Tekninen lautakunta. 16.10.2001 55. Rautavaaran kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Tekninen lautakunta. 16.10.2001 55. Rautavaaran kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS 16.10.2001

Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 1.1 Tavoite 1.2 Soveltamisala 1.3 Rakennusvalvontaviranomainen 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Rakentamisen luvat ja ilmoitusmenettely 2.2 Talousrakennuksen luvan- ja ilmoituksenvaraisuus 2.3 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus 2.4 Purkulupa 2.5 Maisematyölupa 3 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 3.1 Suunnittelutarvealueet 3.2 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset 3.3 Rakentamisen määrä 3.4 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä 4 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE TAI RANTAVYÖHYKKEELLE 4.0 Yleistä 4.1 Suunnittelutarpeesta vapauttaminen 4.2 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella 4.3 Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä 5 RAKENTAMINEN YLEENSÄ 5.1 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 5.2 Rakennuksen korkeusasema, perustaminen ja rungon kuivuminen 5.3 Tontin osoitenumerointi 6 TYÖMAAT 6.1 Rakennushankkeesta tiedottaminen 6.2 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla sekä työmaan jäte- ja vesihuolto 6.3 Katualueen ja muun yleisen alueen käyttäminen, kaivaminen sekä johtojen ym. sijoittaminen 6.4 Työmaan purkaminen ja siistiminen 7 RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 7.1 Vesihuolto 7.2 Jätevesien käsittely

7.3 Jätevesien käsittely viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella 7.4 Jätehuolto 8. PIHAMAAN RAKENTAMINEN 8.1 Pihamaan rakentaminen 8.2 Hule- ja perustusten kuivatusvesien johtaminen ja lumen varastointi 8.3 Tontin liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä 8.4 Aidat 8.5 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet 8.6 Rakennuksen sopeutuminen tontille 9 RAKENNUKSEN ELINKAARI 9.1 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat 9.2 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen 9.3 Rakennuksen tai sen osan purkaminen 10 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 10.1 Rakennetun ympäristön hoito 10.2 Rakennetun ympäristön valvonta 11 RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA 11.1 Rakentaminen pohjavesialueilla 11.2 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen rakentamisessa 12 ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 12.1 Rakennusjärjestyksen valvonta 12.2 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä 12.3 Rakennusjärjestyksen voimaantulo

1 1. YLEISTÄ 1.1 Tavoite Tässä rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Viittaus: MRL 1 ja 14 1.2 Soveltamisala Tämä rakennusjärjestys koskee Rautavaaran kunnan aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Viittaus: MRL 14 4 mom 1.3 Rakennusvalvontaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii tekninen lautakunta, minkä alaisena toimii rakennustarkastaja sekä muu palveluhenkilöstö. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. Viittaus: MRL 21 ja 124, MRA 4 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Rakentamisen luvat ja ilmoitusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus: rakennuslupa MRL 125 toimenpidelupa MRL 126 rakennuksen purkamislupa MRL 127 maisematyölupa MRL 128 ilmoitusmenettelyn käyttäminen MRL 129

2 Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen talousrakennusten rakennusluvan sekä toimenpideluvan asemesta seuraavan kohdan 2.2 mukaisesti. 2.2 Talousrakennuksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella lupa- ja /tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta määrätään ao. kaavamääräyksellä tai soveltaen tätä rakennusjärjestystä. Asemakaava ja oikeusvaikutteisen yleiskaava-alueen ulkopuolella olevaan asuntoon kuuluvan kerrosalaltaan enintään 30 m 2 :n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Sama koskee maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen kerrosalaltaan enintään 100 m 2 :n suuruisen kylmän varastorakennuksen rakentamista tai enintään 150 m 2 varastokatoksen rakentamista. Edellä mainittujen rakennusten tulee olla puurakenteisia, harjakattoisia ja muodoltaan ja väritykseltään rakennettuun ympäristöön hyvin sopeutuvia eristämättömiä rakennuksia. Mitä ensimmäisessä kappaleessa on määrätty, ei koske saunarakennusta tai muuta tulisijallista rakennusta, joiden rakentamiseen sovelletaan aina lupamenettelyä. 2.3 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osaalueilla seuraavasti: 1. Asemakaava-, ranta-asemakaava- ja oikeusvaikutteiset yleiskaava-alueet 2. Muut alueet TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O Toimenpide: Kaavaalueet 1 Muut alueet 2 1) Rakennelmat - katos pienehkö 10-20 m 2 O - - grillikatos tai kota alle 15 m2 O - - grillikatos tai kota yli 15 m² X - - vaja pienehkö 10-20 m 2 O -

3 - kioski, myymäläkoju, pysyvä X X - kuivakäymälä - - - esiintymislava X O - avolantala X X - lantavarasto, siilo, liete- tai virtsasäiliö X X - kasvihuone 10-30 m² O - - muu vastaava rakennelma X O 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka X O - kokoontumispaikka X O - asuntovaunualue tai vastaava X X - katsomo X X - yleisöteltta tai vastaava (tilap. < 1 kk) O O - yleisöteltta tai vastaava (tilap. > 1 kk) X O 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) - masto, piippu pituus > 25 m X X - varastointisäiliö, maanpäällinen osa > X X 20 m 3 - hiihtohissi X X - muistomerkki X X - suurehko antenni halk. > 2 m X O - tuulivoimala X X - suurehko valaisinpylväs tai vastaava X - X X 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri, yli 20 m 2, tai yli 1,0 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuva. - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava X X X X-

4 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen X O - kattomuodon muuttaminen X X - ulkoverhouksen tai vesikatteen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainostai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri X X O - O - O O O - 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset X O Edellä mainituissa kohdissa 1 10 tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Mainoslaitteen asentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella on kielletty ilman ympäristökeskuksen lupaa, Luonnonsuojelulaki 36. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää

5 rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. Viittaus: MRL 129 2.4 Purkulupa Maankäyttö- ja rakennuslaki säätävät purkamisen luvanvaraiseksi eräin poikkeuksin asemakaava-alueilla ja alueella, jolla on voimassa lain 53 mukainen rakennuskielto, tai jos alueen yleiskaavassa niin määrätään. Viittaus: MRL 127 2.5 Maisematyölupa Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide edellyttää lupaa, mikäli lain 128 2-4 momentissa ko. toimenpidettä ei erikseen vapauteta lupamenettelystä. Viittaus: MRL 128 3. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 3.1 Suunnittelutarvealueet Kunta ei määrää asemakaava-alueittensa ulkopuolelle suunnittelutarvealueita sen suunnittelutarvealueen lisäksi, joka syntyy suoraan lain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suunnittelutarvealueita ovat lain 16 1 momentissa mainitut alueet ja 2 momentin mukainen rakentaminen. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Viittaus: MRL 16, 72, 137 3.2 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m².

6 Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana ja se täyttää MRL 116 edellyttämät vaatimukset. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Viittaus: MRL 116, 136 3.3 Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kokonaiskerrosala on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 3.4 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään viisi metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen metriä. Rakennuksen etäisyyden tiestä tai muusta ympäristömelua aiheuttavasta kohteesta tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä päivällä 55 dba ja yöllä 50 dba (uusien alueiden osalta kuitenkin 45 dba) ja loma-asuntojen osalta enintään 45 dba ja yöllä 40 dba. Rakennettaessa kotieläinsuoja lantaloineen tai lantala talouskeskuksen ulkopuolelle, suositeltava etäisyys häiriintyviin kohteisiin tulisi olla eläinmääristä ja olosuhteista (alueen topografiasta ja vallitsevista sääolosuhteista) riippuen noin 200 400 m. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltava vähimmäis-etäisyys häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 100 m. Laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin teknisesti toteutettavissa. Joissain tapauksissa voidaan tarpeen vaatiessa edel-lyttää edellä mainittuja suurempiakin etäisyyksiä.

7 Meluhaittojen torjumiseksi asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla kanta- ja maanteiden keskiviivasta vähintään 50 metriä, ja alempiluokkaisten teiden osalta vähintään 25 metriä. Viittaus: MRA 57, Vnp 29.10.1992/99 4. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE TAI RANTAVYÖHYKKEELLE 4.0 Yleistä Rakennettaessa rantavyöhykkeelle tai ranta-alueelle tarvitaan uuden rakennuksen rakentamiseen maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n tarkoittama alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätös, jollei alueella ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 momentissa tarkoitettu kaava, jonka mukaan rakentaminen voi tapahtua. Kaavoittamattomat pienet lammet 1 3 ha pyritään jättämään rakentamattomiksi. Rakennusoikeudet ratkaistaan tapauskohtaisesti poikkeamismenettelyllä. 4.1 Suunnittelutarpeesta vapauttaminen Rantojen käytön lähtökohtaselvityksen ja sen tarkennuksen sekä sen karttaliiteaineiston ( LIITE 1) perusteella kunta vapauttaa seuraavat vesistöt suunnittelutarpeesta: Löytönen, Öljäkkä, Venejärvi, Pirttilampi, Lehtolampi, Joutenjärvi, Nimetön, Lapinjärvi, Ukonjärvi, Ikosenlampi ja Hiirenjärvi. Suunnittelutarpeesta vapauttaminen on voimassa enintään kuusi vuotta tämän rakennusjärjestyksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai enintään niin kauan kuin kyseisten vesistöjen rantojen käytön olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edellytyksiä määräykselle ei enää ole. Viittaus: MRL 72 4.2 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää. Vain vähäinen harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyydet rantaviivasta ja sijainnit rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

8 Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu tulee loma-asunnon, jonka kokonaisala on enintään 80 m 2 ja jonka kokonaiskorkeus on enintään 7 m, etäisyyden rantaviivasta olla vähintään 25 metriä. Suuremman loma-asunnon tai pysyvän asunnon etäisyyden rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 40 metriä. Rantaviivalla tarkoitetaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta korkeammalla. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m 2 ja korkeus enintään 5 m, saa rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, edellyttäen, että jätevesien käsittely ja tulvavaara huomioon ottaen rakentaminen yleensä on mahdollista ja, että rakennuksen ja rannan väliin jätetään riittävä suojapuusto maiseman luonnonmukaisuuden säilyttämiseksi. Asuntoon liittyvän enintään 15 m 2 suuruisen rakennelman, kuten kodan tai grillikatoksen saa sijoittaa maalle vähintään 10 metrin etäisyyden rantaviivasta, ottaen kuitenkin huomioon maiseman luonnonmukaisuuden säilyttäminen. 4.3 Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä Rantavyöhykkeellä sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantavyöhykkeellä rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. 5 RAKENTAMINEN YLEENSÄ 5.1 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

9 Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 5.2 Rakennuksen korkeusasema, perustaminen ja rungon kuivuminen Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön rakennusten, maaston ja katupinnan korkeusasemiin. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Asuin- ja työtilojen lattiataso on rakennettava yleensä vähintään 50 senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Uudisrakennuspaikalla on rakennuttajan tehtävä MRA 49 mukainen selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä terveellisyydestä. Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Salaoja- ja alussorastuksesta tulee hankkia selvitys soran laadun ja vähäisen kapillaarisuuden varmistamiseksi. Lämpimän rakennuksen koko alapohja on lämmöneristettävä kauttaaltaan. Rakennuksen rungon riittävä kuivuminen on varmistettava mittauksin ennen rakenteiden pinnoittamista. Rakennusvalvontaviranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kosteudenmittaussuunnitelma ja tulokset. Pinnoittamista ei saa aloittaa ennen kuin riittävä kuivuminen on tapahtunut. Viittaus: MRL 135, MRA 49 ja 75, RakMK C2 5.3 Tontin osoitenumerointi Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. Viittaus: MRA 62, 84

10 6 TYÖMAAT 6.1 Rakennushankkeesta tiedottaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen aiheuttaa pysyvän ja olennaisen muutoksen ympäristössä. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä vähintään rakennuksen tai kohteen käyttötarkoitus ja laajuus, kohteen valmistumisajankohta ja rakennushankkeesta vastaavan yhteystiedot. Viittaus: MRL 133, MRA 65 6.2 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla sekä työmaan jäte- ja vesihuolto Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurin kiinteistön käytölle. Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät alueet ja keräilyvälineet jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. 6.3 Katualueen ja muun yleisen alueen käyttäminen, kaivaminen sekä johtojen ym. sijoittaminen Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Kunnan hallitsemalla katualueella tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen sekä alueen käyttämiseen on haettava kunnalta lupa. Lupahakemukseen on liitettävä suunnitelma kaivutyön suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden käsittelystä ja alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. Yleiselle alueelle jäävistä rakenteista, laitteista, johdoista ja kaapeleista on toimitettava tarkepiirustukset kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Viittaus: MRA 83

6.4 Työmaan purkaminen ja siistiminen 11 Rakennustyömaan jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. 7 RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 7.1 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon sekä jäte- ja sadevesiviemäriin ellei kunnan ympäristöviranomainen myönnä siihen vapautusta tai siihen ei ole muita vesihuoltolaissa tarkoitettuja syitä. Muilla alueilla talousveden riittävyydestä ja laadusta tulee antaa selvitys ennen rakennusluvan myöntämistä. Viittaus MRL 135, 136, Vesihuoltolaki 10, 11 7.2 Jätevesien käsittely Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle rakennettava jätevesiä tuottava kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myönnä siihen vapautusta tai siihen ei ole muita vesihuoltolaissa tarkoitettuja syitä. 7.3 Jätevesien käsittely viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, käymäläratkaisuna tulee käyttää ensisijaisesti kuivakäymälää tai kompostikäymälää. Vesikäymälän rakentamisen ja sen jätevesien maahan imeyttämisen edellytyksenä on tarkka maaperätutkimus ja siihen perustuva asiantuntijan laatima yksityiskohtainen jätevesien käsittelysuunnitelma, joka on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Mikäli rakennuspaikan maaperä ei ole maaperätutkimuksen mukaan jätevesien imeyttämiseen soveltuvaa, tulee jätevedet käsitellä maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa. Myös näiden suunnitelmat mitoitus- ym. teknisine tietoineen tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Umpikaivoa voidaan käyttää vain erityistapauksissa, joissa jätevesien käsittely rakennuspaikalla ei ole mahdollista tai jätevesien määrä on niin vähäinen, että maapuhdistamon, maasuodattimen tai pienpuhdistamon toiminnalle ei ole edellytyksiä. Vaativan käsittelyn alueet (I-luokan pohjavesialueet, LIITE 2; ja kaikki rantaalueet): Jätevedet on johdettava 3-osaisen ehdottoman tiiviin saostuskaivon (muovi, tai lasikuitusäiliöt) kautta maasuodattimeen, pienpuhdistamoon, kivivillasuodattimeen tai vastaavaan. Maasuodatin tai pienpuhdistamo tulee rakenteineen toteuttaa siten, että vesien käsittelyalueen pohjalla käytetään vesitiivistä materiaalikerrosta tai vesitiivistä materiaalia, jolloin puhdistamossa käsitellystä

12 vedestä on toimitettava kunnan valvontaviranomaiselle tutkimusnäyte 5 vuoden välein. Purkupaikan etäisyys rantaviivasta ja naapurin vesikaivosta on oltava vähintään 30m. Jos maaperä on imeytykseen soveltuva, voi ranta-alueella imeytyskentän rakentaa siten, että se on vähintään 30 m rantaviivasta. Erillisen saunan vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää imeytyskaivon kautta maaperään vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Peruskäsittelyn alueet (muihin vyöhykkeisiin kuulumattomat alueet): Jätevedet voidaan ko. alueella käsitellä kiinteistökohtaisesti maapuhdistamossa tai pienpuhdistamossa. Jätevesien esikäsittelynä tulee olla 3-osastoinen saostuskaivo. Imeytysalueen etäisyys naapurin vesikaivosta tulee olla vähintään 30 metriä. Sauna- tai muut vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää imeytyskaivon kautta maaperään. Saostus- ja umpikaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Kaivojen lietteet tulee kuljettaa kunnan ympäristö- ja terveysviranomaisten hyväksymälle käsittelypaikalle. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 18 ja 103 :ssä annettuja määräyksiä. 7.4 Jätehuolto Rakentamisessa on noudatettava jätelakia ja -asetusta sekä niihin verrattavissa olevia valtioneuvoston päätöksiä. Rakentamisen aikana on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä ja rakennusjätteelle annettuja lajitteluohjeita. Lisäksi on noudatettava valtioneuvoston päätöstä rakennusjätteistä (295/97). Purkamisen yhteydessä on noudatettava lajitteluohjeita ja annettava purkutyön yhteydessä selvitys jätteiden lajittelusta ja hyötykäytöstä. Kiinteistöjen on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistöjen on varattava riittävät tilat tai tilavaraus jäteastioille: paperi, pahvi, lasi, metalli ja eloperäinen jäte. Jäteastiat on sijoitettava kiinteistöillä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä käsiteltäessä on aina otettava huomioon myös erityisjätteiden ja ongelmajätteiden käsittely. Viittaus: MRL 157, MRA 56, Vnp 295/97, Kunnan jätehuoltomääräykset 8 PIHAMAAN RAKENTAMINEN 8.1 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se tuota haittaa naapureille.

13 Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Viittaus: MRL 155, 165, 167 8.2 Hule- ja perustusten kuivatusvesien johtaminen ja lumen varastointi Rakennuspaikan hule- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Mikäli alueella ei ole mahdollisuutta johtaa hule- ja perustusten kuivatusvesiä sadevesiverkostoon, ne tulee johtaa pois rakennuksen läheisyydestä ja imeyttää tontilla tai johtaa ympäröivään maastoon alueen haltijan suostumuksella. Lumen varastointi pihamaalla on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille eikä yleisen alueen käytölle. 8.3 Tontin liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Uuden liittymän rakentamiseen on toimenpideluvan lisäksi saatava tienpitäjän suostumus. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä esteetön näkemäalue kumpaankin suuntaan. Palolaitoksen kalustolla tulee olla vapaa pääsy rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tämä pelastustie on merkittävä tarvittaessa kyltillä. Tontin pelastustie on pidettävä vapaana ja ajokelpoisena myös talviaikana. Rakennuslupaa haettaessa on asemapiirustuksessa esitettävä tontin pelastustiet. 8.4 Aidat Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

14 Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee risteyksen näkemäalue pitää vapaana. Mikäli syntyy erimielisyyttä tonttien välisen aidan tarpeellisuudesta, rakentamisesta tai kustannusten jakoperusteista, ratkaisee erimielisyyden rakennusvalvontaviranomainen. Viittaus: MRA 62 1 mom, MRA 82 8.5 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten pienet autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, pihagrillit, maakellarit, jätekatokset, leikkimökit, koirankopit ja muut vastaavat on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Vajat, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava asemakaavan osoittamalle rakennusalalle tai vähintään rakennelman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Piharakennelmien lupamenettely on esitetty tämän rakennusjärjestyksen kohdassa 2.3. Viittaus: MRL 157, 168, MRA 56, 62 8.6 Rakennuksen sopeutuminen tontille Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muutoin ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Viittaus: MRA 49

9 RAKENNUKSEN ELINKAARI 15 9.1 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka tulee olla rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvan hakijalta lupakäsittelyvaiheessa asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimista. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa. Viittaus: MRL 1, 12, 117, 131, 135, 152, MRA 50, 55, 66 9.2 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa siistissä kunnossa. Myös ilkivallan aiheuttamat vahingot on siistittävä välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Viittaus: MRL 118, 166, Rakennussuojelulaki 9.3 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos maaperään on saattanut joutua ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, suunnitelmassa on myös selvitettävä maaperän pilaantuminen. Suunnitelmasta on tarvittaessa hankittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Purkulupahakemuksen yhteydessä on esitettävä tontin käyttösuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työstä aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen estämiseen. Viittaus: MRL 127, 139, 154, MRA 55, 67

16 10 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 10.1 Rakennetun ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Asemakaava-alueella sijaitsevan asuinrakennuksen tonttia tai rantarakennuspaikkaa ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin tai autojen, koneiden, laitteiden tai muiden vastaavien tavaroiden sekä polttoaineiden ulkosäilyttämiseen. Rakennukset, niiden ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidet-tävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna katukuvaa tai muuta julkista tilaa. Viittaus: MRL 166-170 10.2 Rakennetun ympäristön valvonta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Havaituista puutteellisuuksista on annettava kunnossapitovelvollisille korjauskehotus sekä ilmoitettava määräaika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Rakennustarkastaja voi perustellusta syystä myöntää lykkäystä määräaikaan. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin. Viittaus: MRL 166, 167, 182 11 RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA 11.1 Rakentaminen pohjavesialueilla Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.

17 Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueille on rakennusluvan hakemusasiakirjoihin tarvittaessa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma. I-luokan pohjavesialueilla tulee välttää pohjavettä pilaavan toiminnan harjoittamista ja rakentamista (mm. lietesäiliöt, taimitarhat ja kyllästämöt). Näillä alueilla toiminnan harjoittaminen ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisella lupamenettelyllä. Viittaus: MRL 131, 137, YSL 8 11.2 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakentamisessa on otettava huomioon rakennuspaikan pilaantuneet maa-alueet ja maaperän haitalliset aineet. Pilaantuneiden maa-alueiden käsittelyn ja lupaasiat ratkaiset ympäristönsuojeluviranomaiset. Rakennusluvan hakijan on selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuminen ja liitettävä tarvittaessa tämä selvitys rakennuslupa-asiakirjoihin. Lupa-asiakirjoihin on liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaantumisen johdosta. Mikäli rakennus sijaitsee radonhaitta-alueella, rakennuksen alapohjarakenteita suunniteltaessa on varmistuttava, ettei maaperän radon pääse huonetiloihin. Viittaus: MRL 131, MRA 49, YSL 75 79 12 ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 12.1 Rakennusjärjestyksen valvonta Tämän rakennusjärjestyksen valvonta kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan viranomaiset toimivat yhteistyössä, mikäli rakennusjärjestyksen mukaisten tehtävien hoitaminen vaikuttaa toisen viranomaisen tehtäviin. Viittaus: MRL 182-184 12.2 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä Rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa erityisestä syystä tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Viittaus: MRL 171-175, MRA 85-90