NUMERO 14 PARAS SUKU

NUMERO 14 PARAS SUKU TAATA NORDSTRÖMIN SUKUSEURA RY:N JOULUJULKAISU 2010 1

TAATA NORDSTRÖMIN SUKUSEURA RY:N SUKUKOKOUS LAUANTAINA 30.7.2011 Sukumme kokoontuu taas heinäkuun viimeisenä lauantaina Pihlavan VPK:n talolle. Hallitus on suunnitellut ohjelmaa seuraavasti: klo 12.00 käynti Porin Käppärän hautausmaalla esivanhempiemme haudoilla 13.00 Ruokailu Pihlavan VPK:n talolla 14.00 Sukukokous noin 15.30 Kahvi 16.00 22.00 Ilta jatkuu vapaamuotoisella ohjelmalla. Hallitus ottaa mielellään vastaan ohjelmaehdotuksia Rakkaat sukulaiset! Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi. Jäsenmaksun (10 /v) voi maksaa kokouspaikalla. Kokouksessa voivat mahdolliseen äänestykseen osallistua vain jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Kutsukirjeet lähetetään juhannuksen jälkeen kaikille jäsenille, kenen osoite on tiedossa. JOULULAHJAVINKKI Tulosta tämä lehti, ja anna lahjaksi läheisellesi, jolla ei ole tietokonetta kotona ON LUNTA TULVILLAAN, TAAS RAIKAS TALVISÄÄ Vuoden 2010 säätila on ollut kuin lapsuuden kuvakirjoista. Kesä oli helteisen päivänpaisteinen. Talven runsasta lunta riittää marraskuusta maaliskuuhun. Kukaan ei enää haluakaan muistaa Astaja Veera- myrskyjä, eikä Porin Sonispheren syöksyvirtauksia. Totta onkin, että jokainen meistä muistaa asioita omalla tavallaan. Kalle Uusitalon lastenlapset ovat tänä syksynä palanneet lapsuusmuistoihinsa. Jo suuri ikäero selittää muistelmien erilaiset näkökulmat. Kalle-Tuffan hautajaisissa serkuista vanhin oli 22- vuotias, nuorin ei vielä kahta vuotta täyttänyt. Sukulehtemme teemana Taata Nordströmin lapsista on nyt Kalle. Maria Lovisaa eli Maijaa muisteltiin vuoden 2008 lehdessä. Viime vuonna vuorossa oli Amanda Thurman ja ensi vuonna Aina Matilda Koivunen. Paras Suku lehden toimitus kiittää kaikkia kirjoittajia. On ilo tehdä tätä lehteä kanssanne. Kaikille lehtemme lukijoille toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011. Päivikki Lehtihalme s Uusitalo 2

Rakkaat sukulaiset! Joulun aika on iloista ja kiireistä odotusta. Joulun vietto antaa meille kaikille aikaa rauhalliseen hiljentymiseen koko perheen kesken. Viikot ennen joulua ovat kiireisiä aikoja. Itsetehdyt lahjat ja jouluruuat pitää suunnitella ja valmistaa jo hyvissä ajoin. Kauppojen tungoksissa ehtii tietenkin hankkimaan viimehetket lahjat. Kauniit joululaulut alkavat soimaan radioissa ja televisio-ohjelmissa tonttujen punalakit heiluvat iloisesti jo viikkoja ennen joulua. Kirkkojen kauneimmat joululauluillat antavat mukavan ja rauhoittavan hetken joulun odotuksen kiireisiin. Joulun kohokohtiin kuuluu kuusen sisääntuonti ja koristelu. se onkiln lapsille sopivaa ja mieluisaa puuhaa. Joulusaunan jälkeen onkin mukavaa kokoontua jouluaaton ruokailuun. Ihana kuusen tuoksu valoineen ja koristeineen leijuu kodissa. Kynttilät tuikkivat ja kaiken keskelle hiipii hyvänolon tunnelma.. Aattoillan ruokailu ei ole mitään hätäilyä ja hotkimista vaan rauhallista nautintaa monipuolisista herkuista ja juomista, joista pitää myös kiittää ja varsinkin perheenäitiä. Joulupukin koputtelu ovella saa varsinkin lasten silmät tuikkimaan ja aikuisten huulet hymylle. Siinä sitten aattoilta kuluukin mukavasti lahjojen tutkimisessa ja leppoisassa seurustelussa. Mukava iltakävelyn kohde on valomerenä tuikkiva hautausmaa. Omaistemme haudoilla sytytämme uudelleen tuulen sammuttamat kynttilät.. Käymme myös sankarihaudoilla ja näemme ryhdikkäät vartiomiehet kunnioittamassa sodissa kaatuneitten muistoa. Aattoiltana voimme vielä käydä yökirkossa nauttimassa kauniista joulumusiikista ja hartaasta hiljentymisestä. Kotona nautimme kohtuullisesta yösyömisestä ja saamme hyvin unesta kiinni lahjakirjan parista. Näistä jouluaaton ihanista hetkistä syntyvät kauniit muistot. Niiden kanssa on mukavaa elää. Vielä vanhanakin. Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uuttavuotta koko suvulle! Muistakaa halata toisianne! Esko Taustila Katso netistä.. www.huutokauppahuonealeksi.fi 3

TILAA JEESUKSELLE - Maria kapaloi Hänet ja pani Hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Jouluevankeliumin sanat pysäyttävät karuudellaan. Pieni perhe on kulkenut pitkän matkan. Se tarvitsisi hyvän yöpymispaikan ja ihmisiä lähelleen. Sen sijaan Maria ja Joosef joutuvat selviytymään kaksin lapsensa ensimmäisistä hetkistä. Ensimmäisiksi vieraikseen Joosef ja Maria saavat aivan ventovieraat ihmiset. Ehkäpä joku paimenista toi sentään lampaanvillaa vauvan seimen pehmikkeeksi. Heillä oli kuitenkin vielä tärkeämpää tuotavaa. Enkeleiltä kuultu sana vahvisti sen, mitä Marialle oli luvattu. - Tämä lapsi on Jumalan poika. Ihmiset sulkivat ovensa Pyhältä perheeltä, mutta Jumala avaa kaikki ovet. Sanoma Pelastajasta on tarkoitettu kaikille kansoille. Nykyään puhutaan paljon syrjäytyneistä ja syrjäytetyistä. He tuntevat, etteivät kuulu kellekään eivätkä minnekään. Ei edes suvun keskinäinen yhteys ole itsestäänselvyys. Sukuseura, sukukokous ja oma lehti ovatkin monelle merkittäviä asioita. On tärkeää saada kuulua joukkoon. Joulun aikana voi tulla hetkiä, jolloin osoitamme, miten tärkeitä olemme toisillemme. Ehkä silloin on helppoa sanoa arjen keskellä unohtuneet kauniit sanat. Toteutuisipa Jouluna laulun ajatus: - Niin hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen. Joulu kuuluu myös yksinäiselle ja masentuneelle. Jumalan Poika lupaa olla lähellä hylättyä ja yksinäistä. Seimen luona on tilaa jokaiselle. Pirjo Tiira Kappalainen Pihlavan seurakunta 4

MAANVILJELIJÄ KARL KUSTAA UUSITALO VANHEMMAT, SISARUKSET, LAPSUUS Virallinen nimi oli Karl Kustaa, perhepiirissä ja tuttavien kesken Uudentalon Kalle. Meille lastenlapsille hän oli Tuffa. Hän syntyi 2.8.1891 Juho Kustaa Taata Nordströmin ja Fredrika Riikka Matilda Nordströmin neljäntenä lapsena. Kallen syntyessä isot sisaret Maija Maria Lovisa oli 5 vuotias, Manta Amanda Adelina 3 vuotta. Isoveli, 2 vuotias Juha Edvard haudattiin lokakuussa, kun Kalle oli 2 kk:n ikäinen. Sisar Aina Matilda oli 3 v nuorempi ja Elli Josefina 6 v nuorempi. Elli syntyi v 1897, jolloin Taata, heidän isänsä täytti 72 vuotta ja äiti Riikka 42 vuotta. Tämä perhekunta oli Taatan toinen avioliitto. Ensimmäinen puoliso oli Johanna Juhanintr Marjamäki. Heidän lapsensa Serafia 1850, Maria Kristiina 1852, Juho Kustaa 1854 ja Isak Mauriz 1857 olivat syntyneet Noormarkussa. Noormarkusta perhe tuli v 1874 Porin Mlk:n Kokemäensaaren Mäkitaloon. Täällä Johanna-vaimo kuoli 23.10.1883. Uusi avioliitto solmittiin Riikka Mariantyttären kanssa 12.7.1884 Kalle Uusitalo 60 v v 1951. Perhekuvan ylärivissävas. Seppo Uusitalo, Toivo Tuhkanen, Into Wiksten, Eero Vuorio, Kaarina Kangas, Lauri Kangas sylissään Mirja, Mirjami Uusitalo. Istumassa Sirkka Tuhkanen sylissää Pekka, Kerttu Wiksten ja Helena, Anna Vuorio ja Matti, Kalle, Taimi. Esko Uusitalo sylissään Hannu ja Päivikki. UUSITALO Taata Nordströmin perhekunta muutti Porin mlk:n Kokemäensaaren Mäkitalosta noin v 1890 rustitilallisiksi Pihlavan Uusitaloon. Lapset kasvoivat maatilalla, ja oppivat jo varhain tarttumaan työhön. Tyttäret avioituivat nuorina, Maija v 1902 ja Manta v 1904. 5

Vuonna 1908,hänen isänsä kuoltua, vastuu kotitilan hoidosta siirtyi 17-vuotiaalle Karl Kustaalle. Äitinsä Riikka Matilda kuoli v 1933 78-vuotiaana. Vuonna 1914 joulukuun 22. päivänä suoritettiin tilalla halkominen. Tila jaettiin kolmeen osaan. Tilan päärakennuksineen peri Karl Kalle Nordström, sisar Aina Matilda Koivuselle erotettiin ns Koivulan mäkitupa. Sisar Manta Thurmanille erotettiin ns Thurmanin tila. Uudentalon tilalla oli vuonna 1918 noin 30 mäkitupaa. Torpparilain voimaantultua lunastivat mäkitupalaiset 1920-luvulla torppansa itselleen. Kaikkien halkomisten ja lunastusten jälkeen tilan pintaalaksi muodostui n 50 ha, josta viljeltyä oli n 12-14 ha.. Tilalla oli lypsäviä lehmiä 10-12, vasikoita 4-6 ja kylän komein sonni, jonka nimi oli Usko. Hevosia oli 3-4, sekä ajan tavan mukaan lampaita, sikoja sekä siipikarjaa. Traktori tilalle saatiin vasta säännöstelykaudella 1947, Fordson Major. PERHEEN PERUSTAMINEN Maatilan töiden ohella Kallen harrastuspiiri ulottui varsin monelle alalle. Hän harrasti nuorempana painia ja kuului Voimistelu- ja urheiluseura Pontevan painikaartiin. Pihlavan VPK:hon hän kuului vuodesta 1910 lähtien. Useita vuosia hän oli palokunnan päällikkönä ja sihteerinä. Sukuseuran kokoontuessa Pihlavan VPK:n talolla katsoo Kalle Uusitalo muotokuvastaan totisin kasvoin jälkipolvia. Nuorisoseuran toiminta oli vilkasta Kyläsaaressa, ja sieltä tulivat läheisiksi ystäviksi Kantosen sisarukset Tasalan tilalta. Iiris Taimi Olivia Kantonen (s 1894) ja Kalle Uusitalo vihittiin 4.4.1920. Heidän kotinaan oli Taimi-mummun kuolemaan (v 1954) asti Uudentalon tila. Heille syntyivät lapset Esko 1920 (k 1999), Anna 1922, Kerttu 1924 (k 2009), kaksoset Sinikka (k 1929) ja Sirkka 1928, Antti 1932 ja Seppo 1938. LUOTTAMUSTOIMET Kalle Uusitalon elämässä vuosi 1920 oli tapahtumarikasta aikaa. Avioitumisen ja esikoisen syntymän lisäksi perustettiin samana vuonna Pihlavan Puhelin Oy, jonka isännöitsijänä hän toimi koko yhtiön toiminnan ajan. Hän teki merkittävän elämäntyön Pihlavan Sähköosuuskunnan toimitusjohtajana, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1967 saakka. Hän oli osuuskunnan perustajajäseniä ja sen ensimmäinen toimitusjohtaja. Kalle Uusitalo oli Porin maalaiskunnan Kansallisseuran perustajajäseniä ja toimi sen johtokunnassa koko sen toiminnan ajan. Hän kuului useita vaalikausia Porin mlk:n kunnanvaltuustoon, sekä oli Porin seurakuntien kirkkovaltuuston jäsen. Luottamustoimista mainittakoon vielä puheenjohtajuus Porin mlk:n holhouslautakunnassa vuodesta 1919 aina vuoteen 1967, jolloin Maalaiskunta liitettiin Porin kaupunkiin. LIIKETOIMINTA Kalle Nordström vaihtoi v 1927 nimensä maatilan mukaisesti Uusitalo. Näihin aikoihin A. Ahlström myi sahamäestä kaksikerroksisen asuintalon, ja sen osti Kalle Uusitalo. Talo purettiin ja siirrettiin Pihlavan keskustaan. Siitä muodostui yhdistetty liike- ja kulttuuritalo KALEVA. Talossa toimi 20 vuotta Pihlavan ensimmäinen elokuvateatteri. Kalevassa on toiminut kahvila, parturi, matkustajakoti, kauppa. Siellä järjestettiin mm tansseja, kokouksia häitä ja syntymäpäiviä. Kaleva tuhoutui tulipalossa v 1967. Kalle Uusitalo oli eteenpäin suuntautuva kaukonäköinen mies, joka oli monessa Pihlavan kehitystä eteenpäin vievässä hankkeessa mukana. Mikään ei ole ikuista, kehitys kulki eteenpäin ja Kalle Uusitalo oli sitä omalta osaltaan itse viemässä. Oli tullut aika luopua maanviljelystilasta. Vuonna 1955 tila myytiin Porin maalaiskunnalle. Sahayhdyskunta Pihlava, kirj. Pentti Sjöblom (ilm. 2008) 6

Kalle Uusitalo oli lukuisissa luottamustehtävissään näköalapaikalla. Hän ymmärsi sodanjälkeisen teollistuvan yhteiskunnan tarpeet. Käytyjen neuvottelujen jälkeen v 1955 Uudentalon tilan osti Porin Maalaiskunta, joka v 1967 liitettiin Porin kaupunkiin. Maatilan päärakennuksen ja saunan väliin kunta rakensi Yhdystien (nyk.harry Gullichsenintie. Se liitti yhteen vanhan Porin tien ja uuden Mäntyluodon pikatien. Pellot ja laitumet kaavoitettiin omakotialueiksi ja lähimetsiin nousi 1970- luvulla kerrostaloja. Tilan päärakennus oli alkuun kunnan vuokratiloina. Nykyään sen paikalla on Pihlavan paloasema. Hevoslaitumen mäki oli jo aikaisemmin luovutettu Pihlavan kirkon rakennuspaikaksi. LEPOKOTI Tuffa oli nyt yli 60-vuotias. Hän palasi sukunsa juurille Kyläsaareen, Lepokoti-nimiselle tilalle viettämään eläkepäiviä. Lepokodissa asuivat Tuffa, Antti ja Seppo. Lastenlapset muistavat siltä ajalta varmasti Lepokodin saunan, ja muutamat meistä Antin 1950-luvun uudet rock n roll-levyt. Esko muutti perheineen Eurajoen Sydänmaalle, mistä he olivat ostaneet kyläkaupan. Anna ja Eero Vuorio asustivat Porin kaupungissa Kielokadulla. Sirkka ja Toivo Tuhkanen perheinensä tulivat Oulusta takaisin Satakuntaan ja Lepokotiin. Toivo Tuhkanen oli Oulussa rakentanut Typpitehtaan. Heidän asuessaan Kyläsaaressa Topi rakensi Vuorikemian tehtaan, kunnes muutti perheineen takaisin Pohjanmaalle ja rakensi Raaheen Rautaruukin! Kerttu ja Into Wiksten varasivat itselleen liiketontin Uudentalon tilasta Yhdystien varrelta, ja samoin teki myös Antti Uusitalo. Wikstenien Pihlavan Talouskauppa muutti Kalevan tiloista uuteen liiketaloon v 1957. Antti rakensi ravintolaansa pikkuhiljaa. Sen valmistuttua muuttivat Antti ja Tuffa takasin Pihlavaan. Tuffan kuoltua v 1969 on Antti isännöinyt liiketaloaan, ja keräilijänä hankkinut mielenkiintoisia kokoelmia. Sepon ja Annelin häitä vietettiin Lepokodissa talvella 1962. Seppo perheineen asuu Kyläsaaren Tasalan tilalla, eli asustavat Uudentalon Taimi-mummun kotipaikassa. Päivikki Lehtihalme s Uusitalo Kalle Uusitalo ja hänen kolme sisartaan, neljäs puuttuu kuvasta 7

Kalle ja Taimi Uusitalo merkkipäiväkuvassa 8

Esko Juhani Uusitalo (s1920-1999) Kallen lapsista vanhimpana Esko autteli isä Kallea maatilan hoidossa. Peltoja viljeltiin ja karjaa kasvatettiin. Suomeen tuli sota-aikakausi, jota isäni oli osaltaan hoitamassa elokuusta 1939 aina marraskuuhun 1944. Isän sotaretki päättyi Raahessa. Tilanne Lapin sodan osalta oli sellaisessa vaiheessa, että hänet voitiin kotiuttaa. Isäni haavoittui, joten hän oli yksi monesta sotainvalidista. Nuoren miehen elämä jatkui Pihlavassa, josta hän löysi vaimon itselleen Aini Mirjam Vesasen. Heidät vihittiin 1947 ja heille syntyi kolme lasta. Päivikki s.-47, Hannu s. -49 ja Jyrki s.-62. Uudessatalossa kun oli monenmoista puuhaa, oli ravintolaa, elokuvateatteria ja maanviljelystä niin isänikin oli monessa mukana, niin työtehtävissä kuin harrastuksissa. Elokuvakoneenhoitajaksi piti käydä kuukauden opinnot Helsingissä. Niin sitä Kalevassa elokuvat pyörivät. Itse muistan lapsuudesta, asuimme Kalevan yläkerrassa, että sieltä mentiin elokuvia katsomaan, mutta koskaan en tullut pois. Oli aina nukahtanut elokuvan aikana ja isä kantoi sänkyyn jatkamaan unia. Sodan jälkeen isä, toiset huomioon ottava ihminen kun oli, niin hän kävi kyntämässä alkuun hevosella ja myöhemmin Fordson-traktorilla pihlavalaisten perunamaita. MTK-opiston peruskurssin hän kävi vuonna 1952.Esko oli perustamassa Pihlavan tehtaiden Kisaveikot urheiluseuraa(myöh. Pihlavan Kisa-veikot lakkautettu yhdistys). Vapaapalokunnan toiminnassa hän oli mukana vielä eläkeläisenä Vetreät- kerhossa. Nuori aviopari muutti Kyläsaareen jossa Isä ja Äiti hoitelivat Kantosen pientilaa1952-1957. Meillä oli lehmiä, lampaita ja sikoja (taisin kerran koettaa sialla ratsastaa), pieni kanala. Isä päätti vaihtaa ammattia ja alkoi K-kauppiaaksi Eurajoen Sydänmaankylässä 57. Aika maalaiskylän sekatavarakauppiaana oli varmaan maanviljelijän pojalle mielenkiintoista aikaa. Siellä tapasi monenlaisia ihmisiä. Kauppa sijaitsi suuren tiilitehtaan naapurissa, rautatieaseman vieressä ja alutta ympäröivät viljavainiot ja maatilat. Kauppiasura ei kuitenkaan isää miellyttänyt, lienee varmaan jo silloin erittäin kilpailtu ammatti. Hän päätti palata Poriin ja siirtyä teollisuuden palvelukseen, silloinen Rikkihappo Oy myöhemmin Kemira Oy. Pihlavaan hän rakensi omakotitalon, joka valmistui -67.Hän jäi vanhuuseläkkeelle v 85. Eläkeläisenä hänellä riitti puuhaa kun nurkissa pyöri Jyrkin ja Hannun lapsia. Kävivät Päivikinkin lapset huhtomassa Taatan niskassa, vaikka ei joka päivä ehtinytkään kun Päivikki asustelee Eurajoella. Esko Taata oli lapsia rakastava ihminen, hänen seurassaan lasten lapset viihtyivät mieluisasti Pihlavassa 28.11.2010 Eskon poika Hannu Uusitalo Mirjami ja Esko Uusitalo lapset Päivikki ja Hannu kuva vuodelta 1951 9

Anna, Eero ja Matti Vuorio Neljä sukupolvea: Kantosen Tuffa, tyttärensä Taimi Uusitalo, hänen tyttärensä Anna Vuorio sylillään Matti Vuorio 10

Äitimme Kerttu Wiksten (1924-2009) Äitimme Kerttu Wiksten (1924-2009) oli Taimi ja Kalle Uusitalon lapsista kolmanneksi vanhin. Valitettavasti hän ei enää itse ole kertomassa lapsuudestaan ja nuoruudestaan, mistä meillä lapsilla ei ole paljonkaan tietoa. Tuohon aikaan työnteko oli varmasti elämää hallitseva asia. Mahdollisuudet opiskeluun olivat rajalliset. Äidin kertoman mukaan karjanhoito, maanviljely, ravintolatoiminta ja elokuvateatteri työllistivät koko perhettä. Avioliiton (1947) myötä tehtävät laajenivat hänen kohdallaan vielä kaupan pitoon. Liike toimi alkuvuosina Kalevan kiinteistössä, missä myös asuimme. Oma kiinteistö valmistui v. 1957. Olemme syntyneet 1950-luvun alkuvuosina, joten omat muistikuvat mummolasta ja Kalevasta sekä tuolloin elämäämme liittyvistä ihmisistä ovat melko vähäiset. Tuffamme Kalle kuului kuitenkin oleellisena osana elämäämme, jopa siinä määrin, ettei asiaa mitenkään erikseen ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi. Hän poikkesi säännöllisesti kotonamme sekä oli usein mukana vierailuilla, talkoissa ym. toimissa ja juhlapäivien vietossa. Koska oma saunamme valmistui vasta 1960-luvun alussa, kävimme usein saunomassa Kyläsaaressa, jonne tuffa muutti Pihlavan kiinteistöjen myynnin jälkeen. Äitimme toimi kauppiaana Pihlavassa yli 40 vuotta. Isämme sairastuttua 1970-luvulla, elintarvikeosasto vuokrattiin ulkopuoliselle ja toiminta jatkui tekstiili- ja taloustavaraliikkeenä. Äitimme asui koko ikänsä lapsuudenkotinsa mailla, sillä viimeinen oma koti, jonne hän muutti eläkkeellä ollessaan, sijaitsi Pihlavan kirkon viereisessä rivitaloyhtiössä. Helena Mikkonen Heikki Wiksten Juhannus 1947. Kerttu Uusitalon ja IntoWikstenin hääväki 11

Kalle Karl Kustaa Uusitalo lempinimeltään Tuffa Kalle Uusitalo syntyi 2.8.1891. Hänen vanhempansa olivat Juho Kustaa Taata Nordstöm ja Fredrika Matilda Riikka. Äitinsä Riikka oli Kallen syntyessä noin 36 vuotias ja Taata 65 vuotias. Kallella oli ympärillään neljä sisarta Maija, Manta, Aina ja Elli. Sisarista Aina ja Elli olivat Kallea nuorempia. Kantosen mummu oli Mummu ja Riikka Nordström oli Mamma. Mamma hallinnoi taloa miehensä kuoleman jälkeen noin kaksikymmentäviisi vuotta 1908-1933. Apuna talon hoidossa oli tyttäret ja ainoana poikana Kalle. Kalle toi miniän taloon avioiduttuaan 4.4.1920 Iiris Taimi Olivia Kantosen kanssa. Kalle Uusitalo rakensi Kaleva -nimisen talon vuonna 1928. Kalevassa oli asuinhuoneistoja sekä elokuvateatteri ja ruokala-kahvila. Asuinhuoneet toimivat väillä matkustajakodin huoneina. Pihlavan sahan yhteydessä toimineessa konepajassa oli paljon silloiseen aikaan komennusmiehiä tekemässä, varsinkin sotien jälkeen, sotakorvausaluksia. Uudentalon tilan päärakennusta nimitettiin Vanhaksi kodiksi ja toista vuorottaista kotia nk. uusi koti pidettiin välillä Kalevassa. Naimisiin mennessä Sirkka asui miehensä Toivo Tuhkasen kanssa Kalevassa samoin kuin Kerttu ja Into Wiksten. Vanhastaan pidettiin kyläily yhteyksiä erilailla kuin nyt. Muistan kun pieninä matkustettiin Oulusta Poriin junalla kesäaikoina. Kuva vuodelta 1953 jossa Mummun ja Tuffan seurassa ovat kaikki serkukset. Vasemmasta reunasta Päivikki, Hannu, Helena, Mummu, Heikki, Pekka, Matti, Liisa, Tuffa ja Jukka. Huomaa taustan muodikkaat lastenvaunut. 12

Kalle myi Uudentalon tilan vuonna 1960 Porin maalaiskunnalle. Hän osti talon Kyläsaaresta ja muutti sinne asumaan Lepokoti -nimiseen taloon. Taloon lukeutui asuinrakennus ja vastapäätä autotallirakennus ja puuvajarakennus. Alakerrassa oli iso tupakeittiö ja kaksi huonetta. Toinen oli varsinainen Tuffan makuuhuone ja toimisto ja toinen oli sali. Kallen kanssa talossa asuivat myös hänen pojat Antti ja Seppo. Tieliittymästä mentiin edelleen naapureihin. Tien päässä asui Laine ja väliin jäi Ojala. Ojalalla oli saksanpaimenkoira susikoira. Naapureina asuivat samalla puolella tietä Peltomaat ja Olga Rinne. Tien toisella puolella asui seppä Ruusunen ja heidän vieressään Blomsterit. Tien mutkassa oli palokunnan palokaivo. Kaivolle laitettiin pimeään aikaan pylväässä olleesta katkaisijasta valot päälle. Tehtävä lienee ollut VPK:n touhuihin liittyneitä toimintoja ja velvoitteita. Kirjoittajan elämä sivuaa muutaman vuoden Tuffan taloa, sillä muutimme 1958 joululoman aikana Oulusta Kyläsaareen Tuffan luokse asumaan. Kirjoittaja Pekka on Toivo Tuhkasen ja Sirkka Iiris Tuhkasen s. Uusitalo vanhin poika. Talossa asuivat molemmat enot, Antti ja Seppo. Enot asuivat talon yläkerrassa olevassa vinttihuoneessa.. Sali oli aiemmin ja sitten myöhemmin talvet vähemmällä lämmityksellä. Omat vanhempani majoittuivat vuodesohvaan salin puolelle. Pihalle rakennettiin pienempi autotalli silloiselle Vuorikemialle (entinen Kemira, nykyisin xxxxxxx) tulleesta konelaatikosta. Konelaatikkoon rakennettiin katto päälle ja toiseen päähän autotallin ovet ja näin Mosse sai suojan. Piharakennuksen toisessa päässä oli sauna ja polttopuut toisella puolen tietä olevassa rakennuksessa. Puuliiterin vintillä kirjoittajalla oli kanihäkki (totta kai) ja tarvittaessa myös paikka elätti varikselle, karkasivat jostain syystä aina loppukesästä. Se tuo luonto Polttopuuvaraston vintillä oli normaalit poikien harrastukset: kanikoppi ja kalle -variksen häkki. Varikset kasvoivat hyvin syötettyinä isoiksi ja katosivat jonnekin kun niiden vietit veivät mennessään. Kyläsaaressa asuttaessa sain kissan. Kissan nimi oli Papu. Kissan päivät olivat suhteellisen lyhyet ja se jäi eräänä päivänä Äidin pedatessa vuodesohvaa kääntyvän osan väliin. Siihen loppui sen kissa naukumiset. Kalle kävi poistamassa kuolleeksi litistyneen kissa pois sohvan välistä ja totesi äidilleni älä sitä itke, kuolihan se Antikainenkin sohvan väliin ja kuoli. Tilalle tuli sitten kaksi kissaa Mikko ja Mirri. 13

Kuva Lepokodin Salista. Etualalla Mikko-kissa ja taustalla televisio Loewe-Opta sekä oikealta Liisa, Sinikka ja Pekka. Television tulon meille sain tietää naapurin lapsilta teille tulee televisio. Piharakennuksen yhteydessä oli tarpeiden tekopaikkana ulkovessa. Puuceen seinät oli vuorattu elokuvajulisteilla. Niitä sai rauhassa ihastella jos vain talviseen aikaan tarkeni reiällä istuskella. Tuffa oli erittäin aktiivisena Isäni ja Äitini Sirkka Tuhkasen rakentaessa omaa taloaan Raaheen. Tuffa rakenteli perinteisen mallin mukaisia salaojaputkia laudasta ja taitaapa ne toimia vielä tänä päivänäkin. Haaveri sattui Tuffan toiselle jalalle. Jalkaterään tuli hiusmurtuma, jota hän ei liiemmin kerinnyt hoitamaan kunnolla kuntoon. Joskus myöhemmin, kun me jo asuimme Raahessa, oli normaali kesälomamatka Suomessa ajaa Poriin Lepokotiin ja sieltä Varkauden kautta kotiin. Vaihtoehtoisesti ajettiin lomamatka toisin päin, ettei matkustus käynyt yksitoikkoiseksi. Isäni sisar asui Eurassa Kauttualla rintamamiestalossa ja sekin oli yksi periaatteen mukaisia vierailukohteita. Eräänä kesänä Tuffa soitti tyttärelleen Sirkalle kysyen neuvoa mitä pitäisi tehdä, kun pitäisi koivut tuoda sisään mutta ei raaskisi heittää kasvamaan alkanutta joulukuusta poijes. Sopivat kosteus ja lämpötila saivat kuusen kasvamaan uudelleen. Tuffa oli aikoinaan perustamassa Pihlavan Puhelinosuuskuntaa, toimien sen toimitusjohtajana. Sirkka laski ihmisien soittamien puheluiden hinnan keskusneidin tekemistä lipukkeista. Tuffan ja Sirkan toimesta kerättiin puheluista lipukkeilla rahat ja Sirkka kävi tilittämässä useammankin kerran rahat edelleen Porissa puhelinlaitokselle. Äidillä oli huoli rahan kuljettamisesta laukussa, kuka nyt voisi tietää pikkutytön viemistä rahoista ja kävisi rahoja ryöstämään? vastasi puolustaen Tuffa Tuffa saapui varsin monta kertaa Raaheen kylään. Kyläilyajankohta oli aika usein kalenterin mukainen Sirkan nimipäivä. Tuffa muutti Pihlavaan kun hänen poikansa Antti sai Kalevan naapuriin rakentamansa talon valmiiksi. Tuffa ja Antti asuivat yhdessä talon vintillä sijaitsevissa huoneissa. Loppuajasta Tuffan voimat alkoivat ehtyä syöpäsairautensa vuoksi ja hänen piti levähtää vintin portaiden tasanteella. Tuffa kuoli 8.8.1969 ja hänet haudattiin Käppärän hautausmaalle. Hautajaisissa oli kaksi varusmiessotilasta Hannu Uusitalo ja Pekka Tuhkanen. 14

Antti Uusitalon muistoja isästään. Marraskuu 2010 Kesältä 1941 heinätalkoot Kyläsaaren kunnalliskodilla on jäänyt mieleen. Olimme isän ja Voipa suomenhevosen kera talkoissa mukana, Otin heiniä vastaan rattaille, Hevosia oli siihen aikaan meillä kolme, Talkoissa mukana oli kunnalliskodin henkilökuntaa. Perinteisiä juhlapäiviä olivat milloin kenenkin syntymäpäivät saattoivat olla, erityisesti äidin isän Kantosen syntymäpäivät ovat jääneet mieleen. Joulut vietettiin pukkia odotellessa. Miettien kukahan pukki mahtoi olla? Isot siskot hommasivat pukin, et kakarat uskos pukin olemassa oloon. En mä silti enää pukkiin uskonut. Kerra oli semmone tapaus, mä en ehtiny muuta sanoo ko Paffi, ni Valtose Aino heitti suuko, Se oli semmone lempinimi häne pienuudest johtue, Paffinaula. Se oli semmone muisto siit joulust. Oiko Aino teillä piikana? Ei hän oli niinko kasvattilapsena, huostaanotettuna. ko isä oli niis kunna hommis mukana. Aino oli sen verra vanhempi, et hän pysty vähä auttamaa kodin hommissa lähinnä keittiössä. Perinteinen kevät retki oli hevose kans Fatijärvel. Arkiaskareita oli elokuva homma Kalevas ja maatalouskarjaa, kerra tuli koululaiset elokuvvii ja mää meni konehuoneesee näyttää elokuvaa vaik ei mul lupakirjaa ollu eikä ikkää, mää oli yhdetoist. -45 perustettii Pihlavaa postitoimisto, aamul haettii asemalt Satakunna kansa, puolilt päivilt paketti ja kirje posti, illal viidelt vietii lähtevä posti. Vuosiluvust en ol iha varma, mut joskus 40 luvul se oli. Isä oli paljo pois kottoo varsinki soda aikan, muistaakseni hänel oli 42 luottamustointa. Hän oli Poris kansahuollos ja Anna oli siel virkailijana. Oli kaks eri rakennusta ja tämä missä isä työskenteli, jos tää kysely olis ollu 20 vuot sitte, tää haastattelu ois paljo sujuvampaa. Muistatko sellaista ko isäni Esko o kertonut, Kalle meni parturii ja lapset meni pidättää linja-autoo, et Kalle ehtii kaupunkii? Em mää semmos muist, mut mää muista ko Kalevast kateltii ikkunast ko siin oli kaivo, sauna, puuliiteri ja huussit. Isä teki viime hetke kirjallisii töit, ja lapset piti vahtii linja-autost. Nyt se tullee ja kiireesti pysäyttää autoo ja tää toistu ussei. Äidi kuolema jälkee asuttii Pihlavas jokunen vuosi, Sit mää osti Kyläsaarest Lepokoti nimisen paika ja muutettii isä kans sin. -66 tai -68 kevvääl muutettii takas Pihlavaa ja täält häne vietii sairaalaa mis hän sit kuoli. Kova herra hän oli Pihlavas, ko viiskyt luvul syntyneet pihlavalaise hänet muistavat, Hän oli jokapaikas mm. puhelin yhtiön toimitusjohtaja, ainaki oli puheenjohtaja. Palokunnas ja erilaisii kunnan tehtäviä. Siin o semmo kuva ko Esko oli sodas, ni otettii perhekuva, jos hän kuolee. Anttia haastatteli Jyrki Uusitalo Kuva on otettu n v 1936 Uudentalon perheen perinteisellä Fatijärven kesäretkellä. Hevosen nimi oli Voipa, ratsastajana Esko Uusitalo 15

16

JOULUINEN TERVEHDYS ESPANJAN AURINKORANNIKOLTA! Espanjan syksy on ollut lämmin. Aurinkoinen vieläkin. Nyt Joulun kynnyksellä rajut tuulet ennakoivat talven tuloa. Se tarkoittaa Aurinkorannikolla, että yölämpötila laskee jopa alle +10C. Päivällä aurinko usein lämmittää. Olemme nyt poikkeuksellisesti joulun Espanjassa. Parhaillaan valmistelemme suurta Itsenäisyyspäivän juhlaa Torremolinosin Kongressipalatsiin, johon odotetaan yli 800 suomalaista. Suurlähettiläs Markku Keinänen on tulossa juhlapuhujaksi ja allekirjoittanut lausuu tervehdyssanat myös espanjaksi. Joulun tunnelmissakin täällä jo eletään! Kuoro, johon Taunokin kuuluu, on pitänyt konserttinsa kirkossa, johon kaikki eivät mahtuneet. Joululauluja on laulettu ja pikkujoulujuhlat vietetty. Kohta rauhoitumme todellisen Joulun viettoon! Katolisissa kirkoissa seremoniat ovat hyvin näyttävät. Viime sunnuntaina vietimme seurakuntamme 25-vuotisjuhlaa. Mukana oli arkkipiispa Kari Mäkinen, Malagan piispa Jésus sekä kirkkohallituksen ja Välimeren maiden edustajia. Tiedämme, että joulu on sydämen juhla. Joulu on sama, olimmepa auringossa tai kaamoksessa. Vaikka sää on kolea, Joulun tunnelma on lämmin. Kynttilän liekki kertoo loisteesta, joka tuo Vapahtajamme syntymän ja ystävät lähellemme. Se kertoo myös siitä, että liekin sammuttua muistot säilyvät sydämissämme. Nyt erityisesti niiden läheistemme muistot, jotka ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Olemme huomanneet, että espanjalaisilla on erittäin kauniita jouluperinteitä. Yksi niistä on taitavasti rakennettujen jouluseimien esille tuominen jo hyvissä ajoin ennen joulua. Joka kaupungintalolla ja kirkossa on toinen toistaan upeampi seimi. Kaupunginjohtajien ja piispojen johdolla seiminäyttelyt avataan ja niitä ihailevat miljoonat ihmiset. Kadut on koristeltu lamasta huolimatta tuhansilla joulutähdillä ja valoilla. Jouluvaloja lähdetään ihailemaan erityisesti suurkaupunkeihin - täällä Malagaan. Olemme olleet Taunon kanssa koko syksyn kiireisiä. Puuhaamme molemmat vapaaehtoistyössä niin Suomi-seurassa kuin seurakunnassakin. Mutta nyt olemme hiljentämässä vauhtia. Opettelemme eläkkeellä oloa ensi vuoden alusta. Siksi on hienoa tulla Suomeen tammikuussa muutamaksi viikoksi perheen pariin ja hengähtää kaikesta touhusta. Toivotan suvulleni ja läheisilleni valoisaa ja lämminhenkistä Joulua sekä Hyvää Uutta Vuotta 2011! Erityisesti Joulun alla syntyneelle Pekan tytön tytölle Taikalle! Paula Könnilä o.s. Lehtonen 17

Kalle Uusitalo ja kolme sisarta. Neljäs sisar puuttuu Sulhasen suku asetttunut morsiuspari Uusitalo&Wikstenin kanssa valokuvaan 18

SUKUSEURAAN LIITTYMINEN Rekisteröinti (liittymismaksu) on poistettu sukukokouksen päätöksellä 2007 JÄSENMAKSU on 10,00 /vuosi. Sukukokous päättää jäsenmaksun suuruuden, nyt kerättävä jäsenmaksu on vuosille 2009 ja 2010 AINAISJÄSENMAKSU Sääntöjen mukaan 10 x vuosimaksu, eli nyt 100,00 SUKUSEURAN PANKKIYHTEYS: Nordström Taata sukuseura ry Länsi-Suomen Op: 570002-40119364 RAHASTONHOITAJA: Helena Mikkonen Rätiälänkatu 17 B 44 20810 TURKU puh 02-2342033 JÄSENTIETOJEN YLLÄPITO Ilmoita henkilötietojen muutokset, osoitteen muutokset ym jäsenrekisteriin tulevat muutokset osoitteella: Pekka Tuhkanen Linjatie 13 Puh 050-574 2252 92140 PATTIJOKI pekkae.tuhkanen@ruukki.com TAATA NORDSTRÖMIN SUKUSEURA HALLITUKSEN JÄSENIEN, RAHASTONHOITAJAN JA SIHTEERIN YHTEYSTIEDOT Nimi Osoite Puh/Fax Sähköposti Raivio Jari Päivärinteentie 29 050-5175628 jari.raivio1@jippii.fi 36420 sahalahti Grönroos, Rantatie Tuula 28800PORI 0400 612 726 Raitala Hannu Härkämäenp. 10 040-5819538 hannu.raitala@dnainternet.net 29600 NOORMARKKU Mikkonen, Helena Rätiälänk 17 B 44 02 2342033 (koti) helena.mikkonen@lyran.fi 20810 TURKU 02 2792500 (työ) Taustila, Esko Keskuskatu 21 0500-931500 kodinkonehalli@kolumbus.fi 37830 VIIALA Paula Könnila Pikkumäentie 1 A 1 050-5593164 paula.konnila@luukku.com 04600 MÄNTSÄLÄ Thurman Heidi Kalevanpuisto 60 C19 28120 PORI 0500-637150 heidi.thurman@luvia.fi Tuhkanen, Pekka Linjatie 13 050 574 2252 pekkae.tuhkanen@ruukki.com 92140 PATTIJOKI Uusitalo Jyrki Fleiviikintie 16 041 7052785 jyrki.uusitalo@nic.fi 28800 PORI Wiksten Heikki Kirkkotienpää 040-7423971 heikki.wiksten@dnainternet.net 28800 Pori Paras Suku lehden toimitus: Lehtihalme Myllärintie 2 A 5 02 8681195 (koti) Päivikki 27100 EURAJOKI 050-326 6972 paivikki.lehtihalme@luukku.com KOTISIVUJEN YLLÄPITO (Webmaster) Lehtonen, Mika Visatie 3 A 2 28360 Pori 044-532 3352 mika.lehtonen nic.fi 19

Sirkka Tuhkanen 80 v 20