Itä-Suomi Päätös Nro 74/2013/1 Dnro ISAVI/22/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2013 ASIA HAKIJA Heinäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Vieremä Heinäsuon Turve Oy Saarisjärventie 180 74700 KIURUVESI HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon 29.2.2012 saapunut hakemus koskee Vieremän kunnan Marttisenjärven kylässä sijaitsevan 132,8 ha:n Heinäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Heinäsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.12.2006 antamassa lupapäätöksessä nro 117/06/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 1.3.2013 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 21.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 117/06/2 myöntänyt toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan, johon sisältyvät seuraavat ympäristöluvan lupamääräykset: 1. Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava ympäristölupavirastoon 24.10.2006 ja 28.11.2006 toimitettujen lisäselvitysten liitteiden 1 mukaisesti toteutettujen vesiensuojelurakenteiden kautta Heinäpuroon. Vesiensuojelurakenteina on yksi pintavalutuskenttä ja seitsemän laskeutusallasta sekä sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Kuivatusvedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. Vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta vähintään 15.4. 30.11. välisenä ajanjaksona. Kaikkien sarkaojien päässä on oltava lietesyvennys ja lietteenpidättimellä varustettu päisteputki. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja niiden poistopäässä on ol- ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (17) tava vedenkorkeutta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden välittömässä läheisyydessä on oltava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön. Laskeutusaltaiden mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Luvan saajan tulee huolehtia, että vedet jakaantuvat tasaisesti tuotantoalueen eteläosan kolmelle laskeutusaltaalle. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkasti tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi eristysojilla, jotka on varustettu lietesyvennyksillä. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä. Pumppaus pintavalutuskentän yhteydessä oleviin laskeutusaltaisiin on toteutettava siten, että altaisiin laskeutunut kiintoaines ei lähde uudelleen liikkeelle ja että altaiden seinämissä ei tapahdu sortumia. 3. Laskeutusaltaat, pumppausallas, sarkaojat ja ojastojen lietesyvennykset on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Tyhjennystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Reuna- ja kokoojaojien kunto on tarkistettava vuosittain ja ne on tarvittaessa puhdistettava. Vesiensuojelu- ja pumppausrakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet niiden toimintakunnossa on korjattava välittömästi. Laskeutus-, pumppaus- ja sarkaoja-altaiden sekä ojien sortuvat seinämät ja luiskat on korjattava mahdollisimman pian esimerkiksi kiveämällä sortuva alue. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta laskuojaan ja edelleen Heinäpuroon aiheutuu liettymistä tai muita haitallisia vaikutuksia Heinäpurossa, on luvan saajan poistettava haitta viipymättä. 4. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 5. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunuja käytettäessä ne on varustettava tehokkailla pölynerotuslaitteilla. Alueella on oltava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymä asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava tuulimittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 6. Turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu lähiasutuksella kohtuutonta melua. 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan eril-
3 (17) lään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 8. Voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. 9. Tuotannosta poistetut alueet on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä, siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai että vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä... Lupamääräykset 10 11 koskevat myönnettyä vesitalouslupaa (uoman siirto ja perkaus) ja nämä toimenpiteet on kertaluonteisina toteutettu eikä vesitalousluvan määräyksiä ole siten tarvetta tarkistaa... 12. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintavalmiutta häiriö- ja erityistilanteiden varalta on pidettävä yllä. 13. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien öljyvuotojen ja muiden haitta-aineiden aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 14. Luvan saajan on liityttävä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuun ja toiminnan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava yhteistarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 15. Käyttötarkkailua on tehtävä suon kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka. Työmaalla on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka kirjaa ylös käyttöpäiväkirjaan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, muun muassa tiedot ojituksista, kunnostustöistä, tuotantotoiminnan etenemisestä ja säästä. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä tarkkailujaksojen aikana työmaalla tai nimetyn vastuuhenkilön hallussa siten, että tiedot ovat tarvittaessa ympäristöviranomaisten nähtävissä. Vastuuhenkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 16. Päästötarkkailu tulee toteuttaa kuntoonpanovuonna ja kahtena sitä seuraavana tuotantovuotena sekä varsinaisen tuotannon aikana kolmen vuoden välein samoina vuosina kuin vesistötarkkailua. Näytteitä otetaan touko lokakuussa yksi näyte kuukaudessa
4 (17) pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteistä määritetään ph ja kemiallinen hapenkulutus sekä kiintoaine-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittityppi-, ammoniumtyppi-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori- ja rautapitoisuudet sekä kiintoaineen hehkutusjäännös. 17. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon on selvitettävä Pohjois-Savon TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelmaan on sisällytettävä Kotvakkojoen koskien kalaston nykytilan selvittäminen sähkökalastuksin. Esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 18. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon TEkeskukselle ja Vieremän kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 19. Luvan saajan on joka toinen vuosi istutettava Kotvakkojoen koskialueille Heinäpuron liittymäkohdan alapuolelle 800 kpl keskimäärin vähintään 10 cm:n pituisia yksivuotiaita Vuoksen vesistön kantaa olevia järvitaimenen poikasia tai tämän poikasmäärän kulloistakin rahallista arvoa vastaavasti muita Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymiä kalalajeja. Istutukset voidaan yhdistää ja jaksottaa muiden kalatalousvelvoitteiden kanssa Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin Heinäsuon kuntoonpano turvetuotantoon aloitetaan. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa Heinäsuon alue on merkitty luvitetuksi turvetuotantoalueeksi (EO1 702). Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa. TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Heinäsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 2007 ja tuotanto vuonna 2008. Alueen toteutunut tuotantopinta-ala on 120,6 ha. Ympäristölupa oli myönnetty 132,8 ha:n alalle. Tuotantoalue koostuu viidestä lohkosta. Heinäsuolla tuotetaan kuivikeja jyrsinpolttoturvetta, joka kerätään mekaanisella kokoojavaunulla ja osittain imuvaunulla aumavarastoon. Tuotantoaikana tuotantoalueen valumavedet pumpataan vesienkäsittelyyn. Tuotantoajan ulkopuolella tuotantoalueen valumavedet johdetaan neljän laskeutusaltaan kautta. Pintavalutuskentän koko on 7,12 ha, mikä on noin 5,4 % sen valuma-alueesta. Aumaalueet ovat noin 2 ha:n suuruiset. Koko 120,6 ha:n alue on edelleen turvetuotannossa. Aikanaan tuotannosta poistuvat alueet tullaan ottamaan maa- ja/tai metsätalouskäyttöön.
5 (17) Hakijan mukaan muutosta ei ole tapahtunut voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin tuotteiden, tuotannon, rakenteiden, polttoaineiden eikä liikenteen osalta. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Heinäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Iisalmen reitin Iso-Iin alueella Kotvakkojoen valuma-alueella (4.535). Kuivatusvedet johdetaan Heinäpuroa pitkin Kotvakkojokeen ja edelleen Murennosjokea pitkin Vieremänjärveen ja sieltä Vieremänjokea pitkin Iso-Iihin. Heinäsuon tuotantoalueen kuormituksen osuus Kotvakkojoen valuma-alueen kokonaiskuormituksesta on eri tekijöiden osalta suuruusluokaltaan 2 6 %. Heinäsuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun on tarkkailtu vuosina 2005 ja 2006 otetuin ennakkotarkkailunäyttein sekä kunnostuksen ja tuotannon aikana vuosina 2008 ja 2011. Virtaama ja sen myötä kuormitus ovat vaihdelleet paljon. Tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskenttä vähentää tehokkaasti kiintoainepitoisuutta sekä kohtalaisesti kokonaistypen ja raudan pitoisuutta, mutta fosforipitoisuus on pääosin lisääntynyt pintavalutuskentällä. Heinäpurossa humuksen ja kokonaistypen pitoisuuksissa ei näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia, mutta kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet ovat ajoittain jonkin verran suurempia kuin ennakkotarkkailun aikana. Vuoksen vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvassa vesienhoitosuunnitelmassa ehdotetaan ja ohjeistetaan lähinnä uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista ja kuivatusvesien käsittelyä. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2010 2015. Sen mukaan Iisalmen reitille turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta syntyy eniten Sukevanjärven yläpuolisilla valuma-alueilla, joilla sijaitsee yhteensä kymmenkunta turvetuotantoaluetta. Alueellisesti turvetuotannon suhteellinen kuormitusosuus on suurin Luupuveden valuma-alueella. Tällä alueella Kaikonsuo on laajin turvetuotantoalue ja se on merkittävin myös koko Iisalmen reitin mittakaavassa. Rikkajokeen laskeva Konnunsuo on Iisalmen reitin toiseksi suurin turvetuotantoalue. Iso-Ii on vedenlaatuun pohjautuvan arvion mukaan hyvässä ja Murennusjoki tyydyttävässä tilassa. Murennusjoki on voimakkaasti muutettu joki, jonka ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi perustuen suppeaan pohjaeläin- ja piileväseuranta-aineistoon. Turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseksi ei ole esitetty lisätoimenpiteitä. Heinäsuon turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei ole selvitetty lupahakemuksessa hakijan toimesta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimittamasta Heinäsuon Turve Oy:n kalataloudellisen tarkkailun raportista vuodelta 2008 ilmenee, että kalataloudellinen tarkkailu Kotvakkojoessa on toteutettu sähkökoekalastuksin Heinäpuron laskukohdan yläpuolella Pitkäkoskessa sekä Heinäpuron laskukohdan alapuolella Saunakoskessa sekä Jylhänkoskessa. Kotvakkojoessa on tavattu melko runsaasti harjusta ja muutamia taimenia. Suurin osa harjuksista on todennäköisesti ollut joen uoman luontaista tuotantoa, 8-9 cm:n pituisia yksikesäisiä poikasia. Saunakoskesta on saatu myös yksi suurempikokoinen 26 cm:n pituinen harjus. Runsaimmin harjusta esiintyi Heinäpuron yläpuolella Pitkäkoskessa. Saunakosken alemmalta koealalta kalastettiin kaksi kappaletta 6 ja 7 cm:n pituisia taimenia. Koon perusteella taimenet voivat olla joen luontaista poikastuotantoa. Kotvakkojokeen tehdään myös taimenen velvoiteistutuksia, mutta näiden kalojen keskipituus on em. poikasia suurempi eikä istutuksia tehty tiettävästi vuonna 2008. Muita joesta tavattuja lajeja olivat kivi- ja kirjoeväsimppu. Kivisimppua
6 (17) esiintyi runsaimmin Pitkäkoskessa ja pieniä määriä myös kaikilla muilla koealoilla. Kirjoeväsimppua tavattiin pieni määrä Saunakoskessa. Koskialueiden sähkökoekalastusten saaliista puuttuivat kokonaan yleiset virtavesilajit särki, ahven ja made. Hakijan arvion mukaan päästöissä vesistöön ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna nykyisessä ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Pöly ja melu Hakijan arvion mukaan melu- ja pölypäästöissä ei ole tapahtunut muutoksia nykyisessä ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Lähin asuttu kiinteistö on noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vahingot Hakijan mukaan Heinäsuon turvetuotantokalusto on hankittu vain muutama vuosi sitten ja se edustaa edelleen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa tai muutoin kompensoitavaa vahinkoa. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt hakemuksen täydennyksessä muutosta pintavalutuskentän toimintaan siten, että laskeutusaltailta lähtevään jako-ojaan lisätään pieniä, lyhyitä poikittaisia ojia, jotka parantavat veden jakautumista tasaisemmin pintavalutuskentälle. Kentän laskeutusaltaiden vedenkorkeutta nostetaan altaiden reunoja pengertämällä, jotta veden virtaus kentälle onnistuisi paremmin suuremmasta virtauksesta johtuen. Pintavalutuskentän vanhoja metsäojia padotaan lisää, jotta viipymää kentällä saadaan suuremmaksi. Samalla tehdään pengerryksiä myös virtaaman hidastamiseksi. Muutostyöt on tarkoitus tehdä talven 2012 2013 aikana. Hakija on lisäksi ilmoittanut, että mikäli lupaviranomainen katsoo ympärivuotisen pumppauksen tarpeelliseksi, muutostyöt tehtäisiin talven 2013 2014 aikana. Heinäsuon turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettu Pohjois- Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Hakija on esittänyt, että Heinäsuon näytteet otettaisiin jatkossa silloin, kun Iisalmen reitti on tarkkailuvuorossa eli vuosina 2014, 2017 ja 2021. Hakija haki lupaa myös voimalaitostuhkan käyttämiseksi auma-alueiden pohjamateriaalina, mutta peruutti hakemuksen tältä osin 29.8.2012. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 29.8.2012 vesienkäsittelyn tehostamista koskevilla tiedoilla. Pohjois-Savon ELY-keskus on 22.7.2013 toimittanut kalataloudellisen tarkkai-
7 (17) lun raportin vuodelta 2008. Tiedot on kuvattu tarkemmin edellä Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Vieremän kunnassa 26.9. 26.10.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 26.9.2012 Miilu -nimisessä paikallislehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Vieremän kunnalta sekä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että nykyisin parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyn osalta katsotaan ympärivuotinen pintavalutuskentän hyödyntäminen. Pintavalutuskentän ympärivuotisella käytöllä varmistetaan erityisesti kevättulvien aikaisten sulamisvesien käsittely sekä estetään talvella mahdollisesti sulana kautena tapahtuva kiintoaineen ja ravinteiden pääsy vesistöön. Lisäksi ympärivuotisella pintavalutuskentän käytöllä mahdollistetaan tuotannon aloittaminen aikaisemmin, jolloin tuotantokausi on tuottajan kannalta pidempi. Merkittävä osa turvetuotannon kuormituksesta liittyy alueella tehtäviin ojitus- ja kaivutöihin. Tästä syystä ELY-keskus on esittänyt, että tuotantoalueen kaivutyöt tulee tehdä mahdollisimman kuivana ajanjaksona. Kaivutöitä ei saa tehdä 1.4. 15.5. välisenä aikana. Kaivutöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että kaivualueen vedet käsitellään mahdollisimman hyvin. Tuotantoalueen vedet tulee johtaa vesiensuojelurakenteiden läpi kaikissa tilanteissa. Eristysojia ja laskuojia kaivettaessa tulee ojiin tehdä riittävä määrä lietekuoppia, vähintään 100 metrin välein ja 5 10 metriä ennen kaikkia ojien risteyksiä. Maastokaltevuuden ollessa riittävä tulee jättää kaivukatkoja. Kaivettaessa ojia mineraalimaahan saakka tulee ojien luiskat tehdä riittävän loiviksi, esimerkiksi turpeen alaiseen silttikerrokseen kaivettaessa tulee ojaluiskan kaltevuuden olla 1:2. Hakemuksessa esitetty pintavalutuskentälle menevien vesien tasaisempaan jakautumiseen ja pidempään viipymään pyrkivä vesienkäsittelyrakenteiden parantaminen on hyvä ratkaisu. ELY-keskuksen tietoon ei ole tullut toiminnasta yhtään valitusta koskien melua taikka pölyä. Tuotannossa syntyvä melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 db eikä klo 22 07 välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asutukseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db. ELY-keskuksen 25.9.2012 pitämällä määräaikaistarkastuksella ei polttoaineiden ja jätteiden käsittelyn osalta ollut huomautettavaa. Mikäli tuotannossa käytettävien polttoaineiden jakelupisteiden paikkoja muutetaan, taikka siirretään, tulee sijoittamisessa huomioida, ettei mahdollisessa häiriötilanteessa niistä pääse valumaan polttonesteitä vesistöön (ojiin). Lisäksi polttonestesäiliöiden tulee olla lukittavia ja laponestolaitteella varustettuja sekä suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia. Vastaavasti tuotannossa syntyvien jätteiden osalta tulee varmistaa, että niiden säilytyspaikka on tiivis ja sellainen, ettei niitä
8 (17) pääse kulkeutumaan ympäristöön. Tuotannossa syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Vesistötarkkailun osalta ELY-keskus katsoo, että jos vesienkäsittely pintavalutuskentällä muuttuu ympärivuotiseksi, tulee pintavalutuskentän toimintaa ja puhdistustehoa tarkkailla ympärivuotisesti vähintään kahtena vuotena lupajaksolla Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman kuormitustarkkailun mukaisesti. ELY-keskus katsoo, että virtavesitarkkailu voidaan tehdä kuten aiemminkin Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman virtavesitarkkailun mukaisesti eli osana Iisalmen reitin virtavesitarkkailua. ELY-keskus esittää, että luvan haltija määrätään laatimaan tuotantoalueelle ns. omavalvontasuunnitelma, missä esitetään toimenpiteet, joilla hakija itse seuraa toimintaansa ja sen ympäristövaikutuksia. Suunnitelman tulee sisältää mm. kuvaus siitä, miten alueen toimijat koulutetaan ympäristönsuojelutehtäviin ja ympäristövaikutusten seurantaan, tuottajan tekemä vesiensuojelurakenteiden (sarkaojarakenteet, laskeutusallas, pintavalutuskenttä, pumppaamo, mittapato) toiminnan seuranta ja korjaustoimenpiteet, tuottajan tekemä melun ja pölyn seuranta (esim. tuulipussi), tuottajan toimenpiteet ojaston (sarkaojat, kokoojaojat, laskuojat, eristysojat) kunnon seurannassa ja kunnostamisessa, tuottajan tekemä jätehuollon ja polttonesteiden varastoinnin seuranta sekä tuotantokoneiden kunnon ja ympäristönsuojeluvarustuksen seuranta. Omavalvontasuunnitelma tulee esittää ELY-keskukselle. Luvan saajan tulee esittää valvontaviranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä raportti omavalvonnan toteuttamisesta. 2) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on todennut, ettei lupahakemuksessa ole esitetty millään tavalla Heinäsuon turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Kotvakkojoessa elää maakunnallisesti arvokas ja luonnossa lisääntyvä taimenkanta, jota on viime vuosina tuettu velvoiteistutuksin. Virtakutuisten lohikalojen elinmahdollisuuksia kaventaa maankäyttöön liittyvän hajakuormituksen lisäämä kiintoaines, jonka haitat muodostuvat erityisesti ylivirtaamakausina. Vaikka jokeen kohdistuu muutakin hajakuormitusta, pitää turvetuotannon osalta huomioida toiminnan pitkäaikaisvaikutukset vuosikuormitustasosta huolimatta. Jatkuvasti pohjaan kertyvä kiintoaines lähtee ajoittain liikkeelle tulva-aikoina aiheuttaen pitkäaikaista haittaa. Kalatalousviranomaisen mukaan ympärivuotisen pintavalutuskentän käyttöönotto on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista. Kalanistutusvelvoite tulee säilyttää nykyisenlaisena, mikäli toiminta jatkuu jokseenkin entisenlaisena. 3) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausunut, että toiminnalle nykyisessä ympäristöluvassa asetetut lupamääräykset vesiensuojelurakenteiden käytöstä, tarkkailusta ja kunnossapidosta on pidettävä voimassa. Aiemmasta poiketen pintavalutuskenttä on tarpeen ottaa vesiensuojelusyistä ympärivuotiseen käyttöön. Tästä on annettava tarvittavat uudet määräykset tarkistamispäätöksessä. Myös hakijan esittämät pintavalutuskentän toiminnan tehostamistyöt on tarpeen tehdä, koska pintavalutuskenttä ei ole toiminut suunnitellulla tavalla mm. fosforin osalta. Muutostyöt on tarpeen tehdä viipymättä eli hakijan esityksen mukaan talvella 2012 2013.
Hakijan vastine MERKINTÄ 9 (17) Pintavalutuskentälle tulee asettaa puhdistustehon raja-arvot. Ympäristölautakunta on esittänyt, että raja-arvojen tulisi olla vähintään seuraavat: kiintoaineen osalta 50 %, kokonaisfosforin osalta 50 % ja kokonaistypen osalta 20 %. Pintavalutuskentän puhdistustehot on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna. Puhdistusteho tulee laskea virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset myös sen varalle, jos puhdistustehoa koskevia vaatimuksia ei saavuteta. Ympäristölautakunta on lisäksi korostanut, että luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistusvaatimus. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pintavalutuskentän tarkkailusta. Hakemuksessa esitettyä Heinäsuon tarkkailuohjelmaa on myös tältä osin tarkennettava ja tarkkailuohjelma hyväksytettävä ELY-keskuksella. Vesistö- ja päästötarkkailua on tarpeen tehdä osallistumalla Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelmaan sekä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Päästötarkkailun osalta myös lupamääräyksen 16 määräämät näytemäärät ja analyysit on pidettävä voimassa vuoden 2013 jälkeen vähintään saman laajuisena. Nykyisessä ympäristöluvassa kaivutöitä, auma-alueita, pölypäästöjä, melua, polttoaineiden ja -öljyjen käyttöä, jätteitä, häiriö- ja poikkeustilanteita sekä käyttötarkkailua koskevat määräykset on pidettävä voimassa. Uudessa luvassa on annettava tarpeelliset uudistetut määräykset alueiden jälkihoitoa varten. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava myös Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Vieremän kunnanhallitus on ilmoittanut, että se yhtyy Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asiassa antamaan lausuntoon. Hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa lausunnoissa esitetyn johdosta. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 117/06/2 perusteena olleet asiakirjat.
10 (17) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto tarkistaa Heinäsuon turvetuotantoalueen Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.12.2006 antaman toistaiseksi voimassa olevan lupapäätöksen nro 117/06/2 ympäristölupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala on 120,6 ha. Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan tuotantosuunnitelmakartan (MK 1:5 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Heinäpuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen Turvetuotantosuunnitelma (MK 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja hakemuksen täydennyksestä ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän on oltava käytössä ympärivuotisesti vuoden 2014 tuotantokauden alusta lähtien. Pintavalutuskentän toimivuuden parantamiseksi hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ja tarvittavat muutokset ympärivuotisen toiminnan mahdollistamiseksi on tehtävä sitä ennen. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vuosikeskiarvona vuodesta 2015 alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna te-
11 (17) hovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Pintavalutuskentän parantamistöiden ja ympärivuotisen toiminnan tarvitsemien muutostöiden valmistumisesta on ilmoitettava ennen niiden käyttöönottoa ELY-keskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Alueella on oltava Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymä asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava tuulimittari. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on käsiteltävä turvetuotannossa syntyvät kaivannaisjätteet (kannot, kivet ja vesienkäsittelyssä poistettava liete) asianmukaisesti. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle viimeistään 31.12.2013. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava siten, että ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot alueen ympäristöstä, kaivannaisjätteestä, kaivannaisjätteen hyödyntämisestä, kaivannaisjätteen jätealueista, vaikutuksista ympäristöön, toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
12 (17) Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Heinäsuon käyttö- ja vesistötarkkailu on toteutettava Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi päästötarkkailu ja pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteen 3 mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä kolmen vuoden välein sähkökoekalastuksin vuodesta 2014 alkaen samoilta kohteilta kuin vuonna 2008. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainittujen viranomaisten lisäksi Vieremän kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Luvan saajan on laadittava Heinäsuon tuotantoalueelle toiminnan ja sen ympäristövaikutusten omavalvontasuunnitelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Luvan saajan tulee esittää ELY-keskukselle raportti omavalvonnan toteuttamisesta muun vuosiraportoinnin yhteydessä.
13 (17) Kalatalousvelvoitevelvoite 13. Luvan saajan on istutettava joka toinen vuosi Kotvakkojoen koskialueille Heinäpuron liittymäkohdan alapuolelle 800 keskimäärin vähintään 10 cm:n pituisia yksivuotiaita Vuoksen vesistön kantaa olevia järvitaimenen poikasia. Istukkaiden lajia, kokoa ja kappalemäärää voidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla vaihtaa tai muuttaa muuksi kalanhoitotoimeksi siten, ettei kalaston hoitotulos huonone. Velvoitetta muutettaessa on kuultava hankkeen vaikutusalueen osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia. Istutuksista on ilmoitettava edellä mainituille. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
14 (17) Luvan saajan on viimeistään 31.12.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon vesienkäsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.12.2006 antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Heinäsuon alapuolisista vesistöistä Murennusjoen ekologinen tila on vesienhoidon suunnittelun vesimuodostumien tilan arvioinnissa luokiteltu tyydyttäväksi perustuen suppeaan pohjaeläin- ja piileväseuranta-aineistoon ja Iso-Ii järven tila on luokiteltu hyväksi. Heinäsuon turvetuotannon jatkaminen ei vaaranna alapuolisen vesistön tilan säilymistä vähintään nykyisellään. Lupamääräyksien mukainen vesienkäsittelyn tehostaminen ja pintavalutuksen muuttaminen ympärivuotiseksi vähentää Heinäsuon turvetuotannon vesistökuormitusta. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla.
15 (17) Vesienkäsittelyn tehostaminen muuttamalla pintavalutus ympärivuotiseksi ja puhdistustehovaatimusten asettaminen ovat tarpeen, kun otetaan huomioon tavoitteet purkuvesistön tilan parantamisesta ja Kotvakkojoen luontaisesti lisääntyvien lohikalojen (harjus ja taimen) elinolosuhteiden säilyttämisestä. Päästöt ilmaan ja melu Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä eikä toiminnan pöly- tai meluvaikutuksista ole tullut ilmoituksia valvontaviranomaisille. Siksi pöly- ja meluvaikutusten rajoittamiseksi riittävät edelleen yleisluoteiset määräykset. Varastointi ja jätteet Hakemukseen ei oltu liitetty ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaista, myös turvetuotannolta edellytettävää kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Sen vuoksi lupamääräyksessä 8 luvan haltija on velvoitettu laatimaan kyseinen suunnitelma. Tarkkailut Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen ja päästötarkkailun tehostaminen ovat tarpeen lupamääräyksen 12 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei riittävästi pystytä selvittämään tuotantoalueen päästöjä. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Kalatalousvelvoite ja -tarkkailu Kalatalousvelvoite säilytetään aikaisemman lupakauden suuruisena istutusvelvoitteena, koska päästöissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Kalataloustarkkailua on jatkettava vuonna 2008 aloitetun tarkkailun mukaisesti. Tarkkailulla voidaan selvittää vaikutusalueen arvokalakantojen tila. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen esitys melurajojen asettamisesta on hylätty, koska asutuksen etäisyys huomioon ottaen yleisluonteiset melun rajoittamismääräykset riittävät. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin.
16 (17) LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 5 940 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 11 880 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Heinäsuon Turve Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vieremän kunta Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon ELY-keskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vieremän kunnan virallisella ilmoitustaululla.
17 (17) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Päästötarkkailusuunnitelma Antti Ylitalo Kati Manu Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Asian on esitellyt ympäristölakimies Kati Manu.
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.9.2013. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 029 501 6800 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 HEINÄSUON PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Päästötarkkailua on tehtävä vuosittain koko lupakauden ajan. Mikäli pintavalutuskentän puhdistustehossa saavutetaan asetetut puhdistustehotavoitteet kolmena peräkkäisenä vuotena, voidaan tarkkailun toteutusta harventaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti tai vähintään jokaisen näytteenottokerran yhteydessä. Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4. 31.10. kahden viikon välein ja 1.11. 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4. 15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5. 15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe väri Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph Fe väri Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset ja raportti on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.