Kuinka. Tam' on juttu juomareista, Koottu KohmclowäcstH. Wiisahanki' wietteleepi! Päämiehen. Rehellisen renkinnehen, Huonommanki huonemmiehen,

Samankaltaiset tiedostot
Täm' on. Juttu Juomarista, Koottu Kohmelowäestä. Glias TuormiemsltH. Wiipnrissa, A. Cedeiwallcr poikineen, Neljäs Ilöspano.

Leikillisiä. Runon Päitä. Jak. Juteini. Viipurissa. Cederwallerin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna 1844.

N:o 5. Wakaisia. Warsyn Päitä. Jak. Juteinilda. Wiipurissa. Cederwallerin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, lvuonna

Jak. Juteinin. Hupauksia. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, wuonna 1844.

VuM7M3, LloMsg jz Kumpp. XUst2NNUl^k!l2

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896.

N:o 7. Kaksi. Wakaista Runoa. Jak. Juteini. Wiip urissa. Cederwallerin Lesken ja Pojan Kirja painosta, wuonna 1844.

Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.

Minna Canth - Anna Liisa

N:o 6. Leikillisiä. Wärsyn Päitä. Jak. Juteinilda. Viipurissa. Nederwallertn Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna 1844*

Sydämen Sulatuksia. Ihmiselle. Jak. Juteini. Cederwallerin Lesken ja Pojan Knja-painosta? wuonna W iip ur is sa.

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Psalmin kertosäkeitä

N:o 8. Kaksi. Leikillistä Runoa. Jak. Juteini. Wiipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja painosta, wuonna 1844.

N:o 21. Markkinat. Jak. Juteini. Cedenvallerin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna tullen, mennen tiedä ties, Vstain, myyden ole mies>

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Ristiäiset. Lapsen kaste

Rakkauden. Lakikirja. Claes Joh. Ljungström. Kirjoitti. (S n o m e n n o s). T»mpci'ccl!n, Kmil $agel6crg'in j.i Kuiuv. tlr]ayainosfa, 1876 > \ \

N:o 4. Juteinin. Pieniä. Piirroksia. Wiip urissa. Cederwallerin Lesken ja Pojan Kirja- painosta, wuonna 1844.

Majakka-ilta

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Maawlljetys-Seuran. WllplMssa. Asetukset. Viipurissa, I. Ctberwall«r p«ikin«en

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Reetta Minkkinen

SUOMALAISIA MIETELAUSEITA

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.


3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

Seka- Sanomia, Joita on kokoillut. Jak. Juteini. Cederwalterin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna Wiipurissa.

MRttm isi ZU WiKZI, Hinta 5 penniä. P. K, Tampereella, Toimitti ja kustansi. G, E, Icmi-smi Kmnpp, kirjapain»z>n 1884,

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

Kouluun lähtevien siunaaminen

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla Yhteislaulut

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

LIITTEET TROPAREJA JA KONTAKKEJA. Työhön ryhdyttäessä Sairaan puolesta Matkalle lähtevien puolesta Kaikenlaisissa anomuksissa Kiitospalveluksessa

Sergei Radonezilainen -keppinukke


Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

JOULUISET LAULUPÄHKINÄT. Kysymykset ja vastaukset

Kleopas, muukalainen me toivoimme

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

Paritreenejä. Lausetyypit

Pieniä Runoja. Jak. Juteinin. Kirjoista. ertermaaorln Lesken japojan Äfrja- >ainobtfl, Viipurissa. muonita 1844.

Tästä se alkoi Tiinan talli BLACK EDITION - tum0r Tiina

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

VERTAUS LAUPIAASTA SAMARIALAISESTA

lwulumestnrl pojat. jn pnnnnfmri^et

Hyviä ja huonoja kuninkaita

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

Wasikkain teurastuksesta.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

N:o 14. Huwitus-Lauluja. Jak. Juteini. Vederwallcrin Lesken ja Pojan Kirja painosta, wuonna W iip ur is sa.

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

*gs*z^zass!> szs^im= ^!* &s= *&s= =4?'& Säännöt. JämsänEläi. nsuojelus-yhtiölle. $t)wåt&i>tåsf&, I 1)i»n8 t i) l än liri a» i!!

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Komea mutta tyhmä kuningas

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 1, aihe 6 Suunnittelu Suunnitella huonosti on sama kuin suunnittelisimme epäonnistuvamme

Jeremia, kyynelten mies

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

Julistus. Keisarillisen Majesteetin. Armollinen. kaupungin perustamisesta Jywäskylän Kappeliin Waasan Läänissä.

PAPERITTOMAT -Passiopolku

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Messussa saa istua koko ajan, halutessaan voi nousta seisomaan evankeliumin ja ylistysvirren aikana, ylistyksen eleenä.

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan?

Suomalaisten elämästä Siperiassa.

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Menninkäisen majatalo

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA JEESUS PARANTAJAMME

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

Gristuxen Kärsimisestä.

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

APOCRYPHA KING JAMES BIBLE 1611 RUKOUS ASARJA & kappale kolme juutalaisten. Rukous Asarja ja kolme juutalaisten laulu

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Ajatus. Muutama. Jak. Juteinin. Tutkinnon Aineista. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, toudund 1844.

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ

Transkriptio:

Tam' on juttu juomareista, Koottu KohmclowäcstH. Elias Tlwriniemelta. Runon ja Rauman Sepältä Pyhäjoen Wäjäsä ja Pvhäjarwen Seurakunnasa. Kuinka V kumnmlta näkyypi Kosta katson kansan päälle'. Ihmisiä ilman alla! Kuinka wiina wiekkahasti' Wiisahanki' wietteleepi! Wietteleepi wirkamiehen, Päämiehen Pahoin pettääpi päijyttääpi, papinki', Oikianki' opettajan, Tarkimmanki' talonpojan, Tarkanki' talon isännän! Emännänki' eryttääpi, Pahentaapi palkollisen, Rehellisen renkinnehen, Huonommanki huonemmiehen, Kehnommanki' kerjäläisen! Wiisahanki' Virkamiehen! Waikk' on taito tarkka hällä Wielä muita wiisahampi Dpisa ylös-otettu. Mut' kuin wiina wietteleepi, Caapi wiina wietellyri, Silloin mies on mieltä wailla,

Pois on toimi toisiallct. Kosta mies on mieltä mailla Silloinpa on mies mitätöin; Kaikki armokin katoopi, Kunniakin kukistuupi. Kuinka miina wietteleepr pettääpi papinki'! Pahoin Muttei sowi' se Olla' julma miinan Mia, Juosta' kansa' juomaritten.. Kuinka (se) kuitenkin sopiipt EM olla'opettaja Olla' päällä päihtyneellä, Dlla wattia wakainen. Wartiana walwowaisna Siinä Herran Siionisa? Kuinka (hän) saattaapi sanoal. Kuinka muille' muistutella' Wiinan suuria Kuin on itse kumpanina Mikoja Johdattaja juomareille'? Kuinka muita kuljettapi, Kuink' on eellä Jok' on itse eryrisä? Waan en saatakkacm Paljon puhua' papeille', Ojennella' opettaita; Pappi tietääpi paremmin Tietääpi oman tilansa'. sanoa' Kuinka wmm wietteleepi Tarkimmanki talonpojan, Jok' on julma miinan juoja. Joka juopi joka päiwä, Joka päiwä päihyxisä,

Ulwari Man Kuinka M' on ajaja! kuiwa kurkku! Eipä piisaa' pikari Mi jumpru juotawaxi,. Eikä kastu' kaulawarsi, Eikä kastu' kielen kanta Pikarista Zotta toisenkin pikkuisesta. paneepi, Juopi kohta kolmannenkin. Neljännen nenänsä' alle'; Wielä juopi wiienmnkin Kuuennenkin kurkkuhunsa', Sekä juopi seitsemännen, Kaherannen kaulahansa. Juopi toopin toisen kansa', Wielä kannun kaateleepi. Suu se syöpi suuret kassat, Menee kautta kaulawarren salonkin iso tawara. Juopi elonsa' esinnä, Juopi waimon waateetkin, Isänsä isot hopiat, Että waarin wanhan kassan. Kuinka M' on suuri suu! Kuinka sill on laaja leuka! Syöpi sonnin sorkkinensa', Syöpi lehmän lieminensä'; sen mahahan Hepo heinä häkkinensä'; Mahtuu sinne' suuri maakin, Mahtuu laiwa lastinensa'. Emännänkin exyttääpi! Kuinka se on ruma nähdä'

Sekä katsoa' kamala Waimon päälle' päihtynchen! Koti (sen) kolkolta näkyypi. Asunnotkin arwoselta; Siiwotoinn' on siihen wielä Seku muutoin lintstat kaikki. Halu (sen) haikia palaapi Wiinan luona wiipymähän; Kestelt ruan keittämisen Meneepi mielitekoonsa Kaapistansa' katsomahan; Ottaa sieltä oiwa ryypyn Kaapistansa' kallistaapi, Kaatuu kohta kammariinsa',' Kellariinsa' kellistyypi. Mitä tästä mies sanoopi Kuin on waimonsa' kumosa, Talon wanhin waipununna? Löytää lapsen laattialta, Joka itkeepi isosti Eikä äitin ääntä kuule. Ei saa' iltasta isäntä, Pere' piinaa pitääpi, Wäki nälkää näkeepi jääny'. karja katsomata', Kuin on keitto kesten Kesken Kantamata' karjan weetkin; Riihen mmi riitynynnä, Saunan uuni sammununna. Mies sitten pahoilla mielin Wiimmen wihta kainalosa Kylään käypi kylpemähän. Kuinka lwiina wietteleepi Parahanki' palkollisen,

Wackka mies on Muitten siimoin mieluinen seasa, Tasastenkin tanteretta. Waikk' on kaunis kaswcmnotta. Kaunis kaikkein seasa! Mut' kuin wiina wietteleepi. Saavi wiina wietellyri, Ntin on reikä renkillakin. Suu parka palkollisella, Johon palkkansa' paneepi. Ansionsa ammuntaapi, Jota ei tuki' tuhannet, Salpaa' sataset markat. Meneepi tnrw tukoxi, Wiela werka waattchetkin. Menee sillmgit sisälle'. Kulkee kuusi Markkasetkin, Tolpat toisensa' peräsä, Lootunsa lovetteleepi. Raukka rahansa paneepi Tuonne kylwääpi kylälle puotteleepi; Powestansa' Siellä wiepi wiekas weli, Warkaat warastelewat, ' Kuin mies kumosa makaapi Alla pöyän pyörryxisä, Alla penkin pchteleepi. Kehnommankin kerjäläisen, Wcukk' on huono horjuwainen Ettet saata' sauman kansa' Kontata' kylän wäliä. Käypi kohtm konttihinsa', Rukoillen, raukuillen,

Anelen ruan apua. Joutuu wiimmen wiinan luoxe'! Käypi kautta karwaitten; luopi wanhat waattehensa, luopi kehnot Lenkäsäkkin, Ainoankin atriansa, Iywä kouran kontistansa. Se (on) wielä M pahembi Että juowap juhla päiwät, Pyhä päiwät plnjyxisä. Silloin keoolla korttimiehet, Sillon parwi pauhaapi, Humalasa huuteleepi. Toijet torkknwat unesa, Toiset käyä' toikkaroiwat, Toiset kaatuu kartanolle' Seinuxslle' seljallensa'; fiirtelewät, Siat siellä Koirat korwia pesewät, Sika suuta siiwoapi. Menee päiwä päijyxisä Toinen päiwä tshmerosa Kohmeloja kolmas päiwä, WAä Mikkokin meneepi. Sitte wummein wiikon päästä Tuleepi konna kotia. Akka alkaavi sanoa',. Walitella' wcumo parka: puuta puikkoana' Ei oo' Eikä päätännä pärettä Eikä einettä wäellä. Hewosilt' on heinät kaikki, Heinät kaikki karjaltakin. Tuostakos tora tuleepi,

Tappelu tapahtuneepi. Weitten werisen wetääpi, Puukon hirwiän hiasta, Jolla akkaansa' ajaapi Perhettänsä' peljättääpi; Akan metsään ajaapi Pellolle' pere' wäkensä'; Kumu kuuluupi kylähän, Tomu toisehen talohon, Metsähän iso meteli. Juomari julma ajaja, Kiiwas konna kirkko tiellä, Gli akkain ajaapi, Miesten pääe' mielipuoli; Eikä huoli' huonommista, Eikä waro' waiwasia. Ajaa kurjan kuoliari, Waiwaftnkm wainajaxi, Kuin ei eestä ennättäne'. M aitäin ajaapi, M mättäihen meneepi; Hjaa kustsetkitt kumohon, Kaataa mämmikin mäeltä; Myötänsä' werajät wiepi Poijes portin Pielisetkin. Tuskasta tämä tuleepi Hepo hillimättömäxi Ettei aijat asettane' Eikä seinät seisottane'. Ajaapi rikki rekensä', Poikki aisansa' ajaapi, Ajaa waimon waiwaseri, Kumppaninsa' kuoliaari. Itsekkin isäntä jääpi.

, Kiinni ' Ei, Wältä' Tielle' tietämättömän; Wajonaisen watsan ransg, Aisat siipinä suvulla, Kuinl mies )cn wiiton miinapäish, Suittct suorana wenywät Monet päiwät päihyrisä, Juhdan juostesa kotihin. Kuhnia kouikuhuun wctääpi,, Wärkit tielle' tippuneet, Mies käypi köykkclöxi Sinne' jääny' silkki lakki Kowan kohmelon käsisä; Kinttahatkin kirwonnehet, Käypi, kieli käppyrähän; Wiina pottukin powesta; Suu ei tunne' suuruxia. Jääny' waiinon waatehelkin Suu sonnalta tuleepi, Reeki waate' waimoltatin. Hywä ruoka ruummenilta» Humalainen hullu wielä Joko laatcn laulamasta Kiimastuu kirkkomäellä, Lasten lauluni lopelle', Karjuu kirkon kartanolla, Koskei jarane' jutella' Wielä kiljuu kirkosakin, Eikä ylin ymmärrellä'. Huutaa Herran huonehesa. Jopa uni uumuttaapi, Täin' on wirka wiimmeisiä, silmiä Jok' on muutoin moitittawa Suuni sulkia' pitäisi', Kaikilta ylönkatottu. Waan en saata' waiti olla' Tähän wirkahan mctääpi Kuin juomat Jumalan wiljan, Viimaiset alamaiset. Syömät syntisten tawalla. Korkiatkin kuninkahat Eiwät Luojasta lukua Hymän woiman wuittanehet, Mä' kaikkiwaltiaasta, Hywän armon ansainnehet, Eikä estä' Esiwalta > Korkiasta kunniasta Eikä komat kurituxet, Istuiselta istuimelta Rangaisiuret raskahinunat. Poijes wiina wiettclecpi. Ei estä wihaset witsat, Ei (tähän) miestä mitalla panna' et jaxa jalkapuut, Waatm kautta waadittane' Waikk' on hirmu hirsipnusa, EM kylästä kysytä', Julma pölkky pööwelinki. 'Tahsta' tietä' tapoja. Jos nyt tahot tarkemmasta Saa ftn wiran wiratoinkin, Dsai' oikein elää, Kelpaa siihen kclwotoinkin Niin wiero' wiina esinnä Eikä hyljätä' hywänä'; Sekä kaarta karwahita. Kelpaa kesten kaswosetkin, Ole' miinalle wihanen, Pojatkin puliikäisct, Heitä' pois lihan hekuma, Nuoret waimot wanhat, kansa', s«ntiä sywiä, Siihen tygö tyttäretkin; Tee jo kclpaawa katumus Kelpaa pienet piikaisetkin. Armon aikana alota'! Täw' on wirka wielä sitten Wihanen Jumalan witsa Ettei ruoki' rucm kansa' Syöpi syntiset syämmet, Eikö myös emästä anna' Kadottaa katumattomat: Eikä laske' laukullensa', Wicpi piinahan panahan, Ei kanna' kalawatia, Huolen kansa' hclwettihin. Puhu' puuro kattilasta. Juoma järwestä pahasta Miestä piinalla pitääpi Tliodahan tulikiwinen. 1829, präntätty C. E7'Barckil! tylöiiä."' Oulusä