Liittovaltuusto Yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus 2016

Liittovaltuusto 22.4.2017 Yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus 2016 Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund ry 1

1 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2016 Vuonna 2016 Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) toiminnan painopisteenä olivat ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittäminen, reserviupseereiden edunvalvonta, liittokokous ja liiton strategiatyö sekä RUL 85 vuotta tapahtumat. RUL 85 vuotta Juhlavuoden päätapahtumaan 5.8. Haminassa osallistui liki 600 liiton jäsentä, seuralaista ja yhteistyötahon edustajaa. Päivän ohjelmassa oli seppeleenlasku Kaatuneiden upseereiden patsaalle, kävelykierros Haminan keskustassa ja RUK:n alueella, pääjuhla Maneesissa sekä Hamina Tattoon marssishow esitys. Pääjuhlan ohjelmassa oli mm. RUL 85 vuotta videon ensiesitys. Liiton perustamisen 85-vuotispäivänä 17.5.2016 järjestettiin Katajanokan Kasinolla juhlaillallinen, johon osallistui nelisenkymmentä 40 henkilöä. Illalliselle osallistuivat myös liiton uudet kunniajäsenet, kenraali Jaakko Valtanen ja kapteeni Juhani Pura. Uusittu ja aikaisempaa merkittävästi laajempi Reservin kenttäjohtaja -kirja valmistui syyskuussa. Uudessa oppaassa on 174 sivua. Kirjassa korostuu uusi taistelutapa ja sen vaatimukset erityisesti ryhmä-, joukkue- ja komppaniatason joukoille. Kirjaan on koottu keskeiset reservin johtajan perustaidot aina asekäsittelystä käskyrunkoihin, taktisiin merkkeihin ja taisteluensiapuun asti. Opas perustuu pääosin puolustusvoimien ja erityisesti Reserviupseerikoulun koulutusmateriaaleihin. Edunvalvonta Liiton edunvalvonnan keskiössä olivat voimakas vaikuttaminen EU:n ampuma-asedirektiiviin. RUL osallistui aktiivisesti ampumaharrastusfoorumin toimintaan. Vapaaehtoiseen maanpuolustustyön- ja koulutuksen määrärahoihin vuoden aikana kaavaillut noin 400 000 euron leikkaukset vuodelle 2017 eivät lopulta toteutuneet. Maanpuolustusjärjestöt olivat vuoden aikana asian tiimoilta useaan otteeseen yhteydessä mm. eduskuntaan ja puolustusministeriöön. Vuoden keskeisiä toimintoja Vuoden 2016 aikana järjestettiin yhdistyksissä (316) ja piireissä (20) yli 4.700 ampumatilaisuutta (osanottajia 24.700) sekä lähes 5.900 liikunta-, maastotoiminta- ja kilpailutilaisuutta (osanottajia lähes 34.000). Yli 550 maanpuolustusseminaariin, -juhlaan ja muuhun yleisötilaisuuteen osallistui yli 30.000 henkilö. Kunniavartioita oli 488 ja niissä vartiossa oli yli 3500 henkilöä. Veteraaniyhteistyö ja keräystapahtumia vuoden aikana oli 638 ja niihin osallistui yli 8200 liiton jäsentä. Veteraaneja tuettiin myös talkootyöllä. Lisäksi piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin useita koulutus- tiedotus- ja kansainvälisen toiminnan tapahtumia. Toimintapäivätapahtumia järjestettiin 81 ja niihin osallistui yli 1700 henkilöä. Vänrikkipäiviä järjestettiin 22, osanottajia niissä oli 341. RUL vastasi edelleen maanpuolustusjärjestöjen Padasjoen koulutuskeskuksen ylläpidosta, kehittämisestä ja käytännön varaustoiminnasta. Maanpuolustusjärjestöt käyttivät koulutuskeskusta 40 viikonloppuna. 2

Toiset Reservin ampumamestaruuskilpailut eli RUL:n RES:n yhteiset mestaruuskilpailut järjestettiin elokuussa onnistuneesti Kouvolan Tyrrissä. Liiton joukkue osallistui Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n sotilasmoniotteluun, joka kisattiin Espanjassa. Viestinnässä vuoden tärkein muutos oli liiton nettisivujen (www.rul.fi) uusiminen. Muista viestintäkanavista tärkeimpiä olivat Reserviläinen-lehti, sähköinen Uutiskirje sekä liiton facebook-sivut. Taloudellinen tulos Varsinaiseen toiminnan kulujäämä oli noin 588.000. Liitto maksoi reserviupseeripiireille ja - yhdistyksille toiminta-avustuksia, kannustepalkkiota, jäsenhankintapalkkioita ja projektitukia yhteensä noin 118.000. Jäsenmaksutulot (333.000 ) olivat tärkein tulonlähde. Yleisavustuksia liitto sai yhteensä noin 148.000 euroa. Tilikauden alijäämä oli liki 12.000. Liiton johto Liiton puheenjohtajana toimi agronomi, kapteeni Mikko Halkilahti. Varapuheenjohtajina toimivat johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja yhteistyökoordinaattori, yliluutnantti Sampo Puoskari. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi talouspäällikkö, majuri Jorma Kallio ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja, majuri Markus Lassheikki. Liiton toiminnanjohtajana jatkoi VTM, majuri Janne Kosonen. 2 MAANPUOLUSTUKSEN KEHITTÄMINEN Vuoden aikana keskusteltiin laajasti Itämeren alueen muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja sen vaikutuksesta Suomen puolustukselle. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja tämä yhdessä voimankäytön kynnyksen alentumisen kanssa vaatii meiltä kykyä nykyistä nopeamman reagointiin ja parempaan valmiuteen. Liitto antoi vuoden aikana kirjalliset lausunnot mm. asevelvollisuuslain muuttamisesta, puolustusvoimalain muuttamisesta sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Asevelvollisuuslain kohdalla RUL korosti, että erittäin tärkeää varmistaa, että meillä on mahdollisuus kohottaa asevelvollisista koostuvien joukkojen valmiutta sekä varmistaa, että nykyistä merkittävästi suuremmat joukot saadaan perustettua pikaisesti. Kertausharjoituksiin määrääminen nykyistä lyhemmällä varoitusajalla ja kertausharjoituksesta vapauttamisen muuttaminen niin, että asevelvollinen ei voisi hakea vapautusta kertausharjoituksesta silloin, kun kyse on sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen liittyvä kertausharjoitus, ovat ymmärrettäviä. RUL korosti lausunnossaan, että näiden joukkojen kohdalla korostuu puolustusvoimien ja asevelvollisen tiivis yhteydenpito heti varusmiespalveluksesta aina siihen saakka, kun reserviläinen on sijoitettu näihin korkean valmiuden joukkoihin. Tämä yhteys on saatava nykyistä tiiviimmäksi ja aidon vuorovaikutteiseksi, jotta reserviläinen voi vaivattomasti ilmoittaa muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sijoitukseen. Samalla on selvitettävä, kuinka näihin joukkoihin sijoittamisessa ja joukkoihin hakeutumisessa voidaan hyödyntää reserviläisten aktiivisuutta mahdollisimman hyvin. Liitto piti perusteltuna kaksinkertaistaa kertausharjoitusten yhteenlasketut 3

enimmäisajat. RUL esitti harkittavaksi kertausharjoitusten enimmäisaikojen poistamista kokonaan. Kansainvälisen avun antamiseen ja saamiseen sekä muuhun kansainväliseen toimintaan liittyen RUL korosti, että päätöksentekojärjestelmän on oltava selkeä, läpinäkyvä mutta samalla myös riittävän joustava, jotta se kykenee riittävän nopeaan päätöksentekoon. Asevelvollisten kohdalla osallistumisen kansainvälisiin tehtäviin tulee aina ehdottomasti perustua vapaaehtoisuuteen. Kaikkien kansainvälisiin tehtäviin osallistuvien henkilöiden palkka-, vakuutus- ja muiden palvelusehtojen tulee olla riittäviä ja tehtävän vaatimusluokka huomioiden keskenään tasavertaisia, RUL korosti. Lisäksi liitto muistutti, että kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin osallistuu suuri määrä henkilöitä muulla kuin oman virkaasemansa perusteella. Näitä ovat mm. asevelvolliset reserviläiset sekä monet vapaaehtoiset esimerkiksi SPR:n tai sopimuspalokuntien tehtävissä. Tulevaisuudessa nämä tehtävät voivat liittyä myös kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Kolmannen sektorin henkilöiden osaamisen varmistamiseksi ja toisaalta päällekkäisten varausten estämiseksi, Suomeen olisi tärkeää saada yleinen varaamisrekisteri, josta selviäisi mihin kriisiajan tehtävään ja kenen toimesta henkilö on varattu. Liiton puheenjohtaja osallistui vuoden aikana Reservin neuvottelukunnan toimintaan. Elokuussa puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä koulutustoimikunnan puheenjohtaja Marko Honkanen vierailivat Mikkelissä Maavoimien komentajan vieraana. Päivän aikana keskusteltiin mm. reservin koulutuksen kehittämisestä ja reserviupseerien jatkokoulutuksesta sekä kertausharjoituksista. 3 JÄRJESTÖTOIMINTA RUL 85 Juhlaillallinen Suomen Reserviupseeriliiton perustava kokous pidettiin 17.5.1931 Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Liiton perustamisen 85-vuotispäivänä 17.5.2016 järjestettiin juhlaillallinen Kasinolla liiton keskeisille toimijoilla ja tärkeimmille yhteistyökumppaneille. Liiton toimivan johdon isännöimälle Illalliselle osallistui 40 henkilöä mm. Maavoimien komentaja, kenrl Seppo Toivonen, RUK:n johtaja ev Markku Hutka, tärkeimpien yhteistyöjärjestöjen puheenjohtajat sekä liiton entiset puheenjohtajat. Illallisella olivat paikalla myös liittovaltuuston kokouksessaan 16.4. kutsumat liiton uudet kunniajäsenet Jaakko Valtanen ja Juhani Pura. Kenraali Jaakko Valtanen (s.1925) osallistui talvisotaan vapaaehtoisena lähettinä ja radiomiehenä. Jatkosodassa hän toimi radioaliupseerina ja tykistöupseerina Karjalan kannaksella sekä itäisen Suomenlahden linnakkeilla. Sotakorkeakoulussa hän kirjoitti vuonna 1954 uraauurtavan diplomityön "Maanpuolustushengen (-tahdon) kehittämisen ja ylläpitämisen edellytykset ja mahdollisuudet erityisesti nuorison keskuudessa. Jaakko Valtanen toimi Puolustusvoimain komentajana vuosina 1983 1990. Reservissä ollessaan Jaakko Valtanen on osallistunut aktiivisesti keskusteluun maanpuolustuksesta ja esiintynyt paljon vapaaehtoisen maanpuolustuksen tilaisuuksissa. Hän on Espoo-Kauniainen Reserviupseereiden kunniajäsen. Liiton kunniajäseneksi on puolustusvoimain komentajina 4

toimineista henkilöistä aikaisemmin kutsuttu Eric Heinrichs (1957), Sakari Simelius (1966) ja Lauri Sutela (1984). Erityisopettaja, kapteeni reservissä Juhani Pura (s.1940) on toiminut pitkään ja erittäin ansiokkaasti lukuisissa tehtävissä niin liitto-, piiri- kuin yhdistystasollakin. Hän on toiminut mm. Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsenenä 1987 1989 ja sen puheenjohtajana 1999 2006 sekä RUL:n liittohallituksen jäsenenä 1990 1993. Hän oli myös RUL:n 75- historiatoimikunnan puheenjohtaja. Juhani Pura oli Maanpuolustuskoulutus (MPK) ry:n ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1993 1996 sekä Maanpuolustuksen Tuki ry:n hallituksen jäsen 1995 2003. Lisäksi hän on toiminut mm. Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin ja Valkeakosken Reserviupseerikerhon puheenjohtajana. Juhani Pura on kirjoittanut ja toimittanut useita maanpuolustus-, veteraani ja urheilukirjoja. Päätapahtuma Haminassa 5.8. Suomen Reserviupseeriliiton 85 -vuotisjuhlavuoden päätapahtuma järjestettiin RUK:ssa perjantaina 5.8. Tutuille ympyröille Haminaan kokoontui liki 600 liiton jäsentä, seuralaista, ystävää ja tukijaa. Päivän ohjelmassa oli mm. kävelykierros Haminan keskustassa ja RUK:ssa, seppeleen lasku Kaatuneiden upseereiden patsaalle, pääjuhla RUK:n Maneesissa sekä Hamina Tattoon marssishow. Opastetuille kävelykierroksille osallistui yli 60 henkilöä. He kuulivat tunnin kävelylenkin aikana mielenkiintoista tarinoita sekä Haminan kaupungin että RUK:n historiasta. Oppaina toimivat Haminan Reserviupseerikerhon aktiivit Jarkko Tawastin johdolla. RUL:n juhlapäivä huipentui Hamina Tattoon Marssishow hun, jossa taidokkaat sotilassoittokunnat eri puolilta maailmaa esittivät parastaan. Liiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti painotti pääjuhlassa pitämässään puheessa reservinupseerien omaa vastuuta itsensä kehittämisessä. Puolustusvoimien antamat kertausharjoitukset, vapaaehtoiset harjoitukset ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit vievät reservinupseeria eteenpäin reservinupseerin uralla kohti haastavampia tehtäviä. Halkilahden mielestä on luonnollista, että reservinupseereilta vaaditaan paljon. Reserviupseerilta voi ja pitää odottaa eniten silloin, kun isänmaan etu sitä vaatii. Koulutettu, kenttäkelpoinen, oikeudenmukainen, rohkea, kannustava ja esimerkillinen, tällainen on suomalainen reserviupseeri, Halkilahti muistutti. Reserviupseerikoulun johtaja eversti Markku Hutka sanoi, että Suomen Reserviupseeriliiton toiminnalla on aina ollut maassamme keskeinen merkitys niin osaamisen kuin maanpuolustustahdonkin ylläpitämisessä. Reserviupseerikoulutuksen tärkeys Puolustusvoimien poikkeusolojen suorituskyvyn luomisessa on ollut ja tulee olemaan jatkossakin keskeinen. Reserviupseerikoulutuksesta on vuosikymmenien aikana kasvanut instituutio suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteistyö Reserviupseeriliiton kanssa on Puolustusvoimien näkökulmasta katsottuna kaikilla tasoilla hyvällä mallilla. Koulun johtaja Markku Hutka toivoi piireiltä ja yhdistyksiltä jatkuvasti ehdotuksia yhteistyön kehittämisestä. 5

Liittovaltuuston puheenjohtaja Jorma Kallio muistutti päätössanoissaan, että reserviupseeritoiminnalla on vankka, yhtenäinen arvopohja, jonka peruskivinä ovat isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Maneesin tapahtuman musiikista vastasi Laivaston soittokunta. Solisteina juhlassa kuultiin tuoretta vänrikkiä Maria Tyysteriä ja Maria Ylipäätä. Juhlan juonsi jouhevasti RUL:n liittohallituksen jäsen Pertti Kokkonen. RUL 85 vuotta video Pääjuhlan ohjelmassa oli myös uuden RUL 85 vuotta videon ensiesitys. Video on koskettava kuvaus Reserviupseeriliiton historiasta nykypäivään kuuden eri-ikäisen reserviupseerin kertomana. Vanhimmat upseerit ovat sodan käyneitä miehiä, mutta mukana on myös niin kylmän sodan ajan kuin tämänkin päivän aktiiveja. Videolla esiintyvät Ilmari Koppinen, Antti Henttonen, Yrjö Suuniittu, Kari Vilamo, Leila Kaleva ja Mikko Halkilahti. G-Works Oy:n valmistama video on katsottavissa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=m_ys8r8njl4 Reservin kenttäjohtaja Juhlavuoden koulutuksellinen päätuote oli Reservin kenttäjohtaja-kirjan uusiminen. Uusittu, aikaisempaa selvästi laajempi opas keskittyy reservin johtajan keskeisiin sotilaallisiin perustaitoihin. Kirjassa korostuu uusi taistelutapa ja sen vaatimukset erityisesti ryhmä-, joukkue- ja komppaniatason joukoille. Kirjaan on koottu keskeiset reservin johtajan perustaidot aina asekäsittelystä käskyrunkoihin, taktisiin merkkeihin ja taisteluensiapuun asti. Kirja perustuu pääosin Reserviupseerikoulun koulutusmateriaaleihin. Kirjasta otettiin 6000 kappaleen painos. Kirja jaettiin kaikille RUK 249 oppilaille ja sitä on jaettu reserviupseeripiireihin. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on myös hankkinut kirjaa omaan käyttöönsä. Liitto sai Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä tukea Reservin kenttäjohtaja-kirjan valmistamiseen. LIITTOKOKOUS Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen liittokokoustapahtuma järjestettiin Lappeenrannassa 18. 20.11. Viikonloppuna pidettiin Suomen Reserviupseeriliiton liittokokouksen lisäksi Reserviläisliiton, Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheiluliiton syykokoukset sekä Maanpuolustuskiltojen liiton liittovaltuuston kokous. Tapahtuman nimi, Jalustintuntumalla, kunnioittaa Lappeenrannan isoa roolia suomalaisessa ratsuväki- ja rakuunaperinteessä. Viikonlopun tapahtumiin osallistui yhteensä yli 600 vapaaehtoista maanpuolustajaa. Halkilahti valittiin puheenjohtajaksi Liittokokous pidettiin lauantaina 19.11. Liittokokouksessa oli edustettuna 137 liiton jäsenyhdistystä, jotka edustivat yhteensä 18937 jäsenen ääntä. Lisäksi paikalla oli kolme liiton kunniajäsentä. Liittokokous valitsi Mikko Halkilahden yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2017 2019. Hän on toiminut RUL:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta alkaen. Mikko Halkilahti toimi MPK:n varapuheenjohtajana vuosina 2014 2015. 6

Heti valintansa jälkeisessä puheessa Halkilahti ilmoitti hänen puheenjohtajaurakkansa päättyvän toisen kauden loppuessa 2019. Kolmannelle kaudelle hän ei enää ole käytettävissä. Liittovaltuusto uusiutui Lappeenrannan liittokokouksessa valittiin RUL:lle myös uusi liittovaltuusto ja hyväksyttiin liiton strategia vuosiksi 2017-2019. Uudessa valtuustossa on 42 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varamies. Kiinnostusta valtuustoon oli niin paljon, että liittokokous pääsi äänestämään viidestä piirien kiintiöiden ulkopuolelta valittavista jäsenistä. Uuteen liittovaltuustoon valittiin ennätysmäärä naisia. Heitä on kolme varsinaisena jäsenenä sekä yksi varajäsen. Valtuuston varsinaista jäsenistä uusia tehtävässään on tasan puolet eli 21 valtuutettua. Kolmivuotissuunnitelmassa korostuu reservin upseeriston osaamisen monipuolinen hyödyntäminen kokonaisturvallisuuden eri tehtävissä. Liiton arvoiksi vahvistettiin isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Kolmivuotissuunnitelma kokonaisuudessaan on luettavissa liiton nettisivuilla www.rul.fi HRUP:n julkilausuma Liittokokous hyväksyi myös Helsingin Reserviupseeripiirin aloitteen kannanotoksi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia sotilaalliselle suorituskyvylle. Julkilausuma-aloite herätti liittokokouksessa vilkasta keskustelua. Käydyssä keskustelussa aloitteen tekijät korostivat, että julkilausuman perimmäisenä tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä julkiseen keskusteluun Suomen mahdollisen Nato jäsenyyden vaikutuksista. Kyseessä ei siis ole liiton kannanotto Natoon liittymisestä, vaikka tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan selvästi yli puolet liiton jäsenistä jäsenyyttä kannattaakin. Julkilausuman vastustajat näkivät, että lausuman perusteella voi syntyä käsitys, että RUL kannattaa Nato-jäsenyyttä. Useissa puheenvuoroissa todettiin, että mahdollisen Natojäsenyyden pohdinta ei kuulu liitolle ollenkaan. HRUP:n julkilausuma hyväksyttiin äänestyksen jälkeen luvuin 10168 ääntä puolesta 8531 ääntä vastaan. 86 ääntä oli tyhjiä. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia sotilaalliselle suorituskyvylle Julkilausumassa muistutettiin kansainvälisen turvallisuustilanteen heikentyneen Euroopassa ja Itämeren alueella. Mahdollisen Nato-jäsenyyden positiivisina seurauksina nähdään mm. parantavan maamme sotilaallista suoritus- ja puolustuskykyä sekä huoltovarmuutta. Erityistä parannusta Suomen suoritus- ja puolustuskyvyssä saavutettaisiin tiedustelussa, kyberpuolustuksessa sekä ilmapuolustuksen aloilla. Suomen mahdollinen jäsenyys herättäisi myös sotilaalliseen suorituskykyyn liittyviä kysymyksiä, jotka vaativat lisäselvityksiä. Näitä ovat mm. vaikutus puolustusbudjettiin ja osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin. Suomalaisten sotilaiden palvelusehdot Naton kansainvälisissä operaatioissa vaativat selkeät sopimukset. Erityisesti reserviläisten osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin tulisi järjestää vapaaehtoispohjalta, lausunnossa todetaan. 7

Naton jäsenyysvaatimukset edellyttävät, että jäsenmaa huolehtii ensisijaisesti itse omasta puolustuksestaan. Nykyisten jäsenmaiden joukossa on hyvin erilaisia puolustusratkaisuja. RUL:n kanta on, että yleisestä asevelvollisuudesta ei tule luopua. Yleinen asevelvollisuus on tutkitusti paras ja kustannustehokkain ratkaisu itsenäisestä kokonaismaanpuolustuskyvystä huolehtimiselle, lausunnossa muistutetaan. Lopuksi julkilausumassa todetaan, että RUL seuraa tarkasti, miten maamme puolustuskykyä kehitetään kansainvälisellä yhteistyöllä sekä tarjoaa jäsenilleen taustoittavaa tietoa menossa olevasta kehityksestä. RUL kannustaa jäsenistöään osallistumaan julkiseen keskusteluun maamme puolustusratkaisuista. Liittokokouksen mielipidekysely Liittokokousviikonloppuna julkaistiin myös viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen mielipidekysely. Järjestöjen jäseniä huolestuttaa eniten kehitys Venäjällä. Yli 9.000 vastausta keränneessä kyselyssä selvästi yli 80 prosenttia (83,3 %) vastaajista oli vähintään jonkin verran huolestunut Venäjän kehityksestä. Eniten itänaapurimme kehitys huolestutti Maanpuolustusnaisten Liiton jäseniä (91,3 %) ja vähiten Reserviläisliiton jäseniä (80,2 %). Seuraavaksi huolestuttavimpana ilmiönä järjestöjen jäsenet pitivät Euroopasta turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrän kasvua, josta oli vähintään jonkin verran huolestunut lähes 83 prosenttia (82,6 %) vastaajista. Kolmannella sijalla huolta aiheuttavissa tekijöissä oli Suomen työllisyystilanne, josta oli huolestunut 82 prosenttia (82,2 %) vastaajista. Yli puolet reserviupseereista kannattaa NATO-jäsenyyttä Suhtautuminen Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen jakaa liittojen jäseniä. Jäsenyyden hakemista kannatti kyselyssä hieman yli puolet (51,2 %) prosenttia vastaajista ja sitä vastaan oli vajaa kolmannes (29,3 %). Viidennes (19,5 %) ei osannut ottaa asiaan kantaa. Innokkaimmin jäsenhakemuksen jättämistä kannattivat reservinupseerit (55,8 %) ja kiltataustaiset vastaajat, joista lähes 54 prosenttia (53,8 %) oli jäsenhakemuksen kannalla. Kielteisimmin jäsenyyteen suhtautuivat naisjäsenet. Maanpuolustusnaisten liiton vastaajista vain kolmannes (33,0 %) oli kyselyssä hakemuksen kannalla. NATO-into on laimeampaa myös Reserviläisliiton riveissä, jonka jäsenistä selvästi alle puolet (46,3 %) kannatti kyselyssä jäsenhakemusta. RUL:n jäsenistä yli puolet on kannattanut Nato -jäsenyyttä jo pitemmän aikaa. Edellisessä kyselyssä toukokuussa 2016 52,3 % kannatti Nato-jäsenyyttä. Vastaavasti 28,5 % jäsenistä ei kannattanut jäsenyyttä ja 19,2 % jätti kertomatta kantansa asiaan. Lokakuussa 2015 tehdyssä kyselyssä Nato -jäsenyyttä kannatti 55,4 % RUL:n jäsenistä 26,0 % ei kannattanut ja 18,7 % ei osannut tai halunnut kertoa kantaansa asiaan. Suhtautuminen jäsenyyteen jakaa myös eri ikäryhmiä. Nuivimmin jäsenhakemukseen suhtautuivat kyselyssä alle 35-vuotiaat vastaajat, joista runsaat 42 prosenttia (42,6 %) hakisi jäsenyyttä. Yli 60-vuotiasta vastaajista tätä mieltä oli sen sijaan selvästi yli puolet (56,3 %) vastaajista. Eniten vaikeuksia kannanmuodostuksessa oli naisilla, joista lähes 35 prosenttia ei osannut ottaa jäsenyysasiaan kantaa. Laajassa jäsenkyselyssä tuli taas kerran ilmi, että maanpuolustusjärjestöjen jäsenet kannattavat NATO-jäsenyyttä selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. 8

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime marraskuun tutkimuksessa vain 27 prosenttia vastanneista ilmoitti kannattavansa NATO-jäsenyyden hakemista. Kielteisesti jäsenyyteen suhtautui 58 prosenttia ja kantaa ei osannut ottaa 15 prosenttia vastanneista. Maanpuolustustahto edelleen vahva Neljän maanpuolustusjärjestön yhteisestä jäsenkyselystä heijastuu vahvasti suomalaisten korkea maanpuolustustahto ja vankka usko omiin puolustusmahdollisuuksiin. Yli 97 prosenttia (97,3 %) vastaajista oli valmis henkilökohtaisesti osallistumaan Suomen puolustamiseen, jos maahamme hyökättäisiin. Lähes 70 prosenttia (69 %) prosenttia miehistä ja runsas puolet naisista piti puolustautumismahdollisuuksiamme erittäin tai melko hyvinä. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän säilyttämisen kannalla oli lähes 95 prosenttia (94,7 %) jäsenistä. Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton jäsenille 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana toteutettuun jäsenkyselyyn saatiin peräti 9.462 vastausta. Sähköisen jäsenkyselyn virhemarginaali on yksi prosentti. Liittokohtaiset vastausten virhemarginaalit vaihtelevat 1,4 prosentin ja 6,3 prosentin välillä. Yhteensä em. järjestöissä on 80.736 jäsentä, josta kyselyyn vastasi 11,6 prosenttia. LIITTOVALTUUSTO, -HALLITUS JA LIITON NEUVOTTELUKUNTA Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi talouspäällikkö, majuri Jorma Kallio ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja, majuri Markus Lassheikki. Liittovaltuusto piti kevätkokouksen Katajanokan Kasinolla 16.4. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen toimintakauden toimintakertomus ja tilinpäätös. Valtuusto hyväksyi perusteellisen keskustelun jälkeen myös kolmivuotissuunnitelmaan sisällytettävät liiton arvot, toiminta-ajatuksen, tahtotilan ja keskeiset tehtävät. Valtuusto kutsui liittohallituksen esityksestä liitolle kaksi uutta kunniajäsentä kenr Jaakko Valtasen ja kapt Juhani Puran. Liittovaltuuston syyskokous pidettiin Helsingissä 10.12. Kyseessä oli Lappeenrannassa valitun uuden liittovaltuuston ensimmäinen kokous. Vaalien jälkeen liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin maj Markus Lassheikki Kirkkonummelta ja varapuheenjohtajaksi kapt Jyri Vilamo Helsingistä. Liittovaltuuston kahta puheenjohtajatehtävää tavoitteli neljä henkilöä. Kokous vahvisti myös toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Valtuusto valitsi yksimielisesti ltn Aaro Mäkelän Helsingistä ja ylil Sampo Puoskarin Oulusta jatkamaan liittohallituksen varapuheenjohtajina vuonna 2017. Liittohallitus kokoontui vuonna 2016 aikana neljä kertaa sekä piti kesäkuussa erillisen seminaarikokouksen. Liiton puheenjohtajana toimi agronomi, kapteeni Mikko Halkilahti. Varapuheenjohtajina toimivat varatoimitusjohtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja yhteistyökoordinaattori, yliluutnantti Sampo Puoskari. Mikko Halkilahden vastuulla olivat yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta, strateginen suunnittelu, ampumatoiminta, mentor-toiminta sekä kansainväliset suhteet. Aaro Mäkelä vastasi taloushallinnosta, liiton toimistosta, liikuntatoiminnasta sekä koulutus- ja varautumistoiminnasta. Sampo Puoskarin vastuualueita olivat viestintä, järjestötoiminta, jäsenhankinta ja -huolto, aatteellinen toiminta sekä nuorten toiminta. 9

Vuoden aikana liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin mm. vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä, EU:n ampuma-asedirektiiviä, jäsenhuoltoa, RUL 85 vuotta tapahtumia sekä kenttäkelpoisuutta ja reserviläisliikuntaa. Ennen tammikuun kokousta hallituksen jäseniltä pyydettiin selvitystä piirien ja MPK:n yhteistyöstä sekä piirien omasta toiminnasta. Yhteistyö sekä MPK:n piirien ja KOTUyksiköiden että puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa sujuu hyvin. Kyselyn tulokset välitettiin tiedoksi myös Pääesikuntaan ja Maavoimien esikuntaan. Liittohallituksen kokouksista kolme pidettiin Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Marraskuussa liittohallituksen kokous pidettiin liittokokousviikonloppuna Lappeenrannassa. Liittohallituksen 23 jäsenestä kokouksissa oli paikalla keskimäärin 20 jäsentä. Liittohallituksen jäsenten toiveesta jokaisessa kokouksessa tutustuttiin tarkemmin yhden reserviupseeripiirin toimintaan. Vuoden aikana toimintaansa esittelivät Lapin ja Suur-Savon Reserviupseeripiirit. Liiton neuvottelukunta kokoontui huhtikuussa ja lokakuussa. Kevään kokouksessa neuvottelukunta antoi lausunnon liiton vuoden 2015 toiminnasta. Kokouksessa valittiin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi toimitusjohtaja, majuri Tapio Peltomäki ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja, majuri Martti Ehrnrooth. Kokouksen alussa kuultiin Tapio Peltomäen esitys Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ajankohtaisista asioista. Hän on ollut vuoden 2016 alusta lähtien MPK:n puheenjohtaja. Neuvottelukunnan syyskokous pidettiin lokakuussa Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa. Kokousasioiden lisäksi tapaamisessa kuultiin evl Marko Kivelän mielenkiintoinen alustus Maanpuolustuskorkeakoulusta ja upseereiden koulutuksesta. TOIMIKUNNAT Liittohallituksen työvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Työvaliokunta valmisteli pääosan liittohallituksen käsittelemistä asioista sekä vastasi yhteydenpidosta keskeisiin yhteistoimintatahoihin, viestinnästä ja kansainvälisen toiminnan koordinoinnista. Kahdessa työvaliokunnan kokouksessa olivat läsnä myös liittovaltuuston puheenjohtajat. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Taloustoimikunta käsitteli vuoden neljässä varsinaisessa sekä yhdessä sähköpostikokouksessaan mm. liiton tilinpäätöstä ja talousarviota sekä seurasi liiton talouden toteutumaa ja varallisuuden hoitoa. Lisäksi toimikunta käsitteli projektitukihakemukset sekä vastasi Maanpuolustusyhtiö MPY:n toiminnan seurannasta ja omistajaohjauksesta.. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton 1. varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä. Koulutustoimikunta piti vuoden aikana kuusi kokousta, joista yksi oli teemaseminaarin suunnitteluryhmän kokous. Toimikunta jatkoi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamiskoulutuksen kehittämistä. Toimikunta järjesti vuoden aikana johtamisen Teemaseminaarin sekä piti yhden johtamiskouluttajien koulutustilaisuuden. Reserviläisjohtaja 1 ja Reserviläisjohtaja 2 -kurssit ovat valmiina. Vuoden aikana johtamiskoulutusjärjestelmästä julkaistiin artikkeleita Reserviläisessä. Vuoden aikana mietittiin reserviläisen tehtäväpolkujen, siihen liittyvän mentoroinnin ja henkilökohtaisen opetussuunnitelman pilotointia MPK:n 10

kanssa. MPK:n aselajikoulutustyöryhmistä tykistön sekä ilmatorjunnan työryhmien vetäjät sekä useat avainjäsenistä ovat RUL:n koulutustoimikunnasta. Kuusi koulutustoimikunnan jäsentä nimettiin MPK:n johtamiskoulutuksen kehittämisryhmän jäseniksi. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana toimi johtaja, kapteeni Marko Honkanen. Hän toimi myös liiton edustajana MPK:n koulutusvaliokunnassa sen varapuheenjohtajana. Järjestötoimikunta Toimikunta piti vuoden aikana viisi kokousta. Maaliskuussa järjestettiin viides RUL:n yhdistyspäivä, jossa keskityttiin yhdistysten yhteistoimintaan. Vuoden aikana jatkettiin edellisvuonna aloitettua jäsenhankintakilpailua, jonka pääpalkintona on upseerimiekka. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton 2. varapuheenjohtaja Sampo Puoskari. Kansainvälisten asioiden toimikunta kokoontui vuoden aikana kahdesti. Vuoden aikana toimikunta valmisteli ensimmäisten suomalaisten lähettämistä CIOR:n kielikurssille sekä valmisti ohjeistuksen sotilaspuvun käytöstä ulkomailla. Toimikunnan puheenjohtajana toimi komentajakapteeni Yrjö-Pekka Rautalahti. Palkitsemistoimikunta kokoontui yhden kerran käsittelemään liiton kultaisten ansiomitalien ja kultaisten ansiomitalien soljen kera hakemuksia sekä selkeytti palkitsemisohjeistusta. Liittovaltuuston puheenjohtaja, majuri Jorma Kallio oli palkitsemistoimikunnan puheenjohtaja. Varautumistoiminta Varautumistoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana neljästi. Kauden aikana kokouksissa vieraili alustajina mm. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan pääsihteeri ja Sisäasiainministeriön pelastusosaston neuvotteleva virkamies. Hyväksyttyjä kokonaisturvallisuuden projekteja edistettiin suunnitelman mukaisesti. Projektikuvaukset löytyvät RUL verkkolevyltä toimikunnan kansioista. Toimikunnan edustajia osallistui Yhteiskunnan turvallisuus strategian (YTS) päivitystyöhön SPR:n koollekutsuman järjestöjen YTS-referenssityöryhmän kokouksissa ja YTS-työpajassa. Lisäksi toimikunnan edustajia osallistui varautumisteemaan liittyviin tilaisuuksiin mm. seuraavasti: - Etelä-Suomen 15. maanpuolustuksen alueellinen täydennyskurssi, Tuusula 12.1.2016 - VALHA-työpaja Järjestöt yhteiskunnan tukena, Helsinki 3.2.2016 - TURPO-2016 tuvallisuuspoliittinen seminaari, Santahamina 6.2.2016 - MPK Kriisitilannekurssi, Tuusula 5.-6.3.2016 - Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusseminaari. Oulu 11.5.2016 - MPK Varautumisen 4. Erikoiskurssi, Lappeenranta 27.-28.8. 2016 - ES-AVI seminaari: Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Helsinki 4.10.2016 - Turvallisuuskomitean syysseminaari, Helsinki 20.10.2016 - MPK kurssi Varautuminen häiriötilanteisiin kaupungissa, Tuusula 12.11.2016 RUL nimesi varautumistoimikunnasta edustajat MPK:n 7.11.2016 asettamaan varautumiskoulutusta kehittävään työryhmään. 11

VAPEPA:n keskustoimikunnassa RUL:n edustaja on toimikunnan jäsen Timo Hautala. Toimikunnan toimintaa esiteltiin vuoden aikana Reserviläinen-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja, kapteeni Pekka Rintala. Mentortoiminta Mentortoimikunta jatkoi toisena toimintavuonaan vakiintunutta työtään ja kokoontui vuoden aikana eri kokoonpanoissa yhteensä 23 kertaa. Vuoden aikana järjestetyt yhteistyöpalaverit pääesikunnan kanssa ovat olleet tuloksellisia. Pääesikunnan koulutusosasto on näyttänyt vihreää valoa laajentaa mentorointia johtajakaudelle ja kaikkiin reserviupseerikoulutusta antaviin yksiköihin. Vuoden tärkeimmät tapahtumat ovat olleet Mentorit Kasinolla tapahtuma, Mentorit goes Vertical yritysvierailu, kurssien 248 ja 249 mentorointi Haminassa ja Panssarikoulussa. Vuoden aikana aloitettiin yli 70 uutta yksilömentorointiprosessia. Tämän lisäksi on ensimmäinen mentorkoulutus järjestetty yhteistyössä MPK:n kanssa. Lisäksi johtamiskauden mentorointi aloitettiin Jääkäriprikaatissa Sodankylässä ja Rovaniemellä. Ryhmämentorointitilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa ja niissä oli läsnä yhteensä n. 700 upseerioppilasta. Hankkeesta on tiedotettu kaikkia Haminan ja Parolan upseerioppilaita. Toimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Tuomas Kuusivaara ja sihteerinä alkuvuoden aikana aliluutnantti Peter Forsman ja loppuvuonna Annika Räsänen. Nuorten toimikunta Nuorten toimikunta kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa. Ylöjärven majalla kokoontumisen yhteydessä kehitettiin työkaluja Nuorisoupseerin työn kuvaan. TUKEA YHDISTYKSILLE JA PIIREILLE Liitto maksoi piireille säännöllistä toiminta-avustusta 77.600 euroa. Samoin liitto jatkoi piirien atk-hankintojen tukemista. Liitto vastasi edelleen kaikista jäsenmaksuperintään sekä jäsenrekisterin ylläpitoon ja kehittämiseen liittyneistä kuluista. Liiton tuottama messu- ja esittelymateriaali oli piirien ja yhdistysten käytössä veloituksetta. Piireille ja yhdistyksille tarkoitettua projektitukea myönnettiin 23.948 euroa. Tuen tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa aktiivista toimintaa ja jäsenhankintaa kehittävien projektien toteutuminen. Vuonna 2016 projektitukea myönnettiin 30 hankkeeseen. Tukea myönnettiin mm. ampumaratojen ja toimitilojen kunnostamiseen, pistooli-, kivääri- ja laserasehankintoihin sekä erilaisiin jäsenhankintakampanjoihin. Kannustepalkkiot Kannustepalkkiona yhdistyksille ja piireille jaettiin vuoden 2016 perusteella yhteensä 14.200 euroa, josta toimintapalkkioina jaettiin 10.900 euroa ja jäsenhankintapalkkioina 3.300 euroa. Määräaikaan mennessä liittoon saapui toimintalomake 247 yhdistyksestä sekä kaikista 20 piiristä. Edellisvuonna toimintalomakkeen palautti 253 yhdistystä. Vuoden 2016 toiminnassa painotettiin mm. Toimintapäivän järjestämistä, tiedotusta, infotilaisuuksia, koulutusta, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja liikuntatoimintaa sekä prosenttiammunnan 12

ilmoitusta. Toimintalomake oli nyt kuudetta kertaa mahdollista palauttaa sähköisessä muodossa ja toista vuotta oikeasti koko ajan täytettävissä pitkin vuotta. Sarjajaon perustana on yhdistysten jäsenmäärät per 31.12.2016. Toimintapalkkiot jaettiin kahteen osuuteen: Pistepalkkiona myönnettiin liiton 20 eniten pisteitä saavuttaneelle yhdistykselle, jokaiselle 250 eli yhteensä 5000. Sarjapalkkioina jaettiin jokaisen sarjan viidelle parhaimmalle yhdistykselle sarjassa edustetun jäsenmäärän suhteessa yhteensä 4900. Pistepalkkion (liiton 20 eniten pisteitä saavuttanutta yhdistystä) saivat seuraavat yhdistykset: * Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU ry A 513 484 * Tikkurilan Reserviupseerikerho A 198 471 * Valkeakosken Reserviupseerikerho ry A 344 402,5 * Töölön Reserviupseerit ry A 152 376 * Järvenpään Reserviupseerikerho ry A 312 365,5 * Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho ry C 57 348,5 * Kouvolan Reserviupseerikerho ry A 305 333,5 * Oulun Reserviupseerikerho ry A 600 319 * Helsingin Reserviupseerien Viestiosasto ry A 175 309,5 * Porvoon Reserviupseerikerho ry - Borgå Reservofficersklubb rf A 210 300 * Lavianseudun Reserviupseerikerho ry C 49 270,5 * Janakkalan Reserviupseerikerho ry B 96 256,5 * Toijalan Seudun Reserviupseerikerho ry A 155 252 * Tuusulan Reserviupseerikerho ry A 161 248 * Imatran Reserviupseerikerho ry A 205 235 * Vaasan Reserviupseerikerho ry A 190 228,5 * Nastolan Reserviupseerikerho ry B 67 225 * Inarin Reserviupseerit ry C 48 219,5 * Jyväskylän Reserviupseerit ry A 417 215,5 * Hämeenlinnan Seudun Reserviupseerikerho ry A 191 213,5 Sarjapalkkiot SARJA A, yli 150 jäsentä Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU ry, 484 pistettä, sarjapalkkio 450 Tikkurilan Reserviupseerikerho - Dickursby Reservofficersklubb ry, 471 p, 440 Valkeakosken Reserviupseerikerho ry, 402,5 p, 375 Töölön Reserviupseerit ry, 376 p, 350 Järvenpään Reserviupseerikerho ry, 365,5 p, 340 SARJA B, 60 149 jäsentä Janakkalan Reserviupseerikerho ry, 256,5 p, 320 Nastolan Reserviupseerikerho ry, 225 p, 280 Taipalsaaren Reserviupseerikerho ry. 185 p, 13

230 Nurmijärven Reserviupseerit ry, 160,5 p, 200 Kempeleen Reserviupseerikerho ry, 162 p, 200 Kurikan Reserviupseerit ry, 158 p, 200 SARJA C, 30 59 jäsentä Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho ry, 348,5 p, 300 Lavianseudun Reserviupseerikerho ry, 270,5 p, 230 Inarin Reserviupseerit ry, 219,5 p, 190 Ylitornion Reserviupseerit ry, 143,5 p, 130 Puolangan Reserviupseerit ry, 143 p, 130 e SARJA D, alle 30 jäsentä Paltamon Reserviupseerikerho ry, 154,5 p, 180 Urjalan Reserviupseerit ry, 129 p, 150 Ristijärven Reserviupseerikerho ry, 124 p, 145 Hauhon Reserviupseerikerho ry, 110,5 p, 130 Kannuksen Reserviupseerikerho, 108 p, 130 Lisäksi arvalla jaettiin kaikkien lomakkeen täyttäneiden, mutta muuten palkkioita jääneiden kesken jokaisessa sarjakategoriassa yksi rahapalkinto, yhteensä 800 euroa. Nämä palkinnot saivat Mikkelin Reservinupseerit ry, 102 p, 340 Helsingin Reservinupseerien Jääkärikerho ry, 29 p, 200 Orimattilan Reserviupseerikerho ry, 20 p, 130 Rautalammin Reserviupseerikerho ry, 55 p, 130 Yhdistysten ja piirien jäsenhankintapalkkiot Suomen Reserviupseeriliiton jäsenmäärä väheni vuonna 2016 yhteensä 302 jäsenellä. Liiton virallisessa jäsenmäärässä ovat mukana vain ne jäsenet, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksuvelvoitteensa päättyneeltä toimintavuodelta. Vuoden lopussa liitossa oli 25.983 maksanutta jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana vain yhdessä piirissä, ORUP:n jäsenmäärä kasvoi 83 maksaneella jäsenellä. ORUP:lle maksettiin 500 :n jäsenhankintapalkkio. Liiton suurimmat yhdistykset ovat Turku (836 jäsentä), Tampere (820), Oulu (600), Tapiola (582), ARU (513) sekä Kanta-Helsinki (475) ja TaKoRu (475). Jäsenmäärä kasvoi kaikkiaan 80:ssä liiton 315 jäsenyhdistyksestä. Jäsenhankintakilpailun tulokset ratkaistiin liiton jäsenrekisteristä saatujen jäsenmäärien perusteella. Ratkaisevaa oli maksaneiden jäsenten määrän kasvu. Palkkion saaminen edellyttää lisäksi toimintalomakkeen palautusta. Yhdistyksistä jäsenmääräänsä kasvatti absoluuttisesti eniten ARU, jonka jäsenmäärä kasvoi 65 hengellä. Se sai 400 euron palkkion. Sarjoittain kolme suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä kasvattanutta yhdistystä saivat kukin 200 euron palkkion. SARJA A, yli 150 jäsentä: o Itä-Helsinki (+6,63 %) 14

o Kirkkonummi (+ 6,21 %) o Rovaniemi (+3,67 %) SARJA B, 60 149 jäsentä o Kemijärvi (+ 28,13 %) Salla?! o VORU (+ 11,86 %) o Messukylä (+ 9,09 %) o Vihti (5,65 %) SARJA C, 30 59 jäsentä o Sipoo (+13,51 %) o Jaala (+12,12 %) o Nivala (+ 9,80 %) SARJA D, alle 30 jäsentä o Alajärvi (+ 44,44 %) o Vimpeli (+20,00 %) Ei toimintalomaketta o Tervola(+ 18,18 %) Ei toimintalomaketta o Pielavesi (13,64 %) o Rautalampi 12,50 %) JÄSENHANKINTAKILPAILU RUL:n jäsenhankintakilpailu uusittiin vuoden aikana. Palkinnon sai jo yhdestä uudesta jäsenestä. Palkintoluokkia on useita ja eniten vuoden aikana uusia jäseniä hankkinut henkilö palkitaan upseerimiekalla, mikäli jäseniä on hankittu vähintään kymmenen. Vuoden 2016 jäsenhankintakilpailun tulokset vahvistetaan myöhemmin. NETTIREKISTERI Liiton jäsenrekisteri on RUL:n, RES:n, MPKL:n ja MPY:n yhteinen rekisteri, jonka toimittaa Kehätieto Oy. Rekisteri on yhdistysten ja piirien käytössä veloituksetta. Henkilöjäsenet pystyvät päivittämään mm. omat yhteystietonsa rekisteriin suoraan itse. Rekisterin avulla hoidetaan myös jäsenmaksuperintä sekä jäsenmaksujen tuloutus yhdistyksille ja piireille. Lisäksi se toimii Reserviläinen-lehden tilaajarekisterinä. HALLINTO JA MAANPUOLUSTUSYHTIÖ MPY OY Liiton toimistossa työskenteli vuoden lopussa kokopäiväisesti kolme henkilöä. Liiton toiminnanjohtajana toimi VTM, majuri Janne Kosonen. Järjestösihteerinä toimi LuK, kapteeni Saku Liehu ja toimistosihteerinä Kirsti Suortti. Liiton jäsenrekisteristä ja taloushallinnosta vastaavan Maanpuolustusyhtiö Oy:n taloudellinen tulos heikkeni edellisestä vuodesta ja vuoden 2016 tulos oli selvästi alijäämäinen. RUL omistaa 50 % yhtiöstä. Yhtiön myymälä sijaitsee Helsingissä Pohjoisella Hesperian kadulla. Lisäksi yhtiöllä on netti- ja postimyyntiä. Reserviläinen-lehden ilmoitusmyynnissä päästiin edellisvuoden tasolle. Liiton edustajina hallituksessa olivat toimitusjohtaja, majuri Tapio Peltomäki, johtaja, luutnantti Aaro Mäkelä ja toiminnanjohtaja, majuri Janne Kosonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi elokuun puoleenväliin asti FM Tuomo Simojoki ja sen jälkeen KM Jarkko Lahtinen. MPY:n palveluksessa RUL:n jäsensihteerinä toimi Virpi Kukkonen. 15

4 YHTEISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA YHTEISTYÖ RESERVILÄSILIITON KANSSA Reserviläisliitto on RUL:n tärkein yhteistyökumppani monissa käytännön asioissa. Liitoilla on yhteinen jäsenlehti, Reserviläinen, jota julkaisee liittojen puoliksi omistama Maanpuolustusyhtiö MPY Oy. Yhtiö hoitaa myös liittojen jäsenrekistereitä. Liittotasolla yhteisiä tapahtumia ovat mm. puheenjohtajistojen säännölliset tapaamiset sekä piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivät. Liitoilla on lisäksi vakuutus- ja ilmoitusyhteistyötä. Kaikki piirilehdet ja useimmat piirien toiminnanjohtajista ovat reserviupseeri- ja reserviläispiirien yhteisiä. Piiritasolla on myös paljon yhteistä varainhankintaa ja toiminnansuunnittelua. Yhdistystasolla paikalliset reserviupseerikerhot ja reserviläisyhdistykset järjestävät suuren osan tapahtumista yhdessä. Vuonna 2016 järjestettiin toisen kerran yhteiset ampumamestaruuskilpailut Kouvolan Tyrrissä. Reservin ampumamestaruuskilpailuihin osallistui noin 270 ampujaa. YHTEISTYÖ UPSEERIJÄRJESTÖJEN KANSSA Päättynyt vuosi oli Upseerijärjestöjen yhteistyöelimen, YTE:n, 68. toimintavuosi. YTE:n jäseniä ovat RUL:n lisäksi Jääkärisäätiö, Kadettikunta ja Upseeriliitto. Perinteisessä toiminnassa korostui järjestöjen yhteistoiminta sekä upseerien henkilöstö- ja sotilasarvojärjestelmiin liittyvä keskustelu. Lippujuhlapäivän yhteinen juhlapäivällinen nautittiin Katajanokan Kasinolla. Läsnä oli 43 vierasta, joista 11 oli YTE:n yhteisesti kutsumia ja muut jäsenjärjestöjen edustajia sekä vieraita. Kunniavieraina oli eduskunnan puhemies Maria Lohela. Juhlaillalliselle osallistuivat myös mm. puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sekä entisistä puolustusvoimain komentajista kenraali Jaakko Valtanen, amiraali Jan Klenberg ja amiraali Juhani Kaskeala. Juhlaesitelmän piti VTT, eversti Pekka Visuri aiheesta: Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina. Juhlapäivällisen järjestelyistä vastasi Kadettikunta. YTE:n vuosikokous pidettiin 29.2. Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus sekä valittiin YTE:n jäsenet alkaneelle vuodelle. Vuoden toinen kokous pidettiin 25.10. Kokouksessa keskusteltiin vuoden 2017 tärkeimmistä tapahtumista ja järjestöjen toiminnan koordinoimisesta. YTE:n puheenjohtajana vuonna 2016 toimi prkenr Kim Mattson ja sihteerinä Juha Tammikivi Kadettikunnasta. Upseeriliiton kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä Katajanokan Upseerikerho ry:n hallituksessa, joka kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kolmantena osapuolena yhdistyksen hallituksessa on Helsingin Reserviupseeripiiri. Yhdistys omistaa Kiinteistö Oy Katajanokan Kasinon. Upseerikerho järjesti 6.12. perinteisen Itsenäisyyspäivän Iloisen illan, johon osallistui 240 henkeä. Liitto järjesti vuoden aikana toistakymmentä eri tilaisuutta Kasinolla. Kasinon taloudellinen tilanne on hyvä. Vuoden aikana valmisteltiin vuonna 2018 toteutettavaa Kasinon remonttia, jossa uusitaan rakennuksen talotekniikkaa sekä rapataan ja maalataan talon ulkokuori. 16

Liiton johto tapasi Upseeriliiton, Kadettikunnan ja Jääkärisäätiön johtoa useaan otteeseen vuoden aikana, mm. Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n kokousten yhteydessä. YHTEISTYÖ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA Liitolla on tiiviit ja vakiintuneet yhteistyösuhteet puolustusvoimien kanssa. Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat Reservin neuvottelukunnan kokouksiin. Liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tapasivat vuoden aikana puolustusvoimien, maavoimien sekä puolustusministeriön korkeinta johtoa useissa tapaamisissa. Liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja vierailivat elokuussa Maavoimien esikunnassa Maavoimien komentaja, kenrl Seppo Toivosen kutsusta. Päivän aikana keskusteltiin erityisesti reservin päällystön koulutukseen liittyvistä asioista. Liittohallituksen jäsenille tammikuussa tehdyssä kyselyssä selvisi, että reserviupseeripiirien yhteistyö sekä MPK:n että aluetoimistojen kanssa sujuu edelleen hyvin. RUL:n edustajat osallistuivat vuoden aikana myös reserviupseerikurssien kurssijuhliin ja päättäjäisiin. RUK:n ja sen oppilaskunnan kannatusyhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä myös mentortoiminnassa. JÄSENYYDET Suomen Reserviupseeriliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Maanpuolustuksen Tuki ry Reserviläisurheiluliitto ry Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry Katajanokan Upseerikerho ry Maanpuolustuskoulutusyhdistys Suomen Ampumaurheiluliitto ry Tammenlehvän Perinneliitto ry Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa Upseerijärjestöjen yhteistyöelin, YTE Reserviupseereiden pohjoismainen presidiumi The Interallied Confederation of Reserve Officers, CIOR Ampumaharrastusfoorumi EDUNVALVONTA RUL on reserviupseerien ja laajemmin koko reservin toiminnan ja aseman asiantuntija ja edunvalvoja. Erityisen huomion kohteena ovat reserviupseerien koulutukseen ja käyttöön, kertausharjoituksiin, kenttäkelpoisuuteen sekä kansainvälisiin tehtäviin liittyvät asiat. Tärkeä osa edunvalvontaa ovat myös ampumatoiminnan turvaamiseen liittyvät asiat. Liitto vaikuttaa siihen, että reserviupseereilla on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa sotilasammattitaitoaan sekä mahdollisuus hyödyntää osaamistaan myös muiden turvallisuusviranomaisten tehtävissä. Puolustusvoimien lisäksi liiton johto piti yhteyttä mm. puolustusministeriöön, eduskuntaan sekä yksittäisiin kansanedustajiin. 17

Ampuma-asedirektiivi Vuoden keskeiseksi edunvalvonta-asia oli edelleen vaikuttaminen valmisteilla olevaan EU:n ampuma-asedirektiiviin, jossa mm. esitettiin täyskieltoa itselataaville kertatuliaseille. Eduskunnan hallintovaliokunnalle huhtikuussa antamissa lausunnossa RUL korosti, että Suomen tulee pyrkiä ensisijaisesti neuvotteluissa saamaan omat kantansa läpi ja koko direktiivi yhtenäiseksi EU:n alueelle, ilman kansallisia poikkeuksia. Jos tämä ei onnistu, tulee Suomen saada omat erityispiirteensä läpi reserviläistoiminnan ja maanpuolustusratkaisunsa takia, jotta maassamme säilyy uskottava reserviläisiin perustuva puolustus. Lausunnossaan liitto totesi, että Suomen hallitus on tehnyt tähän mennessä hyvää työtä, ja reserviläistoiminnan ja suomalaisen asekulttuurin vahvuudet ovat näkyneet lausunnoissa. Euroopan parlamentin neuvotteluissa Suomen kanta on tullut esille, ja se on muokannut hyvin alkuperäistä ehdotusta parempaan suuntaan. Liitto kuitenkin arvioi, ettei ehdotuksella ei vieläkään ole merkittävää vaikutusta alkuperäisen asiaan eli terrorismin vähentämiseen. Tätä ongelmaa ei ratkaista kieltämällä suomalaisten reserviläisten lailliset itselataavat kertatuliaseet. Aseen omistaja on Suomessa puolet vähemmän tekemisissä poliisin kanssa, kuin keskivertokansalainen poliisin rikostilastojen mukaan Liitto toivoi, että painopiste siirrettäisiin terrorismin todellisiin syihin ja niiden estämiseen sen sijaan, että estetään vastuullinen ampumatoiminta lainkuuliaisilta kansalaisilta. Reserviläisten ampumatoiminnalla on lisäksi tärkeä rooli yleiseen asevelvollisuuteen perustuvassa puolustusjärjestelmässämme. Ampumataidon ylläpito vaatii reserviläisten omaehtoista ampumaharjoittelua. Puolustusvoimien reserviläisille tarjoamat ampumamahdollisuudet ovat täysin riittämättömät. Lisäresursseja tulisi kohdentaa suoraan poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille ja muille turvallisuusviranomaisille terrorismin ehkäisyyn sekä toisaalta puuttua nykyistä pontevammin terrorismin syihin. Joulukuun puolessavälissä saatiin tieto, että EU:n aselakidirektiivin muutos on menossa eteenpäin. Ns. trilogianeuvotteluissa EU keskeiset elimet (komissio, neuvosto ja parlamentti) pääsivät kompromissiin direktiivistä. Alustavien tietojen perusteella reserviläis- ja urheilupoikkeukset menivät läpi Suomen puolustusratkaisua tukevalla tavalla. Tämä mahdollistaisi puoliautomaattisten aseiden käytön jatkossakin niin reserviläistoiminnassa kuin urheiluammunnassakin. Liitto aloitti jo vuoden lopulla valmistautumisen direktiivin edellyttämän Suomen aselainsäädännön muutostyöhön. Direktiivin odotetaan valmistuvan lopullisesti kesään 2017 mennessä. EU-asedirektiiviin vaikuttaminen on ollut hyvä esimerkki ampumatoimintaa harrastavien henkilöiden ja järjestöjen yhteisestä edunvalvonnasta. Reserviupseeriliitto haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat tehneet töitä tämän direktiivin saamiseksi Suomelle sopivaksi. Vuoden lopussa annetuissa eduskunnan suuren valiokunnan ja valtioneuvoston lausunnoissa korostettiin samoja asioita, joita reserviläisjärjestöt omissa lausunnoissaan toivat esille. Asian käsittely siirtyi vuoden alussa 2016 EU:hun. 18

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat Vapaaehtoiseen maanpuolustustyön- ja koulutuksen määrärahoihin vuoden aikana kaavaillut noin viidenneksen eli 400 000 euron leikkaukset vuodelle 2017 eivät lopulta toteutuneet. Eduskunta palautti joulukuussa vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat vuoden 2016 tasolle. Eduskunnan yhteysupseerit Vuoden aikana liiton johto tapasi kahdesti eduskunnan yhteysupseerit. Yhteysupseereina toimivat Antti Kaikkonen ylil (KESK), Ilkka Kanerva maj (KOK), Reijo Hongisto kapt (PERUS), Mika Kari ylivääp (SDP) ja Stefan Wallin maj (RKP). Edunvalvonnan keskeisiä asioita olivat vaikuttaminen mm. vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseihin sekä EU:n ampumaasedirektiiviin. Liiton antamat lausunnot Vuonna 2016 RUL antoi yksin tai yhdessä muiden kanssa seuraavat kirjalliset lausunnot: Lausunto Vicky Fordille EU:n aselainsäädännön muutoksesta yhdessä muiden kanssa 15.10.2016 Lausunto PuV:lle puolustusbudjetista 2017 11.10.2016 Lausunto PuV:lle halllituksen esityksestä laiksi puolustusvoimista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi 27.9.2016 Lausunto SM:lle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamisesta, RESUL:n yhteislausunto 18.8.2016 Lausunto PuV:lle hallituksen esityksestä laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta, 21.4.2016 Lausunto HaV:lle EU asedirektiivin muuttamisesta 20.4.2016 Lausunto UM:lle kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvä lainsäädäntö -työryhmän mietintöön, 11.3.2016 Lausunto PLM:lle hallituksen esityksestä puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, 8.3.2016 Lausunto PLM:lle Asevelvollisuuslain muuttamisesta, 26.2.2016 Ampumaharrastusfoorumi Liitto jatkoi aktiivista työtään ampumaharrastusfoorumissa. Keskeisiä olivat EU:n ampumaasedirektiivi sekä ampumaratoihin liittyvät asiat. Ampumaharrastusfoorumin ampumaratavastaavana toimi Lotta Jaakkola. Hän neuvoo jäseniä ampumarata-asioissa ja toimii myös ampumaratavastaavien tukena. Rahanpuutteen vuoksi Lotta Jaakkola jouduttiin lomauttamaan loppuvuodeksi 1.10.2016 alkaen. Ampumaharrastusfoorumi on yhteistyöelin, johon kuuluvat RUL, RES, RESUL, MPK, Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL), Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ), Suomen Metsästäjäliitto (SML), Suomen Ampumahiihtoliitto (SAHL), Asealan Elinkeinonharjoittajat (AAE) ja Asehistorian liitto. SAHL jättäytyi pois toiminnasta vuoden 2016 lopussa. Foorumin tehtävänä on yhteisvoimin vaikuttaminen päättäjiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ampumaharrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. 19