PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy
Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet 2. Miten vaikutukset syntyvät? 3. Kolme esimerkkiä vaikutuksista 4. PEFC-sertifiointi Pohjois-Savossa 5. Johtopäätökset 2
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Tavoitteena oli nostaa esiin PEFC-sertifioinnin vaikutuksia suomalaisiin metsiin, metsien hoitoon ja käyttöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan Vaikutuksia tarkasteltiin neljänä kokonaisuutena: Vaikutukset metsävaroihin ja metsien kasvuun Vaikutukset metsäluontoon Vaikutukset sosiaaliseen vastuuseen Laajemmat vaikutukset Selvityksen teki Gaia Consulting Oy Suomen metsäsertifiointi ry:lle (PEFC Suomi) 3
Miten vaikutukset syntyvät? Metsäsertifioinnin sisältö Metsäsertifioinnin tuotokset Välittömät vaikutukset Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Mitä asioita sertifiointi nostaa esiin esim. kriteereissään tai prosesseissaan. Mitä tunnistettavia tuotoksia kriteereistä tai prosesseista on syntynyt. Mitä tunnistettavia välittömiä vaikutuksia tuotoksista on syntynyt. Mitä ovat laajemmat vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan. 4
Kolme esimerkkiä vaikutuksista 1. Korjuuvaurioiden välttäminen sertifiointi yhteisten tärkeiden asioiden esiinnostajana 2. Säästö- ja lahopuun määrä sertifiointi asenteiden muuttajana ja tiedon lisääjänä 3. Työnantajavastuu sertifiointi yhteisen pelikentän rakentajana ja lainsäädännön toimeenpanon varmistajana 5
Korjuuvaurioiden välttäminen Sertifioinnin vaatimukset Puuston terveydestä huolehtimiseen liittyvä kriteeri vaatii, että puunkorjuussa vältetään kasvamaan jäävän puuston vahingoittamista sekä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Aines- ja energiapuuharvennuksissa vaurioituneiden puiden keskimääräinen osuus saa olla enintään neljä prosenttia kasvamaan jätetyistä puista ja kivennäismaiden harvennushakkuissa puunkorjuukoneiden aiheuttamien urapainumien keskimääräinen osuus enintään neljä prosenttia ajourien pituudesta. Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla (PEFC 2009) 6
Korjuuvaurioiden välttäminen Tuotokset Korjuuvaurioiden välttämiseen on kiinnitetty vaatimuksen vuoksi puunkorjuussa entistä enemmän huomiota esimerkiksi tiedotusta lisäämällä ja ohjeistuksia parantamalla. Korjuujälkeä ja siihen liittyviä vaurioita arvioidaan säännöllisesti osana Metsäkeskusten luontolaadun seurantaa. 7
Korjuuvaurioiden välttäminen Välittömät vaikutukset Korjuujäljen kokonaisarvostelu harvennushakkuissa Lähde: Metsäkeskus (2013), Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012, Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 8
Korjuuvaurioiden välttäminen Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Pidemmällä aikajänteellä hyödyt näkyvät esimerkiksi puuston terveytenä. 9
Säästö- ja lahopuun määrä Sertifioinnin vaatimukset Säästö- ja lahopuustoa koskeva kriteeri vaatii, että metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi harvennus- ja uudistamishakkuukohteille jätetään säästöpuita ja lahopuustoa niin, että metsän uudistamisaloille jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä on vähintään 5-10 kpl/ha. Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla (PEFC 2009) 10
Säästö- ja lahopuun määrä Tuotokset Säästö- ja lahopuiden jättämisestä metsään on tullut hyväksytty ja yleinen käytäntö ja metsänomistajien sekä metsissä työskentelevien asenteet ovat tältä osin muuttuneet. Tieto ja osaaminen säästöpuiden valinnasta ja hyvästä sijoittelusta on lisääntynyt. 11
Säästö- ja lahopuun määrä Pysty- ja maalahopuun kokonaismäärän kehitys valtakunnan metsien inventoinneissa aikana VMI9 VMI11 Välittömät vaikutukset Suomen metsiin on jätetty sertifioinnin perusteella vuosittain yli 500 000 kuutiometriä säästö- ja lahopuuta. Säästöpuiden laatu ja määrä yksityismetsien avohakkuissa prosentteina tarkastetusta pinta-alasta Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen vuosikirja 2014 12
Säästö- ja lahopuun määrä Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Säästö- ja lahopuilla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kasvualustoja ja -paikkoja eri lajeille tarjoamalla ne vähentävät uudistamishakkuiden negatiivisia vaikutuksia. Säästöpuukriteerin myönteinen ekologinen vaikutus metsiin näkyy esimerkiksi kovakuoriaisten uhanalaiskehityksessä. 13
Työnantajavastuu Sertifioinnin vaatimukset Tälle alueelle liittyy kolme kriteeriä. Työntekijöiden osaamisen varmistamista koskeva kriteeri vaatii, että työnantaja varmistaa työntekijöiden riittävän ammatillisen osaamisen. Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehtimiseen liittyvä kriteeri vaatii, että työnantaja huolehtii työntekijöiden työturvallisuudesta ja työterveydenhuollosta. Työnantajavelvoitteiden noudattamista koskeva kriteeri vaatii työnantajavelvoitteisiin liittyvän lainsäädännön noudattamista ja sopimusten ja muun tiedon dokumentointia. Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla (PEFC 2009) 14
Työnantajavastuu Tuotokset Työnantajavastuuseen liittyvien asioiden entistä parempi huomiointi toiminnassa ja sopimuskäytännöissä. Työnantajavastuuseen liittyvien asioiden nostaminen keskusteluun ja esimerkiksi tilaajavastuulain vaatimusten esiin tuominen ennakoivasti. 15
Työnantajavastuu Välittömät vaikutukset Alan työnantajavastuuseen liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen ja toiminnan systematisointi esimerkiksi sopimuskäytännöissä ja tilaajavastuussa metsätaloudessa ja puunhankinnassa toimivien koneyrittäjien toiminnassa. Asennemuutos sekä työnantaja- että työntekijäpuolella suhtautumisessa sopimusten dokumentointiin, työturvallisuuteen ja työnantajavelvollisuuksien noudattamiseen. 16
Työnantajavastuu Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Esimerkiksi harmaa talous on metsätaloudessa vähäistä. 17
PEFC-sertifiointi Metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueella 1/2 Metsäsertifioinnin piirissä: metsää 1 370 000 ha 1) metsänomistajia 26 250 kpl Mukana: 12 Pohjois-Savosta puuta ostavaa yritystä 2) 5 alan järjestöä 3) 150 puunkorjuupalveluja tarjoavaa yritystä 4) 50 muuta metsäpalveluyritystä 5 metsänhoitoyhdistystä 5) Metsäkeskus 1) metsä- ja kitumaata 2) Harvestia, Iisveden Metsä, IPO Wood, Keitele Forest, Haapuu, VAPO, Pölkky, Koskitukki, Metsä Group, UPM, StoraEnso ja Versowood 3) Koneyrittäjien liitto, METO Metsäalan asiantuntijat, Puuliitto, METO metsäalan yrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät 4) jotka eivät ole Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksiä 5) alueen kaikki metsänhoitoyhdistykset 18
PEFC-sertifiointi Metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueella 2/2 Metsien kasvu 7,0 milj. m 3 (2000) 8,6 milj. m 3 (2013) 1) Poistuma 6,5 milj. m 3 (2000) 7,0 milj. m 3 (2013) 1) Metsänomistajien osaaminen 19 000 osallistujaa neuvontatapahtumissa (76 % metsänomistajista) (2000) 30 100 osallistujaa neuvontatapahtumissa (117 % metsänomistajista) (2013) Korjuuvaurioiden määrä 2,7 %:ssa kohteissa vaurioita (2013), sertifioinnin tavoite alle 4 % Arvokkaat luontokohteet Luontokohteiden ominaispiirteiden säilymisen osalta käytössä ei ollut vertailukelpoista tietoa vuosilta 2000 ja 2013. Vuonna 2013 ei kuitenkaan ollut lakiprosessissa olevia tapauksia. Vesiensuojelu Suojakaista puutteellinen 10 kohteessa (9 % tarkastetusta rantaviivasta) (2000) Suojakaista puutteellinen 2 kohteessa (2013). Kaikkiaan noin 7 500 puukauppaa vuosittain. Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden määrä 484 ha (2000) 15 243 ha (2013) Taimikonhoidon määrä 11 528 ha (2000) 17 064 ha (2013), mikä oli 82 % taimikonhoitotarpeesta Säästöpuiden määrä 12,4 kpl/ha (2000) 10,3 kpl/ha (2013) Lähteet: Sertifioinnin sisäinen tiedonkeruu paitsi 1) Luonnonvarakeskus 19
Yhteenveto vaikutuksista osoittanut vastuullisuutta kansainvälisille markkinoille varmistanut puun alkuperän, tuonut raaka-aineiden jäljitettävyyden metsäalalle ennen monia muita toimialoja systematisoinut alan toimintatapoja ja luonut yhteisiä pelisääntöjä varmistanut lakisääteisten vaatimusten toteutumista nopeuttanut lainsäädännön muutoksiin reagoimista lisännyt tietoa ja osaamista sertifioinnin esiin nostamista asioista muuttanut asenteita luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja työnantajavelvoitteiden noudattamiseen tuonut esiin tietotarpeita ja yhdessä lainsäädännön ja tietojärjestelmien kehittymisen kanssa lisännyt käytössä olevaa tietoa esim. metsäluonnosta vaikuttanut yksittäisten kriteerien tasolla 20
Johtopäätökset ja suositukset 1/3 1. Sertifiointi voi olla monenlainen metsäalalle ja yhteiskunnalle tärkeä työkalu. Alan onkin itse päätettävä, miten sertifiointi positioidaan ja profiloidaan esimerkiksi kansainväliseen markkinaan ja alaa koskevaan lainsäädäntöön nähden. Tietyille markkinoinnillinen ja sisällöllinen toimijoille haastavuus kasvaa kilpailuetua Suomeassa tuova Poikkeuksellisen valmistettuja tuotteita Jatkuvan kehittymisen hyvää metsänhoidon tasoa osoittava kansainvälisesti profiloiva väline Vapaaehtoinen vaihtoehto regulaatiolle Kehitystä ennakoiva järjestelmä kansainvälinen näkökulma kasvaa Todiste kansainvälisille markkinoille Lain toteuttamisen ja vastuullisuudesta Metsäalan kotimainen seurannan väline neuvottelumekanismi Vaihtoehtoja PEFC-sertifioinnin positiointiin ja profilointiin 21
Johtopäätökset ja suositukset 2/3 2. Sertifiointi on onnistunut Suomessa nostamaan ennakoivasti esiin esimerkiksi raaka-aineiden jäljitettävyyteen ja tilaajavastuuseen liittyiä asioita. Tämä sertifioinnin rooli on kuitenkin jäänyt metsäalan ulkopuolisilta toimijoilta pitkälti huomaamatta eikä tästä ole syntynyt alalle merkittävää markkinoinnillista hyötyä tai kilpailuetua. 3. Sertifiointi on jättänyt paljon tilaa metsänhoidon ja -käytön tason ja laadun vaihteluille. Jotta kriteerien tavoitteet toteutuvat jatkossa entistä paremmin, on painopistettä laitettava kriteerien vaatimusten toteutumisen varmistamiseen erityisesti kriittisten kriteerien osalta. 4. Sertifiointiin liittyvän seurantatiedon sertifioinnin kriteerien toteutumisesta on syytä jatkossa olla nykyistä helpommin ja avoimemmin saatavilla. 22
Johtopäätökset ja suositukset 3/3 5. Suomalaisesta Metsien hoito ja käyttö Suomessa keskustelusta painopistettä tulisi Kriteerit ja niiden sisältö Sertifioinnin profilointi siirtää kansainväliseen markkinaan ja sen tarpeisiin. Toteuttaminen Sertfioinnin vaikuttavuuden kannalta keskeiset asiat Sertifioinnin tunnettuus Sertifioinnin laajuus Sisällön ja tulosten ymmärrettävyys Kansainvälinen markkina 23
Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 Fax +358 9686 66210 FINLAND SWITZERLAND CHINA ETHIOPIA ARGENTINA