KUUMA-johtokunta 14.2.2018 5 LIITE 5b Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajien ja kuntajohtajien tapaaminen Eduskunta Keskustan ryhmähuone 2.2.2018
Tapaamisen agenda 8.30 Kahvitarjoilu kokoustilan ulkopuolella 9.00 Tilaisuuden avaus, KUUMA-komission puheenjohtaja, Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen Tapaamisen tarkoitus on esitellä vaalipiiriratkaisun haitallisia vaikutuksia maakunnan päätöksenteossa Helsingin ulkopuolisen Uudenmaan kannalta HS:n ennakkoarvio paikkajaosta, SuPerin ennuste paikkajaosta, maakuntavaltuusto nyt Tapaamisen päätavoite saada aikaan yhteinen julkilausuma, jossa vedotaan hallitukseen vaalipiiriratkaisun muuttamiseksi eduskuntavaaleissa noudatettavan mallin mukaiseksi perustella tavoite esimerkein 9.15 Yleiskeskustelu maakuntauudistuksen vaalipiiriratkaisun vaikutuksista ja merkityksestä julkilausuman läpikäynti ja muokkaus lopulliseen muotoon, läsnäolijoiden sitoutuminen sen tavoitteeseen julkilausuman jakaminen tiedotteena medialle 10.00 Tilaisuuden päättäminen
Vaalipiiriratkaisun haitallisia vaikutuksia Helsingin ulkopuolisen Uudenmaan kannalta Demokratiavaje uhkaa maakuntavaaleissa. Yhden vaalipiirin malli aiheuttaisi selkeän demokratiavajeen äänestäjien kannalta. Sen lisäksi yhden vaalipiirin politiikka johtaisi äänikynnyksen merkittävään nousuun - todennäköinen läpimeno vaatisi jopa 5000 ääntä. Muutama konkreettinen esimerkki yhden vaalipiirin aiheuttamista haitallisista vaikutuksista nykyisen Uudenmaan vaalipiirin kuntien ja äänestäjien kannalta: Maakuntakaavoitus. Jatkossa useimpien Uudenmaan kuntien vaikutusvalta hupenee olemattomiin tämän, kuntien elinvoimaisuuden kannalta olennaisen ohjausmekanismin osalta Sote. Maakuntavaltuusto on keskeinen päättäjä tulevan Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Useimmilta alueilta puuttuu jatkossa ääni näistä asioista päätettäessä.
Helsingin Sanomien ennakkoarvio maakuntavaltuuston paikkajaosta kunnittain yhden vaalipiirin mallissa HS 6.5.2017
SuPer ry:n ennuste (9/2017) paikkojen jakautumisesta maakuntavaaleissa yhden vaalipiirin mallissa Laskelma perustuu eduskuntavaaleissa 2015 ja kuntavaaleissa 2017 annettujen äänten mukaan tehtyyn paikkajakoon. SuPer on laatinut myös optimointimallin, jossa kunnat pystyvät keskittämään ääniä omille kärkiehdokkailleen ja sitä kautta lisäämään oman kuntansa sekä puolueensa menestystä maakuntavaaleissa. Eduskuntavaalien äänimäärien perusteella: Helsinki 55 61, jos optimoi Espoo 20 21 Vantaa 13 13 Hyvinkää 1 0 Lohja 2 2 Porvoo 2 1 Tuusula 1 0 Nurmijärvi 3 0 Raasepori 2 1 Yhteensä 99 99 Muut Uudenmaan 17 kuntaa jäisivät ilman edustajia maakuntavaltuustossa
SuPer ry:n ennuste (9/2017) paikkojen jakautumisesta maakuntavaaleissa yhden vaalipiirin mallissa Kuntavaalien äänimäärien perusteella: Helsinki 62 Espoo 21 21 Vantaa 8 14 Hyvinkää 0 1 Järvenpää 0 1 Kirkkonummi 1 0 Lohja 1 0 Porvoo 1 2 Tuusula 2 0 Nurmijärvi 1 1 58, jos optimoi Raasepori 2 1 Yhteensä 99 99 Muut Uudenmaan 15 kuntaa jäisivät ilman edustajia maakuntavaltuustossa www.superliitto.fi/sote
Maakuntavaltuuston paikkajako nyt Helsinki 26 Espoo 11 Vantaa 9 Porvoo 3 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Tuusula, Nurmijärvi, Raasepori, Vihti = kullakin 2 Hanko, Kauniainen, Karkkila, Loviisa, Mäntsälä, Sipoo, Askola, Inkoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Pornainen, Siuntio = kullakin 1 Paikkoja yhteensä 80
Vaalipiirijaon muuttaminen, perustelut Kun eduskuntavaaleissa Uusimaa on ainoana maakuntana jaettu kahteen sisäiseen vaalipiiriin, johtuen maakunnan suuresta väkiluvusta, on tämä perusteltua myös maakuntavaalien osalta. Mikään ei estä Suomen hallitusta esittämästä Uudenmaan osalta muista maakunnista poikkeavaa vaalipiiriratkaisua. Sille on erittäin hyvät ja painavat perustelut. Paras ratkaisu olisi jakaa maakuntamme neljään sisäiseen vaalipiiriin. Tällöin tulisi kaikkien maakunnan asukkaiden ääni laajasti kuulluksi myös maakuntavaltuustossa. Uudenmaan jakaminen kahteen vaalipiiriin on minimitavoite, jolla estettäisiin demokratiavajeen syntyminen. Sote- ja maakuntauudistuksen hyväksyttävyys Uudenmaan asukkaiden lisääntyisi. Demokratiavaje puolestaan johtaisi osallisuuden heikkenemiseen ja äänestysinnon laskuun Uudellamaalla. Tämä ei varmasti ole sote- ja maakuntauudistuksen tavoite. Myös kasvupalvelujen osalta Uudenmaan maakuntaan ollaan valmistelemassa erillisratkaisua
Julkilausuma 2.2.2018 Me allekirjoittaneet, Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat ja sen alueella sijaitsevien kuntien johtajat kiinnitämme huomiota maakuntalakiluonnokseen, jossa esitetään Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien yhdistämistä maakuntavaalien osalta. Pelkäämme, että toteutuessaan Uudenmaan maakunnan määritteleminen yhdeksi vaalipiiriksi vaarantaa alueellisen edustuksellisuuden maakunnallisessa päätöksenteossa ja aiheuttaa sen myötä demokratiavajeen. Maakuntalakiesityksessä linjataan, että jokainen 18 maakunnasta muodostaa yhden vaalipiirin. Uudellamaalla se merkitsisi maan kahden suurimman vaalipiirin yhdistämistä. Helsingin vaalipiirissä asuu noin 650 000 asukasta ja Uudenmaan vaalipiirissä noin 1 000 000 asukasta. Vaalipiirien yhdistäminen johtaisi siihen, että kynnys päästä maakuntavaltuuston jäseneksi on poikkeuksellisen korkea Helsingin ulkopuolella asuvien ehdokkaiden kohdalla. Myös ehdokkaiden keskimääräiset kampanjakustannukset nousisivat merkittävästi nykyiseen verrattuna. Tämä karsisi merkittävästi ehdokkaiden määrää. Maakuntavaltuusto käyttää tulevassa maakunnassa suurta valtaa. Asia ei ole kuntalaisdemokratian ja läheisyysperiaatteen näkökulmasta vähäpätöinen. Maakuntalakiin tulisikin tehdä tältä osin korjaus ennen sen hyväksymistä eduskunnassa. Esitämme, että Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirit säilytetään maakuntavaalien yhteydessä kahtena sisäisenä vaalipiirinä. Tämä julkilausuma on laadittu Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajien ja kuntajohtajien yhteisessä tapaamisessa. Kansanedustajien ja kuntajohtajien nimet julkilausuman alle