SIDE- JA OHENNUSAINEET Kuvataide ÖLJYT Pellavaöljy Tavallisin öljyvärien sideaine. Puristetaan pellavakasvin Linium Usitatissium kypsistä siemenistä. Kypsyysaste tärkeää. Vajaassa pullossa ilma pilaa öljyn lyhyessä ajassa. Pilaantunut öljy kuivuu huonosti, tummuu ja halkeilee. Kuivuu 3-5 päivässä. Kuivuessaan öljyn tilavuus pienenee 12-15%. Kylmäpuristettu ja puhdistettu pellavaöljy Puhtainta ja maalaamiseen parasta. Korkea hinta. Pieni kysyntä. Kuumapuristettu ja puhdistettu pellavaöljy Toiseksi paras vaihtoehto. Puristuksessa apuna käytetty höyryä. Puhdistettu, joko luonnollisesti antamalla epäpuhtauksien laskeutua tai pesemällä tai kemiallisesti alkaaleja/happoja käyttämällä. Usein myös valkaistu (kloori, aurinko). Auringossa paksunnettu pellavaöljy Öljy astetaan avonaisessa astiassa ulos aurinkoon muutamaksi viikoksi. Menetelmä tunnettu jo vuosisatoja. Öljy polymerisoituu ja lisäksi osittain hapettuu, joten kuivuu standöljyä nopeammin: 1-3 päivää. Paksuöjy l. Standöljy Kuumennetaan öljyä ilmattomassa tilassa muutamia tunteja (300ºC). Öljy paksunee vahvasti. Kellastuu vähemmän. Kiiltävä, sileä maalausjälki. Säilyttää joustavuutensa ikääntyessäänkin. Hollantilaiset valmistivat standöljyä jo 1800-l. Puhalletut öljyt Keitetty ilman kuivatusaineita ja tehty nopeasti kuivuviksi puhaltamalla happea öljyn läpi. Hyvin paksuja. Keitetty pellavaöljy l. pellavaöljyvernissa Kuumennettua pellavaöljyä. Keitetty useita tunteja (200ºC) ja usein lisätty pieniä määriä kuivumista nopeuttavia aineita, kuten kobolttia tai lyijyä. Väri vaihtelee vaalean oranssista tummaan mustaan. Kuivuu nopeammin kuin normaali öljy. Useissa maissa keitettyä pellavaöljyä kutsutaan vernissaksi. Käytetään öljypohjusteita ja temperaemulsiota valmistettaessa. Yleisimmin käytetty rakennusmaalauksessa. Ei mielellään öljymaalaukseen: kellastuu, rypistyy. Unikkoöljy Puristetaan opiumunikon Papaver somniferum siemenistä. Kylmäpuristettu lähes väritöntä kuumapuristettu kellertävää. Kellastuu pellavaöljyä vähemmän. Erityisesti vaaleiden värien hiertämiseen. Käytetty satunnaisesti jo 1600-l lähtien Hitaasti kuivuvaa. Ei kerroksittaiseen maalaamiseen, eikä alusmaalaukseen. Päälle maalattu sively saattaa halkeilla. Parhaimmillaan alla prima maalauksissa. Hauras pinta. Kuivuu 5-7 päivää. Pähkinäöljy Saadaan puristamalla saksanpähkinöistä. (Juglans regia). Hyvin vaaleaa ohutta öljyä. Käytettiin aikoinaan varsin runsaasti. Suosittu Italiassa, Alankomaissa ja Saksassa. Vaaleat värit hierrettin lähes poikkeuksetta sen kanssa. Pellavaöjyyn verrattuna kellastuu vähemmän. Kuivuu hitaammin kuin pellavaöljy. Pilaantuu nopeasti, varsinkin vajaassa pullossa. Safloriöljy Saadaan saflori kasvista (Carthamus tinctorius), joka on Himalajan rinteillä kasvava yksivuotinen yrtti. Nykyään useimmat vaaleat värit ovat hierretty sen kanssa. Samat päällemaalausohjeet kuin unikkoöljyssä. Samat ominaisuudet ja ongelmat kuin unikkoöljyllä. Puolikuivuvia öljyjä Soijapapuöljy, naurisöljy, puuvillaöljy, seesamöljy, auringonkukkaöljy, risiiniöljy. Kuivumattomia öljyjä Manteliöljy, oliiviöljy, maapähkinäöljy, palmuöljy. Eläinrasvat, kuten talit ja traanit. 1 Heli Mäki
PIHKAT Pihkaa saadaan, joko elävien tai kuolleiden (fossiloituneiden) puiden haavoista. Tislaamalla pihkaa saadaan erotettua hartsia ja tärpättiä. Pihkatuotteet ovat joko nestemäisiä tai puolinestemäisiä. Käytetty paljon keskiajalla ja renessanssin aikaan, mutta vain venetsiantärpätti enää yleisessä käytössä. Jotkut pihkat myös lääkekäytössä. Venetsiantärpätti Nimi harhaanjohtava, kyseessä ei ole tärpätti vaan pihka. Itävaltalaisen lehtikuusen (Larix europea tai decidua) vaalean keltaista juoksevaa pihkaa. Huoneenlämmössä saattaa muuttua lähes kiinteäksi kuumennus vesihauteessa. Ei voida kuitenkaan kiteyttää. Käytetään sellaisenaan puusta valutettuna tai tarvittaessa tärpättiin liuotettuna. Uudelleen liukeneva. Nimensä mukaisesti tuotiin keski-ajalla Venetsian kautta. Suhteellisen kellastumaton. Kuivuu hitaasti. Emalimainen kiilto. Sopii laseeraukseen ja välivernissaukseen. Ei kelpaa loppuvernissaksi. Eniten käytetty 1400-1600-l. Renesanssin ja barokin mestarit käyttivät sitä runsaasti öljyyn sekoitettuna. Ei saa ohentaa enempää kuin 20%. Strassburgintärpätti Jalokuusesta (Abies pectinata). Vaaleampaa ja nopeammin kuivuvaa kuin venetsiantärpätti. Vanhojen mestareiden käyttämä. Kuuluisa Oleo Abezzo oli Strasbourgintärpättiä. Ei kiinteydy huoneenlämmössä kuten venetsiantärpätti ja muodostaa vahvemman pinnan. Käytetty eniten 1400-1600-l. Kanadanpalsami Pohjois-Amerikkalaisesta männystä (Abies balsamea). Kuivuu nopeasti (4h). Muistuttaa strasbourgintärpättiä, mutta kalliimpaa. Vaalean sävyistä ja suhteellisen kellastumatonta. Kopaivapalsami Saadaan Copaifera puista Etelä- Amerikasta tai Länsi-Intiasta. Käytetty eniten maalausten entisöinnissä. Väitettiin nuorentavan kuivuneita ja halkeilleita öljypintoja. Kuivuu hitaasti ja tummuu ajan kanssa. PEHMEÄT HARTSIT Uutetaan elävistä puista. Uudellen liukenevia. Dammarhartsi Dammara Orientalis-Agathis kuusen pihkaa Indonesiasta Sumatralta. Parhaiten vernissaksi soveltuva hartsi. Helposti poistettavissa useimilla liuottimilla. Liukenee tärpättiin. Heikosti alkoholiin. Vesi sinistää lakkausjäljen helposti. Myös öljyvärien sideaineeksi. Suosituin hartsi öljyvärimaalauksessa 1900-l. Säilytys mieluiten tummassa pullossa. Kellastuu vähemmän kuin mastiksi. Haurasta. Pehmenee 65ºC ja sulaa 100-150ºC. Mastiksi Pensaskasvin (Pistacia lentiscus) eritettä. Parasta mastiksia saadaan Kreikan saaristosta Khiossaarelta. Liukenee alkoholiin ja tärpättiin. Saattaa vaatia kuumentamista sekoittuakseen täydellisesti tärpättiin. Vaaleat laadut parhaita. Sekoittamalla mastik-vernissaa pellavaöljyn kanssa saadaan 1800-l kuuluisa hyytelömäinen maalausaine Megilp. Megilp korvasi Amberia sisältävän mediumin. Dammar taas syrjäytti mastiksin 1900-l. Kallimpaa kuin dammar. Käytetty myös etsauspohjassa. Saattaa tummua iän myötä. Haurasta. Muu käyttö: purukumina ja mausteena alkoholeissa. Pehmenee 90ºC ja sulaa 105-120ºC. Sandarakki Luoteis-Afrikassa kasvava puu (Callitris Quadrivalvis). Muistuttaa ulkonäöltään mastiksia, mutta on kovempaa. Myydään usein jauheen muodossa. Liukenee tärpättiin ja lähes täydellisesti alkoholiin. Loppuvernissana öljyyn sekoitettuna 1100-l lähtien. Nykyään harvemmin käytetty. Korvattu laadukkaammilla hartseilla. Ikoneissa kultauksen kiinnikkeenä. Yksi vanhimmista tunnetuista hartseista. Ajanlaskun alkuaikoina tunnettiin kultana. Tulee iän myötä tummemmaksi ja punaisemmaksi. Sulaa 135-150ºC. Sellakka Itä-intialaisen viikunapuun hartsia, johon on sekoittunut sitä pistävän hyönteisen Laccifer Lacca (aikaisemmin Coccus lacca) eritettä. Tästä punertava väri. Käytetään pää-asiassa puun kiilloittamiseen. Useita sävyjä vaaleasta tummaan. Sopii liian imevän pohjustuksen eristäjäksi (1:2) ja piirustusten kiinnitysaineeksi (2%). Liukenee 2 Heli Mäki
alkoholiin. Ei tärpättiin. Kellastuu enemmän kuin mastiksi ja dammar. Sulaa 115ºC. KOVAT HARTSIT Fossiilihartsit. Lähes liukenemattomia öljyihin. Ei uudelleenliukenevia. Kopaali Kerätään elävistä puista (pehmeät kopaalit) tai fossiloituneista (kovat kopaalit). Kovimmat fossiiliset kopaalit tulevat Afrikasta kuten Zanzibar -ja Sierra Leone kopaali. Congon kopaalia ei ole tuotettu 1960-l jälkeen. Fossiloituneita kopaaleja nykyään vaikea saada. Useimmat liukenevat vain kuumennettuina kuuman öljyyn. Kuivuttuaan liukenemattomia ja lähes mahdottomia poistaa. Pyrkivät ajan mittaan tummumaan ja säröilemään. Korkeintaan 25% kopaalia loput öljyä. Sulamislämpötilat vaihtelevat kovuudesta riippuen n. 200ºC. Meksikon ja Brasilian kopaalit pehmeämpiä. Jotkut jopa dammaria pehmeämpiä ja liukenevat siten myös alkoholiin ja tärpättiin. Manilla kuuluu pehmeisiin kopaaleihin ja sulaa 120ºC. Nykyisin kopaalit korvattu alkydihartseilla Amber Kova fossiilinen hartsi. Syntynyt 25-40 miljoonaa vuotta sitten Itämeren rannalla kasvaneista mäntypuista. 2/3 maailman amberista tulee Kalingradista. Sävyjä vaalean keltaisesta tummaan. Vernice liquida sisälsi amberia. Sulaa 180-350ºC riippuen laadusta. Lähes liukenematon tärpättiin ja kokonaan liukenematon alkoholiin. Kallista. Korkeintaan 35% hartsia loput öljyä. Kolofoni l. viuluhartsi Korkealaatuista kolofonia kutsutaan viuluhartsiksi, Bow Rosin. Saadaan eurooppalaisista ja pohjois-amerikkalaisista mäntypuista. Kolme kaupallista luokkaa: väritön(ww), hyvin vaalea(n) ja ruskehtava(k). Liukenee alkoholiin, tärpättiin ja asetoniin. Grafiikan akvatintapölyä. Kolofonia syntyy selluloosan valmistuksessa ja sivutuotteena tärpätin tislauksessa. Haurasta. Sulaa 120ºC. Hyvin elastisia ja valonkestäviä. Impastomediumeissa. Alkydihartseja käytetään myös alkydivärien valmistukseen. Nämä kuivuvat huomattavasti öljyvärejä nopeammin ja saavat aikaan säröilemättömän pinnan. Ohennetaan tärpätillä. Voi sekoittaa tavallisten öljyvärien kanssa. Värejä markkinoilla 1970-l lähtien. TÄRPÄTIT ELI HAIHTUVAT ÖLJYT Pääasiallisesti tislattu palsamista, havupuiden luonnollisesta pihkasta. Hyvälaatuisen haihtuvan öljyn tuntomerkki on ettei se jätä haihduttuaan paperille tahraista jälkeä. Kaikki eteeriset öljyt on säilytettävä viileässä ja pimeässä paikassa, hyvin suljetuissa, täysinäisissä pulloissa. Liuottimia, ei sideaineita. Ranskalainen tärpätti Aitoa tärpättiä saadaan tislaamalla havupuiden hartsipitoista pihkaa. Puhtainta on kaksi kertaa tislattu eli puhdistettu tärpätti. Tärpättiöljyä tuotetaan maissa, joissa on laajat luonnonvarat männystä: Ranskassa ja Portugalissa rannikkomänty (Pinus pinaster), Amerikassa keltamänty (Pinus palustris), sekä Pohjoismaissa metsämänty (Pinus sylvestris). Paras tärpätti saaadaan nykyään sulfaattiselluloosaa valmistettaessa. Hartsiutuu valossa. Säilytettävä pimeässä. Käytetään liuottimena hartsivernissoja valmistettaessa esim. dammarvernissa. Leimahduspiste 40ºC. Kiehumispiste 160ºC. Sitrusohenne Siruunaöljy puristetaan tuoreen hedelmän kuoresta. Myrkytön, turvallinen ja ympäristöystävällinen. Öljyvärin ohentamiseen ja puhdistustehtäviin. Ei suositella lisättäväksi väriin enemmän kuin 1:1. Ei sovellu hartsien liuottimeksi. Myytävänä myös sitrusohenne nimellä hajustettuja tärpättejä, jotka ovat mineraaliöljyn ja sitruunaöljyn sekoituksia. Alkydihartsit Värittömiä synteettisiä hartseja. Syrjäyttäneet kovat luonnon harsit kuten kopaalin. 3 Heli Mäki
LIUOTTIMET Lakkabensiini / mineraalitärpätti / white spirit Tislaustuotteita kerosiinin ja petroolin välissä. Kaikkiin maalaustarkoituksiin, ei suositella dammarin liuotukseen. Varsol, Amsco. Leimahduspiste 40ºC. Kiehumispiste 150ºC. Petrooli Maalarin petrooli valmistetaan raakapetroolista, joka on tislaustuote mineraalitärpätin ja bensiinin välissä. (Ei pidä sekoittaa kivihiilitervaöljystä valmistettavaan naftaan, joka on aromaattinen tuote.) Ei mielellään yksin maalinesteenä, koska sitovuutta vähentävä vaikutus on vielä suurempi kuin ranskalaisella tärpätillä. Ei suositella dammarin liuottamiseen. Essance de petrole vastaa parhaiten tärpättiöljyä. Sangajol on Borneolaisesta maaöljystä jalostettu petroolivalmiste. Leimahduspiste <10ºC. Kiehumispiste 90-160ºC. Merkintöjä: V.M.NAPTHA=Varnish Makers Naphta ja P.NAPTHA=Painters Naptha Hajuton tärpätti Samat maalausominaisuudet ja kuivumisajat kuin mineraalitärpätillä. Aromaattiset hiilivedyt poistettu. Värien ohennukseen ja pensseleiden puhdistukseen. Dammar ei liukene hajuttomaan tärpättiin. Sprii / denaturoitu alkoholi Sellakan valmistukseen. Pintojen ja pohjien puhdistukseen rasvasta. Leimahduspiste 21ºC. Kiehumispiste 78ºC. SIKKATIIVIT ELI KUIVATUSAINEET Yleensä öljyyn tai hartsiin liuotettuja lyijyn, koboltin tai mangaanin metallisuoloja. Toimivat joko pintakuivaajina (koboltti) tai läpikuivaajina (lyijy). Nopeuttavat öljyn hapettumista. Lisättävä kohtuudella, liian suuri määrä aiheuttaa maalipinnan halkeilua tai tummumista. (Useat 1800-l maalaukset.) Huomattavaa: Värit jotka sisältävät itsessään lyijyä ja mangaania ovat hyvin nopeasti kuivuvia esim. luonnon umbra. Sikkatiivia ei pidä lisätä yli 2% ruokalusikalliseen väriä 2-3 tippaa sikkatiivia Kobolttisikkatiivi Yleisin käytetty sikkatiivi. Valmistetaan keittämällä kobolttisuoloja pellavaöljyssä. Lisättävä väriin korkeintaan 5%. 1850-l lähtien käytetty lasuurimediumeissa. Kuivattaa vain pinnan, jättäen värin sisältä pehmeäksi. Yhdistetään sen vuoksi muihin metalleihin kuten lyijyyn, mangaaniin, kalsiumiin, zirkoniumiin tai modernimpiin metalleihin kuten alumiiniin tai litiumiin. Koboltilla on punavioletti sävy. Lyijy sikkatiivi / Lead Drier Kuivattaa koko maalikalvon sisältäpäin. Nykyisin myrkyllinen lyijy, jolla on lisäksi tummentava vaikutus, korvataan monasti ceriumilla ja zirkoniumilla. Zirkonium Lyijysikkatiivin paras korvike. Vähemmän ympäristöä rasittava. Läpikuivaaja. Mangaani Edistää sekä pinnan, että sisäosien kuivumista. Ei niin tehokas kuin koboltti tai lyijy. Ei rypisty. Harvoin käytetty yksinään, yhdistetty koboltin kanssa. Valkoisten värien kanssa syntyy punertava/kellertävä sävy. Siccatif de Courtrai / White Courtrai Drier Väritön liuos, joka on tarkoitettu erityisesti valkoisten ja kirkkaiden värien kanssa. Sekoitus öljyä, lyijy- ja mangaaniyhdisteitä sekä ohenninta. Lisättävä enintään 1-2%. Siccatif de Harlem Hieman kellertävän ruskea liuos. Tärpättiin liuotetun keitetyn pellavaöljyn ja hartsin (dammar tai kopaali) seos, joka usein sisältää myös lyijy- ja mangaaniyhdisteitä. Ei voi kutsua varsinaiseksi sikkatiiviksi. Lisätään väriin enintään 5-10%. Nopeuttaa öljyvärien kuivumista. Mr. Durozier Ranskasta keksi tuotteen 1800-l lopulla. Muodostaa kovan pinnan ja voidaan käyttää sekä mediumina että vernissana. Flaamilainen sikkatiivi Kopaalihartsi pohjainen nopeasti kuivuva mediumi. Emalimainen pinta. 4 Heli Mäki
KUIVUMISEN HIDASTAJAT Laventeliöljy Haihtuva öljy. Saadaan laventelikukista vesihöyryssä tislaamalla. Hitaasti kuivuvaa öljyä joka hidastaa muiden öljyjen kuivumista. Hartsipitoisempaa kuin tärpätti eli kuivuu kauemmin. Kallista. Väri pysyy kauan märkänä ja tahmeana. Piikkiöljy (spicköljy) Halvempi laventeliöljylaatu. Saadaan uuttamalla koko laventelikasvi. Voimakas liuotin. Ei pitäisi käyttää tärpätin korvikkeena. Korkeintaan 5% tärpätin määrästä. Neilikkaöljy Saadaan mausteneilikan nupuista tai varsista uuttamalla. Hyvin hitaasti kuivuva öljy, jota voidaan lisätä muutama tippa muiden öljyjen joukkoon hidastamaan kuivumista. Väri pysyy märkänä ja työstettävänä päiväkausia. Alla prima maalaukseen. VAHAT Mehiläisvaha Tärkein taiteilija vaha. Sulamispiste 63ºC. Värisävyjä kellertävästä valkoiseen. Käytetään enkausmenetelmässä, sekä putkivärien lisäaineena estämään öljyn erottumista ja värien äkkinäistä jähmettymistä. Myös mediumeina hartsien ja öljyjen sekoituksissa Maroger medium. Muita vahoja: Kandelilla 65ºC. Karnauba 84ºC. Parafiinivaha 5 Heli Mäki