Suomen ympäristökeskus SYKE Lausunto 31.10.2018 SYKE-2018-J-184 Asia: VM057:00/2018 VM/2527/00.01.00.01/2017 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" Lausunnonantajan lausunto Kirjoittakaa luonnosta koskevat yleiset kommenttinne tähän: Suomen ympäristökeskus SYKE kiittää mahdollisuudesta kommentoida selontekoluonnosta. Tietopoliittinen selonteko on odotettu selvitys, joka käsittelee erittäin ajankohtaista aihetta. Eettisiin kysymyksiin kiinnitetään selonteossa varsin vähän huomiota, vaikka niiden huomiointi on ollut Tausta-kappaleen mukaan erityisen tarkastelun kohteena. EU:ssa (ja Suomessa) tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota mm. EU-tasoisten säädösten myötä (GDPR). EU:n ja Suomen tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa myös kansaiväliseen aiheeseen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon sekä toimintamallien sopimiseen. Globaalisti tulisi pyrkiä sellaisiin sopimuksiin ja yhteisesti sovittuihin käytäntöihin/pelisääntöihin, jotka eivät aseta esimerkiksi EU-maita omien säädösten suhteen eriarvoiseen asemaan EU-maiden ulkopuolisiin maihin/toimijoihin nähden. Selonteossa viitataan useisiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Ehdotetaan lisättäväksi lähdeluettelo. Selontekoa on työstänyt yli 200 henkilöä, mikä näkyy ajoittain tekstin epätasaisuutena. Selonteon lopullisen version luettavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Selonteon nykyversion kieli on paikka paikoin kankeaa, lauserakenteet hankalia, toistoa on paljon ja sen vuoksi teksti on paikoin vaikeasti ymmärrettävää. Kirjoittakaa kohtaa 1 koskevat kommenttinne tähän: Lausuntopalvelu.fi 1/5
Tekoäly käsitettä on kuvattu luvussa 1.2 Mitä on tekoäly? Tekoäly käsitteen avaamisessa on tärkeää erityisesti korostaa teknologian avoimuutta ja yhteisesti sovittuja yhteisiä (peli)sääntöjä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Käytettävien teknologioiden riittävä avoimuus mahdollistaa sovittujen pelisääntöjen avoimen ja oikeudenmukaisen validoinnin ja sertifikoinnin. Luvun viimeisessä kappaleessa todetaan Vaikka tekoäly vielä pitkään toimisi pääasiassa ihmisen ohjauksessa, rakennetaan tekoälyyn ja robotteihin usein ihmismäisen näköisiä ja tunteita herättäviä piirteitä, jotka vaikuttavat ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen. Tämä voi perustavalla tavalla muuttaa käsitystä ihmisyydestä, tietoisuudesta ja tunteista. Tavoite kuitenkin lienee, että tekoäly ja robotti toimivat aina ihmisen ohjauksessa ja valvonnassa? Viimeisen kappaleen muotoilu voisi olla allaesitetyn kaltainen. Vaikka tekoälyyn ja robotteihin rakennetaan usein ihmismäisen näköisiä ja tunteita herättäviä piirteitä jotka vaikuttavat ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen ja voivat perustavalla tavalla muuttaa käsitystä ihmisyydestä, tietoisuudesta ja tunteista, tulee tekoälyn ja robotin toimia aina pääasiasssa ihmisen ohjauksessa. Tekstissä käytetään sekä datatalous että tietotalous termiä. Myös tämä käsite olisi hyvä avata Mitä on tietopolitiikka? ja Mitä on tekoäly? -käsitteiden tapaan (Mitä on tietotalous?, Mitä on alustatalous?). Kirjoittakaa kohtaa 2 koskevat kommenttinne tähän: Suomella on mahdollisuus saavuttaa asema yhtenä kärkimaana tiedonhallinnan näkökulmasta, mutta samalla tulisi seurata aktiivisesti muuta maailmaa kehityksessä ja oppia muilta. Erityisesti kansainväliset ilmiöt ja niiden tuomiin haasteisiin vastaaminen on globaalisti yhteistä, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat tällä hetkellä. EU:ssa (ja Suomessa) tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota mm. EU-tasoisten säädösten myötä (GDPR). EU:n ja Suomen tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa myös kansainväliseen aiheeseen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon sekä toimintamallien sopimiseen. Globaalisti tulisi pyrkiä sellaisiin sopimuksiin ja yhteisesti sovittuihin käytäntöihin/pelisääntöihin, jotka eivät aseta esimerkiksi EU-maita omien säädösten suhteen eriarvoiseen asemaan EU-maiden ulkopuolisiin maihin/toimijoihin nähden. Toiseksi viimeisessä kappaleessa viitataan datan saatavuuteen ja sen keskeiseen rooliin tietotalouden toiminnalle. Lausuntopalvelu.fi 2/5
Samassa yhteydessä tulisi viitata saatavuuden lisäksi datan laatuun ja sen vähintäänkin yhtä keskeiseen asemaan tietotaloudelle ja tekoälyn täysimääräiselle, luotettavalle hyödyntämiselle. Kirjoittakaa kohtaa 3 koskevat kommenttinne tähän: Selonteossa korostetaan erityisesti julkisten tietovarantojen hyödyntämistä. Olennaista on myös turvata julkisen tiedon laadukas tuottaminen ja ylläpito, mikä sekin vaatii resursseja ja panostusta. KPMG:n selvityksen mukaan valtionhallinnossa näyttäisi jo olevan runsaasti tekoälyyn ja robotiikkaan liittyviä kehityshankkeita ja ideoita. Miten kunta- ja maakuntapuoli saadaan mukaan kehitykseen? Tähän tulisikin panostaa nyt valmisteilla olevan aluehallintouudistuksen yhteydessä. Suomessa toimivilla yrityksillä on hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan. Yhteydet tutkimukseen ja yritysten valmius muuttaa toimintatapojaan auttavat tekoälyratkaisujen nopeassa käyttöönotossa. Yritykset tulisi saada entistä enemmän mukaan tutkimuksen rahoittamiseen julkisen ja tiedeyhteisöjen rahoituksen rinnalle. Yhteisillä panostuksilla ja hankkeilla luotaisiin entistä laajempaa pohjaa uusille kaupallistettaville innovaatioille. Kirjoittakaa kohtaa 4.1 koskevat kommenttinne tähän: 4.1.1 Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet SYKE korostaa, että avoin tiede ja tieto on tärkeä asia ja sen edistäminen mahdollisimman laajasti on tärkeää, ottaen huomioon yksityisyyden suoja (tietosuoja) ja tietoturvallisuus. Yksilön mahdollisuus hallita häntä itseään koskevaa dataa ja päättää sen jakamisesta kuuluu jatkossa sekä julkisen että yksityisen toiminnan hyväksyttävyyden edellytyksiin. Aiheen ympärillä käytävän julkisen keskustelun myötä ihmiset ovat yhä tietoisempia häntä itseään koskevan tiedon määrästä ja oikeuksista päättää siitä missä ja miten itseään koskevaa tietoa käytetään ja jaetaan. Tietoisuuden edelleen kasvaessa on mahdollista, että itseään koskevan tiedon käyttökieltojen määrä kasvaa siinä määrin, että sillä voisi olla vaikutusta tiedosta jalostettavan palvelun/johtopäätösten lopputulokseen. Tietoon perustuvien esim. palveluiden suunnittelussa tulisi varmistaa/huomioida, että lähtötietoina käytetään riittävän kattavaa tietojoukkoa. Yleisesti, käytettävän tiedon (data) ja siitä jalostettavan lopputuotteen laadun varmistamiseksi tarvitaan varmuus siitä että lähtödata on ollut riittävän laadukasta ja sitä on käytetty riittävän laajasti laadukkaan, tarkoitukseen sopivan lopputuotteen aikaansaamiseksi. 4.1.3 Tietoperustasta huolehdittava Lausuntopalvelu.fi 3/5
Luvun 4.1.3 aluksi luetellaan väestöä, yrityksiä, rakennuksia, kiinteistöjä, teitä ja katuja koskevat perustie-tovarannot. Tulisi huomioida, että em. perustietovarantojen lisäksi julkishallinnon laadukkaat tiedot mm. ympäristöstä, liikenteestä, säästä ja ilmastosta ovat omalta osaltaan mahdollistaneet digitaalisten palvelujen kehittämisen, hyväksi arvioidun hallinnon ja yhteiskunnan toimivuuden. Luvussa 4.1.3 Tietoperustasta on huolehdittava, on useita epäselviä ilmaisuja. Alla olevan kappaleen uudelleen muotoilua tulee harkita. "Tietovastuut määritellään lainsäädännössä ja tietoa tuottavien tahojen itsesääntelyssä laajasti hyväksyttyjen eettisten periaatteiden pohjalta. Siten voidaan kehittää vastuullista tietokulttuuria, joka mahdollistaa myös teknologian ja tekoälyn eettisen ja tiedollisesti läpinäkyvän perustan. Myös kansainvälisiin standardeihin perustuvalla tiedonhallinnan kypsyystasomittauksella voidaan parantaa tietoperustaa." Kappaleen lopussa lueteltuihin linjauksiin ehdotetaan lisättäväksi tiedon tuotannon varmistamiseen liittyvä linjaus, esimerkiksi laajentamalla ensimmäistä linjausta kattamaan myös tiedontuotanto. Huolehditaan tietojen käytettävyydestä panostamalla tiedon tuotantoon, tiedon saatavuuteen, käyttöoikeuksien hallintaan, laatuun ja yhteentoimivuuteen. Kirjoittakaa kohtaa 4.2 koskevat kommenttinne tähän: Omadatan huomioiminen (yksilön oma mahdollisuus päättää mihin hänen tietojaan voidaan käyttää turvallisesti) on tärkeää. Tämä edellyttää myös, että yksilö saa tiedon omasta datastaan ja ymmärtää mihin hänen antamiaan tietoja käytetään tai voidaan käyttää. Selonteossa todetaan Tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen käytännön tilanteissa kohdataan perustavanlaatuisia eettisiä kysymyksiä. Yleispätevää ohjeistusta ei ole mahdollista kehittää, vaan eri tilanteisiin liittyvät eettiset kysymykset on ratkaistava erikseen. Itsesääntelyn kehittäminen tiedon käytön eettiset kysymykset huomioivaksi tuo Suomelle kilpailuetua. Tähän asti tekniikan kehityksessä on kuitenkin edetty teknologia edellä ja usein eettisyys on tullut esille vasta, kun teknologian soveltamisessa on havaittu eettisiä ongelmia. Hyvä tavoite, mutta käytännössä Suomen mahdollisuus nousta kansainvälisesti maailman parhaaksi tekoälyn soveltajaksi on haasteellista. Kuitenkin, tekoälyn eettisen sääntelyn teoriapohjan luominen ja teknologiset menetelmät, voisivat hyvin olla osa-alueita, jossa Suomi voisi toimia edelläkävijänä. Liikkeelle voitaisiin lähteä perustamalla sopiva professuuri (/professuureja) suomalaisiin yliopistoihin. Tekoälyn päätöksentekoon tulisi tuoda myös mm. ympäristö- ja ilmastotekijöitä ja niiden vaikutusten arviointia. (Katso myös selonteon luku 4.3, jossa todetaan, että yhteiskunnalla on vastuu lisätä koulutusta ja kansalaisvalistusta siten, että osaamisella ja tekoälylukutaidolla voidaan vastata tekoälytekniikan kehittämiseen, soveltamiseen ja käyttöönottoon.) Lausuntopalvelu.fi 4/5
SYKE ehdottaa linjauksiin lisättäväksi tekoälyn eettisen sääntelyn tutkimukseen liittyvän tutkimuksen lisäämistä. Kirjoittakaa kohtaa 4.3 koskevat kommenttinne tähän: Ihmisen ja koneen vuorovaikutus luku sisältää epäselviä ilmaisuja. Luvun uudelleen kirjoittamista tulisi harkita. Esimerkiksi seuraavan kappaleen tarkoitus jää epäselväksi: "Monissa tapauksissa tekoälyn ja tiedon suojaamisen menetelmät eivät kuitenkaan ole läpinäkyviä, ja valtiotkin harjoittavat epäsuorasti kaupallista protektionismia kansallisten toimijoiden hyväksi. Suomen tietoturvallisuuden yrityskenttä toimii kuitenkin pääsääntöisesti läpinäkyvä tuote ja avoimen kilpailun periaattein." Luvun lopussa listattujen linjausten muotoilua tulisi harkita kirjoitettavan luettavampaan ja ymmärrttävämpään muotoon. Kirjoittakaa kohtaa 4.4 koskevat kommenttinne tähän: Oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä tulisi mahdollisimman paljon hyödyntää erilaisia alustaoja ja sovelluksia, joilla mahdollisimman helposti voidaan osaamista edistää eri ikäryhmien, elämäntilanteiden tai esim. maahanmuuton tilanteissa. Esimerkkinä netissä suoritettavat luotettavat testit ja kokeet, joista saa todistuksen. Kirjastojen roolin vahvistaminen omaehtoisen oppimisen ympäristönä sekä tiedon hankinnan ja luovan käytön edistäjänä on kannatettavaa. Kirjoittakaa kohtaa 4.5 koskevat kommenttinne tähän: Ei lausuttavaa. Santala Jukka Suomen ympäristökeskus SYKE - Jukka Santala, johtaja, tietokeskus Lausuntopalvelu.fi 5/5