VUOSIKERTOMUS 2017
SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ESEN ORGANISAATIO ESEN HALLITUS ESEN JOHTORYHMÄ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS KONSERNIN TUNNUSLUVUT HALLINTO HENKILÖSTÖ YMPÄRISTÖASIAT ENERGIALIIKETOIMINTA VOIMALIIKETOIMINTA ESE-TEKNIIKKA OY ESE-VERKKO OY VENÄJÄYHTIÖT TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA ESE-VERKON TULOSLASKELMA ESE-VERKON TASE ESE-VERKON LISÄTIEDOT MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TULOSLASKELMA MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE 4 8 10 11 12 14 15 14 16 17 18 24 26 28 30-34 34 36 38 39 40 42 43 44
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa vuonna 2016). Voitto ennen satunnaisia eriä oli 40 200 euroa, ja se oli merkittävästi edellisvuotta pienempi. Tuloksen heikentymistä selittävät edellisenä vuotena rakennettu Haminan Mäkelänkankaan aurinkopuisto sekä ESE-Verkon asennustoiminnan yksikköhintojen lasku vuonna 2017. VOIMALAITOKSEN TUOTTAVUU DEN PARANTAMINEN historiansa, yli 100 vuoden ajan. Toimiala on kuitenkin voimakkaassa ja nopeassa murroksessa, ja siksi oli tärkeää perustaa uusi Lumme Energia Oy. Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yhdessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi 1.9.2017 liiketoimintoja molemmista omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palveluyhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille. UUDET ENERGIARATKAISUT Vuosi 2017 oli hieman edellisvuotta lämpimämpi, ja pitkän ajan keskiarvoa vertailtaessa varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli 4 352 (4 440 vuonna 2016). Lämmöntarveluku kertoo lämmitystarpeen määrästä, ja budjetti oli laadittu lämmöntarveluvun 4 150 mukaan. Euroopan unionissa ei tapahtunut päästökauppaan liittyviä mainittavia muutoksia. Sähkön pörssihinta pysyi alhaisena energiatehokkuuden parantumisen, matalan taloussuhdanteen ja tuetun uusiutuvan tuulienergian suurten tuotantomäärien vuoksi. Suomen aluehinnan keskiavo oli 33,19 /MWh vuonna 2017. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. Kaukolämpöä myytiin toimintavuonna 392 GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna 2016 (394 GWh). Kaukolämmön ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA erillistuotantokohteiden osuus tästä oli vuonna 2017 yhteensä 9,3 GWh (9,6 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 26 GWh (25 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 418 GWh (419 GWh). Elokuun loppuun mennessä ESE myi sähköä 167,7 GWh, eli vajaan toimintavuoden vuoksi määrä jäi selvästi edellisvuotta (258 GWh) pienemmäksi. Määrästä myytiin vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 124 GWh (196 GWh), eli yhtiö myi noin 74 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 43 GWh (61 GWh). Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 139 GWh (163,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 66,6 GWh (67,2 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon teoreettinen vuosikapasiteetti on noin 400 GWh. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2017 sähkönsiirtomäärä oli 339 GWh (339 GWh vuonna 2016), eli siirtomäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuotena. Liikevaihto toteutui kuitenkin noin 230 000 euroa budjetoitua parempana ja tulos merkittävästi budjetoitua parempana. Tuottotason suuret muutokset johtuvat korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy entisellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa. ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Voimalaitokselle rakennetun kaukolämpöakun ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja pienennettyä polttoainekäyttöjä. Tämä on tarkoittanut myös uusia ajomalleja voimalaitoksen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhde- ja apujäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Käytännössä kalliin lauhdesähkön tuotanto on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan pienentänyt polttoaineen kokonaiskäyttöä vuositasolla. Erityisesti tähän pyrittiin asentamalla Pursialan kakkoskattilaan ns. reduktioventtiilit, joiden avulla voidaan tarvittaessa välttää sähköntuotanto kokonaan ja käyttää kattilaa pelkkänä lämpölaitoksena. Tuottavuutta parannetaan myös uudella polttoainestrategialla, jonka mukaisesti pyritään pääsemään eroon ns. tienvarsikasoista ja ottamaan polttoaine vastaan vain omaan terminaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana valmistui projekti, jossa uusittiin Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanotto. Investointi maksaa lähes 14 miljoonaa euroa, mutta parantaa huomattavasti laitoksen käytettävyyttä ja huoltovarmuutta pitkälle tulevaisuuteen. SÄHKÖN MYYNTI Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maakunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur- Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaamiseksi. Etelä-Savon Energia on toiminut sähkönmyyjänä loppuasiakkaille koko Aurinkoliiketoimintojen liikevaihto ja tulos jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. ESE lahjoittaa aurinkopuistosta myytyjen paneeleiden tuoton kahdenkymmenen vuoden ajan hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kautta. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalustana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinkopaneeleita sekä telineratkaisuja. Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toimitukset otetaan käyttöön vuonna 2018. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että aurinkoliiketoiminnoista onkin tulossa ESEn voimakkaimmin kasvavaa liiketoimintaa lähivuosina. Biokaasuun liittyvät liiketoiminnat kehittyivät strategian mukaisesti merkittävästi vuonna 2017. BioHauki Oy:n biojalostamo vihittiin käyttöön Haukivuorella 22. elokuuta, ja loppuvuodesta käynnistyivät BioSairila Oy:n biojalostamon rakennustyöt. Lisäksi BioSairila Oy avasi Mikkelin Graanille toisen biokaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on aktiivisesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria. 4. 5.
HINNAT ESE uudisti 1.1.2017 kaukolämmön hinnoittelurakenteensa siirtymällä kaukolämmön kausihinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokustannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin. ESE-Verkko korotti sähkön siirtohintaa 1.1.2017 keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin 2013 jälkeen. Kaukolämmön ja sähköenergian hintoihin ei tehty muutoksia. Kaukolämmön energianhintaa ja perusmaksua korotettiin 1.1.2018 2,3 %. TALOUS Konsernin liikevaihto laski hieman vuoden 2016 tasosta ja oli 48,3 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liiketoiminnan tulos oli jälleen edellisvuotta parempi 3,5 miljoonaa euroa (2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016). Suurin syy tuloksen parantumiseen on Pursialan voimalaitoksen toiminnan merkittävä tehostuminen. Toki toimintaa on tehostettu läpi koko organisaation kaikissa liiketoiminnoissa. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmille vuodesta 2017. Erkki Karppanen toimitusjohtaja 6.
ETELÄ-SAVON ENERGIA OY ESE-VERKKO OY ESE-TEKNIIKKA OY HALLINTO TALOUSOSASTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖT: ENERGIALIIKETOIMINTA VOIMALIIKETOIMINTA 8.
ESEN HALLITUS ESEN JOHTORYHMÄ HEIKKI NYKÄNEN, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA PAAVO BARCK, HALLITUKSEN VPJ. ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA JUKKA EESTILÄ, MYYNTIJOHTAJA LASSE LAHTINEN TUOTANTOJOHTAJA ANNA-LIISA LEINONEN, JÄSEN PEKKA SELENIUS, JÄSEN SARI SIISKONEN, SIHTEERI RISTO KOSUNEN, TOIMITUSJOHTAJA SARI SIISKONEN, TALOUSJOHTAJA MERVI PAJUNEN, YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OUTI KAURIA, JÄSEN VILLE KAKKONEN, JÄSEN AIMO OLLIKAINEN, JÄSEN ANNI SIISKONEN, JÄSEN PÄIVI YLÖNEN, JÄSEN ILKKA VAARASUO, HENKILÖKUNNAN EDUSTAJA 10.
UUDEN AJAN ENERGIAYHTIÖ ESE OY Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tunnetaan uusiutuvan energian tuottajana. Historiamme ulottuu 1900-luvun alkuun. Yhtiö aloitti kaukolämmön tuotannon neljäntenä Suomessa vuonna 1958. Tuotamme sähköä Pursialan vastapainevoimalaitoksessamme CHP- eli yhteistuotantona, jolloin syntyvä lämpö johdetaan kaukolämpöverkostoon. Pursialan voimalaitoksessa käytetään polttoaineena puuta noin 80-prosenttisesti. Energianhankinnassa olemme täysin omavaraisia. Pursialan voimalaitoksen lisäksi sähköä tuotetaan osakkuusyhtiöissämme vesi- ja tuulivoimalla. Pursialan voimalaitoksen polttoaineenvastaanoton uusinvestointi valmistui vuoden 2017 aikana. Investointi tehostaa polttoaineen varastointia ja käsittelyä voimalaitoksella ja parantaa toimintavarmuutta, kun siiloihin saadaan suuri määrä haketta säältä suojaan. Lisäksi työturvallisuus voimala-alueella kohenee polttoaineen HEIKKI NYKÄNEN, HALLITUKSEN PJ. näytteenoton automatisoinnin myötä. Ristiinaan valmistui vuonna 2017 uusi kaukolämpölaitos. Lämpöverkon peruskuorma tuotetaan hakkeella ja tarvittaessa tuotetaan lisäenergiaa aurinkolämmöllä. Aurinkoisina päivinä kertyvä energia varastoidaan varaajaan, jota käytetään tasaamaan aamun tehopiikkiä. Tämä hakkeeseen ja aurinkoenergiaan perustuva aluelämpöverkkoratkaisu säästänee yli 290 000 litraa öljyä ensimmäisen vuoden aikana. Mikkeli voitti yhteisratkaisulla Celsius Cityn Inspiring Solution -sarjan ensimmäisen palkinnon. YMPÄRISTÖVASTUU Tuotamme ympäristöystävällistä energiaa lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä: puulla, vedellä, auringolla ja biokaasulla. Jo vuonna 2010 Mikkelin kaupunki voitti ensimmäisen palkinnon Uusiutuvan energian kunta -kilpailussa, jossa vertailtiin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön osuutta kokonaistuotannosta. Olemme sitoutuneet parantamaan energiatehokkuuttamme mm. Motivan energiatehokkuussopimuksella, joka velvoittaa meitä ohjaamaan asiakkaitamme energian säästämiseen. Tämän lisäksi olemme vuosittain mukana energiansäästöviikolla ja järjestämme monia energiansäästötempauksia. Kannamme vastuumme yhteisestä ympäristöstä toimimalla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti. LUMME ENERGIAN PERUSTAMINEN 1.9.2017 ESE on tuottanut ja myynyt sähköä asiakkailleen jo 117 vuotta. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä halusimme löytää ratkaisun, jossa sähkön myynti säilyy osana yhtiömme toimintaa mutta myynnin tukena on selvästi aiempaa vahvempi organisaatio, Lumme Energia. Järjestelyllä pyrimme varmistamaan asiakkaillemme parhaat mahdolliset tuotteet ja lisäarvopalvelut myös jatkossa sekä säilyttämään työpaikat Etelä-Savossa. Etelä-Savon Energian ja Suur-Savon Sähkön sähkönmyyntiliiketoiminnot kokoava Lumme Energia on nykyaikainen palveluyhtiö. Kaksi perinteistä energiayhtiötä tekee nyt yhdessä työtä palvellakseen kasvavaa asiakaskuntaa entistä kokonaisvaltaisemmin kaikkialla Suomessa. Voimavarojen yhdistäminen tehostaa sähkönmyyntitoimintaa, mikä näkyy kuluttajille entistä kattavampina ja kilpailukykyisempinä sähkötuotteina. UUDET ENERGIALIIKETOIMET: AURINKO JA BIOKAASU Kesällä 2017 valmistui Sun Mikkeli -aurinkovoimala, jonka tuotto ohjataan 20 vuoden ajan hyväntekeväisyyteen lasten, nuorten, veteraanien ja saimaannorppien hyväksi. Aurinkovoimalassa jatkuu ESElle tyypillinen tapa tehdä asioita ennakkoluulottomasti ja luontoa säästäen. Biokaasuun liittyvät investoinnit ovat edenneet määrätietoisesti. Sekä BioHauki Oy:n biokaasulaitos että laitoksen yhteydessä sijaitseva tankkausasema otettiin käyttöön viime vuonna. Viime syksynä myös Mikkelin Graaniin avattiin biokaasun tankkausasema. Biokaasuautojen määrä on lähtenyt reippaaseen kasvuun uusien jakeluasemien ansiosta. ESE haluaa huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkailleen uusiutuvaa kotimaista energiaa. Sekä aurinkovoimala että biokaasulaitos tankkausasemineen tukevat eteläsavolaista aluetaloutta noudattaen samalla yhtiömme omistajapoliittisia linjauksia. ESE OY:N UUSI HALLITUS ESEn hallitus aloitti työnsä kesäkuussa 2017. Hallituksen yhdeksästä jäsenestä kuusi on uusia, ja perehtyminen konsernin toimintaan on luonnollisesti vaatinut paneutumista. Keskeinen tehtävämme tänä vuonna on päättää ESEn uudesta strategiasta. Aloitin ensimmäisen kauteni ESEn hallituksen puheenjohtajana ja toimin myös ESE-verkon ja ESEtekniikan hallituksien puheenjohtajana. Sain hyvän tuntuman yhtiön asioihin jo edellisen neljän vuoden aikana toimiessani hallituksen jäsenenä. ESEllä on kaikki edellytykset kehittyä ja menestyä myös tulevina vuosina. Viimevuotinen henkilöstön tyytyväisyyskysely antoi selkeän viestin hyvin johdetusta yhtiöstä, jossa on erinomainen keskinäinen luottamus. Monilla mittareilla mitaten vuosi 2017 oli ESElle hyvä. Kiitos kaikille eseläisille. Tästä on hyvä jatkaa työtä! Heikki Nykänen Hallituksen puheenjohtaja 12. 13.
Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 96,1 milj. euroa (97,5 milj. euroa). Lainoja on tilikauden aikana lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS EMOYHTIÖ Emoyhtiön liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 milj. euroa. Tilikauden 2017 liike-vaihto oli 37,1 milj. euroa (41,1 milj. euroa vuonna 2016). Tästä sähkön vähittäismyynnin liikevaihto oli 8,8 milj. euroa (11,7 milj. euroa), lämmönmyynnin liikevaihto 27,6 milj. euroa (27,7 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan liikevaihto 0,7 milj. euroa (1,5 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,6 milj. euroa (2,3 milj. euroa) eli 9,9 % (5,8 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 528,6 tuhatta euroa (324,7 tuhatta euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 2,80 milj. euroa (2,67 milj. euroa vuonna 2016). KONSERNI Konsernin liikevaihto laski noin 3,0 milj. euroa vuonna 2017 ja oli 48,3 milj. euroa (51,3 milj. euroa vuonna 2016). Liikevoitto oli 6,7 milj. euroa (5,3 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 14,0 % (10,4 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,3 milj. euroa (3,2 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,2 % (4,7 %). Tavoitteena on ollut konsernin omavaraisuusasteen parantaminen ja vuonna 2017 omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta. Vuoden 2017 omavaraisuusaste oli 18 % (17,7 % vuonna 2016). Oman pääoman tuotto oli 12,4 % (8,3 %). Maksuvalmiuden quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,9 (1,5 vuonna 2016). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden vähemmän kuin edellisvuonna eli 0,44 milj. euroa (0,47 milj. euroa). HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Haukivuoren Lämpö Oy, Biohauki Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les, Huippu-energia Oy ja Koy Koppelonpesä. ESEllä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, ja sen y-tunnus on 9909360293. Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Iljinin katu 60, 187555 Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. ESEn hallituksessa toimi 1.1.-21.6.2017 toimitusjohtaja/ymba Markku Kakriainen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), lääkäri Rauni Berndt, emeritusmaaherra Mauri Miettinen, maatalousyrittäjä Heikki Nykänen, aluepäällikkö Leena Penttinen, lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalainen, viilunkäsittelijä Aimo Ollikainen ja asianajaja Antti Suhonen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21.6.2017 ESEn hallitukseen valittiin maatalousyrittäjä TUNNUSLUVUT: 2017 2016 2015 2014 Liikevaihto 48 360 255 51 347 779 49 212 226 52 146 513 Liikevoitto 6 769 168 5 335 179 4 028 120 6 476 514 Liikevoittoprosentti 14,0 % 10,4 % 8,2 % 12,4 % OPO-tuottoprosentti 12,4 % 8,3 % 5,7 % 9,7 % Omavaraisuusaste 18,0 % 17,7 % 20,4 % 21,2 % 14. 15.
Heikki Nykänen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), projektipäällikkö/ DI Ville Kakkonen, varatuomari Outi Kauria, lakimies Annaliisa Leinonen, viilunkäsittelijä Aimo Ollikainen, toiminnanjohtaja Pekka Selenius, sairaanhoitaja Anni Siiskonen ja oppisopimuskoordinaattori/ KM Päivi Ylönen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin 1.1.-21.6.2017 osallistui tuotekehityspäällikkö Petri Pelli. 21.6.2017 alkaen henkilöstönedustajan hallituksessa on toiminut suunnitteluinsinööri Ilkka Vaarasuo. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy / Elina Hämäläinen KHT, JHT ja tilintarkastusyhteisö BDO Oy / Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT. ESEn toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. YMPÄRISTÖASIAT ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt ESElle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta stan-dardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn. YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Vuosittain julkaistaan erillinen ympäristöraportti, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot konsernin ympäristöasioista. KOHDE KUSTANNUKSET (1000 ) V.2017 (LTT 11) Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 9 Jätehuolto 54 Tuhkan käsittely 128 Ympäristövakuutus 2 Jätevesimaksut 77 Yhteensä 270 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 laatujärjestelmät, ISO 14001 HENKILÖSTÖ 2017 KONSERNI 2016 KONSERNI 2015 KONSERNI 2017 EMOYHTIÖ 2016 EMOYHTIÖ 2015 EMO YHTIÖ Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 110 108 104 75 75 73 Tilikauden palkat ja palkkiot 5 876 891,29 5 953 844,79 5 614 494,50 4 278 111,59 4 441 822,92 4 165 954,18 16.
ENERGIALIIKE TOIMINTA JUKKA EESTILÄ, MYYNTIJOHTAJA Vuoden 2017 Energialiike toiminnoissa tehtiin suuria muutoksia. Vuoden alussa perustettiin Uudet Liiketoiminnot, johon siirtyi henkilöstöä niin ESE-Tekniikka Oy:stä kuin hallinnostakin. Sähkönmyyntiliiketoiminnot siirtyivät 1.9.2017 alkaen liiketoimintakaupalla Lumme Energia Oy:hyn, joka perustettiin yhdessä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa. Henkilöstöä Lumme Energiaan siirtyi 10, joista vakituisia on 7. SÄHKÖNMYYNTI Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maakunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur- Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaamiseksi. Etelä-Savon Energia on toiminut sähkönmyyjänä loppuasiakkaille koko historiansa, yli 100 vuoden ajan. Sähkönmyynnin suurimpia muutoksia oli vuonna 1995 toteutettu sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle, jolloin sähkön siirto sekä energian myynti erotettiin toisistaan. Kilpailu sähköenergian myynnissä on voimistunut varsinkin kuluvalla vuosikymmenellä. Suomessa toimii laskentatavasta riippuen 70 100 sähkönmyyjää. Hintakilpailu on rajua, ja uuden Datahubin myötä markkinoille tullee lähivuosina lisää uusia kansainvälisiä toimijoita. Myös järjestelmäkustannukset ovat nousseet rajusti. Näihin haasteisiin Lumme Energia Oy on vastaus ja vankka eteläsavolainen turva. Yhtiön ensimmäiset kuukaudet ovat lähteneet hyvin liikkeelle muutosten sekä mahdollisuuksien merkeissä. Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yhdessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi 1.9.2017 liiketoimintoja molemmista omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palveluyhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille. Lumme Energiaan siirtynyt henkilöstö on muuttanut yhteisiin tiloihin Mikkelin Otto Mannisenkadulle. Vuorikatu 19:n aikaisemmat asiakaspalvelutilat on otettu uuteen käyttöön. Lumme Energia Oy vastaa myös sähkönmyyntiin liittyvästä hankinta- ja suojaustoiminnasta. KAUKOLÄMPÖ Vuosi 2017 oli kaukolämpörakentamisessa liki SunMikkelin esittelypäivä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. yhtä kiireinen kuin edellinenkin. Uutta kaukolämpölinjaa rakennettiin Mikkelissä noin 4 keskuksen kanssa. ESE rakensi Ristiinaan myös aurinkokeräinkentän rakennettua automatiikka jo olemassa olleen Koulukeskuksen lämpö- km, josta nettolisäystä verkostoon oli 3,1 km. yhdessä mikkeliläisen Savo-Solar Oy:n kanssa. Uusi biohakkeen ja aurinkoenergian yhteistuotannolla tehty kaukolämpö toi Mikkelin kaupungille Merkittäviä kohteita olivat kesän 2017 asuntomessualue, valtatie 5:n loput rakennustyöt EU:n ja Euroheat & Powerin ylläpitämän kansainvälisen Celsius Cityn Mikkelin kohdalla, Kalevankankaan urheilukeskittymän rakentaminen sekä sairaala-alueen misen päästötön malliesimerkki. Myös Metsäkoulun yhteydessä ollut pääpalkinnon. Ristiinasta onkin tullut suomalaisen kaukolämpöosaa- rakennustyöt. Lisäksi rakennettiin useampia öljypohjainen lämmöntuotanto korvataan uudella hakelämpökeskuksella, jonka käyttöönotto on heti vuoden 2018 alkupuolella. Metsäkoulu uusia kerrostaloja ja palvelutaloja. on ESEn viimeinen pelkästään öljyyn perustuva lämmityskohde. Ristiinan taajamassa saatiin toimimaan uusi Kitereentien biolämpökeskus, ja lisäksi saatiin Myös Rokkalan lämpökeskuksella siirryttiin kevyeen polttoöljyyn, ja ESE 18. 19.
luopui vuonna 2017 raskaan polttoöljyn käytöstä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia mm. rikkipäästöihin. Vuosi 2018 on Etelä-Savon Energian kaukolämmön 60-vuotisjuhlavuosi, jonka aikana järjestetään useita teeman mukaisia tilaisuuksia. Varsinainen pääjuhla on 1.10.2018. LÄMMÖNTUOTANTO GWh (kokonaishankinta 428,5 GWh) Uusien teknologioiden saralla on rakennettu Mikkelin jäähallin ja uuden Stadiumin ympärille kylmäratkaisua, johon sisältyy myös energian talteenottoa. Uusi jäähdytyslaitteisto otetaan käyttöön vuonna 2018, ja samalla jäähallin ammoniakkilaitteet siirtyvät ESElle. Kylmätoimintoja on määrä laajentaa myös tulevaisuudessa, ja Kalevankangas on merkittävä pilottikohde ESEn uusien liiketoimintojen tutkimisessa. 3,8 GWh 9,6 GWh BIOKAASU Biokaasuliiketoiminta kasvoi Etelä-Savon Energiassa merkittävästi vuonna 2017. ESEn yli 50-prosenttisesti omistama Biohauki Oy sai rakennustyöt valmiiksi Haukivuorella, ja biokaasun tuotanto sekä jakelu ovat alkaneet. Lisäksi biokaasua voidaan polttaa lämmöksi, mikä hyödynnetään Haukivuoren taajaman kaukolämpöverkossa. ESEn osin omistama BioSairila Oy avasi Mikkelin Graanille toisen biokaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on näin ollen aktiivisesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria. 415,1 GWh Osto voimalaitokselta Aluelämpökeskukset KL- huippu- ja varalämpökeskukset AURINKO Aurinkoliiketoimintojen suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. Sähköntuotanto alkoi heinäkuussa, ja laitos on valmis. Laitos nimettiin Sun Mikkeliksi, ja kumppaneiksi on jo saatu useita yrityksiä ja yksityishenkilöitä. ESE lahjoittaa myytyjen paneeleiden tuoton hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kautta kahdenkymmenen vuoden ajan. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalustana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinkopaneeleita sekä telineratkaisuita. Laitosalue toimii lisäksi mm. auringonsäteilyn mittausalueena sekä valvomotuotteiden pilottikohteena. Yhteistyötä on myös eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toimitukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018. ESEllä on myös tuulivoiman ja kaukolämmön joustoihin liittyviä kehityshankkeita, ja aurinkoliiketoiminnoista onkin tulossa yhtiön kasvavin liiketoiminta. LÄMMÖNTOIMITUS GWh (kokonaistoimitus 428,6 GWh) 95,9 GWh 49,6 GWh 36 GWh 43 GWh 204,1 GWh Asuintalot Toimistorakennukset Teollisuus Muut asiakkaat Häviöt BioHauki Oy:n biojalostamon peruskiven muuraus Haukivuorella. 20. 21.
VOIMALIIKE TOIMINTA LASSE LAHTINEN, TUOTANTOJOHTAJA Etelä-Savon Energia Oy:llä on kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos Mikkelin Pursialassa. Pursialan voimalaitoskokonaisuuden muodostaa kaksi voimalaitosyksikköä ja yksi lämmityskattila. Tämän lisäksi kaukolämpöverkkoon on kytketty Tikkalan lämpö- ja höyrykeskus sekä seitsemän huippu- ja varalämpökeskusta. Kaikkia kattiloita käytetään Pursialan voimalaitoksen valvomosta käsin. Kaukolämpö tuotetaan Mikkelin kaukolämpöverkkoon, ja sähkö myydään markkinahinnalla sähköpörssiin. Voimaliiketoiminnalla on lisäksi teollisuuslämmön ja -höyryn myyntiin liittyvää yhteistyötä alueen teollisten toimijoiden kanssa. TUOTANTO Vuosi 2017 oli 20 edeltävän vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Varsinaiset talvikuukaudet olivat hyvin lauhoja, kun taas kevät-, kesä- ja syyskuukaudet olivat keskimääräistä viileämpiä. Kevät oli kuiva, mutta keskikesästä vuoden loppuun sadanta oli suurta. Kaukolämmön tuotannon toteuma oli voimaliiketoiminnassa 419 GWh ja sähkön tuotannon toteuma 139 GWh. Teollisuuslämmön ja -höyryn tuotanto oli yhteensä 26 GWh. Sähköpörssin aluehinta pysyi koko vuoden ajan alhaisena, vaikkakin hieman edellisvuotta korkeampana. Vuoden keskiarvo oli 33,19 / MWh. Tämän vuoksi Pursialan sähköntuotanto oli valtaosin vastapainesähköä, ja lauhdesähkön tuotanto pyrittiin minimoimaan. POLTTOAINEET Polttoaineita hankitaan suoraan tuotantolaitoksille toimitettuna, ja tämän lisäksi varmuusvarastoidaan pääasiassa rankapuuta ja rankahaketta polttoaineterminaaleihin. Myös polttoturvetta ja polttoöljyä varmuusvarastoidaan. Pääosa polttoaineista tulee käyttöpaikalle metsä- ja turvealan toimijoiden toimittamana. Olennainen osa voimaliiketoiminnan kiinteiden polttoaineiden hankintaa on alueen teollisten toimijoiden toimittama teollisuuden puutähde. Konserniyhtiö OOO ESEltä hankitun polttoaineen osuus voimaliiketoiminnan kaikista polttoaineista oli noin 5 %. Voimaliiketoiminnan vuoden 2017 polttoaineista 78,3 % oli energiapuuta, 20,4 % polttoturvetta ja 1,3 % polttoöljyä. KUNNOSSAPITO Voimalaitosten käytettävyydet olivat vuoden aikana hyvät. Pursiala 1:n käytönaikainen energiakäytettävyys oli 99,8 % ja Pursiala 2:n 98,9 %. Vuotuiset kesäajan huoltoseisokit saatiin pääosin vietyä läpi suunnitellusti. Tästä poikkesi olennaisesti vain Pursiala 1, jonka voimalaitosyksikön huolto kesti ajateltua pidempään. Pursialan voimalaitoksen ilmakuvaa, jossa näkyy myös uudistettu polttoaineiden vastaanotto. Syynä oli se, että kattilan muurausten korjaamistarve oli odotettua suurempi. YMPÄRISTÖASIAT Voimaliiketoiminnan vuoden 2017 hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 59 898 tonnia. Ilmaisena jaettavat päästöoikeudet riittivät kattamaan merkittävän osan sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä. Lauhdesähkön tuotannon minimoiminen on parantanut toiminnan kokonaishyöty. POLTTOAINEEN VASTAANOTON UUSIMINEN Pursialan voimalaitoksen polttoaineenvastaanotto saatiin uusittua vuoden loppuun mennessä. Vastaanottoon rakennettiin läpiajettava kolmipaikkainen vastaanottorakennus, seulomo-murskaamo, 7 500 kuutiometrin hakesiilo ja kuljetinjärjestelmä. Vastaanotto mahdollistaa puskurivarastoitavan polttoaineen osittaisen säilyttämisen katon alla avokentän sijaan. Uudet rakenteet ja uusi toimintamalli parantavat myös puskurivarastoinnin huoltovarmuustasoa. 22. 23.
SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTO, GWh (kokonaistuotanto 584 GWh) 26 GWh 139 GWh 419 GWh Kaukolämpö Sähkö Teollisuuslämpö- ja höyry POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ, GWh (kaikki yhteensä 736 GWh) 9,6 GWh 150,5 GWh 576,1 GWh Energiapuu Polttoturve Polttoöljy 24.
yhteydessä Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa. Katuvalojen uudisrakentamista tehtiin Asuntomessualueella, Tuukkasen alueella Vemmelkaaressa sekä Nikarantiellä Tuskussa. ESE-TEKNIIKKA OY Kuluneen vuoden liikevaihto ylitti budjetoidun neljänneksellä ja oli 2,7 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat Mikkelin kaupungin valaistuskohteisiin saatu lisärahoitus sekä ESE-Verkko Oy:n (ESE-V) lisätyökohteet. ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA yliopistokeskuksen kanssa aloitettiin kärkimiehille suunnattu Kymppi-koulutus, ja toiminnankehityshanketta jatkettiin siirtymällä tableteilla toimiviin sähköisiin pöytäkirjoihin. HUOLTOPALVELUT Energiansäästöön tähtäävä Mikkelin kaupungin valaisinvaihtoprojekti saatiin päätökseen. Lisäksi saatiin päätökseen liikennevaloristeyksien keskusohjausjärjestelemän uudistushanke. Teollisuuskohteista voidaan mainita Mölnlycken laajennuksen muuntamo ja keskijännitekojeisto sekä ESEn voimalaitoksen polttoaineenvastaanoton keskijännitekaapelointi. YHTIÖN TULEVAISUUDESTA ESE-Tekniikka Oy pyrkii tarjoamaan aurinkoliiketoiminnoille tarvittavat operatiiviset resurssit aurinkosähköhankkeiden tarpeisiin ja laajentamaan siten liiketoimintaa. Lisäksi etsitään yhteistyökumppania sähköverkkoon liittyvien KVR-urakoiden toteuttamiseen ja osallistutaan lähialueella toteutettavan hankkeen tarjouslaskentaan. Näiden lisäksi tarkastellaan yhteistyömahdollisuuksia muiden kaupunkikonserniyhtiöiden kanssa. LIIKEVAIHDON JAKAUMA, k (yhteensä 2696,6 k ) Budjetinseurannan mukainen tulos oli 13 800 euroa, mikä alitti budjetoidun 79 600 eurolla. Tulosta painoivat ESE-Verkon yksikköhintojen putoaminen kilpailutuksen myötä sekä aurinkosähkötyöryhmän yliresursointi. Myös kiinteät kustannukset olivat noin 113 000 euroa budjetoitua suuremmat mm. aurinkosähkötyöryhmän varustamisen vuoksi. Henkilöstössä suurimmat muutokset tapahtuivat asentajapuolella, jossa palkattiin vakituiseen työsuhteeseen yksi asentajaryhmä. Muutoin määräaikaisia työsuhteita on joko vakinaistettu tai jatkettu. Maastosuunnittelijan tehtävä päätettiin kokeilun jälkeen vakinaistaa vuonna 2017. Kalustoon lisättiin pitkä perävaunu työmaatarvikkeiden kuljettamista varten. Mikkelin ASENNUSPALVELUT Mikkelin Pitkäjärvelle rakennettiin Etelä-Savon Energia Oy:n omistama 300 kwp:n aurinkosähkövoimalaitos. Lisäksi asennettiin pienempiä aurinkosähköyksiköitä asuinrakennusten ja julkisten rakennusten yhteyteen. Metsä-Sairilan jäteaseman alueella saneerattiin sisäistä jakeluverkkoa. ESE-Verkon töiden osuus liikevaihdosta oli noin 847 000 euroa, mistä suurin osa muodostui yksikköhintaisista työkohteista Emolan, Visulahden sekä Lehmuskylän alueella. Muuntamoita uusittiin Jäähallilla sekä Urheilupuistossa. Mikkelin kaupungin valaistusverkkoa saneerattiin Raviradantien katuremontin yhteydessä, ESE-Verkon työkohteiden yhteydessä Lehmuskylässä, Lähemäellä ja Emolassa sekä Järvi-Suomen Energia Oy:n kohteiden 450,5 k 2246,1 k Huoltopalvelut Asennustoiminta 26. 27.
ohjaa sähkömarkkinalain mukaisesti vuosiksi 2015 2019 laadittu sähköverkon kehittämissuunnitelma, jonka seuraava seurantaraportti toimitetaan Energiavirastolle kesäkuussa 2018. SÄHKÖNSIIRTO JAKELUALUEELLA, GWh Jakeluvarmuutta parannetaan rakentamalla ESE-VERKKO OY säävarmaa kaapeliverkkoa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 61 %, ja asemakaava-alueiden kaapelointi on jo nyt hyvin kattavaa. Asemakaava-alueiden keskijänniteverkko on kokonaan kaapeloitu vuoden 2020 loppuun mennessä. 204,1 GWh 0,4 GWh 138,7 GWh RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty 24 500 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1 080 km ja siihen kuuluu seitsemän 110 kv:n sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20 kv:n kytkinasemaa. RISTO KOSUNEN, TOIMITUSJOHTAJA Uusia puistomuuntamoita asennettiin 14 kappaletta ja uutta sähköverkkoa rakennettiin 27 km. Vuoden aikana purettiin 17 vanhaa muuntamoa ja 16 km sähköverkkoa. Suurimmat työkohteet olivat kaapelointityöt Siekkilän ja Kirjalan sähköasemien välisellä alueella, Emolassa, Savisillassa, Rantakylässä ja Visulahdessa. Uusia kulutusliittymiä tuli 62 kappaletta ja pientuotannon liittymiä 24 kpl. Pientuotannon liittymämäärä oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana ei ollut pahoja myrskyjä, ja keskeytysaika pysyi edelleen hyvin pienenä. Suuri osa katkoista oli suunniteltuja työkeskeytyksiä. Merkittävin riski on poikkeuksellisen voimakkaan myrskyn aiheuttamat laajat verkostotuhot, pitkät jakelukeskeytykset ja suuret korjausja korvauskustannukset. Riskiä pienennetään kaapelointia lisäämällä ja saamalla nopeasti mahdollisimman suuri osa asiakkaista kaapeliverkon alueelle. Vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin on varauduttu vakuutuksilla. Suurimmat toimintaan liittyvät epävarmuustekijät ovat viranomaisvalvonnan ja sähkömarkkinan muutokset sekä teollisuusasiakkaiden sähkönkäytön muutokset. Sähkönsiirron taloudellista tulosta valvotaan ja toimialan yhtiöille lasketaan vuosittain suurin sallittu tuotto, jota arvioidaan kumulatiivisesti neljän vuoden valvontajaksolla. Yhtiöllä ei saa olla kahta peräkkäistä valvontajaksoa, jotka näyttävät laskennallista ylituottoa. Sähkönsiirto kantaverkosta Sähkönsiirto Pursialan voimalaitokselta Netotus JSE:lle Visulahdessa SIIRRETTY SÄHKÖMÄÄRÄ JAKELUALUEELLA ASIAKKAILLE, GWh (kokonaissiirto 342,4 GWh) HINNOITTELU YMPÄRISTÖ 9,4 GWh Sähkön siirtomäärä oli 338 GWh (339 GWh vuonna 2016). Viime vuosina siirtomäärä on vaihdellut hyvin vähän. VERKONRAKENNUS, PERUSPARANNUS JA KUNNOSSAPITO Verkonrakennuksessa jatkettiin edelleen 20 kv -verkon maakaapelointia ja vanhojen muuntamoiden uusintaa. Töiden tuloksena yli 600 asiakkaan sähkönjakelu siirtyi säävarmaan 20 kv:n maakaapeliverkkoon. Vuodeksi 2017 siirtohintoja korotettiin 7,9 %. Korotuksen jälkeen ESE-Verkon siirtohinnat ovat noin 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013. ESE-Verkon edelliseltä valvontajaksolta siirtynyt ylituotto poistui vuonna 2016 alkaneen uuden valvontajakson kahden ensimmäisen vuoden aikana, ja ESE-Verkko on nyt alituottotilanteessa. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ESE-Verkko Oy:n toiminta jatkuu ennallaan ja omaa verkkoaluetta kehittäen. Rakentamista ESE-Verkko Oy on mukana ESE-konsernin sertifioidussa toimintajärjestelmässä, johon kuuluu ISO 14001 ympäristöjärjestelmä. Konserni julkaisee vuosittain ympäristöraportin, jossa kuvataan kaikkien toimintojen ympäristöasiat. Ympäristönsuojelu on osana kaikkea verkon rakentamis- ja kunnossapitotyötä, ja verkon kehitystä ohjaa osaltaan tunnistettujen ympäristöriskien rajoittaminen. 99,6 GWh Häviöt 233,4 GWh 20 kv ja 11 kv asiakkaille 0,4 kv asiakkaille 28. 29.
OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupungissa, joka sijaitsee Pietarin metropolikaupungista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää suoraan 3 henkilöä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta sesongin mukaan noin 20 henkeä lisää. Puunkorjuu ja -kuljetus hoidetaan urakoitsijoiden kalustolla. Russkij Les:n metsistä korjattu ainespuu päätyy paikallisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Hakkuissa kertyy runsaasti ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joka on poistettava hakkuualueilta metsäpalovaaran vuoksi. Ainespuuksi kelpaamattomat pölkyt jalostetaan metsäenergiahakkeeksi. Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli kevyesti voitollinen ja hieman budjetoitua heikompi. Yhtiön toimintaan eivät suoraan vaikuta ruplan kurssin vaihtelut, mutta välillisesti niillä on hieman vaikutusta Venäjän metsäalan toimintaympäristöön. Myös puunkorjuun kannalta huonot talvikaudet tuovat omat ongelmansa, kun puuta kuljetetaan metsästä jalostukseen. OOO Russkij Les:llä on FSC metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana toimii OOO Lesnaja sertifikatsija. Metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2017 ongelmitta. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 000 hehtaaria, ja alueen vuotuinen hakkuuoikeus on 78 700 kuutiometriä. Hakkuuoikeudesta 62 500 m 3 on avohakkuuta ja 16 200 m 3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 2017 hakkuumäärät olivat yhteensä 38 054 m 3. Hakkuu suoritettiin kokonaan urakoitsijoiden kalustolla. Urakoitsijat myös ostivat hakkaamansa puun. 30.
kumppaniverkostossa, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä riittävä volyymi. OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama haketus- ja logistiikkayhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää metsäenergiapuun terminaalihaketustoiminnot ja junanvaunulogistiikan metsähakkeen viemiseksi Suomen puolelle. Lisäksi yhtiö tarjoaa haketuspalveluita yhteistyökumppaneille sekä kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön kanssa. Yhtiö työllistää 5 henkilöä kokoaikaisesti. Yhtiö hankki vuoden aikana yhden hakkurin lisää vahvistamaan toiminnan varmuutta. Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli tappiollinen. Tämä johtui emoyhtiön euromääräisen lainan kurssivaikutuksesta, jonka aiheutti ruplan heikentyminen. Koska ruplan kurssi oli kuitenkin tuontitoiminnan kannalta keskimäärin edullinen, operatiivinen toiminta oli kannattavaa. OOO ESE:llä on FSC -alkuperäketju sertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNVGL Business Assurance Oy Ab. Alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin ja uudelleensertifioitiin vuonna 2017 ongelmitta. Suomeen tuotiin vuonna 2017 energiahaketta yhteensä 57 763 irtokuutiometriä. Hake saapuu junanvaunukuljetuksina, ja Suomen puolella on käytössä omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Hake kuljetetaan rajan läheisyydestä Mikkeliin meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Aumattu ja peitetty puskurivarasto palvelee keskitalvella hyvin voimalaitoksen huippukuorman aikaista tarvetta. Polttoaineen hankintaverkoston kehittämiseksi on tehty ratkaisuja eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 alusta lukien on toimittu 32.
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ LIIKEVOITTO 6 769 168,86 5 335 179,46 3 691 619,75 2 365 244,06 2017 2016 2017 2016 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: LIIKEVAIHTO 48 360 255,81 51 347 779,56 37 163 801,77 41 103 675,49 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 717 402,26 1 641 870,89 524 171,42 356 567,90 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT KULUT: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 2 555 763,26 1 771 473,03 3 346 758,83 2 753 584,83 Ostot tilikauden aikana 22 356 065,88 24 770 951,04 20 298 442,07 22 435 960,56 Varastojen muutos -281 038,95 1 124 742,39-294 128,79 1 114 746,85 Ulkopuoliset palvelut 3 710 600,76 3 610 714,26 2 250 056,43 2 941 544,07 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 5 876 891,29 5 953 844,79 4 278 111,59 4 441 822,92 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 134 443,18 1 099 288,08 817 879,91 796 759,60 Muut henkilösivukulut 211 029,96 306 441,53 157 365,26 239 927,00 Suunnitelman mukaiset poistot 8 821 277,47 8 411 407,98 6 730 316,35 6 489 202,90 Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys 33 732,27 26 869,10 0,00 0,00 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista sijoituksista 24 583,13 57 223,13 43 520,00 Muut rahoitustuotot 331 854,18 526 425,28 380 836,39 398 153,48 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 165 617,43 165 617,43 Muut rahoituskulut 2 604 870,92 2 660 596,53 2 435 362,41 2 482 195,36 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA -2 414 051,04-2 134 171,25-2 162 920,32-2 040 521,88 4 355 117,82 3 201 008,21 1 528 699,43 324 722,18 POISTOERON MUUTOS -713 000,00 590 000,00 KONSERNIAVUSTUS 2 806 900,00 2 670 000,00 VÄLITTÖMÄT VEROT -787 817,63-776 099,14-761 950,07-719 720,19 LASKENNALLISET VEROT -182 736,50 174 800,00 0,00 0,00 VÄHEMMISTÖOSUUDET 103 976,09 6 447,31 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO 3 488 539,78 2 606 156,38 2 860 649,36 2 865 001,99 Liiketoiminnan muut kulut 4 001 250,61 4 121 684,85 3 105 069,45 3 388 620,26 45 864 252,47 49 425 944,02 37 343 112,27 41 848 584,16 34. 35.
TASE 31.12.2017 KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 120 419,20 472 786,76 872 017,58 278 943,28 Konserniliikearvo 138 089,79 114 487,26 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 1 286 903,77 1 089 792,65 1 053 330,07 898 368,07 Rakennukset ja rakennelmat 34 585 619,82 26 444 253,50 32 758 997,27 25 542 230,47 Koneet ja kalusto 70 192 307,71 61 289 601,00 41 839 812,22 35 464 147,86 Muut aineelliset hyödykkeet 2 448 821,86 2 684 924,41 2 416 762,30 2 674 696,67 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 148 828,01 10 164 859,10 801 853,37 7 443 150,51 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 109 662 481,17 101 673 430,66 78 870 755,23 72 022 593,58 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 3 961 601,81 3 519 911,49 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 1 929 976,68 616 578,38 1 974 976,68 661 578,38 Muut osakkeet ja osuudet 2 664 852,22 2 902 729,02 2 646 728,22 2 884 605,02 Pääomalainas./pitkäaik.sij 23 080 407,88 22 929 808,85 23 560 797,88 23 405 748,85 Sijoitukset yhteensä 27 675 236,78 26 449 116,25 32 144 104,59 30 471 843,74 Pysyvät vastaavat yhteensä 138 596 226,94 128 709 820,93 111 886 877,40 102 773 380,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 539 212,29 3 257 414,63 3 510 844,66 3 216 715,84 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset konserniyrityksiltä 1 090 525,94 1 178 947,10 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,00 55 721,00 0,00 55 721,00 Muut saamiset 762 187,53 811 572,20 13 686,44 14 935,24 762 187,53 867 293,20 1 104 212,38 1 249 603,34 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 Vararahasto 8 580 560,25 8 580 560,25 8 577 584,25 8 577 584,25 Svop-sijoitus 821 881,00 821 881,00 821 881,00 821 881,00 Edellisten tilikausien voitto 9 977 780,71 10 231 624,33 148 873,04 143 871,05 Muuntoerot 895 348,83 867 760,89 Tilikauden voitto 3 488 539,78 2 606 156,38 2 860 649,36 2 865 001,99 Oma pääoma yhteensä 28 809 748,36 28 153 620,64 17 454 625,44 17 453 976,08 VÄHEMMISTÖOSUUDET 196 879,24 177 236,02 KONSERNIRESERVI 45 168,33 56 460,23 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 4 313 181,62 3 600 181,62 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut 12 754 093,42 12 051 330,92 9 534 748,76 9 129 946,26 Lainat rahoituslaitoksilta 81 808 280,62 83 224 207,97 74 223 663,69 76 835 324,64 Muut velat 14 295 973,74 14 295 973,75 14 295 973,75 14 295 973,75 Laskennallinen verovelka 3 184 323,82 3 001 587,33 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 112 042 671,60 112 573 099,97 98 054 386,20 100 261 244,65 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 8 886 949,84 8 219 966,73 7 844 642,46 7 511 308,46 Ostovelat 6 205 979,46 6 479 942,53 5 051 583,44 5 085 551,74 Velat saman konsernin yrityksille 0,00 0,00 595 154,36 203 700,52 Muut velat 2 310 731,40 2 093 850,76 787 332,91 483 687,52 Siirtovelat 1 476 268,09 1 671 632,15 1 089 189,68 1 217 181,64 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 18 879 928,79 18 465 392,17 15 367 902,85 14 501 429 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 159 974 396,32 159 425 809,03 135 190 096,11 135 816 832,23 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 11 135 510,61 13 506 321,75 10 549 197,13 12 901 001,83 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 4 153 850,51 5 147 178,48 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,00 5 429,20 0,00 5 429,20 Muut saamiset 1 161 710,07 1 622 715,94 974 380,28 1 336 003,53 Siirtosaamiset 2 622 809,23 2 464 849,98 2 610 918,28 2 444 927,35 Rahat ja pankkisaamiset 2 156 739,65 8 991 963,40 399 815,47 6 742 592,06 17 076 769,56 26 591 280,27 18 688 161,67 28 577 132,45 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 21 378 169,38 30 715 988,10 23 303 218,71 33 043 451,63 VASTAAVAA YHTEENSÄ 159 974 396,32 159 425 809,03 135 190 096,11 135 816 832,23 36. 37.
RAHOITUSLASKELMA 1.1.2017-31.12.2017 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta KONSERNI 1.1. - 31.12.2017 KONSERNI 1.1.-31.12.2016 EMOYHTIÖ 1.1. - 31.12.2017 EMOYHTIÖ 1.1.-31.12.2016 Liikevoitto 6 769 168,86 5 335 179,46 3 691 619,75 2 365 244,06 Oikaisut liikevoittoon 8 855 009,74 8 438 277,08 6 730 316,35 6 489 202,90 Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja maksut Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan muist eristä johtuva rahavirta 2 256 265,16-1 307 533,01 3 772 429,42-3 438 693,05-2 560 183,86-2 660 596,53-2 404 161,44-2 482 195,36 15 320 259,90 9 805 327,00 11 790 204,08 2 933 558,55 0,00 0,00 2 806 900,00 2 670 000,00 Saadut korot 384 062,25 315 232,48 438 059,52 441 673,48 Maksetut verot -751 639,72-765 098,91-717 106,19-732 004,56 Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 14 952 682,43 9 355 460,57 14 318 057,41 5 313 227,47-17 515 295,22-16 588 005,85-14 171 908,15-11 877 538,89-1 076 687,69-133 460,25-1 672 260,85-265 580,75 Liittymismaksut 702 762,50 517 493,80 409 252,50 327 263,80 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta -17 889 220,41-16 203 972,30-15 434 916,50-11 815 855,84 Oman pääoman lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset, lisäys(-), vähennys(+) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 105 105,67-539 409,63 145 390,96-604 982,78 7 312 044,40 23 887 955,60 5 000 000,00 21 700 000,00-8 453 615,84-6 774 334,46-7 511 308,46-6 233 975,46 Maksetut osingot -2 862 220,00-2 862 960,00-2 860 000,00-2 860 000,00 Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) -3 898 685,77 13 711 251,51-5 225 917,50 12 001 041,76-6 835 223,75 6 862 739,78-6 342 776,59 5 498 413,39 Rahavarat 1.1. 8 991 963,40 2 129 223,62 6 742 592,06 1 244 178,67 Rahavarat 31.12. 2 156 739,65 8 991 963,40 399 815,47 6 742 592,06 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys(-), vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-), vähennys(+) Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+), vähennys(-) 3 081 731,36-4 023 432,88 3 926 633,89-5 209 570,51-281 797,66 1 119 091,17-294 128,82 1 114 746,85-543 668,54 1 596 808,70 139 924,35 656 130,61 2 256 265,16-1 307 533,01 3 772 429,42-3 438 693,05 ESE-VERKKO OY TULOSLASKELMA 2017 2016 LIIKEVAIHTO 8 997 894,19 8 335 782,57 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN + 1 104 013,71 + 1 165 136,74 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT + 122 925,43 + 8 044,27 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana 2 048 267,11 2 045 563,42 Ulkopuoliset palvelut 1 736 818,79 2 058 549,63 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 766 518,91 673 676,31 Henkilösivukulut Eläkekulut 146 850,16 135 995,60 Muut henkilösivukulut 26 756,20 33 451,34 Suunnitelman mukaiset poistot 1 895 220,82 1 808 464,19 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 503 331,11 345 558,84-7 123 763,10-7 101 259,33 LIIKEVOITTO 3 101 070,23 2 407 704,25 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: Muut korko- ja rahoitustuotot 962,86 122,17 Korkokulut ja muut rahoituskulut 67 696,98 160 023,00-66 734,12-159 900,83 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 3 034 336,11 2 247 803,42 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS - 200 682,48 + 284 000,00 KONSERNIAVUSTUS - 2 800 000,00-2 500 000,00 TULOVEROT - 5 986,04-5 992,92 TILIKAUDEN VOITTO 27 667,59 25 810,50 38. 39.
ESE-VERKKO OY TASE VASTAAVAA VASTAAVAA ESE-VERKKO OY TASE VASTATTAVAA VASTATTAVAA 2017 2016 2017 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT OIKEUDET 239 048,57 192 261,86 MAA-ALUEET 155 744,16 155 744,16 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Sähköasemat 371 776,58 400 228,29 SÄHKÖVERKON AINEELLISET HYÖD. OSAKEPÄÄOMA 408 000,00 408 000,00 YLIKURSSIRAHASTO 621 075,46 621 075,46 EDELLISTEN TILIK. VOITTO/ TAPPIO 249 105,98 223 295,48 TILIKAUDEN VOITTO 27 667,59 1 305 849,03 25 810,50 1 278 181,44 Sähköasemalaitteisto 3 544 837,32 3 860 222,56 Siirtoverkko 2 400 999,28 2 563 872,55 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Jakeluverkko 16 559 881,34 15 265 002,41 Kuluttajalaitteet 2 583 230,19 2 864 840,48 POISTOERO 11 608 437,50 11 407 755,02 Kaukokäyttö 997 198,05 26 086 146,18 866 380,04 25 420 318,04 KONEET JA KALUSTO: VIERAS PÄÄOMA Kuljetusvälineet 19 879,92 34 407,35 Atk-laitteet 16 323,53 11 068,23 Työkalut ja kalusto 20 037,14 22 539,81 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET 9 761,08 66 001,67 10 227,74 78 243,13 KESKENERÄISET TYÖT 346 164,54 396 021,29 PITKÄAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta 5 661 540,00 4 369 232,00 Liittymismaksut 3 219 344,66 2 921 384,66 Velat konserniyrityksille 480 390,00 475 940,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 27 264 881,70 26 642 816,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta 657 692,00 507 692,00 VAIHTO-OMAISUUS Ostovelat 907 878,75 668 761,79 Velat saman konsernin yrityk. 3 305 432,16 4 321 108,89 SAAMISET LYHYTAIKAISET Muut velat 1 356 236,81 1 455 580,66 Siirtovelat 242 757,60 6 469 997,32 260 523,20 7 213 666,54 Myyntisaamiset 20 849,17 27 992,58 Saamiset saman konsernin yr. 557 693,79 156 710,48 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 745 558,51 27 666 159,66 Muut saamiset 0,00 800,00 Siirtosaamiset 1 531,25 580 074,21 3 960,04 189 463,10 RAHAT JA PANKKISAAMISET 900 602,60 833 879,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 745 558,51 27 666 159,66 40. 41.
SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT LISÄTIEDOT MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TULOSLASKELMA KÄYTTÖOMAISUUDEN NETTOINVESTOINNIT 2017 2016 2015 Aineettomat hyödykkeet 91 275 1 000 5 712 Maa-alueet 0 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 0-3 000 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 2 462 727 2 462 358 1 518 516 Muut aineelliset hyödykkeet 13 141 11 697 10 159 Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat -49 857-177 287 555 979 Yhteensä 2 517 286 2 297 768 2 087 366 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 16,1 % (vuonna 2016 13,7 %) 2017 2016 LIIKEVAIHTO 8 874 791,88 11 866 248,70 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 569 496,98 1 940 728,45 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana 7 803 658,57 9 326 838,71 Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) 9 487,91 503 980,71 Ulkopuoliset palvelut 813 536,08 884 311,98 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot 1 410 456,68 1 677 754,20 Henkilösivukulut Eläkekulut 276 959,70 298 050,29 Muut henkilösivukulut 46 860,29 89 906,40 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot 3 187 298,72 3 115 869,62 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 732 979,24 893 987,45 Sisäiset ostopalvelut 840 150,00 812 250,00 15 121 387,18 17 602 949,34 LIIKEVOITTO -4 677 098,32-3 795 972,19 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: Muut korko- ja rahoitustuotot 23 367,96 33 356,22 Sisäiset korkomenot 82 080,00 103 200,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut 356 322,11 466 335,94-415 034,14-536 179,72 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -5 092 132,47-4 332 151,91 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 0,00 0,00 POISTOERON LISÄYS(-)/VÄHENNYS(+) -303 612,55 388 626,04 VÄLITTÖMÄT VEROT 1 079 149,00 788 705,17 TILIKAUDEN VOITTO -4 316 596,02-3 154 820,69 42. 43.
MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE VASTAAVAA 31.12.2017 MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE VASTATTAVAA 31.12.2017 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 2017 2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 2017 2016 AINEETTOMAT OIKEUDET 199 503,31 112 009,48 MAA-ALUEET 476 953,24 476 953,24 RAKENNUKSET 7 844 618,39 3 992 911,78 KONEET JA KALUSTO: Tuotannon koneet 22 859 598,01 19 416 858,31 Kuljetusvälineet 65 314,00 175 794,18 Atk-laitteet 77 468,63 20 955,40 Työkalut ja kalusto 38 255,71 181 038,33 16 075,63 212 825,21 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 450 057,38 1 604 818,00 KESKENERÄISET TYÖT 114 569,98 3 656 722,34 MUUT OSAKKEET JA OSUUDET 0,00 1 824 580,22 OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ 981 218,83 981 218,83 MUUT SAAMISET/SIJOITUKSET 475 940,00 794 340,67 34 583 497,45 33 073 238,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET 1 570 942,51 1 583 593,04 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO -13 786 400,20-10 631 579,51 TILIKAUDEN VOITTO -4 316 596,02-18 102 996,22-3 154 820,69-13 786 400,20 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ POISTOERO 2 295 256,15 1 991 643,60 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta 19 448 031,08 26 311 192,90 Velat konserniyhteisölle 643 318,82 1 715 516,85 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta 2 621 213,11 3 055 200,88 Ostovelat 2 230 744,59 2 723 766,72 Velat saman konsernin yrityk. 99 112,88 97 586,49 Muut velat 36 462,99 273 649,73 Siirtovelat 349 828,48 5 337 362,05 577 191,64 6 727 395,46 YHTIÖTILI 29 474 537,87 20 183 373,01 SAAMISET PITKÄAIKAISET Muut saamiset 0,00 14 935,24 LYHYTAIKAISET Myyntisaamiset 0,00 5 975 702,95 Saamiset saman konsernin yr. 686 783,38 506 015,07 Muut saamiset 768 328,52 578 931,59 Siirtosaamiset 1 472 074,02 2 927 185,92 1 410 256,79 8 470 906,40 RAHAT JA PANKKISAAMISET 13 883,86 48,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 095 509,74 43 142 721,62 VASTAAVAA YHTEENSÄ 39 095 509,74 43 142 721,62 44. 45.
46.