Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/828/2017 Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2018 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Asiamies Reino Tuusjärven kuolinpesä Öljyalan Palvelukeskus Oy JASKA-hanke c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, 53100, Lappeenranta Y-tunnus: 0215443-3 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO 28.8.2018 MAKSU 1 155 Tuusjärventie 4 Kunta: Heinola Kiinteistörekisteritunnus: 111-413-2-210 ESKO-kohdenumero: 19120-17-1107 Reino Tuusjärven kuolinpesä Ympäristönsuojelulaki 136 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Kohde sijaitsee Heinolan Lusissa vanhan 5-tien varressa. Nykyisin käyttämättömänä olevan kohteen alueella on entinen huoltoasemarakennus, mittarikenttä ja katos, jotka puretaan syksyn 2018 aikana. Vanhoja polttoainesäiliöitä sekä polttoaineen jakeluun liittyviä putkistoja on edelleen maassa. Kohde rajoittuu eteläpuolelta tiealueeseen, itäsuunnassa metsään ja länsi- ja pohjoispuolelta peltoihin. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
Yleiskaavassa kohde on merkitty kyläalueeksi (AT). Paikalle ei olla rakentamassa uutta rakennusta, eikä kaavoitukseen ole tulossa muutoksia. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen läheisyydessä ei ole kaivoja eikä vesistöä. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on harjoitettu bensiinin, dieselin ja polttoöljyn jakelua vuosina 1964-2000. Toiminnanharjoittajina ovat olleet Oy Shell Ab (1964-93), Oy Eurobensin Ltd (1994-97) ja J.P.Invest Ky (1998-2000). Lisäksi Neste Markkinointi Oy on myynyt dieseliä 1994-96. Shellin toiminta-aikana huoltoaseman hoitajina ovat olleet ainakin Lasse Tuusjärvi (1960-luvulla), Reino Tuusjärvi (1967-69), Rauno Salmi (1970-luvulla) ja Huoltamo ja Grillibaari Surakka Ky (1980-90-luvuilla). Polttoaineita on varastoitu maanalaisissa säiliöissä huoltoasemarakennuksen itäja koillispuolella (4 kpl 15 m 3 :n säiliötä). Jakelualue (3 mittaria) on ollut huoltoaseman ja tien välissä sekä D-pisteellä (1 mittari) mittarikatoksen itäpuolella. Kaikki jakelumittarit on poistettu. Kohteessa on ollut lisäksi öljylämmitys (4 m 3 :n maanalainen säiliö). Huoltoasemarakennuksessa on ollut huoltokuilullinen huoltohalli ja rakennuksen pohjoispuolella autojen pesupaikka. Huoltoasematoiminnan loputtua alue on ollut vuokrattuna Kone Saksman Oy:lle, joka on varastoinut ja kunnostanut kiinteistöllä käytettyjä työkoneita, pääasiassa pihalla. D-pisteellä havaittiin v. 1995 polttoainevuoto, jonka seurauksena D-pisteen maaperää kunnostettiin vv. 1995-96. Kohteessa harjoitetun toiminnan seurauksena maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Pilaantuneen maan määrä on arviolta 450 tonnia noin 150 m 2 :n alueella. Tehdyt maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteessä raportissa Öljyalan Palvelukeskus Oy, ÖSR-ESKOkohdenumero 19120-17-1107, Käytöstä poistettu polttoaineiden jakeluasema, Tuusjärventie 4, 19120 Lusi (Heinola), Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, FCG, 17.8.2018. Maaperä tutkittiin v. 2017 polttoaineen jakeluun liittyvillä riskialueilla yhteensä 23 tutkimuspisteessä. Kairauspisteitä ei voitu kohdistaa maaperässä vielä olevien säiliöiden alapuoliseen maaperään. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut piha-alueella öljyhiilivetyjen bensiinijakeilla ja keskitisleillä 3-6 m:n syvyydessä, jossa maaperässä todettiin enimmillään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 2 900 mg/kg öljyhiilivetyjä C 10 -C 21 ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 130 mg/kg öljyhiilivetyjä C 5 -C 10. Tutkimuksissa todettiin lisäksi alueen maaperässä kynnysarvotason ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä C 10 C 40. Maaperässä ei tutkimusten mukaan ole BTEX-yhdisteitä eikä MTBE-TAMEa. 2
Kohteen käyttämästä porakaivosta otetusta vesinäytteestä ei todettu polttoaineperäisiä haitta-aineita yli määritysrajan olevina pitoisuuksina. Alueen maaperä on syvimmillään 3,5 m:n paksuisen hiekka/soratäyttökerroksen alla hiekkaa, hienoa hiekkaa ja silttiä ainakin 7 m:n syvyyteen. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy maaperässä todettujen haitta-aineiden aiheuttaman riskin arvio, jossa on otettu huomioon haitta-aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti, alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, tekijät, jotka vaikuttavat haitta-aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön sekä pohjaveden käyttötarkoitus, mahdollisuus haitta-aineille altistumiseen, altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuva riski sekä epävarmuustekijät. Arvioinnissa on käytetty apuna valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Tehdyn riskinarvion mukaan öljyhiilivetyjen kulkeutuminen veden mukana on vähäisessä määrin mahdollista. Öljyhiilivedyille altistuminen on mahdollista ilman kautta ja ihokosketuksen kautta kaivettaessa maata pilaantuneessa kerroksessa. Puhdistamattomana maaperä rajoittaa lisäksi alueen maankäyttöä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi esitetään, että kohteen maaperä puhdistetaan. Pohjaveden puhdistus ei ole arvion mukaan tarpeen. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvion perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja seuraavasti: Öljyhiilivetyjen bensiinijakeet C 5 -C 10 : alempi ohjearvo 100 mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet >C 10 -C 21 : ylempi ohjearvo 1 000 mg/kg Raskaat öljyjakeet >C 21 -C 40 : ylempi ohjearvo 2 000 mg/kg Lisäksi pintamaahan (syvyydelle 0-1 m) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita kunnostettaville alueille. Jos pilaantumisen todetaan levinneen tiealueille, kunnostustavoitteeksi tiealueille esitetään ylempiä ohjearvoja. Jos kunnostuksen yhteydessä havaitaan haittaaineita, joita ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole todettu, esitetään ko. haittaaineille kunnostustavoitteiksi ylempiä ohjearvoja. Jos tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä loppuraportissa erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Öljyalan Palvelukeskus Oy, ÖSR-ESKO-kohdenumero 19120-17-1107, Käytöstä poistettu polttoaineiden jakeluasema, Tuusjärventie 4, 19120 Lusi (Heinola), Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, FCG, 17.8.2018. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja korvaamalla se pilaantumattomalla maalla. Pilaantuneet maat kuljetetaan kuorma- 3
autoilla luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin, joilla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. tavalla pilaantunutta maa-ainesta. Massanvaihto on valittu kunnostusmenetelmäksi maaperän laadun, haittaaineiden koostumuksen, maassa olevien säiliöiden ja pilaantumisen arvioidun enimmäislaajuuden perusteella kustannustehokkaana menetelmänä. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Kaivantojen täyttämiseen käytetään kohteesta kaivettua teknisesti hyödyntämiskelpoiseksi todettua kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet alittavat puhdistuksen tavoitetasot. Näin hyödynnettävät maat sijoitetaan ensisijaisesti kaivantojen pohjalle. Pintamaahan (0-1 m) ei sijoiteta pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittäviä maita. Kaivantoihin kertyvän veden käsittely Puhdistusaikataulu Kaivantoihin mahdollisesti kertyvät työnaikaiset pilaantuneet vedet poistetaan pumppaamalla ne öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin. Aktiivihiilisuodatusta käytetään, jos vedet sisältävät merkittävästi haihtuvia hiilivetyjä. Jos vesimäärä on vähäinen, voidaan vesi pumpata/imeä pois ja toimittaa imuautolla asianomaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivantovesistä otetaan vesinäytteitä haittaainepitoisuuksien tarkistamiseksi (C 5 -C 40, ETBE, MTBE, TAME, DIPE, TBA, BTEX-yhdisteet, 1,2-dikloorietaani ja 1,2-dibromietaani). Maaperä puhdistetaan syksyllä 2018. Puhdistustyö kestää arviolta 5-10 päivää. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Ennen puhdistustöiden aloittamista tehdään aloitusilmoitus, joka lähetetään Hämeen ELY-keskukselle, Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistönomistajalle. Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan kunnostuksen ympäristönsuojeluteknisen valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ja työn aloitusajankohta. Pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaa ympäristötekninen valvoja. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Maanäytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot ja niiden haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittarilla ja/tai Petroflagkenttätesteillä. Kaivettavista maanäytteistä otetaan näytteitä maalajikerroksittain sekä haitta-aineiden ja kaivun laajuuden mukaan. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 40, BTEX-yhdisteiden ja bensiinin lisäaineiden pitoisuudet. Haihtuvien yhdisteiden pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan PID-mittarilla. Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines lajitellaan kenttähavaintojen ja analyysien perusteella ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Osasta kaivun seurantanäytteitä tarkastetaan haittaainepitoisuudet laboratoriossa kenttäanalyysien tulosten varmistamiseksi. Puhdistustyömaan valvoja pitää kirjaa kaivetuista ja pois kuljetetuista maista, tilavuuspainoista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Pilaantuneen 4
maan kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Vaarallisen jätteen kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa esitetään vaarallisen jätteen R-lausekkeet ja jätekoodit. Valvoja kirjaa ylös myös haihtuvien yhdisteiden PID-mittausten tulokset. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään kaksi kustakin kaivannosta. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä niin, että jokaisen seinämän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 40, BTEX-yhdisteiden ja bensiinin lisäaineiden pitoisuudet. Jos alueelle jää kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa määritetyt tavoitepitoisuudet ylittyvät, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriski arvioidaan riskinarviolla. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Maaperän kunnostaminen on päättynyt, kun maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on saavutettu ja kaivettujen alueiden reunoille on asennettu merkiksi suodatinkankaat tai huomioverkot ja kaivantovedet on käsitelty. Kohteeseen mahdollisesti jääneiden tavoitetason ylittävien haittaainepitoisuuksien riskit ympäristölle ja terveydelle arvioidaan erillisellä riskinarviolla, joka esitetään loppuraportissa. Ympäristötekninen valvoja informoi odottamattomista tilanteista, vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista tilaajaa ja ympäristöviranomaisia, joiden kanssa sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristötoimistoon kunnostustöiden päättymisen jälkeen. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Puhdistustyö vastaa ilmoituksen mukaan normaalia maarakennustyötä, josta ei aiheudu erityistä haittaa. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään niin, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti varastoimaan, peitetään kasat peitteellä. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Kuljetusreitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä työmaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään pilaantumatonta maata tai ajoreitit puhdistetaan. Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan kuormat peitettyinä käsittelypaikkaan. Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Heinolan kaupungin ympäristötoimistoon. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla, ellei määräyksissä muutoin määrätä. 5
1. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Heinolan kaupungin ympäristötoimistoon. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Kiinteistön 111-413-2-210 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Öljyhiilivetyjen bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 1 000 Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C 21 -C 40 ) 2 000 Bentseeni 1 Tolueeni 25 Etyylibentseeni 50 Ksyleenit 50 Maaperän pintakerros on lisäksi puhdistettava kunnostettavalta alueelta yhden metrin syvyyteen asti niin, että puhdistuksen jälkeen öljyjakeiden >C 10 -C 40 suurin sallittu pitoisuus pintakerroksessa on 300 mg/kg. 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (öljy- ja bensiinijakeet ja BTEX-yhdisteet) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaaraominaisuuden mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella ja haitta-ainepitoisuudella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, 6
hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät. 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Heinolan kaupungin vesihuoltolaitoksen ohjeita esikäsittelystä ja viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 8. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristötoimistoon kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (öljy- ja bensiinijakeet ja BTEX-yhdisteet), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenottoja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, tiedot kaivantovesien käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa 7
Määräysten perustelut Sovelletut säännökset luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haita-ainepitoisuuksista (öljy- ja bensiinijakeet ja BTEX-yhdisteet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn riskinarvioon perustuen altistumis- ja kulkeutumisriskin poistamiseksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon öljyhiilivetyjen bensiinijakeiden osalta ja ylempään ohjearvotasoon muiden öljyhiilivetyjakeiden osalta. Maan pintakerroksen puhdistamisella kynnysarvotasoon hallitaan pintamaan riskejä tehokkaasti ja varmistetaan alueen käyttörajoitusten poistuminen. Koska alueen maaperässä saattaa toimintahistorian perusteella arvioiden olla myös BTEX-ryhmän aineita, on niillekin asetettu kunnostustavoitteet, vaikkei ennakkotutkimuksissa niitä löytynytkään. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukainen vaaraominaisuus haitta-aineen pitoisuuden perusteella. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 8
Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1066/2017) perusteella 1 155. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Öljyalan Palvelukeskus Oy JASKA-hanke c/o Pöyry Finland Oy Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa Reino Tuusjärven kuolinpesä Heinolan kaupungin ympäristötoimisto (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Heinolan kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYNTÄ Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. 9
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 10
Tämä asiakirja HAMELY/828/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument HAMELY/828/2017 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Hiitiö Marja 11.10.2018 12:52 Esittelijä Valo Olli 11.10.2018 12:39