PÄÄTÖS Nro Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro / 153/2018/1 LSSAVI/730/2018 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2018 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Veteli HAKIJA MTY Uusimäki Oy / yhteyshenkilö Kari Uusimäki Kalliojärventie 711 69820 Räyrinki Y-tunnus: 2663723-7 ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee maidontuotantoa ja sen laajentamista. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tilalla saa pitää enintään 118 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinpaikkoja lisätään nykyisen eläinsuojarakennuksen sisäisin järjestelyin. Olemassa olevan noin 3 000 m3:n lietesäiliön pohjoispuolelle rakennetaan uusi noin 1 470 m3:n lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 164 lypsylehmää, 8 sonnia, 51 hiehoa, 30 lehmävasikkaa (6-12 kk), 4 sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 36 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Eläinsuojat ja lantavarastot sijaitsevat Vetelissä kiinteistöllä Pöytäsaari 924-402-17-11. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan. Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 11 a) kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 31.1.2018. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 7.2.2011 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 118 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole eläinsuojan sijaintikiinteistön kohdalla aluevarauksia. Noin 160 metrin etäisyydellä eläinsuojasta länteen päin sijaitsee Kalliojärven kyläalue. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja ja lantavarastot sijaitsevat Vetelin kunnassa kiinteistöllä Pöytäsaari 924-402-17-11, noin 20 km Vetelin keskustasta etelään päin. Noin 70 metrin etäisyydellä eläinsuojasta lounaaseen päin sijaitseva asuinrakennus on nykyään hakijayhteisön jäsenen omistuksessa ja omassa asuinkäytössä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin ja noin 460 metrin etäisyydellä eläinsuojista koilliseen päin (noin 400 m ja noin 410 m rakennettavasta lietesäiliöstä). Muihin naapureiden asuinrakennuksiin on eläinsuojasta etäisyyttä vähintään 500 metriä. Tila sijaitsee Vieresojan keskiosan alueella (valuma-alue 47.072). Eläinsuojan lounais/länsipuolella virtaava Oravapuro on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Oravapuro laskee Vieresjokeen, joka laskee puolestaan Lappajärveen. Lintukankaan pohjavesialue (1040305) sijaitsee noin 2,2 km eläinsuojasta etelään päin. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tilalla voidaan pitää enintään 118 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 44 vasikkaa (alle 6 kk). Maidontuotantoa laajennetaan olemassa olevan eläinsuojarakennuksen sisäisin järjestelyin. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 164 lypsylehmää, 8
sonnia, 51 hiehoa, 30 lehmävasikkaa (6-12 kk), 4 sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 36 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Eläinsuojassa käytettävä vesi otetaan Vetelin kunnan vesijohtoverkostosta. Eläimiä ei laidunneta. Lehmät lypsetään kahdella lypsyrobotilla. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen noin 1 300 000 kg maitoa ja noin 14 300 kg naudanlihaa. Eläinsuojarakennuksen uudemmassa osassa (itäpääty) sijaitsevassa lypsykarjapihatossa on luonnollinen ilmanvaihto (kennoseinät ja harjatuuletus). Eläinsuojarakennuksen vanhemmassa osassa on koneellinen ilmanvaihto ja 5 poistoilmahormia. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinten lanta käsitellään lietelantana. Juottovasikkakarsinoista muodostuu kuivikelantaa noin 52 m 3 /v. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Eläinsuojan vanhan osan länsipäädyssä sijainnut kiinteällä katteella katettu laakasiilo on otettu kuivalantalakäyttöön. Lantalan varastointitilavuus on noin 100 m 3 (40,5 m 2, reunakorkeus 1,5 m, lattiataso on pihaa alempana). Lantalan edessä oleva piha-alue on asfaltoitu. Eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 600 m 3. Eläinsuojan eteläpuolella on kolme betonista lietesäiliötä (300 m 3, 600 m 3 ja 600 m 3 ). Eläinsuojan pohjoispuolella on noin 3 000 m 3 :n betoninen lietesäiliö, jonka pohjoispuolelle rakennetaan uusi vähintään 1 470 m 3 :n suuruinen betoninen lietesäiliö. Rakennettava lietesäiliö täytetään pumppaamalla lietettä 3 000 m 3 :n lietesäiliöstä yläkautta lietepinnan alapuolelle. Laajennuksen jälkeen tilalla on lietelannan varastointitilavuutta yhteensä noin 6 570 m 3. Liete valuu eläinsuojan vanhan osan lietekuiluista 300 m 3 :n lietesäiliöön, josta lietettä pumpataan eläinsuojan kivijalan vieressä olevan aukon kautta seuraavaan lietekuiluun, joka johtaa 300 m 3 :n lietesäiliön vieressä sijaitsevan 600 m 3 :n lietesäiliön alaosaan. Kyseisestä lietesäiliöstä lietettä pumpataan yläkautta idänpuoleiseen 600 m 3 :n lietesäiliöön lietepinnan alapuolelle. Katetun 300 m 3 :n lietesäiliön vieressä sijaitsevasta 600 m 3 :n lietesäiliöstä on mahdollista pumpata lietettä eläinsuojan uudemman osan pääkuiluun, jolloin liete valuu eläinsuojan pohjoispuolella sijaitsevan 3 000 m 3 :n lietesäiliön alaosaan. Tätä mahdollisuutta voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun eri säiliöissä olevan lietteen jäykkyyttä halutaan tasata ennen lietteen sekoitusta ja levitystä. Lietteen jäykkyys riippuu kyseisen kuilualueen eläinten määrästä ja ikäjakaumasta. Lietettä ei pumpata pintaputkissa eläinsuojan etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien säiliöiden välillä. Pienimmässä lietesäiliössä on betonikansi ja muissa lietesäiliöissä tulee käyttää nykyisen ympäristöluvan mukaan noin 10 cm:n paksuista kelluvaa
katetta, esimerkiksi turvetta. Lietesäiliöiden kuormausalueet ovat mursketta. Maitohuoneen pesuvedet (noin 450 m3/v) ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin ja levitetään lietteen mukana pellolle. Eläinsuojassa sijaitseva WC on poistettu käytöstä (täydennys 20.3.2018). Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa peltoa 92,57 ha, vuokrapeltoa 40,44 ha ja sopimuspeltoa 42,03 ha. Lisäksi hakemukseen on liitetty kartta kolmesta pelloksi raivattavasta alueesta (yhteensä noin 19 ha), jotka pyritään saattamaan viljelykuntoon vuoteen 2021 mennessä. Mikään hakemuksessa esitetyistä lannanlevitykseen käytettävistä pelloista tai peltoraivioista ei sijaitse pohjavesialueella. Osa pelloista sijaitsee eläinsuojan kanssa samalla vaikutusalueella ja osa kauempana, noin 1-10 km:n etäisyydellä eläinsuojasta. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18-22 (60%), kesällä viikoilla 26-28 (30 %) ja syksyllä viikoilla 38-41 (10 %). Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (2 500 t/v) varastoidaan pyöröpaaleihin. Pyöröpaalit puretaan pihattonavetan uudessa päädyssä olevassa rehuhuoneessa, jossa on betonilattia. Pilaantunut rehu (noin 25 m3/v) varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 8 t/v) varastoidaan navetan takana asfaltoidulla alueella peitettynä ennen toimittamista Honkajoki Oy:lle. Huoltopalvelu vie mukanaan jäteöljyt (200 l/v). Muut vaaralliset jätteet (0,2 t/v), metalliromu (1 t/v), muovijätteet (10 t/v) ja kuivatalousjäte (0,4 t/v) toimitetaan Ekorosk Oy:n keräyspisteeseen tai erilliskeräykseen. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on viisi polttoainesäiliötä (3 m3, 3,3 m3, 3,7 m3, 7 m3 ja 24 m3) sijoitettuna katokseen. Kaikki polttoainesäiliöt ovat työkoneiden tankkausta varten. Polttoainesäiliöistä 3 m3:n ja 24 m3:n säiliöissä on kaksoisvaipparakenne. Muut säiliöt ovat yksivaippaisia ja sijoitettu betonilattian päälle (ei valuma-allasta). Kaikissa polttoainesäiliöissä on laponestolaite. Polttoainesäiliöissä ei ole ylitäytönestintä eikä lukitusta. Polttoaineiden täyttö- ja tankkauspaikka ei ole tiivispohjainen.
Muita öljytuotteita säilytetään kerrallaan enintään 200 litraa tynnyreissä traktoritallissa (betonilattia, ei viemäröity). Kasvinsuojeluaineita ei varastoida tilalla (urakoitsija hoitaa levityksen). Lannoitteita varastoidaan kuormalavojen päällä suursäkeissä pressulla peitettynä. Eläinten hoidossa tarvittavia lääkeaineita ja tuotantorakennuksessa käytettäviä pesuaineita säilytetään eläinsuojarakennuksessa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Talouskeskus sijaitsee Kalliojärventieltä kääntyvän Uusimäentien varressa. Maitoauto käy laajennuksen jälkeen joka toinen päivä. Eläin- ja ostorehukuljetuksia on kuukausittain. Lisäksi on itsestään kuolleiden eläinten noutoa satunnaisesti. Muu liikenne on tavanomaista henkilöautoliikennettä. Tilan liikennemäärä kasvaa hieman nykyisestä lähinnä rehujen siirtoajon ja lannanlevityssesonkien yhteydessä. Rehua tehdään noin 2 viikkoa/sato (23 satoa). Lantaa levitetään pelloille noin 4 päivää/levitysjakso (3 levitysjaksoa). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lietelannan käsittelystä syntyvä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena sekoituksen ja levityksen yhteydessä. Tehokas lannanlevityskalusto lyhentää lannanlevityssesonkien kestoa sekä vähentää lannan levityksestä lähialueelle aiheutuvia hajuhaittoja. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila toimii Osuuskunta Pohjolan Maidon (Valio) tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkojen varalle. Tilalla on omalla moottorilla toimiva 70 kva varavoima-aggregaatti. Tilalle on tehty palo- ja pelastussuunnitelma. Tuotantorakennusten suunnittelussa on huomioitu paloturvallisuusmääräykset. Eläinsuojarakennuksissa on tulipalojen varalle alkusammuttimia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 20.3.2018. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Vetelin kunnan virallisella ilmoitustaululla 8.8. 7.9.2018 välisenä aikana ja hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vetelin kunnanvirastossa. Kuulutus ja hakemus-
asiakirjat oleellisin osin ovat olleet kuulutusaikana luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausuntoa EteläPohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Vetelin kunnanhallitukselta sekä Vetelin kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Vetelin kunnanhallitus sekä Vetelin kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset eivät antaneet asiasta lausuntoa määräaikaan mennessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Ympäristönsuojelulain mukaisilla eläinyksiköillä laskettuna laajennus on 1,4-kertainen nykyisen luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Kotieläntalouden ympäristönsuojeluohjeen (YM 1/2010) mukaan etäisyys lähimpiin naapureihin kyseisen kokoisessa uudessa hankkeessa on suotuisissa olosuhteissa 340 m ja normaaleissa olosuhteissa 360 m. Eläinsuojan etäisyys naapurin asuinrakennuksiin on 400-600 m ja rakennettava lietesäiliö sijoittuu yli 400 metrin päähän lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta metsäsaarekkeen taakse. Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella, jonka naapurustossa on muitakin maatiloja. Toiminta on alueelle tavanomaista. Kun huomioidaan laajennuksen koko ja toteutus suhteessa nykyiseen toimintaan ja sekä muut edellä mainitut asiat, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksen mukainen laajennus ei lisää toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja merkittävästi eikä laajennuksesta ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa naapureille. Toiminnasta syntyvien hajuhaittojen vähentämiseksi eläinsuojan yhteydessä sijaitsevissa lietesäiliöissä tulee käyttää kelluvaa katetta voimassa olevan luvan mukaisesti ja lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Valvontaviranomaisen 22.8.2018 suorittamassa tarkastuksessa todettiin, että eläinsuojan piha-alue oli asfaltoitu. Lietteen kuormaus tulee tapahtua kovalla alustalla, jolta varissut lanta voidaan tarvittaessa kerätä talteen. Tämä asia tulee huomioida myös rakennettavan lietesäiliön kohdalla. Osa hakemusasiakirjoissa olevista vuokrasopimuksista päättyy 31.12.2019. ELY-keskus muistuttaa, että toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti riittävä määrä lannan levitysalaa. Hakemuksessa on ilmoitettu, että tilan pelloista 3,96 ha sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella eikä sitä alaa ole sisällytetty lannanlevitysalaksi. ELY-keskus muistuttaa, että
peltolohkojen pohjavesialueella sijaitseville osille ei tule käyttää lietelantaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Luvassa tulee antaa riittävät määräykset alueen siisteydestä, kuolleiden eläinten säilytyksestä ja toimittamisesta luvan omaavaan laitokseen, jätehuollosta sekä toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista. Kun edellä mainitut seikat huomioidaan, ELY-keskus katsoo, ettei hakemuksen mukaisella toiminnalla ole sellaisia vaikutuksia ympäristöön tai naapureihin, etteikö ympäristölupaa voitaisi myöntää. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty ELY-keskuksen lausunto vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut 16.9.2018, ettei lausuntoon ole huomautettavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää MTY Uusimäelle (Kari Uusimäki) ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Vetelissä kiinteistöllä Pöytäsaari 924-402-17-11 päätökseen liitetyn asemapiirroksen (29.1.2018) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupa myönnetään enintään 164 lypsylehmän, 8 sonnin, 51 hiehon, 30 lehmävasikan (6-12 kk), 4 sonnivasikan (6-12 kk) ja 36 alle 6 kk:n ikäisen vasikan pitämiselle. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset Eläinsuojan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lietekuilujen on oltava vesitiivistä betonimateriaalia. Eläinsuojatilojen rakentamisessa ja korjaamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön antamia kyseisiä rakenteita koskevia rakentamismääräyksiä ja ohjeita. 2. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta sekä maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet on varastoitava vesitiiviistä materiaalista tehdyissä lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lietelannalle, pesuvesille ja säiliörehun puristenesteelle tulee olla varastointitilavuutta hakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 6 434 m3 (sis. 888 m3 mitoitusvaran kattamattomien lietesäiliöiden sadevesille ja 3 000 m3:n lietesäiliön kelluvalle katteelle).
3. Tilalle tulee rakentaa ennen laajennuksen käyttöönottoa vähintään 1 470 m3:n lietesäiliö hakemuksen mukaisesti. Lietesäiliön ympärille tulee tehdä pohjatasoa alemmaksi salaojat, joissa on tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 4. Kuivikelanta ja pilaantunut rehu tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa kuivalantalassa siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla vähintään 77 m3. 5. Rakennettavan lietesäiliön ja 3 000 m3:n lietesäiliön kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia ennen laajennuksen käyttöönottoa. Muiden lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuormausalueiden tulee olla kovapohjaisia. 6. Lietteen/lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 7. Mikäli eläinsuojassa otetaan jatkossa käyttöön WC-tiloja, joissa muodostuu WC-vesiä, ne tulee johtaa esimerkiksi riittävän kokoiseen, katettuun ja vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet/lietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätevesien/lietteiden vastaanottajalle tulee toimittaa siirtoasiakirja. Lannan hyödyntäminen 8. Liete- ja kuivikelanta sekä rehujätteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Niitä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. 9. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 154,9 ha. Peltopinta-alassa tulee lisäksi ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 10. Lietteen/kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. 11. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietettä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostu-
misalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 12. Lietteen/kuivikelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli lietesäiliöiden ympärille tai kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 13. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/kuivikelannan vastaanottajat ja kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä ja kuljetuksesta on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Hajuhaittojen vähentäminen 14. Tilakeskuksessa sijaitsevat avoimet lietesäiliöt (600 m 3, 600 m 3, 3 000 m 3 ) ja rakennettava noin 1470 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta/lietepinnan alapuolelle. Suurin lietesäiliö (3 000 m 3 ) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa varmistaa katteen pysyvyys tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. 15. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojarakennuksen katolle sijoitettujen poistoilmahormien/kattoharjan kautta. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumisen minimoimiseksi. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja säilörehun varastointitilojen ympäristö ja kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 16. Lietteen/kuivikelannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/kuivikelanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen/kuivikelannan levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. Säilörehun varastointi 17. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta
mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 18. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa hakemuksen mukaisesti. Jätteet 19. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä jätteiden hyödyntämismahdollisuudet huonone. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten (Pohjanmaan jätelautakunta) mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. 20. Vaaralliset jätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Eläinjätteet 21. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. 22. Eläinjätteen välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei se aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (pakkasjaksolla yli 3 vrk ja muuna aikana yli 2 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 23. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljytuotteet ja vaarallisiksi luokitellut kemikaalit tulee säilyttää lukitussa, katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen.
24. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteällä valuma-altaalla varustettuja tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen suoja-altaaseen katettuun tilaan. Suoja-altaan tilavuuden tulee vastata vähintään altaaseen sijoitettavan suurimman polttoainesäiliön tilavuutta. Polttoainesäiliöiden tulee olla varustettuja laponestolaitteella ja täytössä tulee käyttää ylitäytön estävää järjestelmää. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt (3,3 m3, 3,7 m3 ja 7 m3) tulee varustaa suoja-altaalla ja polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella, esimerkiksi asfalttibetonilla 30.09.2019 mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia (esim. turve). Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 25. Lietesäiliöiden, kuivalantalan, mahdollisen WC-vesien umpisäiliön, polttonestesäiliöiden ja tankkauspaikan sekä jätehuoltotilojen tiiveyttä ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä mahdollisesti havaitut puutteet ja vauriot. 26. Peltoon levitettävästä liete- ja/tai kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 27. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten (lypsylehmät, sonnit, hiehot, vasikat alle 6 kk) määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m3/vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista - lanta-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa.
Häiriö- ja poikkeustilanteet 28. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja/tai terveyshaittoja, on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka 29. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 30. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen tuotannon lisäämistä, muuttamista (esimerkiksi lannan tai säilörehun varastoinnin/käsittelyn/hyödyntämisen muutokset), toiminnan lopettamista tai toiminnanharjoittajan vaihtumista tai muuta valvonnan kannalta olennaista muutosta. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Käyttöönottoilmoitus 31. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle eläinsuojarakennuksen muutostöiden ja rakennettavan lietesäiliön valmistumisesta 30 vrk ennen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu nykyisen toiminnan osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 7.2.2011 antamassa lupapäätöksessä. Hakemus koskee toiminnan laajentamista olemassa olevan eläinsuojarakennuksen sisäisillä järjestelyillä. Laajennuksen yhteydessä tilakeskukseen rakennetaan noin 1 470 m3:n lietesäiliö. Laajennetun toiminnan osalta lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 48 :n ja 49 :n mukaan.
Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriöja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöjen, toiminnan ja jätehuollon tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle maidontuotannon laajentamiselle, koska eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuoja ja lannan varastointitilat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Vuonna 2011 tehdyssä luparatkaisussa on myönnetty ympäristölupa enintään 118 lypsylehmälle, 68 hieholle ja 44 vasikalle (alle 6 kk). Lupahakemuksessa hakija esittää ympäristölupaa muutettavaksi siten, että eläinsuojassa voidaan pitää enintään 164 lypsylehmää, 12 sonnia (joista 4 kpl 6-12 kk), 81 hiehoa (joista 30 kpl 6-12 kk) ja 36 vasikkaa (alle 6 kk). Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (1 311 kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaista eläinyksikköä) nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (964 ey), laajennettu toiminta on 1,4-kertainen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan uusien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä (1 311 eläinyksikköä) suotuisissa olosuhteissa 300 m, normaaleissa olosuhteissa 320 m ja vaativissa olosuhteissa 390 m. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä hakijan eläinsuojasta ja rakennettavasta lietesäiliöstä koilliseen/itään päin. Tilakeskukseen ei rakenneta laajennuksen yhteydessä uusia eläinsuojarakennuksia eikä rehuvarastoja. Luvassa on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja suurimman tilakeskuksessa sijaitsevan avolietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella. Lisäksi on annettu määräyksiä eläinsuojan poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien/avoharjan kautta. Ottaen huomioon eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, aluehallintovirasto katsoo, ettei hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti harjoitettavasta eläinsuojatoiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät kyseisellä paikalla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-7 Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalia pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviillä tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa (MMM-RMO C4) vähintään K30-2 luokan betonia vastaavaa vesitiiveysluokkaa.
Vaadittavan 12 kk varastointitilavuuden laskennassa käytetyt lantakertoimet ja sadevesimitoitus perustuvat maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (1250/2014). Muut varastointitilavuuslaskelmissa käytetyt kertoimet perustuvat ympäristöministeriön v. 2010 julkaisemaan kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen. Tilalla muodostuu lietelantaa yhteensä 6 434 m 3 kun lietelantaa lasketaan muodostuvan 25,5 m 3 lypsylehmää kohden, 8,5 m 3 hiehoa kohden, 7,2 m³ 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa kohden ja 3,6 m³ alle 6 kuukauden ikäistä lehmävasikkaa kohden vuodessa. Lietelantaa muodostuu laskennallisesti 12,1 m 3 yli 12 kk:n ikäistä sonnia kohden ja 9,5 m 3 6-12 kk:n ikäistä sonnivasikkaa kohden vuodessa. Eläinsuojan pesuvedet on huomioitu lantakertoimissa. Tarvittavassa lietesäiliötilavuudessa on lisäksi huomioitu maitohuoneen pesuvedet (450 m 3 ), koska tila on korkeatuottoinen (maidontuotanto > 8 500 kg lypsylehmää kohden vuodessa). Lietesäiliöihin kertyville sadevesille ja 3 000 m 3 :n lietesäiliön kelluvalle katteelle (vrt. lupamääräys 14) tarvitaan varastointitilavuutta yhteensä 888 m³. Sade- ja sulamisvesien laskennallinen määrä on arvioitu kelluvalla katteella katetussa 3 000 m 3 :n lietesäiliössä kertomalla lietesäiliön pinta-ala 0,5 metrillä ja lisäksi kelluvalle katteelle on varattu 0,1 m x avoimen säiliön pintaala (m 2 ). Pienemmissä lietesäiliössä, joissa lietelannan kuorettuma on katsottu riittäväksi katteeksi, sade- ja sulamisvesien laskennallinen määrä on arvioitu kertomalla lietesäiliön pinta-ala 0,3 metrillä. Tilalla on lietelannan varastointitilavuutta lietesäiliöissä yhteensä noin 5 970 m 3 ja lietekuiluissa on noin 600 m 3. Lietteen varastointitilavuutta (yhteensä noin 6 570 m 3 ) on riittävästi eläinsuojien tarpeeseen (6 434 m 3 ) nähden kun tilalle rakennetaan uusi noin 1 470 m 3 :n suuruinen lietesäiliö hakemuksen mukaisesti. Juottovasikoiden karsinoista muodostuu hakemuksen mukaan kuivikelantaa yhteensä noin 52 m 3 /v ja pilaantunutta rehua muodostuu noin 25 m 3 /v. Eläinsuojan yhteydessä olevassa kiinteällä katteella katetussa 100 m 3 :n suuruisessa kuivalantalassa on riittävästi kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta eläinsuojan tarpeeseen (77 m 3 ) nähden. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuormausalueiden tulee olla kovapohjaisia eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 nojalla. Rakennettavan lietesäiliön ja 3 000 m 3 :n lietesäiliön kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia (esim. asfaltti tai betoni) suurien lietemäärien vuoksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Käsittelemällä mahdolliset WC-vedet valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
(157/2017) mukaisesti vähennetään ulosteperäisten bakteerien leviämistä. vesistön rehevöitymistä ja Lannan hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 8-13 Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä tulee olla käytettävissä peltoa lannanlevitykseen vähintään 154,9 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispintaalasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Ympäristöministeriön v. 2010 julkaiseman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan peltoa tarvitaan vähintään yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää/3,5 hiehoa/4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk)/2,5 yli 24 kk ikäistä sonnia/2,7 iältään 12-24 kk olevaa sonnia/3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (175 ha ja lisäksi raivattava peltoala 19 ha) lannanlevitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevat pellot ovat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa. Kyseisten peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden takia tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 (ns. nitraattiasetus) mukainen lannoitusajankohdan rajoittaminen ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden pääsyä vesistöihin ja pohjaveteen. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelannan ja nestemäisten orgaanisten lannoitteiden käyttöä on rajoitettu pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, vaikka hakemuksen mukaan hakijan käytössä oleville pohjaveden muodostumisalueella sijaitseville pelloille (3,96 ha) ei levitetä lantaa. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset 14-16 Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Lietesäiliöt on määrätty täytettäviksi alakautta/lietepinnan alapuolelta, mikä edesauttaa lietelannan kuorettumista ja estää näin lietteestä aiheutuvia hajuhaittoja. Tilakeskuksessa sijaitsevista lietesäiliöistä suurimmassa eli 3 000 m3:n lietesäiliössä tulee käyttää kelluvaa katetta hajuhaittojen ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Noin 70 metrin etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen päin sijaitseva asuinrakennus on nykyään hakijan käytössä ja lähimpään
naapurin asuinrakennukseen on eläinsuojasta etäisyyttä 400 m. Aluehallintovirasto katsoo, että kahdessa tilakeskuksessa sijaitsevassa 600 m 3 :n lietesäiliössä ja rakennettavassa noin 1 470 m 3 :n suuruisessa lietesäiliössä luonnollinen kuorettuma on riittävä kate. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien/kattoharjan kautta. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja säilörehun varastointitilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Säilörehun varastointia koskevat lupamääräykset 17-18 Määräykset säilörehun ja rehujätteen varastoinnista ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Puristeneste on ravinnepitoista, minkä vuoksi mahdollinen puristeneste tulee ottaa talteen ja levittää lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 19-22 Jätehuoltoa koskevat lupamääräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen sekä asuinympäristön viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan ruhojen varastointipaikan lämpötilan tulee olla jäähdytetty (suosituslämpötila enintään 6 C), mikäli ruhoja varastoidaan sulan maan aikana yli kaksi vuorokautta tai pakkasjakson aikana yli kolme vuorokautta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat lupamääräykset 23-24 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia sekä tankkaus- ja täyttöpaikan tiivistämistä koskevat määräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin.
Valtioneuvoston asetusta 444/2010 nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista sovelletaan myös muun liiketoiminnan yhteydessä toimivaan jakelupisteeseen, kun säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on 10 m3. Maatalouskiinteistössä on noudatettava Palavien nesteiden jakeluasemaa koskevan standardin SFS 3352 vaatimuksia vain osittain ja tämä on otettu huomioon lupamääräyksissä. Tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset 25-27 Tarkkailemalla säännöllisesti lantavarastojen, mahdollisen WC-vesien umpisäiliön, polttonestesäiliöiden ja tankkausalueen sekä jätehuoltotilojen kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vaurioiden ilmaannuttua. Lanta-analyysien avulla ravinteet saadaan kohdennettua pelloille oikein ja vältetään ylilannoitus. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 28 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 29 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 30 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen
tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 31 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on huomioinut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 9, 11-12, 14 ja 19-24 ilmenevällä tavalla. Koska lähimpään naapurin asuinrakennukseen on nykyään etäisyyttä eläinsuojasta vähintään 400 m, aluehallintovirasto on katsonut riittäväksi, kun tilakeskuksen avoimista lietesäiliöistä suurimmassa eli 3 000 m3:n lietesäiliössä käytetään kelluvaa katetta. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Korvattavat lupapäätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 7.2.2011 myöntämän ympäristöluvan kokonaisuudessaan. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 16-17, 27, 29, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 170, 190-191, 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, 11-15, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17
Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 775 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan käsittelystä perittävä maksu on 9 550 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös MTY Uusimäki / Kari Uusimäki Vetelin kunta Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vetelin kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
Ilmoitus ilmoitustauluilla ja internetissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Lisäksi päätöksestä kuulutetaan Vetelin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Asemapiirros 3. Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
LIITE 1
LIITE 2
VALITUSOSOITUS LIITE 3 Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.1.2019. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.