PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan

Betoni hiilinieluna. Tommi Kekkonen, Betoniteollisuus ry

Betoni on kestävän kehityksen materiaali Betoniteollisuus ry

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

Kivitaskukonsepti passiivitalot - nollaenergiatalot. Janne Vilve Suutarinen Yhtiöt

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Hiilineutraali kiertotalous

Betoniyrityksen näkemys kiviaineshuoltoon ja kaavoitukseen

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Hirsitaloteollisuus r.y.

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet betonirakentamisessa

BETONITEOLLISUUDEN VIESTINTÄ. Toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

Rakentamisen hiilivarasto

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Tulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Iltapäivän teeman rajaus

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

energiatehokas turvallinen Hiljainen kestävä kehitys helppohoitoinen tiivis massiivinen Arvonsa kosteutta kestävä kerrostalo kokonaistaloudellinen

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

SRV:n tavoitteena erottautua kestävän rakentamisen edelläkävijänä

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Puu vähähiilisessä keittiössä

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Teolliset tuhkapoisteet

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Jarek Kurnitski

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari Kuopio

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kalkkikivestä sementiksi

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Energia- ja materiaalitehokkuus: Mihin pitää varautua? Säätytalo Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

Nouseeko puurakentaminen?

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Betonimestarit 30. Juhlavuosi

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Valinta on Sinun. samoin kotisi. Kestävä kokonaisuus. Säästä sekä ympäristöä että varojasi 4. Onko talosi energiatehokas? 6. Pitkä ilo, vähän vaivaa 8

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Kiertotalous toimii betonirakentamisessa

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

Johanna Tikkanen, TkT

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Betonirakentamisen kiertotalous

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

3M FAST -tiivistysteipit. Helppo, kestävä ja energiatehokas ratkaisu, joka täyttää uudet vaatimukset

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Maatilojen energiasuunnitelma

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Matalaenergiarakentaminen

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Riittääkö puuta kaikille?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Elinkaariajattelu autoalalla

Suoritustasoilmoitukset kunnossa? Markkinavalvontakuulumisia

Transkriptio:

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot Toimitusjohtaja Jussi Mattila, Rakennusfoorum, Rakennustietosäätiö 5.6.2012

Betonirakentamisen 10 argumenttia 1. Luontaisesti paloturvallinen 2. Erinomainen kosteudensietokyky 3. Hyvä ääneneristävyys 4. Miellyttävät sisäolosuhteet kaikkina vuodenaikoina 5. Pitkä käyttöikä 6. Kivitalo säilyttää arvonsa 7. Energiataloudellinen 8. Edulliset elinkaarikustannukset 9. Vähäinen huollon tarve 10. Helppo suunnitella ja toteuttaa 2/41

Teollisuutta - asiakkaan eduksi Koetellut, toimivat, yksinkertaiset ratkaisut Hioutuneet toiminnot sekä suunnittelussa että toteutuksessa Runsaasti toimijoita - markkinahinnat 3/41

Betoni = sementtiä, kiviainesta ja vettä Betonin raaka-aineet: Pääosin kotimaisia Helposti saatavissa Luonnosta peräisin Osin muun teollisuuden sivutuotteita + + 4/41

Betoni on kotimainen tuote Kiviaines 8 milj. tn 100 % Sementti 1 milj. tn 85 % Vesi 1 milj. tn 100 % Seosaineet 0,3 milj. tn 95 % Valmisbetoni on monesti jopa paikallinen tuote. 5/41

Betoniteollisuus kattaa koko Suomen Lappi 150 Oulu 500 Länsi-Suomi 1300 Itä-Suomi 950 Etelä-Suomi 2100 Yhteensä 5000 (RT:n jäsenyritykset) 6/41

Miten betoni kuormittaa ympäristöä? Betoni sideaine sementti valmistaan kuumentamalla sopivaa kalkkikiveä ja seosaineita n 1400 C lämpötilaan ja jauhamalla syntynyt ns. klinkkeri hienoksi jauheeksi. 7/41

Sementinvalmistus tuottaa hiilidioksidia Sementin poltto: CaCO 3 -> CaO + CO 2 (ja C + O 2 => CO 2 + energia) Kalkkikivestä Polttoaineista Yhteensä 500 CO 2 -kg/sementti-tn 300 CO 2 -kg/sementti-tn 800 CO 2 -kg/sementti-tn Betonin CO 2 -päästö on n. 100 300 kg/betoni-m 3 riippuen sementtimäärästä ja seosaineista Maailman CO 2 -päästöstä n. 5 % on peräisin sementin tuotannosta. Suomessa n. 1 %. 8/41

Puukerrostalon rakennusvaiheen päästöt ovat noin 30 % alhaisemmat kuin kivitalon 9/41

9,4 kg CO 2 e / m 2, a 10,0 kg CO 2 e / m 2, a 10/41

Kivitalon 2012 CO 2 -päästöt 50 v aikana Huolto ja kunnossapito 3,6 % Työmaatoiminnot 1,1 % Purku 0,4 % Käyttövaihe 83,9 % Rakentamisvaihe 12,2 % Muut rakennusmateriaalit 8,2 % Betonielementit 2,9 % 11/41

Nollaenergiakivitalon CO 2 -päästöt 50 v aikana Huolto ja kunnossapito; 8,9 % Purku; 1,1 % Käyttövaihe; 60,3 % Rakentamisvaihe; 29,7 % Muut rakennusmateriaalit; 21,6 % Työmaatoiminnot; 1,1 % Betonielementit; 6,1 % Betonielementit 6,1 % 12/41

Elinkaarivertailun tulos Kun otetaan huomioon rakentaminen, käytönaikainen energiankulutus ja purkaminen, puukerrostalon tuottamat CO 2 -päästöt ovat noin 6 % alemmat kuin kivitalon. Tällöin on kuitenkin jäänyt ottamatta huomioon muutamia kivitaloon liittyviä asioita, joista lyhyesti seuraavassa: 13/41

Terminen massa Massiivisissa rakennuksissa energiankulutus on n. 5-10 % alhaisempi kuin kevyissä rakennuksissa. Ilmaisenergiat ja lämpökuormat pysytään hyödyntämään lämmityskaudella tarkemmin Erityisesti hyvin lämmöneristetyissä rakennuksissa tarvitaan runsaasti jäähdytystehoa, jos rakennuksessa ei ole lämpökuormia tasaavaa massaa. Aurinko n. 1 kw/ikkuna-m 2 Koneet ja laitteet? Ihmiset? 14/41

+ 35 C + 25 C TV TV Kevytrakenteinen Massiivinen 15/41

Ilmavuodot Ilmanpitävä vaipparakenne tuhlaavat energiaa, huonontavat asumisviihtyvyyttä aiheuttavat kosteusvaurioriskejä Rakennusvaipan ilmanpitävyys on hyvän energiatehokkuuden ehdoton edellytys. Kivirakenteilla päästään luontaisesti hyvään ilmanpitävyyteen, joka myös säilyy vuosikymmenet riippumatta rakenteiden rappeutumisesta ja käyttäjien vaikutuksesta. 16/41

Karbonatisoituminen Betonin karbonatisoituminen sitoo hiilidioksidia takaisin betoniin Ca(OH) 2 + CO 2 -> CaCO 3 Ulkorakenteissa karbonatisoituminen pyritään estämään säilyvyyssyistä Sisätilojen rakenteissa karbonatisoituminen saa tapahtua ilman haittaa Laskelmien mukaan 100 v käyttöiän aikana neljännes kalkkikivestä vapautuneesta hiilidioksidista sitoutuu takaisin betoniin. 17/41

Hiilidioksidia tulee paljon! - vai vähän? Suomen kaiken betonin käytön CO 2 -päästö on noin 200 kg asukasta kohti vuodessa, mikä vastaa noin yhden tankillisen verran autolla ajoa. Jos kaikki (korvattavissa oleva) betoni vaihdetaan muiksi rakennusmateriaaleiksi, Suomen CO 2 -päästöt vähenisivät noin 0,1 %. Saavutettava päästövähennys vastaa alle 50 m ajoa päivässä Suomen autokannalla. 18/41

Tämä on Glen Canyon Dam vuodelta 1966. Siihen kului betonia noin 4 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa Suomen betoniteollisuuden yhden vuoden tuotantoa. Laitos säästää kaiken betonin valmistuksen päästämän hiilidioksidin takaisin vain 2 kk käytön aikana. Ympäristörikos vai ekoteko? 19/41

Rakennuksen ympäristöystävällisyyden kannalta keskeisimpiä asioita ovat Soveltuvuus käyttöönsä Käyttöikä Energian- ja luonnonvarojen kulutus elinkaaren aikana 20/41

Muita ympäristönäkökohtia Luonnonvarojen käyttö Materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö Huollon ja korjaamisen tarve Työllistävyys 21/41

Betoniteollisuus käyttää noin 15 % kiviaineksesta 22/41

Suomessa on maailman parhaat kiviainesvarat Yhteiskuntamme ei yksinkertaisesti pärjää ilman toimivaa kiviaineshuoltoa. 23/41

Käyttöikänsä päässä betonin kierrätetään 24/41

Betonin kierrätysaste ylittää 80 % 25/41

Kiviaines on betonissa itse asiassa lainassa Täysin palvellut betoni korvaa betonimurskeena tuplamäärän neitseellisiä maaaineksia 26/41

Kivirakenteiden huollon ja korjaamisen tarve on vähäinen 27/41

Betonijulkisivuja ja parvekkeita 28/41 Betonista voidaan tehdä monenlaisia julkisivuja

Saumoilla tai ilman 29/41

Turvallisesti kaikilla lämmöneristeillä ja suurillakin eristepaksuuksilla 30/41

Vielä 50-luvun alussa rakentamiseen kului yli 10 31/41 tth/m 3

1970-luvulla alitettiin 2 tth/m 3 32/41

33/41

34/41

Rakentamisen tulee työllistää? 35/41

Kuivuminen Akilleen kantapää? Betoni itse kestää kosteutta, ongelmana voivat olla kosteudelle arat pintamateriaalit Oikeilla rakenneratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennusaikaan 36/41

Vastaavasti vaatetusteollisuudessa: Zero Waste - tekniikka Idea: ei hukkapaloja Tuote tehdään materiaalin ehdoilla Vaatteen istuvuudesta on tingittävä? Suunnittelu ja toteutus ovat työläitä kallis tuote? Käyttöikävoi jäädälyhyeksi? Turhaa kangasta pestään lukuisia kertoja Tarvitaanko enemmän muita materiaaleja? Perusteltua ja järkevää? Vaateteollisuus luonnollisesti pyrkii minimoimaan hukan taloudellisin perustein 37/41

Lopuksi 38/41

Betonirakentajien motto Oikea materiaali oikeaan paikkaan Jokaisella rakennusmateriaalilla on luontainen käyttökohteensa Niiltä osin kun betoni ei pärjää reilussa kilpailussa, on paikallaan käyttää muita materiaaleja. 39/41

Betoni myös uudistuu, ja betoniteollisuus kehittyy 40/41

Kiitos, pidetään yhteyttä www.betoni.com www.elementtisuunnittelu.fi www.kivitalo.fi www.pihakivi.fi www.harkkokivitalo.fi www.kivitaloinfo.fi www.betoniteollisuus.fi jussi.mattila@rakennusteollisuus.fi 41/41