että kaikki nykyisissä viroissa olevat henkilöt sijoittuvat uusiin tehtäviin, ehdotetaan pykälässä säädettäväksi, että perustettaviin virkoihin voitaisiin nimittää myös henkilö, joka ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Vastaavilla tehtävillä tarkoitetaan sen sektorin (poliisi-, syyttäjän- tai ulosottotoimi) tehtäviä, joissa henkilö nykyisin toimii. Mikäli nykyisin vakinaisessa virassa oleva ei ilmoittaudu uusiin virkoihin, voitaisiin
4 HE 129/1995 vp hänet 1rt1sanoa nykyisestä virastaan valtion virkamieslain 27 :n nojalla. 4. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi menettelystä siinä tapauksessa, että läänikohtaisen nimittämismenettelyn jälkeen joku 3 :ssä mainitussa virassa oleva virkamies ei tulisi nimitetyksi virkaan, johon hän on ilmoittautunut. Tässä tapauksessa ei enää rajoitettaisi ilmoittautumismenettelyä läänin alueelle vaan tällöin virkamies voisi ilmoittautua avoimiksi jääneisiin virkoihin koko maassa. Kaikki laissa luetellut uudet virat on tarkoitus täyttää ilmoitusmenettelyin. Mikäli kuitenkin mainittuja virkoja jäisi täyttämättä, kun kaikki lain voimaan tullessa vakinaisissa viroissa olevat virkamiehet on nimitetty, julistettaisiin näin avoimeksi jääneet virat normaaliin tapaan haettaviksi. Ehdotetussa pykälässä säädettyä valtakunnallista ilmoittautumismenettelyä jatkettaisiin tarpeen mukaan, kunnes kaikki 3 :ssä mainitut virkamiehet ovat tulleet nimitetyiksi johonkin 1 :ssä mainittuun virkaan. 5. Nimittämismenettelystä tullee suhteellisen monimutkainen huolimatta siitä, että se ensisijassa rajoitettaisiin läänin alueelle. Nimittävänä viranomaisena poliisiyksikön virkoihin ja rekisteriyksikön virkoihin on asianomaista hallinnonalaa koskevien asetusten nojalla lääninhallitus. Helsingin poliisilaitoksen poliisimestarin ja apulaispoliisimestarin nimittää sisäasiainministeriö. Syyttäjäyksikön 1 :ssä mainituissa viroissa nimitystoimivalta on oikeuskanslerinvirastolla ja ulosottoyksikön vastaavissa viroissa oikeusministeriöllä. Mikäli Lapin läänin alueella perustetaan johonkin kihlakuntaan nimismiehen virka eri osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten, olisi nimitystoimivalta lääninhallituksella. Nimittämismenettelyn käytännön järjestelyjä varten ehdotetaan asetettavaksi yhteistyöryhmä, johon nimittävät tahot nimeäisivät edustajansa. Lääninhallituksesta tulisi yhteistyöryhmään nimetä edustajat sekä poliisin lääninjohdosta että oikeushallintosektorilta. Ryhmä ei käyttäisi nimittämistoimivaltaa, vaan sen tehtävänä olisi koordinoida sitä, mihin virkoihin ilmoittautumisia on tullut. Lisäksi ryhmään nimettyjen tehtävänä olisi antaa ryhmän eri tahojen edustajille tiedot siitä, mihin virkoihin nimityksiä on tehty. Yhteistyöryhmän tehtävänä ei olisi tehdä esitystä tai antaa lausuntoa nimityksistä, vaan se toimisi yhteistyöelimenä nimittävien viranomaisten välillä. Näin voitaisiin välttää laajemmat päällekkäisnimitykset ja niiden aiheuttamat peruutukset. Yhteistyöryhmän asettaisi sisäasiainministeriö. Ministeriön nimeäminen säännöksessä on tarpeen, koska muussa tapauksessa aiheutuisi epäselvyyttä siitä, kuuluisiko nimeäminen sisäasiainministeriön vai oikeusministeriön toimialaan. 6. Nimittämismenettely olisi hakumenettelyä ja kelpoisuusvaatimusrajauksia lukuun ottamatta valtion virkamieslainsäädännön ja eri hallinnonaloja koskevien asetusten säännösten mukainen, eikä siihen ole tarkoitus ehdotetuna lailla säätää poikkeuksia. 7. Pykälässä säädettäisiin asetuksenantovaltuus. 8. Pykälässä olisi voimaantulosäännös ja säännös, jonka nojalla ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 2. Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset ilmoittautumismenettelystä sekä yhteistyöryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä annettaisiin asetuksella. 3. Voimaantulo Paikallishallintouudistuksen toteuttamisen käytännön järjestelyistä kihlakunnantasolla vastaavat pitkälti viraston yksiköiden päälliköt ja etenkin viraston päälliköksi määrättävä kihlakunnannimismies. Jotta käytännön järjestelyt, kuten muun kuin tässä laissa mainitun henkilöstön rekrytointi saataisiin käynnistymään, pitäisi lain tulla voimaan viimeistään heti, kun eri hallinnonalojen toimintaa sääntelevät lait on hyväksytty ja vahvistettu. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
HE 129/1995 vp 5 Laki nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tätä lakia sovelletaan nimitettäessä ensi kertaa niihin nimismiehen, poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän, johtavan kihlakunnanvoudin ja kihlakunnanvoudin virkoihin, jotka on perustettu valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) 4 :n mukaisiin kihlakunnanvirastoihin ja erillisiin virastoihin. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta Helsingin, Tampereen, Turun eikä Vaasan kihlakuntien erillisten virastojen virkoihin. 2 Edellä 1 :ssä mainitut virat saadaan tässä laissa tarkoitetussa nimittämismenettelyssä täyttää niitä haettaviksi julistamatta. 3 Nimittämismenettelyssä 1 :ssä mainittuihin virkoihin voivat ilmoittautua tämän lain voimaan tullessa poliisimestarin, nimismiehen, apulaispoliisimestarin, apulaisnimismiehen, johtavan kaupunginvoudin, ensimmäisen kaupunginvoudin, kaupunginvoudin, nimismiespiirin ulosotto-osaston osastopäällikön, ensimmäisen kaupunginviskaalin ja kaupunginviskaalin virkoihin muutoin kuin määräajaksi nimitetyt virkamiehet siinä läänissä, johon heidän virkansa on sijoitettu. Edellä 1 :ssä mainittuun asianomaisen virkamiehen nykyisiä tehtäviä vastaavaan virkaan voidaan nimittää 1 momentissa tarkoitettu henkilö, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. 4 Jos 3 :n 1 momentissa mainittua virkamiestä ei ole nimittämismenettelyssä nimitetty 1 :ssä mainittuun virkaan, hän voi ilmoittautua 1 :ssä mainittuihin, avoimiksi jääneisiin virkoihin koko maassa. Jos kaikkien 3 :n 1 momentissa mainittujen virkamiesten tultua ilmoittautumistensa perusteella nimitetyiksi 1 :ssä mainittuihin virkoihin, jää 1 :ssä mainittuja virkoja avoimiksi, ne julistetaan haettaviksi siten kuin valtion virkamiesasetuksessa (971/94) säädetään. 5 Nimittämismenettelyn toteuttamisen käytännön järjestelyitä varten sisäasiainministeriö asettaa yhteistyöryhmän, johon oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, oikeuskanslerinvirasto sekä kukin lääninhallitus nimeävät edustajansa. 6 Nimittävästä viranomaisesta ja nimittämismenettelystä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 7 Tarkemmat säännökset ilmoittautumisista virkoihin ja yhteistyöryhmästä annetaan tarvittaessa asetuksella. 8 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam