TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU VUONNA Vesistötarkkailu

TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10643

i TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO VUONNA 2015 VESISTÖTARKKAILU 4.5.2016 Satu Ojala, limnologi FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1 JOHDANTO... 2 2 TARKKAILUVELVOLLINEN... 2 3 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 3 3.1 YLEISKUVAUS... 3 3.2 LUOKITUKSET... 3 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT... 3 5 VESISTÖKUORMITUS... 4 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015... 5 7 LEVÄHAITTAREKISTERI... 11 VIITTEET... 11 LIITTEET Liite 1. Torangin jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailu vuonna 2015. Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie 5 00440 HELSINKI p. 040-1333 800 pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

1 YHTEENVETO Kuusamon taajamassa sijaitsevaan Torankijärveen johdetaan Torangin jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet, jotka sisältävät myös Kuusamon Juusto Oy:n käsitellyt jätevedet. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kirkkolahteen. Vuoden 2015 kesän keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Torankijärvi ja Kitroninpuro voitiin luokitella lähinnä reheväksi ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella reheväksi tai hyvin reheväksi. Torankijärven happitilanne oli heikompi talvella ja kevättalvella, mutta pääsääntöisesti erinomainen tai hyvä muilla näytekerroilla. Myös Kitroninpuron happitilanne oli kevättalvella heikentynyt. Torankijärven hapettaminen talvesta 1985-1986 alkaen on parantanut erityisesti kevättalven happitilannetta ja vähentänyt näin järven sisäistä kuormitusta. Vuonna 2015 Torankijärven hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen ja Kitroninpurossa heikoimmillaan tyydyttävä. Uimavedelle asetetut laatuvaatimukset täyttyivät. Edellisvuosien tavoin Torankijärven kokonaistyppipitoisuudet olivat kevättalvella 2015 järvivedeksi huomattavan korkeita. Vuosina 2005-2009 klorofyllipitoisuudet olivat Torankijärvessä suhteellisen alhaisia, mutta vuosien 2010-2015 kesän näytekerroilla havaittiin klorofyllipitoisuuksissa ajoittain nousua. Havainnot levien runsaudesta tallennetaan SYKE:n Järviwiki- palveluun. Vuonna 2015 levähavaintoja ei oltu ilmoitettu Järviwiki- palveluun Torankijärven osalta.

2 1 JOHDANTO Tämä raportti sisältää yhteenvedon Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Torangin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tuloksista vuodelta 2015. sta vastasi vuonna 2015 Ahma ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy). Lisäksi raportissa on otettu huomioon levähaittarekisteriin viedyt tiedot. Kemjoen vesistöalueen velvoitetarkkailut toteutettiin yhteistarkkailuna vuodesta 1975 lähtien. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi 28.1.1988 Kemjoen vesistöalueen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman (PSV 1988). Vuodesta 1988 lähtien Kemjoen yhteistarkkailua toteutettiin kyseisen tarkkailuohjelman mukaisesti huomioiden tarkkailuohjelmaan myöhemmin tehdyt päivitykset. Yhteistarkkailu loppui vuoteen 2015. Kuusamon Torangin jätevedenpuhdistamon osalta voimassa oleva tarkkailuohjelma on esitetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston (nyk. Pohjois-Suomen AVI) jätevedenpuhdistamolle myöntämän ympäristölupapäätöksen (Dnro PSY-2005-y-181, 10.11.2006) liitteessä 2. Ratkaisuvaihtoehtoja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesien käsittelyn järjestämiseksi tarkasteltiin YVA- menettelyssä vuonna 2005 (Pöyry 2005). Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on ympäristölupavirastoon 30.3.2007 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut ympäristölupaa Kuusamon keskustaajaman, Rukan alueen ja Kuusamon Juusto Oy:n jätevesien käsittelemiseen Kuusamon taajaman eteläpuolelle suunnitellulla uudella jätevedenpuhdistamolla sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen kosteikkokäsittelyn ja Suoralammen kautta Maunujärveen. Maunujärvi toimisi vuosi-altaana, josta vesiä juoksutetaan vain keväällä ja syksyllä Maununojaan. Pohjois-Suomen AVI- keskus hylkäsi lupahakemuksen 25.1.2010 (Dnro PSAVI/1/04.08/2010). Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta esitti 3.5.2010 Kuusamon kaupungille kannanottoa sille, että jätevedet käsitellään jatkossakin kahdessa puhdistamossa, Rukan ja Torangin puhdistamoissa, ja puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen ja Torankijärveen. Kuusamon kaupungin valtuusto puolsi Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunnan esitystä ja antoi taholtaan luvan jatkaa asian valmistelua kahden puhdistamon vaihtoehdolla. Rukan puhdistamolle myönnettiin ympäristölupa 19.3.2013 (Dnro PSAVI/117/04.08/2010). Uusi puhdistamo rakennetaan Rukalle entisen viereen. Samalla johdetaan puhdistetut jätevedet putkella noin 2 km päähän entistä laajemmalle jälkivalutuskentälle. Sieltä ne valuvat Kesäjokeen entiselle reitille. Torangin puhdistamo on tarkoitus uusia Rukan jälkeen. 2 TARKKAILUVELVOLLINEN Kuusamon kirkonkylän taajamassa asuu noin 11 000 asukasta. Viemäröityjä asumajätevesiä tulee Kuusamon kirkonkylästä ja Kuusamon Juusto Oy:ltä. Kuusamon taajaman jätevedet ja vuodesta 1997 lähtien myös Kuusamon Juusto Oy:n esikäsitellyt jätevedet käsitellään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistamalla Torangin jätevedenpuhdistamolla. Jätevedet puhdistetaan biologiskemiallisessa puhdistamossa ja johdetaan Torankijärveen, joka laskee Kuusamojärveen.

3 3 VESISTÖALUEEN KUVAUS 3.1 Yleiskuvaus Tarkkailualue kuuluu Vienan Kemin latvavesistöalueeseen (nro.74), joka laskee Venäjän puolelle Vienanmereen (Ekholm 1993). Vienan Kemin latvavesistöalue on Koutajoen alueen ohella toinen Pohjois-Pohjanmaan itään laskevista päävesistöalueista. Vienan Kemin latvavesistöalue sijoittuu Kuusamon kaupungin alueelle. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2 044 km 2, josta 1 297 km 2 on Suomen puolella. Vesistöaluetta luonnehtivat järvien runsaus ja lyhyet järviä yhdistävät jokiosuudet. Järvien lukumäärä Vienan Kemin latvavesistöalueella ympäristöhallinnon järvirekisterin mukaan on 595, joista lukumääräisesti suurin osa on alle 10 ha. Vesistöalueen suurimpia järviä ovat Muojärvi- Kirpistö, Joukamojärvi ja Kuusamojärvi. Kemjoen vesistöalueen järvet ovat järvityypiltään pääsääntöisesti vähähumuksisia ja joet on luokiteltu pääsääntöisesti kangasmaiden joiksi. Vesistöalueen vesistöt ovat näin ollen suhteellisen kirkkaita ja karuja. Vesistöalueen joille ja järville on luonteenomaista korkeahko sähkönjohtokyky ja alkaliteetti. Torankijärvi sijaitsee keskeisellä paikalla Kuusamon kaupungin taajaman keskustassa. Järven pintaala on 2,26 km 2 ja tilavuus 5,6 milj. m 3. Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän (490 d) ollessa yli vuosi (Kainua 1985). Pääosa järveen tulevista vesistä laskee järven luoteisosaan Munakkapuroa pitkin. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamon Kirkkolahteen, johon laskevat myös Nilonjoen ja Kolvanginjoen vedet. Järvi on hyvin rehevä. Järven tilaa heikentää mm. sisäinen kuormitus ja leväongelmat. Erityisesti vuonna 2009 esiintyi hyvin runsaita Mougeotia- yhtymäleväkukintoja Torankijärvessä. Kuusamon kaupungin ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimesta kesällä 2010 suoritettiin tutkimuksia Torankijärvellä. Tuloksien perusteella Mougeotia- yhtymälevän kasvu oli edelliskesää vähäisempää ja järven pohjasta oleva sisäinen kuormitus on merkittävin järven tilaan vaikuttava tekijä (Korvuo 2010). 3.2 Luokitukset Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemme tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Ekologisessa luokittelussa järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella. Ensimmäinen luokittelun mukainen pintavesien tilan arviointi valmistui kesäkuussa 2008 (1. kausi) ja toinen vuonna 2013 (2. kausi). Torankijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. (Oiva ympäristö- ja paikkatietokanta 3.5.2016). 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Tarkkailualueen lämpötila- ja sadantaoloja vuonna 2015 kuvataan Kuusamon lämpötila- ja sadantamittausten perusteella (kuva 4-1). (lähde: Ilmatieteen laitos). Vuosi 2015 oli Kuusamossa tavanomainen lämpötiloiltaan tai sää oli aiempaa lauhempi erityisesti alku ja loppu vuonna.

Vuosi 2015 oli Kuusamossa sateisuudeltaan vaihteleva. Vuosi 2015 oli keskimääräinen tai tavanomaista vähäsateisempi, paitsi tammi-, touko-heinä sekä syyskuu olivat tavanomaista sateisempia. Erityisen runsassateinen oli kesäkuu. 4 Lämpötila ( C) Kuusamo 2015 1981-2010 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta (mm) 140 120 100 80 60 40 20 Kuusamo 2015 1981-2010 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4-1. Vuoden 2015 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sadannat Kuusamossa sekä pitkän ajanjakson (1981-2010) keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitos). 5 VESISTÖKUORMITUS Kuusamon taajaman jätevedet käsitellään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Torangin puhdistamolla. Puhdistamolle on vuodesta 1997 lähtien johdettu myös Kuusamon Juusto Oy:n esikäsitellyt jätevedet. Meijerin jäähdytys- ja lauhdevedet johdetaan edelleen Matkajokeen. Vuoden 2015 kuormitustarkkailun tuloksista on tehty erillinen raportti (Ahma 2016). Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2015 aikana yhteensä 946 889 m 3 jätevettä eli keskimäärin 2 594m 3 /d. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan.

Puhdistamolta vesistöön vuonna 2015 johdettu kuormitus pieneni hieman kiintoaineen (-2 %) osalta. Muiden kuormitteiden osalta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi seuraavasti edellisvuoteen verrattuna: BOD7 +111 %, kokonaisfosfori +88 %, Kokonaistyppi +16 %, ammoniumtyppi +59 % ja CODCr 17 % (taulukko 6-1). Puhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD7:n ja kokonaisfosforin osalta kaikilla vuosineljänneksillä. Yksittäisiä tarkkailukertoja tarkastellessa havaittiin, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset täyttyivät kaikkien kuormitteiden osalta jokaisella tarkkailukerralla. 5 Taulukko 6-1. Torangin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus, lähtevän veden laatu ja puhdistustehot vuosina 2000-2015 (vuosikeskiarvoina). vuosi BOD 7 /ATU Kok.P Kok.N Kiintoaine NH 4 -typpi COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 00 33 96 0,88 98,0 103 45 39 97 01 18 98 0,53 99,0 131 38 24 98 02 9,4 99 0,31 99,0 106 44 19 98 03 11 99 0,24 99,6 111 49 23 98 04 9,4 99 0,39 99,0 106 51 27 98 05 8,2 99 0,26 99,0 121 37 13 99 06 9,4 99 0,51 99,0 115 40 21 98 07 8,5 99 0,17 99,6 121 36 12 99 08 9,1 99 0,27 99,0 120 34 14 99 09 15 6,8 97 0,38 0,16 99,0 116 49 25 15 6,2 98 37 16 76 94 40 94 10 6,6 2,8 99 0,37 0,16 99,0 115 48 32 23 10 98 45 19 74 81 34 95 11 7,3 3,3 99 0,56 0,25 98,0 106 47 41 34 15 97 41 18 78 65 29 96 12 6,2 2,4 99 0,49 0,19 98,0 128 49 22 29 11 97 53 20 68 77 30 96 13 4,8 2,0 99 0,39 0,16 99,0 119 49 26 28 12 97 52 21 68 60 25 96 14 3,8 1,7 99 0,16 0,07 99,5 98 44 36 24 11 98 51 23 67 71 31 96 15 8,0 3,1 99 0,30 0,12 99,0 115 44 33 24 9 98 82 32 52 83 32 95 Vuoden 2006 toisen jakson virtaamana käytetty tarkkailuvuorokausien keskimääräistä virtaamaa. 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015 Taulukossa 6-1 on esitetty Torangin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun näytepisteet vuonna 2015 ja kartta on esitetty kuvassa 6-1. Vuoden 2015 vesistötarkkailun tulokset ovat liitteenä 1. Taulukko 6-1. Vesistönäytepisteet vuonna 2015. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Vesistö-alue Kunta ELY-keskus Torankijärvi To1 7319565-3599455 74.031 Kuusamo POP To2 7319021-3600948 74.031 Kuusamo POP To3 7320083-3599483 74.031 Kuusamo POP To5 7319455-3600189 74.031 Kuusamo POP Kitroninpuro Ki 7320042-3600721 74.031 Kuusamo POP

6 Taulukko 6-1. Kartta vesistöpisteistä. Torankijärveen johdetaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan puhdistetut jätevedet, jotka sisältävät myös Kuusamon Juusto Oy:n käsitellyt jätevedet. Lisäksi järveä kuormittavat sadevesiviemärit sekä ojista ja hulevesistä aiheutuva kuormitus. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamon Kirkkolahteen. Talvella 1985-1986 aloitettiin Torankijärven hapetus Planox-ilmastimella. Hapetuksen tehostamiseksi järvellä käynnistettiin joulukuussa 2002 Mixox- hapetuskierrätys, mikä on toteutettu kahdella ympärivuotisesti toimivalla Mixox-laitteella. Talviajaksi hapetusta on täydennetty AireO2- pintailmastimella.

Lisäksi järven syvännettä on ilmastettu Planox-ilmastimella, joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti. Laitteiden valvonnasta vastaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kuvissa 6-1 - 6-2 on esitetty tuloksia vuosilta 1990-2015. Torankijärven ja Kitroninpuron vesi voitiin vuonna 2015 luokitella värin perusteella lievästi humuspitoiseksi tai humuspitoiseksi. Vuonna 2015 Torankijärven vesi oli pisteellä To2 hieman kerrostunut lämpötilan suhteen lähinnä helmi-, kesäelokuun näytekerroilla. Järven syvänteen happitilanne oli edellisvuoden tavoin pääosin heikko helmija huhtikuun näytekerroilla koko vesipatsaassa. Hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt näytekerroilla. Kesä-, heinä- ja elokuun näytekerroilla happitilanne oli pääsääntöisesti erinomainen tai hyvä koko vesipatsaassa alusvettä lukuun ottamatta. Alusvedessä happitilanne oli heikentynyt, mutta hapettomuutta ei esiintynyt. Muilla järvipisteillä happitilanne oli hyvin samankaltainen kuin syvännepisteellä. Torankijärven pisteiden To1 ja To3 pintavesi oli elokuun näytekerralla hapen suhteen ylikyllästynyt, mikä viittasi vilkkaaseen levätuotantoon. Kitroninpuron happitilanne oli vuoden 2015 näytekerroista huhti-toukkuussa heikentynyt, mutta oli muilla näytekerroilla erinomainen. Myös purovesi oli hapen suhteen hieman ylikyllästynyt kesä- ja elokuun näytekerroilla. Torankijärvi ja Kitroninpuro voitiin luokitella kesän keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella reheväksi. Torankijärven klorofylli-a:n pitoisuudet kuvastivat keskimäärin rehevää vedenlaatua ja ajoittain hyvin rehevää vedenlaatua (Forsberg ja Ryding 1980). Huhtikuun näytekerralla näytteenottaja havaitsi runsaasti levää jään alla pisteillä To3 ja To5. Kesän levätuotanto kohotti ajoittain myös päällysveden ph-tasoa. Järviveden ph-arvot vaihtelivat vuonna 2015 välillä 7,4-8,4. Edellisvuoden tavoin Torankijärven kokonaisfosforipitoisuudet eivät poikenneet pintavesien yleisestä tasosta vuonna 2015, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat järvivedeksi huomattavan korkeita erityisesti huhtikuun näytekerralla. Korkein typpipitoisuus (5 000 ) havaittiin Torankijärven näytepisteen To1 kolmen metrin syvyydessä huhtikuun näytekerralla edellisvuoden tapaan. Torankijärvessä on myös aiemmin todettu korkeita kokonaistyppipitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuusnousuja esiintyi todennäköisesti mm. huonon happitilanteen takia. Kun happitilanne oli vesipatsaassa kesällä parempi, myös kokonaistypen pitoisuudet laskivat selvästi. Kesäaikaan fosfaattifosfori muodosti noin 18 % kokonaisfosforista, kun taas kokonaistypestä suuri osa eli arviolta noin 42 % oli ammoniumtyppenä. Fosfaattifosfori on pääasiallinen levien käyttämä fosforiyhdiste. Aiempaan tapaan vuonna 2015 Kitroninpuron ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hyvin samaa tasoa kuin Toranginjärvessä. Myös Kitroninpurossa havaittiin kokonaistypen pitoisuusnousu huhtikuun näytekerralla (4 100 ). Järviveden hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen vuonna 2015. Runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin Torankijärven pisteellä To2 metrin syvyydessä elokuun näytekerralla (21 pmy/100 ml). Vuoden 2015 veden hygieeninen laatu täytti uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Kitroninpuron veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan tyydyttävä (51 pmy/100 ml). Vedenlaadun pidempiaikainen kehitys Torankijärvessä Torankijärven hapettaminen talvesta 1985-1986 alkaen on parantanut erityisesti kevättalven happitilannetta ja vähentänyt näin järven sisäistä kuormitusta. Yleisesti ottaen Torankijärven syvännepisteen talviaikainen happitilanne vaihteli vielä 1990-luvulla voimakkaasti, mutta 2000- luvulla happitilanne on parantunut hapetuksen ansiosta myös alusvedessä. 7

Syvännepisteen alusveden kesäaikainen happitilanne on myös vaihdellut voimakkaasti tarkkailujaksolla 1990-2015 ja ajoittain happitilanne on ollut alusvedessä välttävä tai huono myös kesäisin. 2000-luvulla talviaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet erityisesti alusvedessä ovat hieman laskeneet, mihin vaikutti todennäköisesti osaltaan hapetuksen tehostaminen vuoden 2002 lopussa. Myös kesäaikaisissa kokonaisfosforipitoisuuksissa voidaan nähdä lievää laskevaa suuntausta 2000- luvulla. Toisaalta talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet pintavedessä sekä kesäaikaiset kokonaistyppipitoisuudet pinta- että alusvedessä ovat hieman kasvaneet syvännepisteellä. Talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet ovat viime vuosina olleet fosforin tavoin pääosin samaa tasoa eri vesikerroksissa ja pääsääntöisesti jääneet viime vuosina tasolle 4 000-5 000. Kesäajan typpipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet tasolla 1 000-3 000. Kesäisin Torankijärvestä puhdistamon läheiseltä havaintopaikalta (To1) ja syvännehavaintopaikalta (To2) mitatut a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleen ajoittain suuresti. Vuosina 2005-2009 klorofyllipitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia, mutta vuosina 2010-2015 heinä- ja elokuussa havaittiin klorofyllipitoisuusnousuja. Torankijärven veden laadussa tapahtuneet muutokset ovat näkyneet pääosin myös Kitroninpuron veden laadun kehityksessä. 8 100 Happi (%) TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro 80 60 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 140 120 100 80 60 40 20 0 Happi (%) KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6-1. Torankijärven happitilanne vuosina 1990-2015 talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

9 Kok-P () TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kok-P () KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro 300 250 200 150 100 50 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6-2. Torankijärven kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1990-2015 talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

10 6000 Kok-N () TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro 5000 4000 3000 2000 1000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 6000 Kok-N () KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro 5000 4000 3000 2000 1000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Klorofylli-a () KESÄ To1, 0-2 m To2, 0-2 m 100 80 60 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6-3. Torankijärven kokonaistyppipitoisuus ja klorofylli-a:n pitoisuus vuosina 1990-2015 talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

7 LEVÄHAITTAREKISTERI 11 Valtakunnallinen ja alueellinen leväseuranta tapahtuu nykyään JärviWiki -verkkopalvelun kautta. Valtakunnallinen leväseuranta alkoi kesäkuun toisella viikolla ja jatkui syyskuun loppuun saakka. Havainnoitsijoista valtaosa on vapaaehtoisia aktiivisia ranta-asukkaita ja kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisia. Havainnoitsijat arvioivat viikoittain silmämääräisesti sinilevän määrää asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Jos levää on runsaasti, havainnoitsijat ottavat näytteen lajinmääritystä varten. Näyte voidaan ottaa myös, jos vesi haisee voimakkaasti tai näyttää muuten epätavalliselta. Havainnot levien runsaudesta tallennetaan SYKE:n Järviwiki- palveluun. Vuonna 2015 levähavaintoja ei oltu ilmoitettu Järviwiki- palveluun Torankijärven osalta. VIITTEET Ahma 2016. Kemjoen yhteistarkkailu: Torangin jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuraportti vuodelta 2015. Ahma Ympäristö Oy 18.2.2016. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Forsberg, C. & Ryding, S.-O. 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. - Arch. Hydrobiol. 89:189-207. Kainua, K. 1985. Torankijärven kunnostuksen yleissuunnitelma 31.10.1985. [http://www.kuusamo.fi/resource.phx/sivut/sivutkuusamo/ymparisto/torankijarvi.htx] Korvuo, J. 2010. Torankijärviprojekti, loppuraportti 27.8.2010. [http://www.taivalkoski.fi/resource.phx/sivut/sivutkuusamo/ymparisto/torankijarvi.ht x], luettu 1.3.2010. PSV 1988. Kemjoen vesistöalueen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 11.1.1988. 9 s.+liitteet. Pöyry 2005. Kuusamon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus 7.7.2005. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta.

Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Erauspojantie 3 93600 KUUSAMO Liite 1.1 Testausseloste Raporttinumero 023755 1 (4) Torangin jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 6204 Torankijärvi To1 To1, To1a 7316504.0729 599242.4386 74.031 Kokonaissyvyys 4,0 m 6205 Torankijärvi syvänne To2, To2a, To2b 7315960.2908 600734.8365 74.031 (To2) syvänne, kokonaissyvyys 8,1 m Koordinaatit 6206 Torankijärvi To3 To3 7317021.8648 599270.4277 74.031 Kokonaissyvyys 2,0 m Koordinaatit ETRS-TM35FIN 6207 Torankijärvi To5 To5, To5a 7316394.1165 599976.1426 74.031 Kokonaissyvyys 5,0 m Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979SFS 3040:1990SFS 3040:1990 / / kumottu / kumottu / 7027:2000 / SFS-EN SFS-EN 7887:2012(C) / 872:2005 / 872:2005 / SFS 5772:1993 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / 17294-2:2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% ± 14% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-15-00481-001 R-15-00481-002 R-15-00481-003 R-15-00481-004 R-15-00481-005 R-15-00481-006 R-15-00481-007 R-15-00481-008 R-15-01837-001 R-15-01837-002 R-15-01837-003 R-15-01837-004 R-15-01837-005 R-15-01837-006 R-15-01837-007 R-15-01837-008 R-15-04366-001 R-15-04366-002 R-15-04366-003 R-15-04366-004 R-15-04366-005 R-15-04366-006 R-15-04366-007 R-15-04366-008 R-15-05494-001 R-15-05494-002 R-15-05494-003 R-15-05494-004 R-15-05494-005 R-15-05494-006 R-15-05494-007 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % 0,20 mg O2/l 0,15 FTU 12.2.2015 6204 To1 1,0 31 4,5 21 12.2.2015 6204 To1a 3,0 31 4,5 17 12.2.2015 6205 To2 1,0 28 4,0 20 12.2.2015 6205 To2a 4,0 27 3,9 16 12.2.2015 6205 To2b 7,0 25 3,5 21 12.2.2015 6206 To3 1,0 28 4,1 28 12.2.2015 6207 To5 1,0 28 4,0 23 12.2.2015 6207 To5a 4,5 27 3,8 15 5 mg Pt/l 9.4.2015 6204 To1 1,0 10 7,11 10 1,5 3,5 65 2,0 4900 21 926 9.4.2015 6204 To1a 3,0 7,14 11 1,6 3,3 66 <2,0 5000 20 929 9.4.2015 6205 To2 1,0 9 7,12 18 2,5 4,1 45 2,8 4300 26 1080 9.4.2015 6205 To2a 3,5 7,14 13 1,9 4,0 54 <2,0 4500 22 1210 9.4.2015 6205 To2b 6,0 7,11 10 1,5 4,3 53 4,4 4400 25 1250 9.4.2015 6206 To3 1,0 37 5,4 64 9.4.2015 6207 To5 1,0 9,7 1,4 24 9.4.2015 6207 To5a 4,0 6,6 0,95 24 24.6.2015 6204 To1 1,0 94 9,6 16 44 24.6.2015 6204 To1a 3,0 95 9,8 35 24.6.2015 6205 To2 1,0 0 7,93 96 9,9 2,6 28 5,2 13 2400 670 1100 37 5,1 128 24.6.2015 6205 To2a 4,0 7,91 96 9,9 2,2 25 5,6 2300 670 1100 30 4,1 126 24.6.2015 6205 To2b 7,5 7,57 53 5,9 2,5 27 5,6 2400 590 1200 37 6,4 240 24.6.2015 6206 To3 1,0 68 9,7 12 35 24.6.2015 6207 To5 1,0 95 9,8 13 36 24.6.2015 6207 To5a 4,0 95 9,8 33 29.7.2015 6204 To1 1,0 6 7,78 97 9,7 4,0 29 7,3 52 2100 490 860 66 6,8 226 29.7.2015 6204 To1a 3,0 7,78 96 9,5 2,7 24 6,4 2100 540 910 59 7,4 186 29.7.2015 6205 To2 1,0 0 7,70 84 8,4 2,3 16 6,4 24 1800 530 650 35 5,6 180 29.7.2015 6205 To2a 4,0 7,63 73 7,4 3,1 <5 5,2 1800 500 770 55 11 185 29.7.2015 6205 To2b 7,0 7,55 64 6,5 2,5 20 6,8 1900 500 840 58 16 236 29.7.2015 6206 To3 1,0 100 10 48 47 29.7.2015 6207 To5 1,0 93 9,3 35 45 0,50 mg/l mg/l 1 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,5

Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut VESISTÖTUTKIMUS Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori Testausseloste Raporttinumero 023755 *Fosfaattifosfori 2 (4) *Rauta, Fe Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979SFS 3040:1990SFS 3040:1990 / / kumottu / kumottu / 7027:2000 / SFS-EN SFS-EN 7887:2012(C) / 872:2005 / 872:2005 / SFS 5772:1993 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / 17294-2:2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% ± 14% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-15-05494-008 R-15-06439-001 R-15-06439-002 R-15-06439-003 R-15-06439-004 R-15-06439-005 R-15-06439-006 R-15-06439-007 R-15-06439-008 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % 0,20 mg O2/l 0,15 FTU 29.7.2015 6207 To5a 4,0 86 8,6 40 26.8.2015 6204 To1 1,0 120 11 32 57 26.8.2015 6204 To1a 3,0 97 9,3 49 5 mg Pt/l 26.8.2015 6205 To2 1,0 21 8,37 100 9,9 4,8 50 5,6 29 1400 330 310 42 5,6 479 26.8.2015 6205 To2a 5,0 7,85 85 8,3 3,4 44 4,0 1500 330 440 40 6,8 689 26.8.2015 6205 To2b 8,5 7,36 21 2,1 3,1 71 4,0 1800 180 920 64 14 1760 26.8.2015 6206 To3 1,0 120 11 43 38 26.8.2015 6207 To5 1,0 110 11 37 48 26.8.2015 6207 To5a 3,5 100 9,9 53 0,50 mg/l mg/l 1 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Analyysit Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R-15-00481-001 R-15-00481-002 R-15-00481-003 R-15-00481-004 R-15-00481-005 R-15-00481-006 R-15-00481-007 R-15-00481-008 R-15-01837-001 R-15-01837-002 R-15-01837-003 R-15-01837-004 R-15-01837-005 R-15-01837-006 R-15-01837-007 R-15-01837-008 R-15-04366-001 R-15-04366-002 R-15-04366-003 R-15-04366-004 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 12.2.2015 6204 To1 1,0 1,5 0,7 12.2.2015 6204 To1a 3,0 1,0 12.2.2015 6205 To2 1,0 1,2 0,6 12.2.2015 6205 To2a 4,0 1,1 12.2.2015 6205 To2b 7,0 1,2 12.2.2015 6206 To3 1,0 1,5 0,5 12.2.2015 6207 To5 1,0 0,7 12.2.2015 6207 To5a 4,5 1,2 9.4.2015 6204 To1 1,0 1,0 1,0 0,4 9.4.2015 6204 To1a 3,0 3,0 0,6 9.4.2015 6205 To2 1,0 1,0 1,0 0,8 9.4.2015 6205 To2a 3,5 3,5 1,0 9.4.2015 6205 To2b 6,0 6,0 0,6 9.4.2015 6206 To3 1,0 1,0 0,2 9.4.2015 6207 To5 1,0 1,0 0,8 0,4 9.4.2015 6207 To5a 4,0 4,0 0,6 24.6.2015 6204 To1 1,0 1,6 14,2 24.6.2015 6204 To1a 3,0 13,8 24.6.2015 6205 To2 1,0 2,0 14,2 24.6.2015 6205 To2a 4,0 13,8 m m C

Analyysit Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero 023755 3 (4) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R-15-04366-005 R-15-04366-006 R-15-04366-007 R-15-04366-008 R-15-05494-001 R-15-05494-002 R-15-05494-003 R-15-05494-004 R-15-05494-005 R-15-05494-006 R-15-05494-007 R-15-05494-008 R-15-06439-001 R-15-06439-002 R-15-06439-003 R-15-06439-004 R-15-06439-005 R-15-06439-006 R-15-06439-007 R-15-06439-008 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 24.6.2015 6205 To2b 7,5 10,8 24.6.2015 6206 To3 1,0 1,6 1,0 24.6.2015 6207 To5 1,0 1,7 14,2 24.6.2015 6207 To5a 4,0 13,9 29.7.2015 6204 To1 1,0 1,00 1,1 15,7 29.7.2015 6204 To1a 3,0 3,00 15,7 29.7.2015 6205 To2 1,0 1,00 1,1 15,7 29.7.2015 6205 To2a 4,0 4,00 15,1 29.7.2015 6205 To2b 7,0 7,00 14,8 29.7.2015 6206 To3 1,0 1,00 15,7 29.7.2015 6207 To5 1,0 1,00 15,7 29.7.2015 6207 To5a 4,0 4,00 15,7 26.8.2015 6204 To1 1,0 1,00 1,2 18,1 26.8.2015 6204 To1a 3,0 3,00 17,4 26.8.2015 6205 To2 1,0 1,00 1,3 17,4 26.8.2015 6205 To2a 5,0 5,00 16,7 26.8.2015 6205 To2b 8,5 8,50 15,0 26.8.2015 6206 To3 1,0 1,00 1,2 18,3 26.8.2015 6207 To5 1,0 1,00 1,2 18,2 26.8.2015 6207 To5a 3,5 3,50 17,6 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 044 256 3322, ilkka.valimaki@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, 044 700 8511, tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, 044 363 6614, tarja.olli@ahmagroup.com VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero 023755 4 (4) Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu, p. 044 588 5260 = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800 Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

Ahma ympäristö Oy Teollisuustie 6 96320 Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Erauspojantie 3 93600 KUUSAMO Liite 1.2 Testausseloste Raporttinumero 023756 1 (1) Torangin jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 6208 Kitroninpuro Ki Ki 7316980.8794 600507.9284 74.031 Kokonaissyvyys 0,4 m 9825 Kitroninpuro KI Ki 7316981 600508 Kitroninpuro KI Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph Happi (näytteenottaja n mittaama) Happi (näytteenottaja n mittaama) *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 / / SFS 3040:1990SFS 3040:1990 kumottu / kumottu / 7027:2000 / SFS-EN 7887:2012(C) / 872:2005 / 11905-1:1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / 15681-2:2005 / 15681-2:2005 / 17294-2:2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% ± 14% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R-15-00481-009 R-15-01837-009 R-15-02354-001 R-15-03040-001 R-15-04230-001 R-15-04366-009 R-15-05494-009 R-15-06049-001 R-15-06439-009 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % mg O2/l % 12.2.2015 6208 Ki 0,2 24 3,5 18 0,20 mg O2/l 9.4.2015 6208 Ki 0,2 1 7,12 8,8 1,3 3,2 71 4,0 4100 20 897 27.4.2015 9825 Ki 0,2 10 1,5 23 18.5.2015 9825 Ki 0,5 48 6,0 27 22.6.2015 9825 Ki 0,5 110 11 34 24.6.2015 6208 Ki 0,2 100 10 26 30.7.2015 6208 Ki 0,2 54 7,59 72 7,1 3,5 18 5,2 1800 500 630 42 6,3 207 17.8.2015 9825 Ki 0,5 110 10 39 26.8.2015 6208 Ki 0,2 8,52 110 10 3,5 55 6,0 1300 330 190 41 5,8 420 0,15 FTU 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Analyysit Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R-15-00481-009 R-15-01837-009 R-15-02354-001 R-15-03040-001 R-15-04230-001 R-15-04366-009 R-15-05494-009 R-15-06049-001 R-15-06439-009 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 12.2.2015 6208 Ki 0,2 1,0 9.4.2015 6208 Ki 0,2 0,2 0,8 27.4.2015 9825 Ki 0,2 1,4 18.5.2015 9825 Ki 0,5 4,1 22.6.2015 9825 Ki 0,5 14,1 24.6.2015 6208 Ki 0,2 15,3 30.7.2015 6208 Ki 0,2 0,20 1,0 15,8 17.8.2015 9825 Ki 0,5 16,8 26.8.2015 6208 Ki 0,2 0,20 18,2 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.