SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998 N:o 832 842 SISÄLLYS N:o Sivu 832 kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 2259 833 eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 2260 834 taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 2261 835 näkövammaisten kirjastosta annetun lain muuttamisesta... 2262 836 kuntoutusrahalain muuttamisesta... 2263 837 kansaneläkelain muuttamisesta... 2266 838 vammaistukilain 2 :n muuttamisesta... 2268 839 kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta... 2269 840 ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain 1 :n muuttamisesta... 2270 841 Asetus lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun asetuksen muuttamisesta... 2271 842 Asetus työntekijäin eläkeasetuksen 9 a :n muuttamisesta... 2273 N:o 832 kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on laissa 1011/1997, seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta HE 131/1998 SiVM 6/1998 EV 112/1998 Ministeri Suvi-Anne Siimes 110 1998 480301
2260 N:o 833 eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1067/1993) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on laissa 1013/1997, seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 132/1998 SiVM 7/1998 EV 113/1998
2261 N:o 834 taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1066/1993) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on laissa 1012/1997, seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 133/1998 SiVM 8/1998 EV 114/1998
2262 N:o 835 näkövammaisten kirjastosta annetun lain muuttamisesta Annettu lisätään näkövammaisten kirjastosta 23 päivänä elokuuta 1996 annettuun lakiin (638/1996) uusi 5 a seuraavasti: 5a Näkövammaisten kirjastolle vuokrattavaksi tarkoitettujen toimitilojen perustamiskustannuksiin voidaan käyttää raha-automaattiasetuksen (676/1967) 29 :n 1 momentin mukaisesti valtion talousarvioon vuosittain otettavaa määrärahaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 134/1998 SiVM 9/1998 EV 119/1998
2263 N:o 836 kuntoutusrahalain muuttamisesta Annettu muutetaan 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun kuntoutusrahalain (611/1991) 18 :n 2 momentti, 20, 25 :n 1 momentti, 27 :n 1 momentti ja 31, sellaisina kuin niistä ovat 18 :n 2 momentti laissa 987/1996, 25 :n 1 momentti laissa 1065/1994 ja 31 laissa 1503/1995, sekä lisätään 5 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1065/1994, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, lakiin uusi 5 a, 8 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1503/1995, uusi 3 momentti, 9 :ään, siitä mainitulla lailla 1503/1995 kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 17 a seuraavasti: 5 Kuntoutuksen antamisperuste Kuntoutusrahaa voidaan maksaa kuntoutuksena järjestetyn oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/1992) mukaisen oppisopimuskoulutuksen ajalta kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 2 :ssä tarkoitetulla tavalla vajaakuntoiselle henkilölle oppisopimuksen perusteella. Tällöin edellytetään, että koulutus on tarpeellista 4 :n mukaisesti. 5a Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi nuorelle maksettava kuntoutusraha Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi kuntoutusrahaa maksetaan 7 :n 3 momentin estämättä 5 :ssä mainittujen tilanteiden lisäksi myös kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 2 :ssä tarkoitetulla tavalla vajaakuntoiselle 16 vuotta täyttäneelle nuorelle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi edellyttäen, että hänelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutusrahaa maksetaan tämän pykälän nojalla enintään sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 18 vuotta. Jos henkilö 18 vuotta täyttäessään on kuntoutuksessa, kuntoutusrahan maksamista jatketaan sen kuukauden loppuun, jona meneillään oleva kuntoutusjakso on päättynyt. Edellä 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma laaditaan yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa nuoren kotikunnan ja tarvittaessa muiden asiantuntijaviranomaisten yhteistyönä. Kirjallinen suunnitelma toimitetaan maksutta kansaneläkelaitokseen kuntoutusrahahakemuksen käsittelyä varten. Asetuksella säädetään tarkemmin kuntou- HE 87/1998 StVM 14/1998 EV 120/1998
2264 N:o 836 tusrahaan oikeuttavista jaksoista sekä opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisesta ja sen sisällöstä. 8 Maksamisaika Vajaakuntoisella alle 18-vuotiaalla nuorella, jolla on oikeus saada kuntoutusrahaa 5 a :n nojalla, on oikeus saada kuntoutusrahaa myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä ajalta, jona hän odottaa kuntoutuspäätöstä tai kuntoutuksen alkamista. Kuntoutusraha maksetaan tällöin 20 prosentilla alennettuna. Tarkemmat määräykset maksamisen perusteista antaa kansaneläkelaitos. 9 Omavastuuaika Kun 5 a :n perusteella myönnettyä kuntoutusrahaa maksetaan 8 :n 3 momentissa tarkoitetulta kuntoutuksen alkamista edeltävältä odotusajalta, omavastuuaika lasketaan sen ajan ensimmäisestä päivästä, jota kuntoutusrahapäätös koskee. 17a Nuorten vajaakuntoisten kuntoutusraha Edellä 5 a :n nojalla maksettavan kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa 2 100 markasta, jollei kuntoutusrahan saajalla muiden tämän lain säännösten nojalla olisi oikeus määrältään tätä suurempaan kuntoutusrahaan. 18 Yhteensovitus Jos kuntoutuja saa korvausta ammatillisena kuntoutuksena järjestetyn koulutuksen tai siihen liittyvän harjoittelun ajalta säännöllisesti muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua ansionmenetyskorvausta tai muuta toimeentuloa turvaavaa tuloa, vähennetään samalta ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta mainitut tulot ja korvaukset siltä osin kuin niiden määrä yhteensä ylittää lukukauden ajalta laskettuna keskimäärin yksinäiselle henkilölle maksettavan hänen asuinkuntansa kuntaryhmän mukaisen täysimääräisen kansaneläkkeen määrän kuukaudessa. Tässä momentissa säädettyä yhteensovitusta ei sovelleta kuntoutusrahaan, joka 21 :n nojalla maksetaan työnantajalle eikä kuntoutusrahaan, jota maksetaan 5 a :n perusteella. 20 Kuntoutusrahan määrän tarkistaminen Ammatillisen koulutuksen aikainen kuntoutusraha määritetään uudelleen, jos sen määrään vaikuttavat tulot ja korvaukset nousevat olennaisesti taikka niiden määrä vähenee. Tarkemmat määräykset kuntoutusrahan uudelleen määrittämisestä, siinä huomioon otettavista tulojen ja korvausten muutoksista sekä kuntoutusrahan saajan velvollisuudesta ilmoittaa olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista antaa kansaneläkelaitos. 25 Etuuksien hakeminen Kuntoutusrahaa ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta haetaan kansaneläkelaitokselta. Kuntoutusrahaa haettaessa on esitettävä kuntoutuspäätös. Kuntoutuspäätöksen esittämistä ei kuitenkaan edellytetä, jos kuntoutusrahaa haetaan tämän lain 5 a :n perusteella. 27 Maksaminen Kuntoutusraha suoritetaan maksukausittain kuntoutusjakson jälkeen siten, että ensimmäinen maksuerä käsittää kuusi ensimmäistä arkipäivää kuntoutusrahan maksamisen alkamisesta ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Tarkemmat määräykset maksamisessa noudatettavasta menettelystä sekä tarvittavista selvityksistä antaa kansaneläkelaitos.
N:o 836 2265 31 Indeksitarkistus Kuntoutusrahaan, joka määräytyy 14, 15 tai 17 a :n mukaan, tehdään vuosittain indeksitarkistus noudattaen vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 9 :n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Lain 5 :n 4 momenttia sovelletaan vain lain voimaantulon jälkeen alkavaan oppisopimuskoulutukseen. Lain 5 a :ää ei sovelleta kuntoutusrahaan, jota maksetaan ennen lain voimaantuloa alkaneen kuntoutuksen ajalta. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2266 N:o 837 kansaneläkelain muuttamisesta Annettu muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 20 :n 1 momentin 2 kohta sekä 39 :n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 20 :n 1 momentin 2 kohta laissa 1487/1995 ja 39 :n 4 momentti laissa 572/1982, sekä lisätään 22 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 697/1964 ja 670/1985 ja mainitussa laissa 1487/1995, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 6 momentiksi, 30 a :ään, sellaisena kuin se on laeissa 123/1988 ja 979/1996, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 ja 6 momentti siirtyvät 6 ja 7 momentiksi, sekä 39 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 705/1965, 572/1982, 214/1991, 564/1993 ja 1502/1995 ja mainitussa laissa 1487/1995, uusi 4 momentti, jolloin muutettu 4 momentti siirtyy mainitulla lailla 214/1991 kumotun 5 momentin tilalle uudeksi 5 momentiksi, seuraavasti: 20 Kansaneläkkeenä maksetaan: 2) työkyvyttömyyseläkettä: a) työkyvyttömälle henkilölle, joka on 65 vuotta nuorempi, alle 18-vuotiaalle kuitenkin vain 39 :n 4 momentissa säädetyin edellytyksin; b) kuntoutustukena 22 :n 1 momentissa ja 22 b :ssä tarkoitetuissa tapauksissa työkyvyttömälle henkilölle, joka on 65 vuotta nuorempi; tai c) yksilöllisenä varhaiseläkkeenä 22 a :ssä tarkoitetuissa tapauksissa 58 mutta ei vielä 65 vuotta täyttäneelle vakuutetulle; tai 22 Jos eläkkeensaaja, jonka terveydentilassa ei ole tapahtunut olennaista muutosta ja joka saa 1 momentin mukaista toistaiseksi myönnettyä täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä, ryhtyy ansiotyöhön, josta hänen katsotaan saavan kohtuullisen toimeentulonsa, ei eläkettä makseta työssäoloajalta, vaan se jätetään lepäämään. Täysimääräiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen rinnastetaan eläke, jonka määrä poikkeaa täysimääräisen eläkkeen määrästä lain 25 b :stä johtuvasta syystä. Henkilön saamia 26 :ssä tarkoitettuja perhe- ja huoltoeläkkeitä ei oteta huomioon ratkaistaessa, katsotaanko henkilön saavan sellaista täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä, joka voidaan jättää lepäämään. Eläke voidaan jättää lepäämään vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden ajaksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäävänä henkilöä ei pidetä eläkkeensaajana. Henkilölle, jonka eläke on jätetty lepäämään 4 momentissa säädetyllä tavalla, maksetaan lepäämistä vastaavalta ajalta vammaistuki- HE 87/1998 StVM 14/1998 EV 120/1998
N:o 837 2267 lain (124/1988) 2 :n 3 momentissa mainittua vammaistukea. Lepäävänä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen edellyttäen, että työnteko on lakannut tai ansiotulot ovat vähentyneet siten, ettei henkilön katsota enää saavan kohtuullista toimeentuloaan työllään. Jollei lepäävänä olevaa eläkettä ole eläkelaitokselle tehdyllä eläkelaitoksen pyytämällä ilmoituksella vaadittu ennen 4 momentissa mainitun määräajan päättymistä maksettavaksi, katsotaan se ilman eri päätöstä lakanneeksi. 30a Hoitotukea ei makseta ajalta, jolta henkilö saa 22 :n 5 momentissa mainittua vammaistukea. 39 Alle 18-vuotiaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jota edeltävän kuukauden aikana hänen oikeutensa kuntoutusrahalain perusteella maksettavaan kuntoutusrahaan on päättynyt. Oikeutta eläkkeeseen ei myöskään ole henkilöllä, jonka kuntoutus jatkuu hänen täyttäessään 18 vuotta, ennen kuntoutuksen tai kuntoutusrahan maksamisen päättymistä. Edellä säädetystä poiketen eläke voidaan kuitenkin myöntää henkilölle, jolla ei selvitysten perusteella katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen tai jonka ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, alkaa oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos vakuutettu on tullut työkyvyttömäksi työttömyyseläkettä saadessaan. Samoin vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos hän rintamasotilaseläkettä saadessaan on tullut työkyvyttömäksi ja hän tuolloin on saanut työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 :n 4 momentissa mainittujen lakien, säännösten tai määräysten taikka merimieseläkelain (72/1956) mukaista työttömyyseläkettä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tämän lain 39 :n 4 momenttia ei sovelleta henkilöön, jonka oikeus eläkkeeseen alkaa ennen tämän lain voimaantuloa. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 2 480301/110
2268 N:o 838 vammaistukilain 2 :n muuttamisesta Annettu lisätään 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 2 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 2 Jos henkilö on jättänyt kansaneläkkeensä kansaneläkelain 22 :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla lepäämään, hänelle maksetaan edellä säädetystä poiketen sekä tämän lain 1 :n ja 3 :n 4 momentin estämättä 2 :n 1 momentin 1 kohdan suuruista vammaistukea eläkkeen lepäämisajalta. Henkilö ei voi samalta ajalta saada 2 :n 1 momentin mukaista vammaistukea. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre HE 87/1998 StVM 14/1998 EV 120/1998
2269 N:o 839 kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 27 päivänä maaliskuuta 1991 kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) 3 :n 1 momentti seuraavasti: 3 Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä muussa kuin julkisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle, joka lisäksi saa 1) lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) 2 :n 2 tai 3 momentin mukaista hoitotukea; 2) vammaistukilain (124/1988) 2 :n 1 momentin 1 tai 2 kohdan mukaista vammaistukea; 3) työkyvyttömyyseläkettä ja kansaneläkelain 30 a :n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua hoitotukea; tai 4) vammaistukilain 2 :n 3 momentin mukaista vammaistukea, joka on myönnetty 3 kohdassa tarkoitetun hoitotuen sijaan, sellaisen pitkäaikaisen tai vaativat muut kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvät kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, jotka ovat tarpeen hänen työ- tai toimintakykynsä turvaamiseksi tai parantamiseksi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre HE 87/1998 StVM 14/1998 EV 120/1998
2270 N:o 840 ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain 1 :n muuttamisesta Annettu muutetaan ulkomaalaisvaltuutetusta 1 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (446/1991) 1 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen yhteistoiminnan edistämistä varten on asianomaisen ministeriön yhteydessä ulkomaalaisvaltuutetun virka. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät ulkomaalaisvaltuutetun virka ja ulkomaalaisvaltuutetun toimiston muut virat työministeriön viroiksi. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Työministeri Liisa Jaakonsaari HE 143/1998 HaVM 9/1998 EV 122/1998
2271 N:o 841 Asetus lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta 4 päivänä huhtikuuta 1997 annetun asetuksen (293/1997) nimi, 1 ja 3, 4 :n 2 momentti sekä 5, 8 ja 9 sellaisena kuin niistä on 1 osaksi asetuksessa 632/1997, sekä lisätään asetukseen uusi 1 a ja 2 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: Asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 1 Koulumatkatuen laskeminen Koulumatkatukena korvataan 300 markkaa kuukaudessa ylittävät koulumatkakustannukset lisättynä 50 markalla. Opiskelija maksaa laskennallisista koulumatkakustannuksista kuukausittain enintään 250 markkaa, jota kutsutaan opiskelijan maksuosuudeksi. Koulumatkatukena ei korvata alle viiden kilometrin erillistä matkaosuutta. Jos kuitenkin yhdensuuntaiseen koulumatkaan sisältyy erillisiä alle viiden kilometrin matkaosuuksia, jotka ovat yhteensä vähintään viisi kilometriä, matkaosuuksista aiheutuvat matkakustannukset korvataan opiskelijalle itselleen siten kuin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) 5 :n 2 momentissa säädetään. Opiskelijan kulkiessa koulumatkansa useammalla kuin yhdellä matkustustavalla vähennetään opiskelijan maksuosuus joukkoliikenteen matkakustannuksista, jos sellaisia on. Jos joukkoliikenteen matkakustannuksia ei ole, vähennetään opiskelijan maksuosuus koulutuksen järjestäjän järjestämästä kuljetuksesta aiheutuvista matkakustannuksista. 1a Muut koulumatkatukeen oikeutetut opiskelijat Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoihin rinnastetaan myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettyihin kotitalousopintoihin, vammaisille opiskelijoille järjestettyyn valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä maahanmuuttajille järjestettyyn ammatilliseen peruskoulutukseen valmistaviin opintoihin osallistuvat opiskelijat. 2 Matkakustannusten laskeminen Kun opiskelija kulkee koulumatkansa koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta käyttäen ja yhdensuuntainen koulumatka koostuu kahdesta tai useammasta matkaosuudesta, matkakustannukset voidaan laskea erikseen kunkin matkaosuuden osalta.
2272 N:o 841 3 Matkustustavan määräytyminen Opiskelijalla ei katsota olevan mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, jos: 1) opiskelijan koulumatkasta on joukkoliikenteen tai koulutuksen järjestäjän järjestämän koulukuljetuksen ulkopuolella yli viisi kilometriä yhdensuuntaista matkaa kohden; 2) koulumatkoihin liittyvä odotusaika on keskimäärin yli kaksi tuntia koulutyöpäivää kohden kuukaudessa; 3) opiskelija voi käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta kuukauden aikana keskimäärin enintään seitsemällä yhdensuuntaisella koulumatkalla viikossa; tai 4) opiskelijan päivittäiseen koulumatkaan käyttämä yhteenlaskettu odotusaika ja matkustusaika ylittää viisi tuntia vähintään viitenä päivänä kuukauden aikana. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, voidaan katsoa, että opiskelijalla ei ole mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, jos koulumatka muista syistä muodostuu opiskelijalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi. 4 Tukikuukauden määritelmä Koulumatkatuki myönnetään täysien opiskelukuukausien mukaan enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa opintojen alkamispäivästä lukien. Opiskelukuukausi oikeuttaa koulumatkatukeen, jos siinä on lukuvuoteen sisältyviä päiviä yhteensä vähintään 18. 5 Palkallinen työharjoittelu tai työssäoppiminen Opiskelijalla ei ole oikeutta koulumatkatukeen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen tai työharjoittelun aikana, jos siitä saatu ansiotulo on vähintään 3 000 markkaa kuukaudessa. 8 Koulumatkatuen laskuttaminen Koulutuksen järjestäjän ja matkalipun myyjän on toimitettava kansaneläkelaitokselle koulumatkatukea koskeva henkilöittäin eritelty lasku kalenterikuukausittain jälkikäteen seuraavan kuukauden kymmenenteen päivään mennessä. Koulumatkatuki maksetaan tällöin viimeistään laskun saapumiskuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. 9 Koulutuksen järjestäjän velvollisuus palauttaa liikaa maksettu tuki Koulutuksen järjestäjä on velvollinen palauttamaan liikaa saamansa koulumatkatuen kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos voi kuitenkin luopua liikaa maksetun koulumatkatuen perimisestä, jos sen määrä on vähäinen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Asetuksen 4 :n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1999 lukien. Ministeri Suvi-Anne Siimes
2273 N:o 842 Asetus työntekijäin eläkeasetuksen 9 a :n muuttamisesta Annettu Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1962 annetun työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) 9a, sellaisena kuin se on asetuksessa 1506/1995, seuraavasti: 9a Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi työntekijäin eläkelain 7 a :n 3 momentissa tarkoitetun kertoimen käyttäen perusteena työntekijäin eläkelain 12 b :ssä tarkoitettua työntekijäin eläkemaksuprosenttia samalta kalenterivuodelta sekä 9 :ssä tarkoitettua palkka- ja hintatason muutosta. Kerroin on julkaistava ennen sen kalenterivuoden alkua, josta lukien sitä sovelletaan. Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta 1998. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 832 842, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998