Perjantai, 14. toukokuuta 1999 Erik Stenrothin jälkeläisten sukulehti Hinta 40 mk Numero 4 SUKUKOKOUS TULEE Ennakkoilmoittautumiset palautettava 31. elokuuta mennessä Vänrikki Erik Stenrothin (1688-1766) jälkeläisten suuri sukujuhla lähestyy hitaasti, mutta varmasti. Tasan vuoden kuluttua odotus on kuumimmillaan. Tapaamme 10. kesäkuuta 2000 Helsingin Suomenlinnassa Mäntyhrujun sukukokouksessa 1996 valittu sukutoimikunta päätti kokouksessaan 24. huhtikuuta Hyvinkäällä tulevan sukukokouksen päälinjoista. Ohjelma alkaa kello 11 ja päättyykello 18.30. Tukikohtana toimii koko päivän tiiliholvinen Tenalji von F ersenin sali, joka varattiin käyttöömme jo viime vuonna Tarkemmat suunnitelmatvalmistelee sukukokoustyöryhmä Sukututkimuksen kautta tiedämme, että Erik Stenrothin jälkeläisten määrä nousee useisiin tuhansiin henkilöihin. Monet eivät edes aavista kuuluvansa sukuumme. Sanakuitenkinleviääja uusia yhteyksiä solmitaan. Sukukokouksen suosio on toistaiseksi hämärän peitossa ja arvailujen varassa. Sen vuoksi tarvitsemme ennakkoilmoittautumisia Toimikunta päätti, että ennakkoilmoittautmninen ei ole vielä sitova Sen kautta haetaan yleistä kiinnostusta Sukutoimikunta kokoontui huhtikuussa Hyvinkäällä: eturivissä Kari Salmenkivi (vas.), Elina Kiuru, Eija Salmenkivi ja Eija Stenroth takarivissä puheenjohtaja Yrjö Sariola, sihteeri Timo Siukonen, Seija Tikkanen ja Markku Stenroth Jos arvelet, että voisit osallistua kokoukseen, ilmoita meille. Kerro, montako henkeä perheestäsi mahdollisesti tulee. Mitoitamme ennakkojärjestelyt tulosten mukaan. Tietosi on tärkeä Palauta lomake elokuun loppuun mennessä, mieluiten heti, ettei pääse unohtumaan. Sitovat tiedot kerätään keväällä 2000.
2 Olemme liikkeellä USKO TAI ÄLÄ! Jotakinjännittävää on tapahtunut Stenrothien sukutoiminnassa. Muistatko Mäntyharjun sukukokouksen 1996? Sinne oli kutsuttu kaikkia vänrikki Erik Stenrothin jälkeläisiä. 000 OSANOTTAJIENPÄÄJOUKKO tuli Laukaan kirkkoherran Osvald Stenrothin sukuhaarasta, koska siellä sukutunnetta ja -perintöä oli vaalittu vahvasti pitkään. Oli myös ymmärrettävää, että laajennettu kutsu tavoitti lähinnä Osvaldin sisarusten jälkeläisiä. Mäntyharjulla liikehtikin näkyvästi Sigridin lasten von Bell -haara. Mutta muitakin tuli, ja juuri heidän ansiotaan on Suomenlinnan sukukopkouksen järjestelyissä on aistittavissajännitystä ja innostusta. 000 TUNNEN TAPAUKSIA, joissa unhohduksiin jääneet serkut ovat löytäneet toisensa. Siinä on vuodatettu ilon kyyneleitä. Uusia yhteyksiä on luotu merten yli. Melkein naapurukset ovat saaneet tietää olevansa sukulaisia keskenään. Kivenjuurien artikkelissa ruotsalainen Ewa Linde-Olsson kirjoittaa, miten hän kiinnostuijuuristaan yhden vanhan valokuvan kautta. Hänessä ja esiäidissä, Wilhelrniina Sttenrothissa, oli samoja kasvojenpiirteitä. Samanlaisen ahaa-elärnyksen koin itsekin, kun katselin Edvard Stenrothin tyttärien Vivin ja Karinin lasten kuvia: samoihin kapeisiin kasvoihin ja upeaan konkonenään olin törmännyt Osvaldin sisaruksissa. 000 ERIK STENROTHIN lapsistaneljäjatkoi sukua. Parhaiten tunnemme hänen poikiensa kirkkoherra Henrikin ja luutnantti Nilsin sukuhaarat Tyttärien Margarethan (naimisissa Roschier)jälkeläisiä on joiltakin osin kyetty jäljittämään nykypäiviin asti. Esimerkiksi akateemikko Georg Henrikvon Wright on Margarethan tyttären pojan tyttären pojan pojan poika. Saaran sukuhaaran (nairnisissamasalin) tiedot päättyvät 1800-luvulle. Nilsinjälkeläiset ovat tarttuneet hankkeisiin tarmokkaasti. Suvunjäsenet ovatjuurtuneet vahvasti Nivalan seudulle. Sieltä lienee tulossa Suomenlinnaan vankka lähetystö. 000 LIIKKEELLE LÄHDÖN onnistumiseksi sukutoimikunta nimesi neljä asiamiestä. Tehtäviin valittiin Nivalassa Liisa Kivijuuri ja Veikko Palola sekä Ruotsin Kungsörissä Ewa Linde-Olsson ja Lars-Håkan Persson. Suomenlinnaan j älj estetään koko lauantain kestävä juhla, jossa pääpaino on sukulaisten tapaamisessa. Sen lisäksi on perinteistä kulttuuriohjelmaa ja päätteeksi kokous, jossa päätetään, järjestäydyrnrnekö sukuyhdistykseksi. TIMO SIUKONEN Vastaava toimittaja: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Parikkiyhteys: Titno Siukonen Vanhansillantie 6, 41660 Totvåkka 0 14--871598 ja 0400-20 1480 timo.siukonen@sci.fi Stenrothin sukutoimikunta + Merita 104535-146963 Sukutoimikunta: Puheenjohtaja: Yrjö Sariola, Vapaudenkatu 20 B 22, 40100 Jyväskylä, puh. 014-212 195. Jäsenet: Elina Kiuru, Tuomaankatu 25, 05830 Hyvinkää, puh. 019-453 416 (SK). Eija Salmenkivi, Talvikkirinne 9 C 30, 01300 Vantaa, eija.salmenkivi@vantaa.fi, puh. 09-871 1383 (SY). Kari Salmenkivi, Kauppalantie 11 A, 02700 Kauniainen, puh. 09-505 3169 (ST). Timo Siukonen, sihteeri, Vanhansillantie 6, 41660 Toivakka, timo.siukonen@sci.fi, puh. 014-871 598, 0400-201480 (ST). Markku Stenroth, Kallenkaare 21, 14200 Turenki, puh. 03-687 8608 ja 03-687 2511 (ST). Seija Tikkanen, Porintie 2 a 4, 00350 Helsinki, teuvo.tikkanen@kolumbus.fi, puh. 09-565 1988, fax 09-561 35990 (SK). 'I)'öryhmien jäsenet: Ilmovon Bell, Kinnarinkuja 4, 00370 Helsinki, puh. 09-551 655 (SY). Olavi von Bell, Tommolankatu 14-16, 18130 Heinola, puh. 03-7153384(ST). Olla Holmström, Silfverhjelmsvägen 1, 10360 Svartå, puh. 019-348266 (SK). Heli Laurikainen, Lumikkotie 27,45150 Kouvola, puh. 05-3116 888 (SK). Hilkka Martinsen, Rullak:atu 2 A, 15900 Lahti, puh. 03-7830845 (SK). Reijo Niemi, Kevätmäentie 1, 20780 Kaarina, puh. 02-2434 477 (ST). Kaarlo Salmenkivi, Alho, 52700 Mäntyharju, 013-685 147 (SK). Aarne Sariola, Myhkyrinkatu 5 as 14, 70100 Kuopio, puh. 017-2616 538 (SY). Eija Stenroth, Kallenkaare 21, 14200 Turenki, puh. 03-687 8608 (ST). SY=sukuyhdistystyöryhmä, SK =sukukokoustyöryhmä, ST=sukututkimustyöryhmä Asiamiehet SUOMI Liisa Kivijuuri, Ruojantie 3, 85500 Nivala, puh. 08-443475. Veikko Palola, Maliskyläntie 3, 85500 Nivala, puh. 08-440253. RUOTSI (Våra ombud i Sverige) Ewa Linde-Olsson ja Lars-Håkan Persson, Siktvägen 19, 73632 Kungsör, hak:lars@algonet.se, http:// www.algonet.se/-hak:lars/, te!. int+46-227 12866 (h), int+46-70 551 3470 (m).
Sukukirjan nimeksi tulee Stenrothien keskeneräinen 3 Stenrothien sukukirjaa on suunniteltu kiihtyvällä vauhdilla. Ensin siitä oli noin viisi vuotta sitten unelma. Vähitellen unelmasta kasvoi toive ja siitä edelleen suunnitelma. Ensimmäinen suunnitelmakin on jo joutanut romukoppaan. Muistatteko puheita Stenrothien Kuka on kukin -kirjasta? Sukutoimikunta hyväksyi huhtikuussa Hyvinkäällä kaksivaiheisen esityksen, jonka mukaan Suomenlinnan sukukokoukseen mennessäjulkaistaan mahdollisimman halpa, mutta käyttökelpoinen hakuteos kaikista tiedossa olevista vänrikki Erik Stenrothinjälkeläisistäja heidän puolisoistaan. Suku levisi nopeasti ympäri maata Stenrothin suvun kantaisän vänrikki Erik Stenrothin syntyvaiheet ovat tuntemattomat. Emme tiedä, missä hän syntyi ja milloin, ketkä olivat hänen vanhempiaan. Siitä lähtien, kun hän kirjoittautui vapaaehtoisena Ruotsi Suomen armeijaan 1709 Uudenmaan ratsuväkirykmentissä, hänen elämänvaiheet ovat melko hyvin selvitettävissä. Ammattiuransa hän loi Hämeen läänin j alkaväkirykmentissä Erik Stenroth vietti sotilaana hyvin liikkuvaa elämää ja meni naimisiin vasta yli 3Dvuotiaana Kaarle XII :n tuhoisan Norjan sotaretken jälkeen. Perhe asui Savossa RautalammillajaLeppävirralla, Keski-Suomen Laukaassaja Saarijärvellä sekä Hämeen Hollolassa. Stenrothin suvun alkuvaiheet näyttävät perhelauluihin vietyinä seuraavalta: Taulu 1 1. Erik Stenroth. Syntynyt 1688. Kuollut 22.9.1766 Leppävirta. Vänrikki. -Puoliso Kristiina Krook. Syntynyt 26.12.1708 Saarijärvi. Kuollut 25.6.1788 Jämsä. II. Lapsia: Margaretha Katarina. Syntynyt 21.1.1724 Saarijärvi. Kuollut 9.3.1804 Saarijärvi. Taulu 2. Johan Henrik. Syntynyt 1.11.1725 Rauta Iampi. Kuollut 1.8.1726 Rautalampi. Erik. Syntynyt 26.10.1726 Rauta Iampi. Henrik Reinhold. Syntynyt 16.9.1727 Rautalampi. Kuollut 17.7.177411omantsi. Taulu 3. Erik. Syntynyt 26.10.1729 Rauta Iampi. Sara Juliana. Syntynyt 3.2.1732 Rautalampi. Kuollut 1 0.4.1831 Pielavesi. Taulu 4. Nils. Syntynyt 14.8.1734 Hollola. Kuollut 4.2.1799 Jämsä.Taulu 5. Taulu 2. II. Margaretha Katarina Stenroth (isä Erik, taulu 1 ). Syntynyt 21.1.1724 Saarijärvi. Kuollut 9.3.1804 Saarijärvi. -Puoliso Johan Valentin Roschier. Syntynyt 15.5.1722 Paimio. Kuollut 22.6.1794 Jämsä. Katselmuski~uri. 111. Lapsia: Erik Johan. Syntynyt 24.7.1745 Laukaa, Harha-la. Kuollut 20.12.1825 Saarijärvi. Kirkkoherra. Kristiina Juliana. Syntynyt 2.4.1747 Laukaa. Kuollut sokeana 4.1.1758 Jämsä. Regina. Syntynyt 28.11.1749 Laukaa. Kuollut 1768. Anna Katariina. Syntynyt 4.6.1752 Jämsä. Kuollut 25.5.1809 Pieksämäki. Karl. Syntynyt 1.1.1755 Jämsä. Kuollut 2.12.1841 Hirvensalmi. Vänrikki. Fredrik~- Syntynyt 25.3.1757 Jämsä. Kuollut 21.9.1801 Mikkeli. Sotakamreeri. Vilhelm. Syntynyt 13.8.1759 Jämsä. Kuollut 8.4.1809 Pieksämäki. Nimismies. Johan. Syntynyt 28.3.1762 Jämsä. Kuollut 21.9.1836 Rantasalmi. Kersantti. Anders Roschier. Syntynyt 21.12.1765 Jämsä. Kersantti. Taulu 3. II. Henrik Reinhold Stenroth (isä Erik, taulu 1). Syntynyt 16.9.1727 Rautalampi. Kuollut 17.7.177411omantsi. Kirkkoherra. -Puoliso 1 :o Gertrud Maria Poppius. Syntynyt 3.4.1729 Juva. Kuollut 17.11.1762 Leppävirta. -Puoliso 2:o 12.12.1765 Leppävirta Katariina Loviisa Fahlström. Syntynyt 1.1.1747 Sorunda, Ruotsi. Kuollut 9.10.1826 Padasjoki. 111. Lapsia: 1. Anna Kristiina. Syntynyt 11.6.1756 Leppävirta. Kuollut 13.12.1801 Juva. 1. Aabraham. Syntynyt 8.6.1757 Leppävirta. Kuollut 3.2.1763 Leppävirta. 1. Erik Reinhold. Syntynyt 23.12.1758 Leppävirta. 1. Henrik. Syntynyt 17.12.1759 Leppävirta. Kuollut 23.12.1761 Leppävirta. 1. Erik. Syntynyt 9.2.1761 Leppävirta. 1. Nils. Syntynyt 29.5.1762 Leppävirta. Kuollut 2.6.1762 Leppävirta. 2. Ulrika Lovisa. Syntynyt 15.11.1766 Leppävirta. Kuollut 29.12.1839 Padasjoki. 2. Eeva Fredrika. Syntynyt 10.11.1769 Leppävirta. Kuollut 12.3.1822 Saarijärvi. 2. Peter Reinhold. Syntynyt 10.11.1769 Leppä-virta. Kuollut 19.10.1838 Rantasalmi. Majuri. 2. Henrik G..I.Wi!f. Syntynyt 7.4.1774 Ilomantsi. Alustavien tiedustelujen mukaan 150-200 -sivuinen kirja voisi maksaa 50-60 markkaaja siihen tulisi tiedot noin 6000 henkilöstä. tai niin useasta kuin tutkimuksen, etsimisen, nyrkkipostin ja viidakkorumpujen avulla on mahdollista saada. Jokainen sukulainen voi vaikuttaa kirjan tasoon. Täydellinen siitä ei voi tulla, ei lähellekään, koska liian monesta sukuhaarasta tiedot päättyvät 1800-luvun lopulle tai 1900- luvun alkuun. Keruutyö kestää kauan, mutta mitä useampi siihen osallistuu, senjoutuisammin aukot tulevat täyteen. Ehkä vaikeinta on levittää sanaa tyttärien kauttajatkuville sukuhaaroille. Harva heistä tietää kuuluvansa Erik Stenrothin jälkeläisiin. Harva tuntee omat esivanhempansa seitsemän tai kahdeksan sukupolven takaa. Kirjan tiedot päivitetään 31. joulukuuta 1999 tilanteen mukaan. Jos sukuun syntyy lapsi!. tammikuuta 2000 tai sen jälkeen, hänen tietonsajulkaistaan seuraavassa sukukirjassa. Sellainen voisi ilmestyä seuraavan tai sitä seuraavan sukukokouksen yhteydessä. Sen tieteelliset ja historialliset tavoitteet asetetaan selvästi korkeammalle kuin ensimmäiseen yritykseen. TIMO SIUKONEN Kuollut 3.10.1855 Turku. Kaupunginkasööri, kauppias. Taulu 4. II. Saara Juliana Stenroth (isä Erik, taulu 1 ). Syntynyt 3.2.1732 Rauta Iampi. Kuollut 10.4.1831 Pielavesi. -Puoliso 18.3.1755 Jämsä, Talviala Karl Johan Masalin. Syntynyt 23.6.1724 Jämsä. Kuollut 22.12.1773 Jämsä. Veronkatselmuski~uri. 111. Lapsia: Kristiina Juliana. Syntynyt 25.2.1756 Jämsä. Kuollut 5.5.1790 Viitasaari. Karl. Syntynyt27.10.1757 Jämsä. Kuollut 9.4.1822 Kullarbo, Ruotsi. Kruununvouti, nimismies. Anders Johan. Syntynyt 6.10.1759 Jämsä. Kuollut 6.2.1831 Saarijärvi. Kersantti. Anna Helena. Syntynyt 11.7.1761 Jämsä. Kuollut 1 0.11.1764 Jämsä. Maria Katariina. Syntynyt 16.3.1764 Jämsä, Taivia Ia. Kuollut 18.9.1843 Pielavesi. Bengt Erik. Syntynyt 8.1.1766 Jämsä. Kuollut 7.2.1822 Muhos. Kajaanin ja Oulun henkikirjoittaja, sotakamreeri. Henrik. Syntynyt 11.3.1768 Jämsä. Kuollut 30.9.1803 Padasjoki. Uudenmaan ja Hämeen läänin varamaanmittari. Gustav. Syntynyt 27.7.1770 Jämsä. Kuollut 22.12.1826 Tukholma. Kruununvouti, sotakollegion reviisori. Taulu 5. II. Nils Stenroth (isä Erik, taulu 1 ). Syntynyt 14.8.1734 Hollola. Kuollut 4.2.1799 Jämsä. Tilallinen, luutnantti.-puoliso 28.2.1775 Jämsä, Kähön Kurra Anna Sofia L'Eclair. Syntynyt 1738 Padasjoki. Kuollut 3.5.1801 Kivijärvi. 111. Lapsia: Robert Nils. Syntynyt 5.10.1775 Jämsä. Kuollut 1792 Jämsä. Anna Kristiina Syntynyt 11.12.1776 Jämsä. Kuollut 8.8.1857 Saarijärvi. Karl Erik. Syntynyt 5.2.1779 Jämsä, Hinkkala. Kuollut 18.10.1854 Uusikaarlepyy. Vaasan läänin toinen lääninmaanmittari. Klaus Henrik. Syntynyt 16.4.1780 Jämsä, Hinkkala. Kuollut 16.4.1781 Jämsä.
4 Tuhannen perheen raja lähestyy sukututkimuksessa Erik Stenrothin jälkeläisten selvittelyssä tuhannen perheen raja lähestyy. Perhetaulujen määrässä 900 rikkoontui toukokuun alussa. Henkilöitä on yli 5000. Joukkoon mahtuu runsaasti yli kymmenlapsisia perheitä. Kivenjuurien viime numerossa kerrottiin suvun valtakunnallisista mies- ja naisvaikuttajista. Listaan voidaan lisätäjalkaväenkenraali ja puolustusministeri Lauri Malmberg, akateemikko Georg Henrikvon Wright ja kirjailija Martin Allwood. Erik Stenroth oli Lauri Malmbergin äidin äidin äidin isän äidin isä. von Wrightille hän on isän isän äidin äidin isän äidin isä Malmberg ja von Wright ovat molemmat Margaretha Stenrothin pojan Vilhelm Roschierin jälkeläisiä. von Wrightit ovat sukua Stenrothien kanssa toistakin kautta. Laukaan pappilaan toi aavistuksen von Wrightien ja Tawastien aatelista ilmapiiriä Osvald-rovastin vaimo Ninni Fabritius. Kirjailijaja sosiologi Martin Allwood kuoli tammikuussa Ruotsissa 85-vuotiaana Lehtien muistokirjoituksissa todettiin Allwoodin olleen edelläkävijä Ruotsin viemisessä eurooppalaiseen yhteisöön. Hän esitti ajatuksen Ruotsin EU-jäsenyydestäjo 1930-luvulla. Hänen poikansa Jens toimii Göteborgin yliopiston lingvistiikan professorina Martin Allwoodin äiti oli Jyväskylässä syntynyt ja Ruotsissa kuollut uskonnonopettaja Aina Augusta Åkerhielm. Tämän äidinäiti oli Wilhemiina Stenroth, josta Ewa Linde-Olssonkin kertoo kirjoituksessaan sivulla 6. (TS) Hovimäestä Suomenlinnaan, nyrkkipostista sähköpostiin Onko TV2:n historiallinen Hovimäkisarja napannut sinua koukkuun? Liki miljoona suomalaista kokoontuu keskiviikkoiltaisin seuraamaan Magnus-kapteenin ja hänen perheensä seikkailuja 1800-luvun alun Suomessa, ensin Ruotsin kuninkaan ja sitten Venäjän keisarin alaisuudessa Minut tuo kotimainen sarja on valloittanut.se on sopivasti romanttinen, vanhanaikainen, jännittävä ja puhdashenkinen. Se luo yhteyden myös oman sukumme menneisyyteen. Ajattelen kohtauksia Suomenlinnassa, jota Nils Stenroth oli rakentamassa Hauska yhteensattuma on, että sukuumme kuuluu Wegelius-nimisiä pappeja Kiinnostuin myös tiedonvälitykseen, siihen, miten kirjeitä salakuljetettiin Hovimäkeen ja kuninkaanlinnaan Tukholmaan. Kerron aiheeseen liittyvän kohtalokkaan sukutarinan. Kuulun äitini puolelta välillisesti Schwarzin sukuun. Isoisäni Veikko Sariolan veljen vaimo Rauha-muori oli omaasukua Schwarz. Hänen isoisänsä Johan Schwartz toimi "tsaarin kuriirina", keisarillisen arvopostin kuljettajana. Hänen tiedetään lausuneen saksankieliset sanat "Als Herr bin ich geboren und als Herr werde ich auch sterben" eli suomeksi "Herrana olen syntynyt ja herrana myös kuolen". Niin myös tapahtui. Kiitäessään ratsullaan tammikuussa 1858 postireitillä rosvot ryöstivät ja mukiloivat hänet. Hän menehtyi vammojen nostattamaan korkeaan kuumeeseen 39-vuotiaana Jyväskylässä, jossa hänen nuorin poikansa Olof, Nata!ian isä, syntyi vasta 26. heinäkuuta samana vuonna Sukuyhteyksien vaalimisessa vanhanaikainen nyrkkiposti ja suusta suuhun -menetelmä ovat yhä käyttökelpoisia välineitä. Suurtenjoukkojen kiinnisaamiseksi tarvitaan myös muuta, Kivenjuuret esimerkiksi. Kerrothan sihteerille sähköpostiosoitteesi Ruotsin asiamiehemme Lars-Håkan Persson kysyi minulta kerran, olenko ajatellut suvulle kotisivua intemetiin. Varmasti olen ajatellut. Ehkä sellainenjoskus perustetaankin. Arvelen, että suvun iäkkäin polvi saattaa tuhahtaa idealle. Nuoret voivat kuitenkin innostua pitämään yllä www-sivuaja keskustelemaan tietoverkossa. Tiedonvälitys on kehittynyt sähköiseksi ja salamannopeaksi, suomenkieli nasakaksi ja ytimekkääksi. Sukutoimikunnan sihteerinä kerään sähköpostiosoitteita. Voit ottaa minuun yhteyttä timo.siukonen@sci.fi ja kertoa mielipiteesi. Kannattaisiko perustaa viestiryhrnä, jossa uutiset ja kuulumiset vaihdettaisiin? Sähköposti tavoittaa kaikki yhtä aikaa ympäri maailman ilman kuljetusviiveitä ja maantierosvoja. Millekään viestitystavalle ei voi eikä saa antaa yksinoikeutta. Soitetaan puhelimella, lähetetään kirjeitä, kännyköiden tekstiviestejä ja sähköpostia ja kirjoitetaan, mutta ei unohdeta: kahdenkeskinen tapaaminen luo sittenkin pohjan ihmissuhteille. (TS) Vuosisadan ensimmäisenä vuonna syntyi toistakymmentä suvunjäsentä Suomenlinnan sukukokouksessa muistellaan saarella lastentarhanopettajana toiminutta Toinivon Belliä ( 1900-1975) ja hänen serkkuaan kanslianeuvos Otto Salmenkiveä ( 1900-1984 ). Molempien syntymästä on silloin kulunut sata vuotta. Erik Stenrothin jälkeläisistä suoraan alenevassa polvessa syntyi vuosisadan ensimmäisenä vuonna Toinin ja Oton lisäksi ainakin 12 muuta henkilöä. Heistä kuusi edustaa Erikin lapsista kirkkoherra Henrikin, viisi luutnantti Nilsin ja yksi Margarethan sukuhaaraa. Tirtza Maria Bonsdorff 6. tammikuuta Vaasassa (Erikin lapsista Henrikin sukuhaaraa). Toivo Matti Palola 16. tammikuuta Nivalassa (Nilsin sukuhaaraa). Ellen Margareta Wallden 15. helmikuuta Maalahdessa (Henrik). Eskil Adolf Kekoni 22. helmikuuta Padasjoella (Nils). Katri Maria Franssila 19. maaliskuuta Hollolassa (Henrik). Johannes Dufva 2. huhtikuuta Iisalmen maalaiskunnassa (Nils). Erik Samuelvon Troil 13. huhtikuuta Helsingissä (Margaretha). Ragnar Söderström 17. kesäkuuta Porvoossa (Henrik). Einar Duncker Arndtzen 27. kesäkuuta Norjan Fredrikstadissa (Henrik). Rode Ester Stenroth 19. syyskuuta Tuusulassa (Henrik). Helvi Elina Oinonen 24. syyskuuta Kontiolahdella (Nils). Ragni Duncker 29. joulukuuta Elimäellä (Henrik). Puolisoitakin juhlitaan Myöähemmin Stenrothien sukuun tulleista aviopuolisoista vuosisadan ensimmäisenä vuonna syntyivät: Vivi Aurora Gröndahl 6. toukokuuta Vaasassa (Truls von Troilin vaimo/margarethan sukuhaara). Toivo Nestor Purhonen 20. heinäkuuta Mikkelissä (Birgit Maria Dunckerin mies/henrik).
Otto-eno löysi oikean paikan Tikkakosken lentokentälle Suvun uutispalsta 5 Sukukokouksessa Suomenlinnassa kesäkuussa 2000 juhlimme Toini von Beliin rinnalla myös hänen serkkuaan Otto Salmenkiveä. Molempien syntymästä tulee ensi vuonna 1 00 vuotta. Otto Salmenkivi oli Laukaan Pellosniemen pappilan sisarusparvessa järjestyksessään neljäs äitini Elsan, Paavon ja Reinonjälkeen. Hän syntyi 12.2.1900 Heinolassa, jossa hänen isänsä Osvald oli siihen aikaan kappalaisena. Valmistuttuaan ylioppilaaksi hän luki maanmittausinsinööriksi. Hän eteni urallaan lopulta maanmittaushallituksen yli-insinööriksi. Ansioistaan hänelle myönnettiin kanslianeuvoksen arvonimi. Avioliiton hän solmi Enni Meurmanin kanssa. Antero, Kari ja Jorma ovat Ennin ja Oton kolme poikaa. Minulle Otto-eno tuli tutuksi jo pikkupoikana, kun hän asui pitkät ajat perheineen Kumpulassa, Äijäiänsalmen rannalla Jyväskylän maalaiskunnassa. Siellä oli myös hänen maanmittaustoimistonsa. Oma kotini oli samaan aikaan aivan kaupungin keskustassa lähellä lyseota. Sisarusten perheillä oli paljon yhteydenpitoa Serkkuni Antero ja Kari kävivät koulupäivinä lyseosta kodissani aamiaisella. Minä puolestani olin usein Kumpulassakummieni Ottoenon ja Enni-tädin luona. Otto-eno oli alansa arvostettu ammattimies. Hän mm. löysi uudelle lentokentälle sopivan paikan Tikkakoskelta. Sodan päätyttyähänen tärkeä tehtävänsä oli toimia siirtolaisten asuttaidiseksi Keski-Suomeen. Otto Salmenkivi Oman ammattinsa ohella Otto oli kiinnostunut myös yhteiskunnallisista asioista Olipa hän ehdokkaana eduskuntavaaleissakin. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi. Arvaan, miten hän iloitsi, kun Antero pääsi eduskuntaan ja sai siellä arvostetun aseman. Ihmisenä Otto-eno oli ensi näkemältäkarunjaankarankin oloinen. Pinnan alta paljastui kuitenkin herkkä ja sydämellinen ihminen, jolle oma suku oli rakas. Mieleeni on syöpynyt syvälle valokuva Veskelyksen sotasairaalasta Itä-Karjalassa syksyllä 1941. Siinä on kolme veljestä: nuorin, Eero, pahasti haavoittuneena vuoteellaanjasen reunalla vanhemmat veljet Otto ja Armas tervehtimässä pikkuveljeään. Kuvasta huokuu kauniilla tavalla veljesrakkaus. Toinen toisistaan on pidettävä huolta loppuun saakka. YRJÖ SARIOLA Syntyneitä: 8.9.1998 EspoossaAxel Henrik Sandlund, vanhemmat Peter ja Annamari Sandlund. 30.9 1998 Porissa: Kiia Karoliina Alhonmäki. isä Marko Alhonmäki, äiti Katja os. Savonmäki. 1.11.1998 Täbyssä Ruotsissa Beatrice Sandlund. isä Mikael Sandlun, äiti Sheavaun os. Fitzgerald. 7.11.1998 Kuopio Kim Mikael Karhunen, isä Eero Karhunen, äiti Leila os. von Bel!. 30.11.1998 Vantaalla Anna Elina Toivola, isätero Toivola ja äiti Arja Pesonen. 29.1.1999 Kirkkonummella Kerkko Torbjörn Sariola, isä Ilkka Sariola, äiti Goa os. von Zweygbergk. Kuolleita: 2.5.1998 Vantaalla Gurli Calarnnius 85-vuotiaana. 1 6.1.1999 Mullsj össä Ruotsissa kirjailija, sosiologi, fil.tri. Martin Allwood 85-vuotiaana Väitöksiä: 29.1.1999 Jouni Kekoni Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi. Hänen psykologian kognitiiviseen neurotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassa käsitellään ihmisen aivoja ja etsitään vastausta, mitä siellä tapahtuu, kun sormille annetaan tuntoärsykkeitä satunnaisesti ja säännöllisesti toistaen. Mittaukset tehtiin rekisteröimällä aivojen sähköisiä ja magneettisia vasteita. Hovineuvos Edvard Stenrothin ja hänen vaimonsa Maria Kristiina Bir/ingin perhehauta sijaitsee Porissa Hautakivet kertovat menneistä polvista Stenrothien sukuhautoja sijaitsee eri puolilla Suomea. Joistakin niistä pidetään hyvää huolta. Toiset ovat jääneet unohduksiin. Tässä esiteltävät haudat sijaitsevat Porissa ja Uudessakaarlepyyssä. Edvard Stenroth syntyi 1824 Rantasalmella majuri Reinhold Stenrothin toisen avioliiton neljäntenä lapsena. Hänestä tuli hovineuvos ja hän kuoli 65-vuotiaana Porissa. Karl Erik Stenroth oli luutnantti Nils Stenrothin kolmanneksi vanhin lapsi. Hän syntyi Jämsässä 1779 ja kuoli Uudessakaarlepyyssä Vaasan läänin toisena maanmittarina 75-vuotiaana 1854. "Risti oli ihan ruostunut ilman väriä. Mukanani oli teräsharja ja muut tarvikkeet, ja niin sai tämäkin risti kokea kasvonpuhdistuksen", kirjoittaa kuvan lähettänyt Stig Calamnius, Karl Erikin tyttärenpojan poika. (TS) Karl Erik Stenrothin ja hänen vaimonsa Kristiina Simeliuksen hauta on Uudessakaarlepyyssä.
Finns det getnensatntna släktdrag? En bild på Wilhelmina Stenroth fanns i mitt föräldrarhem dåjag föddes. Ett litet fotografi av en för mig avlägsen släkting som j ag då ej funderade så mycket över mer än att många tyckte att jag hade en viss likhet med henne. Hemma hos min farfar, Werner Linde-Olsson i Västerås, fanns en större bild av Wilhelmina Stenroth med guldram. Det var ingen som funderade något över vem hon egentligen var. Först långt senare böljade jag undra över vem hon var och min relation tili henne. Då min farfar, avled 1965 flyttades en del av hans ägodelar tili ett litet sommarhus i Taxinge-Näsby. Sommarhuset avyttrades och jag tog harid om inventariema. Det gamla fotografiet kom då fram efter flera år på husets vind och har sedan dess varit uppsatt på en hedersplats i de hus där jag bott. Bland min farfars kvarlåtenskap fanns gamla brev och anteckningar om släkten nedtecknat av bla Erik Åkerhielm och Gustav Söderström (i Borgå). Det tände ett intresse att forska vidare om min släkts öden och äventyr, med hjälp av min sambo. Wilhelmina Stenroth är min farfar 's mormor och var gift med Gustaf Fredrik Sneckenström i Borgå. Jag heter Ewa Linde Olsson född i Stockholm 1948, har ej några syskon. Själv har jag två döttrar, Bina och Moa. Bor idag i Kungsör tillsammans Gösta och Ewa Linde-Olsson i Spanien. Lars-Håkan Persson och Ewa Linde-Olsson är våra nya ombud i Sverige. med min sambo, Lars-Håkan Persson född i Malmö. Min mamma hette Inga Lisa född Jansson och pappa hette Gösta Linde-Olsson. Mamma var sång- och pianopedagog, pappa var marindirektör och "amatörkomponist" hade ett förflutet i Västerås som orkesterledare tillsammans med sin bror, bandet hette "Rythmic 5". Mamma avled blott 49 år gamma! vilket gav mig mycket sorg, jag var 16 år gamma!. Dåmin pappa blev pensionär flyttade han tili Fuengirola och Mijas i Spanien där han levde ensam tills han en dag i november 1996 avled i Malaga Han "byggde själv" sitt hus i urbanisationen Döna Pilar imijas. Min farbror är numera bosatt i Spanien. Jag har två kusiner en i USA och en i England. Musiken har även funnits i mitt Iiv då jag på 70-talet uppträdde med sånggruppen Les Trois i Sverige och Finland (medverkade i fmsk TV 1967). Släktrnötet i Helsingfors som planeras tili nästa år, känns nästan overkligt men är oerhört spärmande och min nyflkenhet sätts utan gräns. Det som gör det intressant är att det fmns något som kan binda samman folk från flera Iänder med samma "ursprung". Finns det gemensamma släktdrag? EWA LINDE-OLSSON Ewa odottaa kokousta Majuri Reinhold Stenrothin tyttären tyttären pojan pojan tytär Ewa Linde-Olsson kyselee oheisessa artikkelissa, voiko useista maista kotoisin, mutta samaa alkuperää olevien ihmisten välille syntyä yhteistä suku tunnetta. panjan Aurinkorannikolla ja kuoli marraskuussa 1996 Malagassa. Ewalla itsellään on kaksi tytärtä Bina ja Moa. Sukututkimukseen hän perehtyi avopuolisonsa Lars-Håkan Perssonin kautta. Stenrothien sukukokous Hän kertoo pienestä tuntuu hänestä uskomattoman valokuvasta lapsuudenkodissaan hienolta jutulta ja hän odottaa ja miten siinä esiintyneessä irmokkaassti sen toteutumista. Wilhelmiina Stenrothissa oli "Uteliaisuuteni on rajasamojakasvojenpiirteitä kuin ton", hän kirjoittaa hänessä itsessään. Lopulta x x x vanhat sukukirjeet herättivät Yhteys Stenrothien sukuhänen kiinnostuksensa suomalai- toimikunnan sekä Ewa Lindesista juuristaan. Olssoniin ja Lars-Håkan Pers- Ewa oli perheen ainoa sonin syntyi intemetin kautta. lapsi. Aiti Inga-Lisa toimi lau- Suomen Sukututkirnuslun- ja pianonsoitonopettajana, seuran www-sivuilla kerrotaan, mutta kuoli jo 49-vuotiaana. Isä ketkä tutkivat Stenrothin ja sille Gösta vietti eläkepäiviään Es- läheisiä sukuja (TS)
Stenrothien polveutuminen Tanskan kuningashuoneesta Maailman vanhin kuningaskunta, Tanska, syntyi 700- ja 800-lukujen taitteessa löyhärakenteiseksi valtakunnaksi. Maan eri osia olivat Jyllanti, rannikon saaret ja meren toisellarannalla Skåne. Ensimmäiseksi hallitsijaksi mainitaan kuningas Godfred, joka kuoli noin 810. Kauppaa käyvät saksalaiset friisitja eritoten ranskalainen munkki Ansgarius (81 0-865) toivat kristinuskon Tanskaan kuningas Harald Sinihampaan (910-987) aikana vielä silloin jakamauoman kirkon edustajina. Osa meistä Stenrothin suvun jäsenistä on Harald Sinihampaan ja hänen isänsä kuningas Gorm Vanhan jäkeläisiä Gunnel Sandlund Porista lähetti minulle ystävällisesti isänsä Emstin tutkimusmateriaalia Tanskan varhaishistoriaan johtavasta sukulinjasta. Ernst oli Vivi Stenrothin ( 1865-1925) vanhin poika. Olen tarkistanut ja täydentänyt luetteloa sekä kääntänyt sen kulkusuunnan Gormista nykypäiviin. (TS) Tanskan ja Suomen valtioiden viralliset vaakunat 7 Asema Nimi Elinvuodet Ensin oli Tanskan kuningas GormVanha 840-936 Hänen poikansa oli Tanskan kuningas Harald Sinihammas 910-987 Hänen poikansa oli Tanskan kuningas Sven Kaksiparta 960-1014 Hänen tyttärensä oli Tanskan prinsessa Estrid 997-? Hänen poikansa oli Tanskan kuningas Sven II 1019-1076 Hänen poikansa oli Tanskan kuningas Erik 1 Ikihyvä 1055-1103 Hänen poikansa oli Juutinmaan herttua KnutLavard 1091-1131 Hänen poikansa oli Tanskan kuningas Valdemar 1 Suuri 1131-1182 Hänen poikansa oli Tanskan kuningas Valdemar II Voittoisa 1170-1241 Hänen poikansa oli Viron herttua Knut Valdemarinpoika 1211-1260 Hänen poikansa oli valtakunnanneuvos Svantepolk Knutinpoika n. 1245-1308 Hänen tyttärensä oli Hänen poikansa oli aatelisherra Ingeborg Svantepolkintytär KnutPoikinpoika n. 1265 n. 1290-1348 Hänen tyttärensä oli Hänen tyttärensä oli Hänen poikansa oli valtakunnanneuvos Ingeborg Knutintytär Cecilia Nilsintytär MagnusGren 1310-? 1350-1415 1400-1475 Hänen tyttärensä oli Hänen poikansa oli valtakunnanneuvos Margareta Gren Bengt Oxienstiema n. 1424-1470 n. 1450-1495 Hänen poikansa oli valtakunnanneuvos Kristiero Oxienstiema 1478-1520 Hänen poikansa oli vapaaherra Gabriel Oxientiema 1510-1591 Hänen tyttärensä oli vapaaherratar Anna Oxientiema n. 1539-1583 Hänen tyttärensä oli hoviemäntä KarinKyle 1567-1623 Hänen poikansa oli hovimarsalkka Hans Stake ennen 1606-1624 Hänen tyttärensä oli AnnaStake?-n. 1658 Hänen tyttärensä oli majurin rouva Anna Svinhufvud afqvalstad? Hänen poikansa oli majuri Fredrik Toll 1679-1741 Hänen tyttärensä oli luutnantin rouva Ulrika Toll 1729-1799 Hänen tyttärensä oli ruustinna Katharina F ahlström 1747-1826 Hallitsi?-935 935-985 985-1014 1047-1074 1095-1103 1157-1182 1202-1241 Sukupolvi 1. polvi 2. polvi 3. polvi 4.polvi 5.polvi 6.polvi 7. polvi 8.polvi 9. polvi 10. polvi 11. polvi 12. polvi 13. polvi 14. polvi 15. polvi 16. polvi 17. polvi 18. polvi 19. polvi 20. polvi 21. polvi 22. polvi 23. polvi 24. polvi 25. polvi 26. polvi 27. polvi 28. polvi Katharina Fahlström avioitui 12.12.1765 Leppävirralla sikäläisen kappalaisen Henrik Stenrothin ( 1727-1774) kanssa, joka oli sukumme kantaisän vänrikki Erik Stenrothin ( 1688-1766) poika Kaikissa Katharinan lapsissa ja heidän jälkeläisissään virtaa siis jossain määrin Tanskan kuninkaallista verta. Katharina oli Henrikin toinen vaimo; ensimmäinen oli Gertrud Poppius ( 1726-1762). Sittemmin Henrik Stenroth siirtyi Ilomantsin kirkkoherraksi. Henrik ja Katharinan perheeseen syntyi neljä lasta: Ulrika (1766-1839), kaksoset Eeva (1769-1822)ja Reinhold (1769-1838) sekä Gustaf ( 1 77 4-185 5). Ulrika meni naimisiin kometti Karl Forssellin kanssa Heidän hautansa sijaitsee Padasjoella ja on vieläkin paikallistettavissa. Myös Eeva perusti perheen sotilaan kanssa. Puoliso oli kapteeni Otto Tandefelt. He asuivat Saarijärvellä. Majuri Reinhold Stenrothista tuli Parkun kartanon omistaja Rantasalmellaja kauppias Gustafista Turun kaupunginkasööri. Tanskan kuninkaallistenjälkeläisistä saisi pitkähkön sukuluettelon. Kirjaan esimerkkinä vain yhden mahdollisuuden. Siinä edetään Gorrn Vanhasta 36. sukupolveen asti. Jari ja Heli Siukosen kaksospojat syntyivät Tampereella 4. toukokuuta 1998. Katharinan poika oli majuri Reinhold Stenroth 1769-1838 29. polvi Hänen poikansa oli kirkkoherra Otto Stenroth 1834-1906 30. polvi Hänen poikansa oli kirkkoherra Osvald Stenroth 1869-1952 31. polvi Hänen tyttärensä oli kansakoulunopettaja Elsa Stenroth (Salmenkivi) 1894-1974 32. polvi Hänen tyttärensä on ekonomi Salme Sariola 1923-33. polvi Hänen poikansa on urheilukitjailija Markku Siukonen 1948-34. polvi Hänen poikansa on diplomi-insinööri Jari Siukonen 1966-35. polvi Hänen poikiaan ovat kaksoset ArttujaJoona Siukonen 1998-36. polvi
8 ETSINTAKUULUTUS Kaksi senaattori Otto Stenrothin (1861-1939) omistuksessa ollutta taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan teosta on kadonnut taidehistorijoitsijoilta tietymättömiin. Toinen on 1896 valmistunut öljymaalaus Jäätyvä järvi, joka esittää talvista maisemaa Ruovedeltä ja toinen temperamaalausmies veneessä (1908). Jäätyväjärvi on kooltaan 61x71 senttiä ja Mies veneessänoin 50x35 senttiä. Senaattori Stenroth antoi Kalevalan satavuotisnäyttelyyn Ateneumiin kaikkiaan neljä teosta. Niistä Maisema Ruovedellä (1889) ja Muotokuvaharjoite/ma (1915) ovat kulkeneet suvussa perintönä, mutta kahdesta muusta ei ole tietoa.. Gallen-Kallelan pojan tytär, museonjohtaja ja tutkijaaivi Siren etsii kadonneita töitä saadakseen valokuvattua koko maalarimestarin tuotannon. Siren pyytää Kivenjuurien lukijoilta apua pulmaansa: tietääkö kukaan suvun jäsenistä, missä Jäätyvä järvi ja Mies veneessä voisivat olla? Ota yhteys lehden toimitukseen, jos sinulla on vähäisintäkään aavistusta teosten kohtaloista. Tunnetko tätä senaattori Otto Stenrothin omistuksessa ollutta maalausta? Axel Gallen sai Jäätyvän järven valmiiksi 1896. Samana vuonna hän muutti nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi. Museonjohtaja Aivi Siren on etsinyt taulua myös TV2:n olyelmassa Hakupalat.