SISÄLLYS. N:o Laki. tuloverolain 76 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2002

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1026 tuloverolain 76 :n muuttamisesta yliopistolain 1 :n muuttamisesta kansaneläkelain muuttamisesta eläkkeensaajien asumistukilain 6 :n muuttamisesta perhe-eläkelain 15 b :n muuttamisesta lapsen hoitotuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta vammaistukilain muuttamisesta kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta lapsilisälain 4 :n muuttamisesta aravalain 12 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentin mukaisen eläkelaitosten vastuun prosenttimäärästä vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2003 työttömyysvakuutusmaksuista N:o 1026 tuloverolain 76 :n muuttamisesta muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 76 :n 1 momentin 4 a kohta, sellaisena kuin se on laissa 227/1999, seuraavasti: 76 Eräät ulkomailla työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset Veronalaista tuloa ei ole: 4 a) korvaus, jonka Euroopan yhteisöjen komissio maksaa palvelukseensa määrätyn kansallisen asiantuntijan tehtävän tai komission hyväksymän muun, Euroopan unionin laajentumisprosessiin taikka Euroopan unionin nykyisten ja tulevien raja-alueiden kehittämiseen liittyvän asiantuntijatehtävän hoitamisesta aiheutuneiden erityisten kustannusten ja elantokustannusten lisäyksen kattamiseksi; tällaisena korvauksena pidetään toimeentulomäärärahaa, kiinteää lisämäärärahaa sekä korvausta matkakustannuksista, muuttokustannuksista ja erityisestä tehtävästä johtuvista kustannuksista tai muuta niihin rinnastettavaa komission maksamaa korvausta; HE 201/2002 VaVM 22/2002 EV 168/

2 4312 N:o 1026 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa. Ministeri Suvi-Anne Siimes

3 4313 N:o 1027 yliopistolain 1 :n muuttamisesta muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 1 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä laissa tarkoitettuja yliopistoja ovat: 1) Helsingin yliopisto; 2) Joensuun yliopisto; 3) Jyväskylän yliopisto; 4) Kuopion yliopisto; 5) Lapin yliopisto; 6) Oulun yliopisto; 7) Tampereen yliopisto; 8) Turun yliopisto; 9) Vaasan yliopisto; 10) Åbo Akademi; 11) Lappeenrannan teknillinen yliopisto; 12) Tampereen teknillinen yliopisto; 13) Teknillinen korkeakoulu; 14) Helsingin kauppakorkeakoulu; 15) Svenska handelshögskolan; 16) Turun kauppakorkeakoulu; 17) Kuvataideakatemia; 18) Sibelius-Akatemia; 19) Taideteollinen korkeakoulu; ja 20) Teatterikorkeakoulu. Opetusministeri Maija Rask HE 207/2002 SiVM 10/2002 EV 161/2002

4 4314 N:o 1028 kansaneläkelain muuttamisesta muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 22 :n 5 momentti, 31 :n 3 momentti ja 39 b :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 22 :n 5 momentti laissa 70/2002, 31 :n 3 momentti laissa 979/1996 ja 39 b :n 2 momentti laissa 311/1995, seuraavasti: 22 Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäävänä henkilöä ei pidetä eläkkeensaajana. Henkilölle, jonka eläke on jätetty lepäämään 4 momentissa säädetyllä tavalla, maksetaan lepäämistä vastaavalta ajalta, enintään kuitenkin 24 kuukaudelta, vammaistukilain (124/1988) 2 :n 4 momentissa tarkoitettua vammaistukea. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen edellyttäen, että työnteko on lakannut tai ansiotulot ovat vähentyneet siten, että ne jäävät alle 4 momentissa säädetyn tulorajan. Jollei lepäävänä olevaa eläkettä ole eläkelaitokselle tehdyllä eläkelaitoksen pyytämällä ilmoituksella vaadittu maksettavaksi uudelleen viiden vuoden kuluessa siitä, kun eläke on jätetty lepäämään, katsotaan se ilman eri päätöstä lakanneeksi. 31 Eläkkeensaajien hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden tai vamman hoidossa. 39b Etuuden korotuksen korkokanta vuotta kohden laskettuna on etuuden maksupäivää edeltävän, korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitetun puolivuotiskauden viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Viivästyskorotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä. Viivästysajan katsotaan alkavan, kun kolme kalenterikuukautta on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona vakuutettu on jättänyt eläkelaitokselle hakemuksensa tai muun vastaavan vaatimuksen, sekä esittänyt etuuden perustetta ja määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Tällöin otetaan myös huomioon eläkelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys. Jos 26 :ssä tarkoitettua eläkettä tai korvausta ei vielä ole lopullisesti ratkaistu, viivästysajan katsotaan alkavan vasta, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuu- HE 224/2002 StVM 31/2002 EV 162/2002

5 N:o kauden päättymisestä, jona ilmoitus mainitusta eläkkeestä tai korvauksesta on tullut eläkelaitokseen. Saman päätöksen perusteella myöhemmin suoritettavalle etuuserälle korotus lasketaan eräpäivästä. Peruspalveluministeri Eva Biaudet

6 4316 N:o 1029 eläkkeensaajien asumistukilain 6 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 981/1996, sekä lisätään 6 :n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 112/1982, 56/1985, 590/1986, 127/1988, 473/1991, 985/1994, mainitussa laissa 981/1996 sekä laeissa 915/1998, 1421/2001 ja 684/2002, uusi 5 b kohta seuraavasti: 6 Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot): 5 b) sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :n mukaisesta työtoiminnasta tai sitä vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta; Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lueta henkilön omistamaa omassa käytössä olevaa asuntoa eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen velkojen korkoja. Asunnon katsotaan olevan hakijan omassa käytössä silloinkin, kun hän muuttaa asumispalveluyksikköön ja hänen puolisonsa asuu edelleen hakijan tai puolisoiden yhteisesti omistamassa asunnossa. Jos henkilö saa asumistukea tämän lain voimaan tullessa, hänen vuosituloaan arvioitaessa otetaan omaisuus huomioon tämän lain 6 :n 3 momentin mukaisesti, kun asumistuki ensimmäisen kerran tarkistetaan 8 :n perusteella lain voimaantulon jälkeen. HE 224/2002 StVM 31/2002 EV 162/2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet

7 4317 N:o 1030 perhe-eläkelain 15 b :n muuttamisesta lisätään 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 b :n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 105/1982, 54/1985, 982/1996, 916/1998 ja 683/2002, uusi 9 b kohta seuraavasti: 15b Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot): 9 b) sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :n mukaisesta työtoiminnasta tai sitä vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta; Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 224/2002 StVM 31/2002 EV 162/2002

8 4318 N:o 1031 lapsen hoitotuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/1969) 3 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 10/1974, seuraavasti: 3 Hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden, vian tai vamman hoidossa. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 224/2002 StVM 31/2002 EV 162/2002

9 4319 N:o 1032 vammaistukilain muuttamisesta muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 2 :n 4 momentti, 3 :n 2 momentti ja 8, sellaisina kuin niistä ovat 2 :n 4 momentti laissa 71/2002 ja 8 laissa 688/2002, seuraavasti: 2 Jos henkilö on jättänyt kansaneläkkeensä kansaneläkelain 22 :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla lepäämään, hänelle maksetaan aina 1 momentin 1 kohdan mukaista vammaistukea eläkkeen lepäämisajalta, enintään kuitenkin 24 kuukauden ajalta. Henkilö ei voi samalta ajalta saada muulla perusteella vammaistukea. Hänelle voidaan kuitenkin maksaa 3 momentin mukaista vammaistukea. 3 Vammaistuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada vammaistukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden tai vamman hoidossa. 8 Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 35 39, 39 b, 40, 42, 43 ja 44 :ssä, 45 :n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b 46 d, 46 f, 46 i ja 46 j :ssä, 79 :n 1 ja 4 momentissa sekä 80 82, 84 86, 88 ja 88 a :ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, viimeksi mainittua lakia ei kuitenkaan tämän lain 2 :n 3 momentissa mainitun rahamäärän osalta. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 224/2002 StVM 31/2002 EV 162/ /150

10 4320 N:o 1033 kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta muutetaan kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (610/1991) 3 :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 839/1998, seuraavasti: 3 Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä muussa kuin julkisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle, joka lisäksi saa 4) vammaistukilain 2 :n 4 momentin mukaista vammaistukea, joka on myönnetty 3 kohdassa tarkoitetun hoitotuen sijaan, sellaisen pitkäaikaisen tai vaativat muut kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvät kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, jotka ovat tarpeen hänen työ- tai toimintakykynsä turvaamiseksi tai parantamiseksi. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 224/2002 StVM 31/2002 EV 162/2002

11 4321 N:o 1034 lapsilisälain 4 :n muuttamisesta muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 4 :n 2 momentti seuraavasti: 4 Rahoitus Kansaneläkelaitoksen on 4 arkipäivää ennen 10 :ssä tarkoitettua maksupäivää ilmoitettava valtiolle sinä kuukautena maksettavien lapsilisien määrä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 222/2002 StVM 29/2002 EV 158/2002

12 4322 N:o 1035 aravalain 12 :n muuttamisesta muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 12 :n 1 momentti seuraavasti: 12 Omistusaravalainan siirto Omistusaravalainan tai sen osan siirto edellyttää, että lainoituksen kohteen uusi omistaja täyttää kyseisen omistusaravalainan saajaa koskevat lakiin taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai määräyksiin perustuvat edellytykset. Jos omistusaravalainoituksen kohde tulee kunnan omistukseen, voidaan omistusaravalaina tai sen osa siirtää kunnan vastattavaksi. Valtiokonttori päättää asuntorahaston myöntämän ja kunta kunnan myöntämän lainan siirrosta. Jollei lainaa siirretä, valtiokonttorin tai kunnan on irtisanottava laina heti maksettavaksi. Jos aravalainoituksen kohde on tullut kunnan omistukseen ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 12 :n 1 momenttia sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa. Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 181/2002 YmVM 14/2002 EV 151/2002

13 4323 N:o 1036 Tasavallan presidentin asetus lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministerin esittelystä, säädetään: 1 Strasbourgissa 4 päivänä marraskuuta 1998 tehty lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä kesäkuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 12 päivänä heinäkuuta 2002 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 3 päivänä lokakuuta 2002, tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu. 2 Yleissopimuksen hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavat yleissopimuksen 37 artiklassa tarkoitetut varaumat: 1) Suomi ei säädä rangaistavaksi 12 artiklassa tarkoitettua toimintaa siltä osin kuin sitä ei voida pitää rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana osallisuutena sellaiseen rikokseen tai muuna rikoksena ja 2) Suomi soveltaa 17 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaista sääntöä omien kansalaisten osalta siten, että teolle asetetaan rikoslain 1 luvun 11 :n mukainen kaksoisrangaistavuuden vaatimus silloin, kun kysymyksessä on sopimuksen 7 tai 8 artiklassa tarkoitettu aktiivinen tai passiivinen lahjonta yksityisellä sektorilla, jollei teolla vakavasti loukata tai vaaranneta Suomen valtiollisia, sotilaallisia tai taloudellisia oikeuksia tai etuuksia. 3 Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettu laki (603/2002) tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 4 Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Oikeusministeri Johannes Koskinen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 108/2002)

14 4324 N:o 1037 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentin mukaisen eläkelaitosten vastuun prosenttimäärästä vuodelle 2003 Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 :n 4 momentin, sellaisena kuin se on laissa 839/1996, nojalla: 1 Sosiaali- ja terveysministeriön työntekijäin eläkelain 12 :n 4 momentissa tarkoitetuista perusteista antamansa päätöksen (1116/1996) 2 :n 1 momentissa tarkoitettu prosenttimäärä vuodelle 2003 on 0,03. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Ylimatemaatikko Leena Väänänen

15 4325 N:o 1038 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2003 työttömyysvakuutusmaksuista Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 14 :n 2 momentin, 16 :n ja 18 :n 4 ja 5 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 18 :n 4 ja 5 momentti ovat laissa 639/2001: 1 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,2 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että se on 0,6 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,45 prosenttia palkasta. 2 Työttömyysturvalain (602/1984) 1 a :n 1 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,07 prosenttia osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä. 3 Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä tarkoitettujen palkkojen määrästä palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,65 prosenttia. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003 ja on voimassa vuoden 2003 loppuun. Asetusta sovelletaan vuodelta 2003 maksettaviin työttömyysvakuutusmaksuihin. Peruspalveluministeri Eva Biaudet Ylitarkastaja Anneli Sollo

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN