Lisäksi kuntayhtymä kehittää ja koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

Samankaltaiset tiedostot
Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).

PERUSSOPIMUSEHDOTUS - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland

Perussopimus Voimaan

Perussopimus (14) Sisällysluettelo

Kuntayhtymän nimi on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Sisällys I LUKU KUNTAYHTYMÄ NIMI JA KOTIPAIKKA TEHTÄVÄT JÄSENKUNNAT JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU...

Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotka.

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

1 (14) Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus Voimaantulo Jäsenkunnat:

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä PERUSSOPIMUS

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Perussopimus. Yhtymähallitus , 34. Yhtymävaltuusto , 17

PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymähallitus

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS

Ehdotus uudeksi perussop mukseksi

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

P E R U S S O P I M U S

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

P E R U S S O P I M U S. 1 Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi alkaen PERUSSOPIMUS

Perussopimus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Koulutuskuntayhtymä OSAOn perussopimus

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä Perussopimusluonnos /OG_versio 0.3

PERUSSOPIMUS Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto

KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärven kunta ja Kauhavan kaupunki

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

RASEKO PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymävaltuusto xx.xx.

1 luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT YLEISET MÄÄRÄYK- SET

Hallitus LIITE 7 PERUSSOPIMUS

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Kvalt liite 1 Kv

ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

PERUSSOPIMUS Ylä-Savon SOTE

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus. 1 Luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT. 1 Nimi ja kotipaikka. 1 Nimi ja kotipaikka

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Perussopimus. Kymsote. Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa: Haminan kaupunki 24.4.

Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Voimassa oleva perussopimus ( ) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan ) 1 Nimi ja kotipaikka

PERUSSOPIMUSEHDOTUS UUSI - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

PERUSSOPIMUS YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta:

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi. Voimaantulo

SVENSKA ÖSTERBOT- TENS FÖRBUND FÖR UT- BILDNING OCH KULTUR -KUNTAYHTYMÄN PE- RUSSOPIMUS Esitys yhtymähallitus

2. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JA ORGANISAATIO

Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 LUKU KUNTAYHTYMÄ. 1 Nimi ja kotipaikka

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän perussopimus. Hyväksytty yhtymävaltuustossa Luku. Kuntayhtymä. 1 Nimi ja kotipaikka

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimassa alkaen. 3 ja 6 muutos voimassa alkaen.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN jäsenten vuonna 2007 hyväksymä PERUSSOPIMUS 1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI PERUSSOPIMUS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

SASKY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6

PERUSSOPIMUS. Luonnos Luonnos

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS PERUSSOPIMUS I LUKU KUNTAYHTYMÄ I LUKU KUNTAYHTYMÄ

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Siun sote. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Perussopimus

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

Transkriptio:

Perussopimus PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Pöytyä. Kuntayhtymä on yksikielinen. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura ja Pöytyä. 3 Tehtävät Kuntayhtymällä on jäsenkuntien puolesta järjestämisvastuu: - laissa säädetyistä kansanterveystyön palveluista Lisäksi kuntayhtymä kehittää ja koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa. Kuntayhtymä voi tässä perussopimuksessa mainittujen tehtävien lisäksi ottaa hoitaakseen erikseen sovittavalla tavalla kustannusvastaavuusperiaatteella myös muita jäsenkuntien tehtäviä. Kuntayhtymä antaa palveluita ensisijaisesti jäsenkuntien asukkaille. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää terveysasemia. Palvelutuotannosta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä suoritetaan jäsenkunnalle jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä sen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Mikäli kuntayhtymän

nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on kuntien valtuustojen päätöksellä velvollinen suorittamaan kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä neljän vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 2 2 luku Yhden toimielimen kuntayhtymä 5 Jäsenkuntien päätösvalta Jäsenkuntien kunnanvaltuustot päättävät 1) Yhtymähallituksen jäsenten valinnasta siten, että Auran kunnanvaltuusto valitsee kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet ja Pöytyän kunnanvaltuusto viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Pöytyän kunnanvaltuusto nimeää valitsemistaan jäsenistä puheenjohtajan ja Auran kunnanvaltuusto varapuheenjohtajan. Valinnat tehdään valtuustojen toimikaudeksi. 2) Tarkastuslautakunnan jäsenten valinnasta siten, että sekä Auran että Pöytyän valtuustot valitsevat kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä. Ainakin toisen valituista tulee olla ao. kunnan kunnanvaltuutettu. Pöytyän kunnanvaltuuston tarkastuslautakuntaan valitsema valtuutettu nimetään tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi tai jos molemmat ovat valtuutettuja, heistä nimetään toinen puheenjohtajaksi. Vastaavalla tavalla Auran kunnanvaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan jäsenet ja nimeää varapuheenjohtajan. 3) Tilintarkastusyhteisön valinnasta 4) Vastuuvapaudesta tilivelvollisille 5) Tilinpäätöksen hyväksymisestä 6) Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 7) Kuntayhtymän johtajan valinnasta Mikäli jäsenkuntien valtuustot tekevät päätösvaltaansa kuuluvassa asiassa erisisältöiset päätökset, tulee päätökseksi se kanta, jolla on kummankin valtuutettujen yhteen lasketun äänimäärän mukaan suurin kannatus. 6 Yhtymähallitus Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhtymähallitukseen kuuluu perussopimuksen 5 :n mukaisesti kahdeksan jäsentä, joista viisi on Pöytyältä ja kolme Aurasta. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset. Yhtymähallitus valmistelee jäsenkuntien kunnanvaltuustojen päätettävät asiat. Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

3 7 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään hallintosäännössä. 8 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. 4 luku Omistajaohjaus 9 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelusuoritteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 5 luku Talous 10 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu: Pöytyä 73,75 % ja Aura 26,25 %. Peruspääoma on taseessa 31.12.2016 yhteensä 2100 365,96 euroa. Peruspääomaa voidaan korottaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen. menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahastoosuudet jäsenkunnittain. Kuntayhtymä suorittaa peruspääomaosuuksille korkoa, jonka suuruus on 12 kk:n euribor + 1 %. Negatiivista korkoa ei peritä.

4 11 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. 12 Talousarvio ja suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot. Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja suunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille siten, että niillä on aikaa vähintään 4 viikkoa sen käsittelemiseen. Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja suunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 13 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti. Jäsenkunnat antavat erikseen tarkemmat ohjeet raportoinnin ajankohdista ja sisällöstä.. 14 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Olennaisen yli- ja alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan ennakoitavissa olevia todellisia kustannuksia. Tilinpäätöstä käsitellessään jäsenkuntien valtuustot voivat päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön suhteessa. 15 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamiseksi kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 12 :n mukaisesti.

5 16 Tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. 17 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 6 luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 18 Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan pääosin jäsenkuntien suorittamalla korvauksella ja osittain asiakasmaksuilla sekä mahdollisilla muilla tuloilla. Kuntien korvaukset ovat pääsääntöisesti käyttöön perustuvia. Jos käytön määrittely ei ole mahdollista, voidaan korvaus periä asukaslukuun perustuvana. Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Suoritehinnoittelun perusteet vahvistetaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus seuraavalle vuodelle viimeistään talousarviovuotta edeltävän joulukuun loppuun mennessä, ellei hintoja ole vahvistettu talousarvion käsittelyn yhteydessä. 19 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkuntien suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. 20 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksytään jäsenkuntien valtuustossa.

6 21 Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisen viivästyskoron. 22 Rahastot Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päätetään jäsenkuntien valtuustoissa. 7 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 23 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta määrätään tämän perussopimuksen 5 :ssä. Toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 24 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä. 25 Sisäinen tarkastus Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 8 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 26 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnaille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten

täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. 27 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Turun hallinto-oikeudessa. 7 8 luku Voimaantulo 28 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan..2017. Allekirjoitukset Pöytyällä päivänä kuuta 2017 AURAN KUNNANHALLITUS Mika Joki kunnanjohtaja Tuija Pellosmaa hallintojohtaja PÖYTYÄN KUNNANHALLITUS Anu Helin kunnanjohtaja Paula Pekkola hallintojohtaja