TIEDONANTO TARKKAILUOHJELMAN PÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Rannikon kalatalouspalvelut, Kouvolan aluetoimisto) antaa 21.6.2018 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64 ja 65 mukaisesta asiasta. Hakijat: Asia: Parikkalan kunta Parikkalan jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailun hyväksyminen Tarkkailuohjelmapäätös on sen ajan, kun päätökseen voi hakea oikaisua nähtävänä Parikkalan kunnan ilmoitustaululla sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten verkkosivuilla. Päätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisukirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään 21.7.2018. Oikaisunhakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät päätöksen liitteenä olevasta oikaisuvaatimusosoituksesta. Kouvolassa 21.6.2018 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rannikon kalatalouspalvelut, Kouvolan aluetoimisto Salpausselänkatu 22, 45100 Kouvola Kalastusbiologi Miia Muhonen puh. 050 397 7812 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500
PÄÄTÖS VARELY/830/5723/2017 21.6.2018 Parikkalan kunta Tekniset palvelut Harjukuja 6 59100 Parikkala ASIA HAKIJA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA TOIMINTAA KOSKE- VAT LUVAT JA TARKKAILUVEL- VOITE ESITETTY TARKKAI- LUSUUNNITELMA ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen. Ramboll Oy ja Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy tarkkailuvelvollisen puolesta. Ramboll Oy on 20.2.2017 toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle hyväksyttäväksi Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisen tarkkailuohjelman. VARELY-keskuksen pyynnöstä Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy on 6.6.2018 toimittanut päivitetyn tarkkailuohjelman. Puhdistamo sijaitsee Simpelejärven Lemmikonselän ja Riihilahden välisellä kannaksella, noin 4,5 km Parikkalan keskustaajamasta pohjoiseen. Puhdistamo laskee puhdistetut jätevedet Särkisalmen länsipuolelle. Parikkalan kunta, Parikkalan jätevedenpuhdistamo ISY-2006-Y-147, 31.5.2007 ESAVI/12071/2014, 24.9.2015 Voimassa olevassa lupamääräyksen nro 17 mukaan jäteveden kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudelliseksi tarkkailuksi on esitetty joka neljäs vuosi tehtäviä Nordic-verkkokoekalastuksia Simpelejärvellä Kirkkoselällä (vaikutusalue) sekä Lemmikonselällä (vertailualue). Seuraava koekalastusvuosi on 2020. Ramboll Oy:n esittämä tarkkailuohjelma on kuulutettu Parikkalan kunnan ilmoitustauluilla sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internet-sivuilla. Lisäksi ohjelma on toimitettu lausunnolle Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalueelle sekä Imatran seudun ympäristötoimelle. Ohjelmaan liittyen Imatran seudun ympäristötoimelta tuli lausunto 21.3.2017, jossa ympäristötoimi hyväksyi suunnitelman ilman muutoksia. Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalueelta tuli lausunto 11.4.2017. Kalastusalue esitti lausunnossaan laahusnuotan käyttöä särkikalakannan
selvittämiseksi sekä kalojen aistinvaraista arviota ja ihmisen käyttämien lääkkeiden määrien selvitystä kaloista. RATKAISU RATKAISUN PERUS- TELUT JA VASTAUK- SET LAUSUNTOIHIN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen hyväksyy Saimaan vesi- ja ympäristötytkimus Oy:n päivittämän Ramboll Oy:n tarkkailuehdotuksen. Ramboll Oy:n toimittama tarkkailusuunnitelma ei vastannut RKTLn ohjetta standardin mukaisista koekalastuksista (21/2014). Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy päivitti ohjelman vastaamaan standardia pienentämällä koekalastuksen koealoja. Päivityksessä on huomioitu järven eri alueiden erilainen vedenlaatu valittaessa vertailu- ja vaikutusalueita. Lausunnot on otettu huomioon päätöstä tehdessä. Laahusnuotan käyttöä ei kannateta, koska sille ei ole olemassa standartoitua menetelmää. Nordic-koeverkot antavat riittävän kuvan alueen kalakannasta. Jätevedenpuhdistamon kokoon nähden lääkeaineiden tutkimisen kustannukset ovat kohtuuttomat. Päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pieniä muutoksia tarkkailun suorittamistapaan tai tarkkailututkimusten aikatauluun voidaan tehdä ilman tarkkailupäätöksen muutosta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tai ELY-keskuksen aloitteesta. PÄÄTÖKSEN VOI- MASSAOLO OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Tämä päätös on voimassa kunnes uusi päätös asiasta on annettu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 62, 64, 65 Hallintolaki (434/2003) 4h á 70, yhteensä 280, arvonlisävero 0 %. Käsittelymaksun periminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 1066/2017. Lasku lähetetään erikseen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Tähän päätökseen sekä maksuun voidaan hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimusosoitus liitteenä. Miia Muhonen Kalastusbiologi LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa kalastusbiologi Miia Muhonen, 050 397 7812 / etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LIITTEET PÄÄTÖS TIEDOKSI Päätöstä ja maksua koskevat oikaisuvaatimusosoitukset Tarkkailuohjelma Parikkalan kunta, tekninen toimi Imatran seudun ympäristöpalvelut Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue Ramboll Oy Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Ilmoittaminen päätöksestä: Tieto päätöksestä julkaistaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen internet-sivustolla sekä Parikkalan kunnan ilmoitustauluilla.
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL150, 13101 Hämeenlinna Puhelin: 0295 016 000 Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.
No 1145/18 PARIKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON (MBR- LAITOS) TARKKAILUOHJELMAN - KALATALOUSTARKKAILU Lappeenrannassa 4 päivänä kesäkuuta 2018 Mikael Kraft Limnologi
SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 Simpelejärven kalataloustarkkailu... 4 3 Raportointi... 6 4 TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLOAIKA... 6 LIITTEET... 7 KIRJALLISUUS... 7 FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin 020 7790 470 T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi
1 YLEISTÄ Parikkalan Simpelejärveä kuormittavat tällä hetkellä Parikkalan kunnan jätevedet. Siikalahdelle jätevesiä johdettiin vuoteen 1983 asti ja Särkisalmen meijeri johti jätevetensä suopuhdistamon läpi Koiraojaa myöten Lemmikonselälle vuoteen 1978 asti. Lisäksi Lemmikonselälle on aikanaan johdettu Jantusen huopatossutehtaan jätevedet. Vuodesta 1983 alkaen kaikki jätevedet on käsitelty Särkisalmen jätevedenpuhdistamossa, joka laskee jätevetensä Särkisalmen länsipuolelle. Tarkkailuohjelmaa on uusittu vuonna 1979, jolloin Särkisalmen länsipuoliset näytepisteet tulivat tarkkailun piiriin. Seuraava tarkkailuohjelma oli voimassa vuodesta 1992 lähtien (svsy 2155/92/pl) Kymen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymiskirjeellä 0492A262/111. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus teki ohjelmaan tarkistuksen vuonna 1998 (0498Y0130-1213). Nykyään Simpelejärveä tarkkaillaan päätöksellä KASELY/316/2016 ja tarkkailuohjelman Ramboll 19.12.2014 mukaisesti. Vedenlaatutarkkailun lisäksi Simpelejärveltä tutkitaan kasviplanktonia, pohjaeläimiä ja kalastoa. Tämä kalatalouden tarkkailuohjelma korvaa edellisen kalataloustarkkailuehdotuksen, Ramboll 19.12.2014. muutettu 23.12.2016 ja 13.2.2017 (viite 1510014934). Simpelejärveltä on yhtenäistä vedenlaatutietoa jo vuodesta 1975 lähtien. Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa: talvella ja loppukesällä. Tarkkailukohde on sikäli mielenkiintoinen, että järvi koostuu toisiinsa yhteydessä olevista altaista ja jokaisella on oma kuormitushistoriansa, joskin vuonna 2016 kaksi pitkäaikaista seurantapistettä jäi tarkkailusta pois (Joensuunselkä ja Sookkiiselkä). Sokkiiselkä palautettiin tarkkailuun kuitenkin jo seuraavana vuonna. Yleisesti ottaen veden laatu on heikentynyt Simpelejärvellä. Siihen on vaikuttanut viimeisen viidentoista vuoden aikana sameuden lähes lineaarinen kasvu ja viimeisinä vuosina myös CODMn-pitoisuuden ja väriluvun nousu. Myös kokonaisfosforipitoisuus ja -typpipitoisuus ovat lievästi kasvaneet eli vesistö on rehevöitynyt. Viime vuosina kesäisin kerrostuneisuuskauden lopulla Kurhonselkää lukuun ottamatta on havaittu säännöllisesti voimakasta hapen vajausta, jopa happikatoa. CODMnpitoisuuden, sameuden ja väriluvun nousua on havaittu myös muissa vesistöissä eli ilmiö ei koske pelkästään Simpelejärveä. Lemmikonselän veden laatu parantui meijerijätevesien kuormituksen loputtua. Happitilanne on parantunut ja kokonaisfosforipitoisuus on nykyisin pienentynyt jo lievästi rehevälle vesialueelle ominaiseksi, mutta sameuden, väriluvun ja COD Mn-pitoisuuden kasvu ovat johtaneet veden kokonaislaadun heikkenemiseen. Typpipitoisuus kohosi vuosien 2007 2014 aikana, joskin vuosina 2015 ja 2016 havaittiin selkeä lasku kokonaistypessä. Vuosien 2010, 2014 ja 2017 kesäkerrostuneisuuskausien lopulla pohjasedimentistä purkautui alusveteen runsaasti rautafosfaattia huonon happitilanteen vuoksi. Vedenlaatu vuonna 2017 oli seurantahistorian huonoin. Veden laatu on nykyisellään vaihdellut tyydyttävän ja välttävän välillä. Särkisalmen länsipuolella veden laatu oli huonoa 1980-luvun alussa. Erityisen puhdasta vesi oli vuosina 1996-1998, jolloin veden laatua voitiin pitää hyvänä. Vuoden 1999 jälkeen veden laatu on ollut lähempänä tyydyttävää kuin hyvää ja vuosina 2008 2010 ja 2013 tyydyttävän raja-arvona pidetty indeksiluku 3,00 ylittyi. Vuonna 2017 vedenlaatu oli seuranhistorian huonoin ja indeksiluku ylitti arvon 3,5 ensimmäistä kertaa. Ravinnepitoisuuksien kasvu on ollut suhteellisen pientä, mutta sameus, väriluku ja COD Mn-pitoisuus ovat nousseet voimakkaasti. PARIKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON (MBR-LAITOS) TARKKAILUOHJELMAN - KALATALOUSTARKKAILU Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Kokonaisuutena Simpelejärven vedenlaatu on heikentynyt selvästi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Ilmiötä on havaittu muuallakin, mutta Simpelejärvellä muutos on ollut huomattavan nopeaa. Lauhat roudattomat alkutalvet ja sateiset kesät ja syksyt ovat osaselityksiä, mutta eivät yksinään selitä muutosta. Sokkiiselän ja Lemmikonselän kalastorakenne on erittäin huono koekalastustulosten perusteella. Pohjaa pöllyttävien (bioturbaatio) kalojen suuri määrä, petokalojen suhteellinen vähyys ja yleiskalojen ahvenen ja särjen pieni kokorakenne edistävät rehevöitymistä. Myös Joen-suunselältä on saatu viitteitä kalaston huonosta kunnosta. On myös havaittu, että aiemmin siikavetenä tunnettu järvi on muuttunut yhä enemmän kuhavedeksi. Siika kärsii rehevöitymiskehityksestä muun muassa kutualueiden liettymisen takia ja särkikalojen lisääntymisestä johtuvasta koventuneesta ravintokilpailusta. 2 Simpelejärven kalataloustarkkailu Koekalastukset suoritetaan eurooppalaisen standardin SFS-EN 14757 mukaisesti, Nordickoeverkkomenetelmällä. Verkossa on 12 eri silmäkokoa välillä 5-55 mm. Verkon pituus on 30 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Verkko pyytää periaatteessa kaikenkokoisia kaloja, mutta aivan pienimpien kalojen joutumista pyydykseen haittaa verkon limoittuminen ja suurimpien puolestaan 55 mm:n maksimikoko. Koekalastus toteutetaan kesäkerrostuneisuuden aikana, heinäkuun ja syyskuun alun välillä. Simpelejärven syvänteissä esiintyy säännöllisesti happivajeita, joten kaloja ei juuri esiinny järven syvimmissä painanteissa. Tämän vuoksi pohjaverkkokalastus rajataan alle 7 metrin veteen. Koekalastukset suoritetaan jätevesien vaikutusalueella ja vertailualueella. Vertailualueena (n. 50ha) toimii Lemmikonselkä (kuva 1), rajautuen lännessä Ristisaaren ja Kontiosaaren väliseen kapeikkoon ja idässä Niirasenniemeen. Vertailualueelle lasketaan yhteensä 16 verkkoa joista 11 on pohjaverkkoa ja 5 on pintaverkkoa. Edellä mainituista verkoista alle 3 metrin alueille lasketaan 6 verkkoa ja sitä syvempiin yhteensä 10 verkkoa (5pohjaan ja 5 pintaan). Verkot on jaettu syvyysalueiden pinta-alaosuuksien mukaan. PARIKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON (MBR-LAITOS) TARKKAILUOHJELMAN - KALATALOUSTARKKAILU Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Kuva 1. Vertailualueen pinta-ala, sen syvyyskäyrät ja alle 3 metrin syvyysalueiden pinta-alat. Jätevesien vaikutusalueen kalastus suoritetaan Kirkkoselällä. Alue rajautuu pohjoisessa Moskuunniemestä Kaunissaaren eteläpuolelta Koukkuniemen eteläpäähän. Etelässä alue rajautuu Kallioluodolta Maanpäänluodon kautta Aholan Kaislatien kohtaan. Vaikutusalueen koeverkkokalastusalue on noin 90ha (kuva 2). Vaikutusalueelle lasketaan yhteensä 21 verkkoa joista 13 on pohjaverkkoa ja 8 pintaverkkoa. Edellä mainituista verkoista alle 3 metrin alueille lasketaan 5 verkkoa ja sitä syvempiin yhteensä 16 verkkoa (8pohjaan ja 8 pintaan). Verkot on jaettu syvyysalueiden pinta-alojen osuuksien mukaan. Jokaisena verkkoyönä pyyntiin lasketaan yhteensä noin kahdeksan verkkoa, eli verkko öitä tulee yhteensä neljästä viiteen. Simpelejärven kalastoa on tutkittu Nordic-koeverkkokalastuksin vuosina 2008, 2012 ja 2016. Näin ollen seuraava kalastusvuosi on 2020, jonka jälkeen koekalastus suoritetaan joka neljäs vuosi. PARIKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON (MBR-LAITOS) TARKKAILUOHJELMAN - KALATALOUSTARKKAILU Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Kuva 2. Vaikutusalueen pinta-ala, sen syvyyskäyrät ja alle 3 metrin syvyysalueiden pinta-alat. 3 Raportointi Koekalastustulokset viedään ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän koekalastusrekisteriin. Koekalastuksesta tehtävä raportti valmistuu seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. 4 TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLOAIKA Tarkkailuohjelma astuu voimaan kun Varsinais-Suomen ELY-keskus on sen hyväksynyt. Ohjelmaa voidaan tarkistaa tarvittaessa kuormittajan, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. PARIKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON (MBR-LAITOS) TARKKAILUOHJELMAN - KALATALOUSTARKKAILU Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
LIITTEET LIITE 1 Jakelu Tiedoksi Vesistötarkkailun havaintopaikkakartta Parikkalan kunta, Tekniset palvelut Kaakkois-Suomen ELY- keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi Järvenpään osakaskunta KIRJALLISUUS Olin, M., Lappalainen., A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardin mukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 21/2014. PARIKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON (MBR-LAITOS) TARKKAILUOHJELMAN - KALATALOUSTARKKAILU Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
PARIKKALAN SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU 7 15 8 11 13 12 16
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA