Päivämäärä SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUK- SISSA

Päivämäärä 7.11.2016 SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUK- SISSA

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA Tarkastus 01 Päivämäärä 7.11.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Joonas Hokkanen, Tomi Rinne, Heikki Savikko, Ari Sirkiä Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1 TAUSTA JA TAVOITE 1 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS 2 2. TILANNE KOHDEALUEELLA 3 3. JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MUODOT 5 4. KULJETUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELU 7 4.1 MOLEMMISTA KULJETUSJÄRJESTELMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT 7 4.1.1 Kuljetuspalveluiden kattavuus 7 4.1.2 Palvelun luotettavuus 8 4.1.3 Jätteenkuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot 8 4.1.4 Aiheuttamisperiaate 13 4.2 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET 14 4.2.1 Edistääkö nykyinen järjestelmä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa? 14 4.2.2 Tukeeko järjestelmä jätehuollon alueellista kehittämistä? 14 4.2.3 Aiheuttaako nykyinen järjestelmä terveys- tai ympäristövaaraa? 14 4.2.4 Jätekuljetusten suoritteet 15 4.2.5 Liikenneturvallisuus 15 4.2.6 Emissiot melu ja ilmapäästöt 16 4.3 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN VAIKUTUSTEN MYÖNTEISYYS KOKONAISUUTENA 16 4.3.1 Kotitalouksien asema 16 4.3.2 Yritysten toiminta 16 4.3.3 Kunnan jäteaseman arvio 17 4.3.4 Arvio työllisyys- ja verovaikutuksista 18 4.4 YRITYSTEN ELINKELPOISUUS 18 4.4.1 Kuljetusyrittäjien arvio 18 4.4.2 Kunnallisen jäteaseman muutos 18 4.4.3 Arvio yritysten elinkelpoisuudesta 18 4.4.4 Viranomaisten toiminta 19 5. VERTAILU AIEMPAAN SELVITYKSEEN 21 6. JÄTELAIN 37 :N MUKAINEN ARVIOINTI 23 6.1 KATTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 23 6.2 LUOTETTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 23 6.3 KOHTUULLISET JA SYRJIMÄTTÖMÄT EHDOT (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 23 6.4 EDISTÄÄKÖ NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON YLEISTÄ TOIMIVUUTTA KUNNASSA? 23 6.5 TUKEEKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON ALUEELLISTA KEHITTÄMISTÄ? 23 6.6 AIHEUTTAKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ TERVEYS- TAI YMPÄRISTÖVAARAA TAI HAITTAA? 24 6.7 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN VAIKUTUSTEN MYÖNTEISYYS KOKONAISUUTENA 24 6.7.1 Kotitalouksien asema 24 6.7.2 Yritysten toiminta 24 6.7.3 Viranomaisten toiminta 25 6.8 JOHTOPÄÄTÖS 25

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA KAAVIOT JA KUVAT Kuva 3-1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 5 Kuva 3-2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 6 Kuva 4-1 Tyhjennyspisteiden sijainti (vihreä Metsä-Tuomelan jäteasema).... 7 Kuva 4-2. 240 L jäteastian tyhjennyksen hinta etäisyyden funktiona.... 9 Kuva 4-3. Hinnan jakauma 240 L jäteastian tyhjennyksessä.... 10 Kuva 4-4. 660 L jäteastian hinta etäisyyden funktiona.... 10 Kuva 4-5. Hinnan jakauma 660 L jäteastian tyhjennyksessä... 11 Kuva 4-6. Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Vihreä piste kuvaa Nurmijärven kuntaa. (Muokaten lähteestä JLY: Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015)... 12 Kuva 4-7. Eri Kuljetusyrittäjien keräyspisteet (vihreällä Metsä-Tuomelan jäteasema)... 13 Kuva 4-8 Liikenneonnettomuudet Nurmijärvellä v. 2012 2015... 15 LIITTEET Liite 1 Jätteenkuljetusjärjestelmien nykytilanne koskevan kyselyn referaatit Liite 2 Jätteenkuljetusyrityksille toimitettu kysely Liite 3 Jätehuolto- ja ympäristöviranomaisille toimitettu kysely Liite 4 Jäteasemalle toimitettu kysely

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 1 1. JOHDANTO 1.1 TAUSTA JA TAVOITE Kunnan on huolehdittava siitä, että Jätelain 32 :n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Kunnan on Jätelain 36 :n mukaan järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Kunta voi päättää, Jätelain 37 :n mukaisesti, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1. näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Kunnan on ennen 35 :n 4 momentissa ja 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Nurmijärvellä on sekajätteen ja asumisessa syntyneiden lietteiden osalta voimassa kiinteistön haltijan järjestämä (ent. sopimusperusteinen) jätteenkuljetus, jossa kiinteistön haltija kilpailuttaa ja sopii jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa jätehuoltoyrityksen kanssa. Biojätteen erilliskeräys on kunnan kilpailuttama. Biojätteen erilliskeräys on pakollista taloyhtiöissä, joissa on vähintään 5 asuntoa. Tällä hetkellä biojätteen keräyksen hoitaa Lassila&Tikanoja Oyj. Biojätteet kuljetetaan Kekkilän kompostointilaitokselle Metsä-Tuomelassa. Tämä työ on kuljetusyrittäjien selvitys Jätelain 35 :n ja 37 :n mukaisten ehtojen täyttymisestä Nurmijärven jätteiden kuljetuksissa. Selvitys ei ota kantaa järjestelmän valintaan. Jätehuoltoviranomaisena Nurmijärvellä toimii Nurmijärven tekninen lautakunta, joka tekee myös päätöksen kuljetusjärjestelmästä. Jätehuollon valvonnasta Nurmijärvellä vastaa Keski- Uudenmaan ympäristökeskus. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 2 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS Tämä selvitys ja tehtävä päätös kuljetusjärjestelmästä rajataan jätteenkuljetuksiin, jotka koskevat kiinteistön tavallisten kotitalousjätteiden keräysastioiden tyhjentämistä ja joissa on tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, ts. sekajäte seuraavan tyyppisistä kiinteistöistä/yksiköistä: vakituiset asuntokiinteistöt sosiaali- ja terveyshuolto koulutus (koulut) julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palveluyksiköt Sakokaivo- ja umpikaivolietteiden sekä vapaa-ajanasuntojen kotitalouslietteiden kuljetukset eivät ole tässä tarkastelussa mukana.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 3 2. TILANNE KOHDEALUEELLA Nurmijärven kunnalle on 14.11.2013 valmistunut selvitys Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella. Selvityksen johtopäätös on, että jätelain 37 ei kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa (entisessä sopimusperäisessä) täyty. Taulukkoon 2-1 on koottu tämän johtopäätöksen keskeiset syyt perusteluineen. Taulukko 2-1 Jätelain 37 mukaisten vaatimusten täyttämättä jäämisen keskeiset syyt ja perustelut Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella -selvityksen mukaan. Syy Perustelu Valvonta Kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteen kuljetukseen. tulisi liittyä jätteenkuljetukseen, tulisi silloin niiden Jos ajatellaan, että jokaisen talon/taloyhtiön tms. määrän täsmätä yrityksiltä saatuihin asiakasrekistereihin. Näin ei kuitenkaan ole. Rekistereissä on noin 9350 asiakasta ja taloja tms. 11000. Silloin jätehuoltoon liittymättömien määrä on noin 1650 asiakasta. Pieni osa tästä on kiinteistöjä, joilla on yhteisastia toisen kiinteistön kanssa sekä useamman talon taloyhtiöitä. Yritysten asema Ei täyty yritystoiminnan osalta Muiden yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille ovat heikot. Kotitalouksien asema Kiinteistön haltijan järjestämällä jätehuollolla ei ole kokonaisuuteen katsoen myönteisiä vaikutuksia kotitalouksien asemaan. Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä SITA Suomi Oy:n toimittamien hinnastojen perusteella voidaan todeta, että hinnat eivät ole kaikille asiakkaille samat. Sopimusehdot eivät ole kaikille asiakkaille syrjimättömät, eivätkä siten täytä 35 :n 2 momentissa vaadittua syrjimättömin ehdoin toteutettua jätteenkuljetusta. Jos kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä jäteastian tyhjennyksen hinta on matalampi, ei kyseinen lakipykälä silloin täyty. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaisvalvonta on hankalampaa kuin kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetuksessa edellä mainituista syistä. Näin ollen voidaan sanoa, että jätelain 37 ei täyty, sillä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida sanoa vaikuttavan myönteisesti viranomaisten toimintaan. Useat tutkimukset kertovat kunnan kilpailuttaman järjestelmän tuovan hinnan alennuksia asiakkaille. Kotitalouksilla ei kiinteistön järjestämässä jätehuollossa ole todellista mahdollisuutta kilpailuttaa palvelua Vaikka Lassila & Tikanoja Oyj sekä SITA Suomi Oy toimittivat asiakasrekisterinsä ja hinnastonsa, ovat viranomaisten mahdollisuudet valvoa jäteastioiden tyhjennystä ja jätteen kuljetusta sekä niiden hintojen kohtuullisuutta hankalaa, sillä tieto toimivuudesta ei siirry yrityksiltä (tai asiakkailta) kunnalle ja hinnat vaihtelevat asiakkaiden kesken. Kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetusjärjestelmässä kaikkien tiedot ja jätteen kuljetuksen hinnat ovat kunnan rekisterissä ja ajan tasalla lähes reaaliajassa ja näin valvonta jätehuollon toimivuudesta on helpompaa. Käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta ei tiedä ovatko kaikki kiinteistöt liittyneet jätteen kuljetuksen piiriin. Tämä johtuu siitä, että kunnalla itsellään ei ole asiakasrekisteriä, joka päivittyisi reaaliajassa. Kuten jo mainittu aiemmin, Nurmijärven kunnan alueella on yli 1000 jätehuoltoon kuulumatonta kiinteistöä.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 4 SITA Suomi Oy toimii Nurmijärven kunnan alueella, mutta jätteitä ei toimiteta Nurmijärven kunnan jäteasemalle Metsä-Tuomelaan. Jätelain 35 :n 3 momentissa todetaan, että yhdyskuntajäte kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan, tässä tapauksessa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Ei tue alueellista kehittämistä Kunnan alueella sijaitseville ekopisteille tuodaan aika ajoin niille kuulumatonta jätettä. Oletettavaa on, että jätteiden tuojat eivät kuulu jätteenkuljetuksen piiriin. Kuten aikaisemminkin mainittiin, kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetusjärjestelmässä asiakkaat ovat kunnan tiedossa ja jätehuoltoon kuulumattomien valvonta on helpompaa. Nurmijärven lähialueista osa on jo siirtynyt kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen (osassa prosessi kesken) ja tukeakseen jätehuollon alueellista kehittämistä tulisi lähialueiden järjestelmien olla yhteneväiset. Nurmijärven tekninen lautakunta on käsitellyt sekajätteiden kuljetusjärjestelmää 29.8.2013 99 ja 28.11.2013 148 ja päättänyt, että Nurmijärvellä jatketaan sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta. Tekninen lautakunta katsoi, että, kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä täyttää jätelain 37 :n edellytykset. Tekninen lautakunta hylkäsi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen asiaan liittyvistä päätöksistä tekemät oikaisuvaatimukset ja valituksen hallinto-oikeudelle 30.1.2014 7, 27.3.2014 30 ja 24.4.2014 51. Helsingin hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen 12.11.2014 (diaarinumero 01030/14/5142). Hallinto-oikeus on kumonnut teknisen lautakunnan lausunnossa esitetyn johdosta lautakunnan päätökset ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Nurmijärven tekninen lautakunta on 1.4.2015 36 päättänyt, että kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan sekajätteen kuljetuksessa jatketaan sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää uuden jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena Nurmijärven kunnan alueella. Päätöksen perustelujen mukaan kunnan alueella täyttyvät kaikki jätelain 37 :n edellytykset jatkaa sekajätteen kuljetuksessa sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valittanut Nurmijärven teknisen lautakunnan päätöksestä 1.4.2015 36 koskien sekajätteen kuljetusjärjestelmästä päättämistä Helsingin Hallintooikeuteen 8.5.2015 ja vaatinut, että Nurmijärven teknisen lautakunnan jätteen kuljetusjärjestelmää koskeva päätös 1.4.2015 36 tulee lainvastaisena kumota ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin hallinto-oikeus on 7.4.2016 päätöksellään (dinaarinumero 02896/15/5142) kumonnut Nurmijärven teknillisen lautakunnan päätöksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstä: Sellaista selvitystä, jonka johtopäätökset poikkeaisivat edellä mainitun selvityksen johtopäätöksistä, ei ole esitetty, vaan teknisen lautakunnan päätöksessään ottama kanta perustuu ennemminkin mielipiteen luontoisiin arvioihin. Hallinto-oikeus katsoo, että niille ei kaikilta osin voida laittaa samanlaista painoa kuin mainitulle selvitykselle sen suppeudesta huolimatta, eikä niiden pohjalta voida riittävällä tavoin varmistua täyttyvätkö koko kunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset. Kun otetaan huomioon edellä kerrotut perustelut, ei asiassa voida katsoa, että jätelain 37 :n 1 momentin edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyisivät. Tämän vuoksi teknisen lautakunnan päätös on lainvastaisena kumottava..

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 5 3. JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MUODOT Kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Velvollisuus koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan sekä liikehuoneistossa syntyvää sekä näiden toimintojen yhteydessä alueellisessa putkikeräys- tms. keräysjärjestelmässä kerättävää muuta yhdyskuntajätettä. Velvollisuus ei koske vaarallista jätettä. Jätehuoltovelvollisuus koskee jätteiden keräystä, kuljetusta ja käsittelyä. Jätteet on kuljetettava kunnan määräämään paikkaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Ns. järjestetty jätteenkuljetus voidaan toteuttaa kiinteistön haltijan tai kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, joista ensimmäisessä kuljetusyrittäjä sopii kuljetuksesta kiinteistön haltijan kanssa ja jälkimmäisessä kunta järjestää jätteenkuljetuksen kilpailuttamalla jätteenkuljetukset. Nurmijärvellä on ollut jo vuosikymmeniä voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Nurmijärven kunnan tehtäviin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuuluu ottaa vastaan sekä käsitellä yrittäjien sille toimittamat yhdyskuntajätteet sekä laskuttaa niistä yrittäjää. Jätteet vastaanotetaan Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Yrittäjät tekevät sopimuksen kiinteistönhaltijoiden kanssa sekä huolehtivat jätteenkuljetusten käytännön järjestämisestä. Yrittäjät laskuttavat kuljetuksista niin, että ne sisältävät kunnan perimät julkisoikeudelliset vastaanottomaksut. Kunnalle kuuluvat myös keräykseen ja jätteenkuljetukseen liittyvä terveyden- ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonta sekä jätehuoltoviranomaisen tehtävät, kuten jätehuoltorekisterin ylläpito, joita ei saa luovuttaa yhtiölle. Nurmijärvellä jätehuoltoviranomaisena toimii Nurmijärven teknillinen lautakunta ja jätehuollon ympäristönsuojelun valvonnasta, johon kuuluu jätelain, jätehuoltomääräysten ja ympäristönsuojelulain mukaisuuden valvonta, vastaa Keski- Uudenmaan ympäristökeskus kuntien ympäristönsuojelun valvonnasta annetun lain ja kunnallisten johtosääntöjen mukaisesti. Nurmijärven kaupunki on luovuttanut jätehuollon teknisen järjestämismahdollisuuden yrityksille (kuva 3-1), mutta vastaa siitäkin viimekädessä. Kuva 3-1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 6 Jos kunta järjestäisi jätteenkuljetukset kuntayhtiön kautta, kuntayhtiö huolehtisi hankintayksikkönä kuljetusyrittäjien kilpailutuksesta (kuva 3-2). Kilpailutuksen voittaneesta yrityksestä tulee urakoitsija eli sen ja jätteenhaltijan (kiinteistöt) välille ei synny sopimussuhdetta. Kuntayhtiö laskuttaisi jätteenhaltijoita jätehuoltoviranomaisen määräämän jätetaksan ja jätemaksun mukaisesti. Jätehuollon terveyden- ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonta olisi ympäristönsuojeluviranomaisella ja jätehuollon viranomaistehtävät jätehuoltoviranomaisella. Kunnalla olisi siten rooli jätehuollon teknisenä järjestäjänä sekä jätehuolto- ja valvontaviranomaisena. Kuva 3-2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 7 4. KULJETUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELU 4.1 MOLEMMISTA KULJETUSJÄRJESTELMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT 4.1.1 Kuljetuspalveluiden kattavuus Kunnan vastuulla olevia yhdyskuntajätteitä kerätään tehdyn selvityksen perusteella 9 372 eri tyhjennyspisteestä eli eri osoitteesta. Näissä pisteissä pysähdytään yhdyskuntajätteen keruuta varten ja astioita näissä pisteissä on tänä päivänä 10 610 kpl. Tyhjennystapahtumia vuodessa on noin 290 000 kappaletta. Tilastokeskuksen tuoreimman aineiston mukaan Nurmijärven kunnassa on 10 296 asuinrakennusta. Muita rakennuksia on 1 475 ja ei vakituisessa asuinkäytössä olevia kesämökkejä 697. Nurmijärven jätehuollon vuosikertomuksessa on lisäksi todettu, että kunnan runsaasta 10 000 asuinrakennuksesta 60 % on omakotitaloja. Näin ollen omakotitaloja on noin 6 200 kpl ja rivi- ja kerrostaloja noin 4 100 kpl. Tarkastelemalla kuljetusyrittäjien tämänhetkisiä tyhjennyspisteiden sijainteja (kuva 4-1), tyhjennyspisteiden määrää, Tilastokeskuksen rakennustietokantoja sekä kuljetusyrittäjille tehtyjä kyselyitä ja haastatteluita, voidaan todeta jätteenkuljetuspalveluiden olevan helposti saatavilla kunnan eri alueilla. Haja-alueelle ei ole erikseen aluekeräyspisteitä, vaan vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön tulee Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti liittyä järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Käytössä olevan aineiston mukaan lähes 100 % jätehuollon palveluihin liittymisvelvoitteista kiinteistöistä käyttää palveluja eli on liittynyt kiinteistöittäiseen jätteiden kuljetukseen ja kuljetusliike käy tyhjentämässä kiinteistön jäteastian/t. Jätelain mukaisen valvontaviranomaisen on huolehdittava siitä, että kaikki kiinteistöt joille ei ole myönnetty poikkeusta kuuluvat järjestettyyn jätteen kuljetukseen. Kuljetusjärjestelmällä ei ole tähän merkitystä. Kuljetusyrittäjällä ei ole oikeutta määrätä kiinteistöä liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Kuva 4-1 Tyhjennyspisteiden sijainti (vihreä Metsä-Tuomelan jäteasema).

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 8 Kuljetusliikkeiden ei tiedetä yksipuolisesti sanoneen irti sopimuksia tai kieltäytyneen sopimusten tekemisestä. Maksuvaikeuksissa olevien kotitalouksien jätelaskut voidaan periä Käräjäoikeudessa ns. riidattomassa menettelyssä. Julkisoikeudelliset maksut voidaan periä ilman tuomiota. Käytännössä jätelaskun maksamisesta voinee neuvotella joustavammin kuin jätemaksun maksamisesta. Ei ole myöskään tiedossa, että joku jätteentuottaja pitäisi jätelaskua liian suurena. 4.1.2 Palvelun luotettavuus Palvelujen laatuun tai luotettavuuteen kuljetusjärjestelmän muutoksella ei ole olennaista vaikutusta. Jokainen jätteentuottaja saa tyhjennyspalvelun. Kunnan järjestämässä järjestelmässä kuljetukset voivat lähtökohtaisesti jonkin verran tehostua, koska kuljetukset voidaan reitittää tehokkaammin. Tällä hetkellä Nurmijärven keräysreitit ovat kuitenkin erittäin tehokkaita ja järjestelmän muutoksella ei saavuteta muutosta reittien tehokkuuteen. Neuvonta-, laskutus- jne. palvelujen keskittyminen ja palvelun vaihtoehtojen puuttuminen voivat kuitenkin heikentää ja jäykistää palvelua samoin virheettömiin suorituksiin perustuvat tiukat urakkatarjoukset, jos kuljetusjärjestelmä muuttuu kunnan järjestämäksi. Siirtymisessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jätteen tuottajan valinnanvapaus jätteenkuljetusyrittäjän suhteen poistuu. Poikkeustilanteiden (ei tarkoita poikkeusoloja, vaan esim. muutoksia tyhjennysväleissä ja reiteissä) resursointia on pidetty kunnan järjestämässä mallissa ongelmana. Kunnan järjestämän palvelun etuna voidaan pitää yhdenmukaista kohtelua kuntalaisille, laskutus toimii tasahinnoitteluna ja neuvonta on yhdenmukaista. Yhdenmukaisuus ei tarkoita kuitenkaan syrjimättömyyttä. Kunnan järjestämässä jätteiden kuljetuksessa keräyksen ja kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn hinnat ovat kaikille samat asuinpaikasta riippumatta. Keräystapahtuma (astioiden lukumäärä ja sijoittelu), kuljetusmatkat ja -kustannukset eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia. Kun kokonaishinta on sama, lähempänä käsittelypaikkaa asuvat ja/tai astiasijoittelultaan helpoimmat kiinteistöt kompensoivat kauempana asuvien ja astiasijoittelultaan vaikeammin tavoitettavien kiinteistöjen jätehuollon kuljetuskustannuksia. Tasahinnoittelu tarkoittaa aina sitä, että laskutus ei ole kaikilta osin kustannusperusteista ja joku kiinteistö kompensoi toisen kiinteistön samansuuruista hintaa. Näin tarkasteltuna tasahinnoittelu on ainakin keräilytapahtuman ja kuljetusten osalta syrjivä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteiden kuljetuksessa palvelujen eroja voi syntyä esimerkiksi haja-asutuksen kuljetuspalveluiden järjestämisessä sekä erilliskeräysastioiden järjestämisessä siltä osin, kun niitä ei järjestä esimerkiksi tuottajayhteisö (RINKI) kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Tällä hetkellä Nurmijärven alueella lähes kaikilla asukkailla on mahdollista saada mikä tahansa jätehuoltomääräyksiä tiheämpi jäteastioiden tyhjennys. Muutamilla Nurmijärven reunaalueilla tihein mahdollinen tyhjennysväli on kerran viikossa (jätehuoltomääräysten mukaan aikavälillä 1.4 31.10 sekajäteastian tyhjennys vähintään 2 viikon välein ja 1.11 21.3 sekajäteastian tyhjennys vähintään 4 viikon välein). Nurmijärvellä on pitkäaikainen kokemus kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, eikä palveluiden kattavuudessa ole todettu olevan puutteita. Nurmijärven alueella ei ole erikseen aluekeräyspisteitä vaan kaikilla vakituisessa asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä tulee olla kiinteistökohtainen jätteenkuljetus. Lisäksi alueella on useita kuljetusjärjestelmästä riippumattomia Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n Rinki-Ekopisteitä, joissa on paperin, metallin, lasipakkausten ja kartonkipakkausten erilliskeräys sekä Metsä-Tuomelan jäteasema, missä otetaan vastaan paperia, metallia, lasipakkauksia, kartonkipakkauksia, sähkölaitteita, lamppuja, ajoneuvojen akkuja, vaarallista jätettä, sekajätettä ja muuta jätettä. 4.1.3 Jätteenkuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot tarkoittavat sitä, että Nurmijärven alueella on kaikille samantasoista palvelua tarpeen mukaan samanlaisin ehdoin. Erot palvelun laadussa, hinnassa tai hintalaatusuhteessa eivät tee palvelun ehtoja syrjiviksi, mutta mitä suurempia erot ovat kunnan eri alueiden tai yksittäisten asukkaiden välillä, sitä todennäköisimmin tämä edellytys ei täyty. Tarkastelualueella on hintaeroja eri kuljetusliikkeiden tyhjennyshinnoissa. Eroja on myös saman kuljetusliikkeen eri asiakkaiden tyhjennyshintojen välillä. Kyselyissä ja haastatteluissa kuljetusyrityksille selvitettiin mm. kaikkien tyhjennyspisteiden määrät, sijainnit, kuljetusmatkat, tyhjen-

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 9 nysvälit, astiamäärät pisteissä, tyhjennyshinnat sekä astiakoot. Näiden tietojen pohjalta mallinnettiin Nurmijärven kunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hintafunktiota ja vietiin tiedot ja tulokset paikkatietoon. Tämä mahdollisti mm. tyhjennyshintojen jakauman ja alueellisuuden arvioinnin. Saatujen tulosten pohjalta voidaan ottaa kantaa kuljetusjärjestelmän syrjivyyteen. Kuvasta 4-2 nähdään 240 L jäteastian tyhjennyksen hinta etäisyyden funktiona Metsä-Tuomelan jäteasemalle Nurmijärven kunnassa ja kuvasta 4-3 nähdään 240 L jäteastian hintajakauma. Kuvista on poistettu x- ja y-akseleilta arvot, jotta kuvien perusteella ei olisi mahdollistaa tunnistaa yrityksille ja niiden asiakkaille luottamuksellista tietoa. Kuvilla kuitenkin saadaan havainnollistettua hinnan jakauma sekä etäisyyden vaikutusta tyhjennyksien hintaan. Kuva 4-2. 240 L jäteastian tyhjennyksen hinta etäisyyden funktiona. Kuvasta 4-2 nähdään, että 240 litran jäteastian tyhjennyshinta on lähes sama kaikille asiakkaille etäisyydestä Metsä-Tuomelan jäteasemaan riippumatta. Tämän perusteella kuljetusjärjestelmän rakenne ei tee suuria eroja palvelun tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kuljetusreitit on suunniteltu tehokkaaksi ja siirtokuljetukset eri keräilyalueilta ovat lähes samanpituisia. Kuvasta 4-2 nähdään myös, että tyhjennyshinnoissa on hieman poikkeamaa, mutta poikkeama ei kohdistu tietylle alueelle etäisyyden perusteella. Tyhjennyshinnoissa on ainoastaan muutamia yksittäisiä tapauksia, joissa tyhjennyshinta on keskitasoa korkeampi. Yksittäinen korkeampi tyhjennyshinta ei kuitenkaan ole syrjivä. Kyseessä on poikkeama normaalista tyhjennys tilanteesta. Tällainen voi olla mm. tiheämpi tai harvempi tyhjennysväli tai useampi tai vaikeasti saavutettava astia. Osalla asiakkaista tyhjennyshinta on myös selkeästi edullisempi kuin muilla alueella. Myös huomattavasti edullisemmat tyhjennyshinnat ovat muutamia poikkeuksia ja niille on olemassa selitettävissä olevat tekijät kuten korkeammille hinnoillekin. Aineistossa voi olla myös virheitä, mm. väärin kirjattu astia, astia koko eri jne. Näitä virheitä oli Nurmijärven aineistossa 6 kpl.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 10 Kuva 4-3. Hinnan jakauma 240 L jäteastian tyhjennyksessä. Kuva 4-3 havainnollistaa hyvin hintajakauman 240 litran jäteastian tyhjennyshinnassa Nurmijärven kunnassa. Yli 90 %:lla kiinteistöistä, joilla on kiinteistökohtainen sekajätteen keräys ja 240 litran jäteastia, on hintaeroa keskenään alle 0,1 euroa tyhjennyskertaa kohden. Tämän perusteella voidaan todeta, että Nurmijärven kunnassa on kilpailua eri kuljetusyrittäjien välillä sekä tyhjennysten hinta on vakiintunut tietylle tasolle markkinaperusteisesti. Lisäksi alueella on mahdollista vaihtaa ja kilpailuttaa kuljetuspalveluita tarjoavia yrityksiä, mikä yleensä laskee hintaa. yli 99,5 % asiakkaista 240 L jäteastian tyhjennyshinta vaihtelee 1,3 euron sisällä. Näin ollen 240 litran jäteastian tyhjennyshinnan perusteella nykyjärjestelmän ei voida väittää olevan syrjivä, vaikka kaikilla asiakkailla ei olekaan täsmälleen sama hinta. Kuva 4-4. 660 L jäteastian hinta etäisyyden funktiona. Kuvassa 4-4 nähdään 660 litran jäteastian tyhjennyshinta etäisyyden suhteen Metsä-Tuomelan jäteasemasta. Kuvassa esitetään 660 L jäteastian hinta/etäisyysfunktio kaikille tyhjennyspisteille Nurmijärven kunnan alueella. Hintafunktion perusteella kuljetusjärjestelmän rakenne ei tee suuria eroja palvelun tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin myöskään 660 litran jäteastioiden osalta. Kuljetusreitit voidaan suunnitella tehokkaasti ja kaikki kerättävä yhdyskuntajäte kuljetetaan eri keräilyalueilta lähes yhtä pitkillä siirtokuljetusreiteillä Metsä-Tuomelan jäteasemalle.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 11 Kuvasta nähdään, että tyhjennyshinnoissa on hieman poikkeamaa, mutta poikkeama ei kohdistu tietylle etäisyydelle jäteasemasta. Tyhjennyshinnoissa on ainoastaan muutamia yksittäisiä tapauksia, joissa tyhjennyshinta on keskitasoa korkeampi. Kuvasta voidaan päätellä, että alueella on kilpailua ja osalla asiakkaista hinnat ovat laskeneet mm. kilpailun seurauksena. Markkinaehtoisessa järjestelmässä hinnoissa saa olla eroja ja kilpailuttamalla voidaan saada laskettua omaa tyhjennyshintaa. 660 L jäteastioiden tyhjennyshinta ei ole vielä vakiintunut tietylle tasolle markkinaehtoisessa järjestelmässä vaan hinta vaihtelee kuljetusyrittäjien, alueiden ja asiakkaiden välillä. Kuva 4-5. Hinnan jakauma 660 L jäteastian tyhjennyksessä Kuva 4-5 havainnollistaa hintajakauman 660 litran jäteastian tyhjennyshinnassa Nurmijärven kunnassa. Kiinteistöistä 70 %:lla, joilla on kiinteistökohtainen sekajätteen keräys ja 660 litran jäteastia, on hintaeroa keskenään alle 2 euroa tyhjennyskertaa kohden. Puolestaan 3 euron vaihteluvälin sisällä on 95,2 % asiakkaista ja 4 euron vaihteluvälin sisällä yli 98,4 % asiakkaista. Vaihtelu on suurinta keskihinnasta alaspäin, mikä osoittaa kilpailun toimivan. Tämän perusteella voidaan todeta, että Nurmijärven kunnassa on kilpailua eri kuljetusyrittäjien välillä sekä tyhjennysten hinta muodostuu markkinaperusteisesti ja asiakkaat voivat mahdollisesti vaikuttaa hintaan kilpailuttamalla kuljetusyrittäjiä. Näin ollen myös 660 litran jäteastian tyhjennyshinnan perusteella nykyjärjestelmän ei voida väittää olevan syrjivä, vaikka kaikilla asiakkailla ei olekaan sama hinta. Jätteentuottajilla on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljetusyrityksestä riippuen 1-3 kuukauden irtisanomismahdollisuus. Jätteen tuottajalla on mahdollisuus vaihtaa palvelun tarjoajaa, jos palvelun laatu tai hinta ei vastaa odotuksia. Molempien alueella toimivien jätteenkuljetusyritysten sopimusehdot ovat tiukkoja kuluttajille, mutta kuitenkin yhdenvertaisia. Molempien yritysten sopimusehdot mahdollistavat tilanteen, jossa joku kuntalainen ei saisi jätehuoltopalvelua. Sopimusehtojen mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan käytetty Nurmijärvellä ja kummallakaan toimijalla ei ole sellaista kiinteistöä, joiden kanssa palveluntuottaja ei ole suostunut tekemään sopimusta. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen merkitsee kuljetusten kilpailuttamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuljetuksista tekee sopimuksen halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin yritys. Kilpailu yleensä aina laskee kuljetusten hintoja ja urakka-alueiden optimaalisuudesta riippuen tehostaa kuljetuksia. Jätteenhaltijoiden maksuun vaikuttavat kuitenkin koko jätehuollon kustannukset. Kustannukset myös tasataan koko kuljetusalueella, myös haja-asutus mukaan lukien. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja yksityisen yrityksen voiton minimointi ei automaattisesti merkitse vielä jätteenhaltijoiden maksujen vähenemistä vaan koko jätehuolto-organisaation tehokkuus sekä haettava kate kustannusten kattamiseksi pitkällä

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 12 aikavälillä vaikuttavat siihen. Esimerkiksi KHO on hyväksynyt melko suuren katteen kuntayhtymälle ilman, että se on joutunut maksamaan siitä tuloveroa. Jätteenhaltijoiden maksun on kannustettava jätteen määrän vähentämiseen. Siten maksun pienuus ei automaattisesti merkitse kuljetusjärjestelmän paremmuutta. Toisaalta suuri maksu ei ole merkki siitä, että sillä pyritään jätehierarkian toteuttamiseen. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa kilpailutuksen ja yritysten voittojen minimoinnin kautta jätemaksujen pienentämisen. Nurmijärvellä asiakkaiden maksama tyhjennyshinta jätteenkuljetuksessa vastaa keskimääräistä tasoa Suomessa, kun verrataan jäteastian tyhjennyshintoja Jätelaitosyhdistyksen (JLY) julkaisemaan aineistoon kiinteistöjen tyhjennysmaksuista. Kuvasta 4-6 nähdään JLY:n aineiston pohjalta Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv) vuonna 2015, mihin on lisätty Nurmijärven kunta kuljetusyrityksiltä saadun aineiston pohjalta. Kuva 4-6. Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Vihreä piste kuvaa Nurmijärven kuntaa. (Muokaten lähteestä JLY: Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015) Kuten kuvasta 4-6 nähdään, omakotitalon kokonaisvuosikustannukset ovat Nurmijärvellä hieman keskimääräistä edullisemmat, mikä selittyy mm. ekomaksun puuttumisella sekä samanaikaisesti tyhjennyshinnat vastaavat Suomen keskimääräistä hintatasoa. Jätteen kuljetuspalvelu on osa jätehuollon palveluja, jota tässä selvityksessä tarkastellaan eri kuljetusjärjestelmissä. Jätteenhaltijalle ei välttämättä ole merkitystä, kuinka pitkä matka jätteitä kuljetetaan tai viedäänkö jätteet hyödynnettäviksi tai mihin järjestelmään kuljetus perustuu. Kuljetusten hinta muodostuu kokonaispalvelusta eikä hintaa voi pitää vain kuljetuspalvelun osana. Tämän työn lähtökohtana oli, että molemmissa kuljetusjärjestelmissä jätteet kerätään ja kuljetetaan pois. Tämä on myös tilanne Suomessa niin kiinteistön haltijan kuin kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän piirissä, koska jätelain nojalla on määritelty tahot, joiden on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Eroja saattaa syntyä reiteiltään poikkeavien kuljetuspalvelujen hinnoittelussa sekä tarjonnassa. Reittien nykyinen lomittuminen Nurmijärvellä (kts. kuva 4-7) viittaa silti kilpailuun ja kuljetusyrittäjien kilpailuttamiseen. Lisäksi Kuljetusyrittäjille tehdyissä kyselyissä kaikki yritykset kertovat tarjoavansa palveluita kaikille Nurmijärven alueella.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 13 Kuva 4-7. Eri Kuljetusyrittäjien keräyspisteet (vihreällä Metsä-Tuomelan jäteasema) 4.1.4 Aiheuttamisperiaate Jätelain (646/2011) 20 mukaan aiheuttamisperiaate tarkoittaa, että jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate). Aiheuttamisperiaatteeseen kuuluu kustannusten kattaminen ja myös mm. riittävät tyhjennysvälit. Tämä on myös todettu jätedirektiivissä (Jätedirektiivin 2008/98/EY 14 artikla). Jätelain 6.1 :n ja jätedirektiivin 3 artiklan nojalla jätehuollolla tarkoitetaan jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailua ja seurantaa sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoitoa ja toimintaa välittäjänä. Jätelain 79 kunnan jätemaksun perusteet ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Keräystapahtuman, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn hinnat ovat kaikille samat asuinpaikasta riippumatta tasahinnoittelussa. Keräys- ja kuljetusmatkat eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia. Kun kokonaishinta on sama, lähempänä asuvat ja astiasijoittelultaan helposti saavutettavat kompensoivat kauempana asuvien ja/tai astiasijoittelultaan vaikeammin saavutettavien kiinteistöjen jätehuollon keräily- ja kuljetuskustannuksia. Kuljetusten osalta tasahinnoittelua voidaan näin lähempänä asuvia syrjivänä. Aiheuttamisperiaatteen mukaan vastuussa on yksittäinen jätteen tuottaja tai haltija. Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa viikossa kuitenkin niin, että 1.11. - 31.3. välisenä aikana tyhjennysväli voi olla neljä viikkoa. Kuivajätteen keräysvälineet, pientalokiinteistöjen keräysvälineet voidaan tyhjentää kerran neljässä viikossa, jos kiinteistöllä syntyvä elintarvikejäte kompostoidaan Nurmijärven jätehuoltomäärä-

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 14 ysten mukaisesti. Elintarvikejätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kuntaan. Erilliskerättävän biojätteen keräysväline on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa. Syväkeräyssäiliöt ja jäähdytetyt elintarvikejätteen keräysvälineet voidaan tyhjentää edellä määrättyä tyhjennysväliä harvemmin, mutta tarvittavan usein, jottei niistä aiheudu hajua, epäsiisteyttä tai muuta haittaa. Keräyspaperin, keräyskartongin ja muiden hyötyjakeiden keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista tai hyötyjakeiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. Nurmijärven teknisen lautakunnan määräämä viranhaltija voi yksittäistapauksessa päättää muusta tyhjennysvälistä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jos jätteenhaltija toimittaa hyötyjätteet kierrätykseen sekä huolehtii elintarvikejätteiden käsittelystä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteidenkuljetusyritykset hyväksyvät poikkeavia tyhjennysvälejä, jos ne eivät ole jätehuoltomääräysten vastaisia. Muussa tapauksessa poikkeaminen edellyttää viranomaislupaa. Astiamitoitus asetetaan jätteiden tuottajilla vastaamaan jätekertymää, joka lisää aiheuttamisperiaatteen noudattamista. Aiheuttamisperiaate toimii sitä tehokkaammin, mitä paremmin astiakoko vastaa kertyvää jätemäärää. Kuljetusjärjestelmän muutos ei vaikuttane tähän. 4.2 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAT ERITYISVAA- TIMUKSET 4.2.1 Edistääkö nykyinen järjestelmä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa? Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus säilyttää alueella ainakin kaksi itsenäistä kuntaurakoiden saamisesta riippumatonta yritystä, jotka käytännössä kyselyjen ja haastattelujen sekä mm. kuljetushintojen erilaisuuden ja toiminta-alueiden perusteella kilpailevat keskenään markkinoita jakamatta. Se antaa myös kiinteistönhaltijoille mahdollisuuden valita jätteiden kuljetuksia hoitava yritys. Vuoden 2016 aikana Nurmijärven kuntaan on tullut kolmas yrittäjä. Nykyjärjestelmä edistää jätehuollon (keräys, kuljetus, käsittely) yleistä toimivuutta Nurmijärven kunnassa. Keräyksen palvelutarjonta on laajaa ja lajitteluun voidaan vaikuttaa jätehuoltomääräyksillä. Kuljetus toimii kilpailluilla markkinoilla ja tarjoaa valinnanvaraa. Käsittely tuottaa tuloja kunnalle eikä yhdyskuntajätteen käsittelylle ole vaihtoehtoja (Nurmijärven kunnassa kotitalouksien sekajätteet hyödynnetään energiaksi Vantaan Energian jätevoimalassa), mutta tilanne ei muuttuisi kuljetusjärjestelmää muuttamalla. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa. 4.2.2 Tukeeko järjestelmä jätehuollon alueellista kehittämistä? Kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätteiden käsittelyn alueelliseen kehittämiseen. Yhdyskuntajätteen kuljettaja ei määrää jätteen määränpäätä, vaan kunta päättää yhdyskuntajätteiden käsittelypaikan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Alueellinen yhteistyö liittyy Nurmijärvellä erityisesti jätteen polttoon. Kuljetusjärjestelmä ei vaikuta siihen. Kuljetusjärjestelmä kuitenkin tukee jätehuollon alueellista kehittymistä keräyksen ja kuljetusten osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus motivoi jätehuoltoyrityksiä kehittämään keräys- ja kuljetuskalustoa sekä ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Yritysten kilpaillessa vapailla markkinoilla, niin pienillä kilpailueduilla (mm. monilokeroautot) voi olla suuri merkitys yritysten elinvoimaisuuden ja markkinoilla pysymisen kannalta. 4.2.3 Aiheuttaako nykyinen järjestelmä terveys- tai ympäristövaaraa? Nykytilanteeseen verrattuna kunnan järjestämässä yhdyskuntajätteen kuljetuksessa kokonaisliikennesuorite pysyy lähes saman suuruisena kuin nykyisin. Ero ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa eikä vaikuta onnettomuustilastoihin. Roskaantumis- tai saastumistapauksia on raportoitu vuoden 2015 aikana170 kpl 290 000 tyhjennyksestä. Reklamaatioiden määrä (kaikki reklamaatiot) on myös ollut hyvin pieni 0,172 % tyhjennyksistä. Kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja tyhjennyspistemäärä pysyy samana kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Suurin osa jätteistä syntyy Nurmijärvellä lähellä jäteasemaa. Alueella toimii kaksi jätekuljetusyritystä. Tämä mahdollistaa tehokkaat kuljetusreitit. Maksimiero syntyy vain, jos urakkaalueet ja ajoreitit on tarkkaan optimoitu.

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 15 4.2.4 Jätekuljetusten suoritteet Yhdyskuntajätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta syntyy Nurmijärven kunnan alueella eri kuljetusyrityksillä yhteensä noin 110 000 ajokilometriä vuodessa. Kertyvät ajokilometrit perustuvat todellisiin Nurmijärven kunnan yhdyskuntajätehuollossa ajettuihin kilometreihin ja ajosuoritteisiin. Jos Nurmijärven alueella siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, järjestelmä ei juuri tehostuisi, eivätkä ajokilometrit juuri muuttuisi, koska nykyiset alueen jätteenkuljetusyritykset ovat jo optimoineet kuljetusreittinsä sekä kuljetukset tapahtuu suhteellisen pienellä alueella. Lisäksi kaikki kerättävä yhdyskuntajäte kuljetetaan Metsä-Tuomelan jäteaseman kautta Vantaan Energian jätevoimalaan, jolloin keräysreitit on mahdollista optimoida ottaen huomioon poikkeustilanteet. Nurmijärven kokonaisliikennesuorite on VTT:n LIISA 2015 laskentamallin perusteella 583 000 000 km/a, josta raskaan liikenteen osuus on 46 000 000 km/a. Yhdyskuntajätekuljetusten osuus raskaan liikenteen suoritteesta on 0,239 % ja 0,0189 % kokonaisliikennesuoritteesta. Taulukko 4-1 Liikennesuoritteet ja jätekuljetusten osuus suoritteesta. Nurmijärvi Liikennesuorite (1000 km/a) Liikenteen kokonaissuorite 583 000 Raskas liikenne 46 000 Jätekuljetukset 110 Jätekuljetusten osuus kokonaissuoritteesta 0,0189 % Jätekuljetusten osuus raskaan liikenteen suoritteesta 0,239 % 4.2.5 Liikenneturvallisuus Nurmijärven jätteenkuljetuksessa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja viimevuosina. Omaisuusvahinkoja kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 3 kpl. Näitä ovat mm. postilaatikon vahingoittuminen, törmäys aitaan jne. Kuva 4-8 Liikenneonnettomuudet Nurmijärvellä v. 2012 2015

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 16 Viimeisimpien tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan Nurmijärvellä sattuu keskimäärin 200 liikenneonnettomuutta vuodessa, joissa 20 %:ssa sattuu henkilövahinkoja. Vuonna 2015 liikenneonnettomuuksissa loukkaantui 62 henkilöä. Heistä 92 % sai onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operatiivista hoitoa, esimerkiksi tikkejä. Viime vuosina jätteenkuljetuksissa on tapahtunut joitakin pienempiä omaisuusvahinkoja. Henkilövahinkoja ei ole ollut. Kuljetusjärjestelmän valinnalla ei voida osoittaa olevan vaikutusta liikenneonnettomuuksien määrään jätekuljetuksissa. 4.2.6 Emissiot melu ja ilmapäästöt Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liikennesuoritteen aiheuttama muutos kokonaismelutasossa olisi alle 1 db. Ihmiskorva ei pysty havaitsemaan tällaista alle 1 db ekvivalenttimelutason muutosta. Meluvaikutus on paikallinen ärsytys niillä alueilla, joissa mahdollisesti käy toinen ajoneuvo tyhjentämässä muita jätteitä. Melutasot molemmissa järjestelmissä jäävät alle melutason ohjearvojen. (VNp 993/1992 2 3 ). Maksimimelutaso syntyy tyhjennyksissä, joiden lukumäärä on sama molemmissa järjestelmissä. Kuljetusjärjestelmän valinta ei vaikuta asukkaiden kokemaan melutasoon. Taulukossa 4-2 on esitetty Nurmijärven liikenteen päästöt vuoden 2015 mallinnuksen perusteella seuraavilla päästölajeilla: CO, HC, NOx sekä CO2 käyttäen liikenteen suoritemääriä sekä VTT:n LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöarvoja jäteautolle. Taulukko 4-2 Liikenteen päästöt sekä jätekuljetusten osuus päästöistä Nurmijärvellä Nurmijärvi CO HC NOx CO2 SO2 Raskaan liikenteen päästöt (t/a) 55 5 166 30 210 0,11 Liikenteen kokonaispäästöt (t/a) 632 75 346 105 867 0,44 Jätekuljetusten päästöt (t/a) 0,13 0,026 2,64 2,74 0,0047 Jätekuljetusten osuus prosentteina Osuus raskaan liikenteen päästöistä ( % ) 0,24 0,52 1,59 0,009 4,2 Osuus liikenteen kokonaispäästöistä ( % ) 0,021 0,035 0,76 0,0026 1,07 Kunnan järjestämän jätekuljetusten päästöt yhdyskuntajätteen kuljetuksessa vähenisivät liikennesuoritteen vähenemän mukaisesti, jolloin kuljetusjärjestelmän muutoksella ei olisi käytännössä muutosta päästöihin. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätehuoltoon, päästöjen laskennalliset vähenemät olisivat niin pieniä, että ilmanlaadun ohjearvojen (VNA 711/2001) tarkastelussa näillä muutoksilla ei ole mitattavaa vaikutusta. Nurmijärvellä käytössä oleva kuljetuskalusto on varsin uutta ja täyttää EURO5 ja vähintään EURO4 vaatimukset. 4.3 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN VAIKUTUSTEN MYÖNTEISYYS KOKONAISUUTENA 4.3.1 Kotitalouksien asema Alueella oli keväällä 2016 kaksi yhdyskuntajätteen kuljetuksia tarjoavaa yritystä. Kolmas on tulossa vahvasti markkinoille. Jätelaskujen suuruus vaihtelee yritysten välillä, mutta asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa. Yritysten välinen ero on pieni, mutta mahdollistaa selkeän valinnan, missä heijastuu palvelut ja niiden taso. Jätteenkuljetussopimuksen voi irtisanoa molempien toimijoiden asiakaspalvelussa ja irtisanomisaika vaihtelee toimijasta riippuen 1 3 kk välillä. Yritysten sisällä uusia kuljetuspalveluja tarjotaan asiakkaille samankaltaisin ehdoin. Molemmat yhtiöt ovat valmiita liittämään minkä tahansa kotitalouden kuljetusjärjestelmäänsä. Selvityksessä ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella liittymisehtoja voisi pitää syrjivinä. 4.3.2 Yritysten toiminta Tässä työssä tarkastellut jätehuollon toimijat eli jätteenkuljetusyrittäjät ja Metsä-Tuomela työllistävät tänä päivänä Nurmijärven kunnassa yhteensä noin 30 henkilöä. Tästä Metsä-Tuomelan osuus on noin 7 henkilöä. Lisäksi Metsä-Tuomelan jäteasemalla konetyöt hoitaa urakoitsijana Moiski Oy, joka työllistää 1-2 koneenkuljettajaa Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Kunnan järjestämän kuljetusmallin toteutuminen tarkoittaisi kuljetusten kilpailuttamista 1) Nurmijärven kunnan

SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 17 tai 2) jonkin muun jätelaitoksen toimesta. Muu jätelaitos, edellyttää Nurmijärven liittymistä johonkin lähialueen jätelaitoksista esimerkiksi Rosk n Roll Oy:n. Omana toimintana se tarkoittaisi kunnalle muutaman henkilön lisätarvetta. Näiden tehtävänä olisi kilpailutuksen hoitamisen lisäksi mm. reklamaatioiden hoitaminen, neuvonta, vuokra-astioiden järjestäminen, jätemaksujen laskutus sekä urakkasopimusten kilpailutus ja sopiminen urakoitsijoiden kanssa. Jos kunta liittyy johonkin lähialueen jätelaitokseen, menettää kunta jätehuollon kautta tulevia tuottoja, joita käsitellään jäljempänä kappaleessa 4.4.2. Jätteenkuljetusyrittäjien työntekijöiden määrää tarkasteltiin Nurmijärvellä toimivien jätekuljetusyritysten osalta heille osoitetussa kyselyssä sekä haastatteluissa. Yrittäjien mukaan niillä on hyvät mahdollisuudet työllistää jatkossakin, jos alueella säilyy kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kasvua työpaikoissa ennustetaan tulevan, mutta varsin maltillisesti. Mikäli kiinteistön haltijan järjestämästä jätteiden kuljetusjärjestelmästä siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, näkevät jätteenkuljetusyritykset tilanteen heikkenevän nykyisestä. Nykyisten kuljettajien määrä vähenisi 16 43 % nykyisestä määrästä. Tilannetta voidaan tarkastella kahdella eri skenaariolla: 1. Nykyiset jätteenkuljetusyrittäjät saavat kuljetusjärjestelmän muutoksen jälkeen kuntaurakoita jatkossakin 2. Nykyiset jätteenkuljetusyrittäjät eivät saa kuntaurakoita hoidettavakseen kuljetusjärjestelmän muutoksen jälkeen; kuljetus tapahtuu uusilla toimijoilla. Jos Suez Suomi Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj saavat jatkossakin kuntaurakoita, muutokset eivät ole niin radikaaleja. Yritykset panostavat tässä tilanteessa pääsääntöisesti keräykseen ja kuljetukseen ja yritysten työllistämä henkilömäärä pysyy lähes samana. Jos nykyiset jätteenkuljetusyritykset eivät saa kuntaurakoita, merkitsee se niiden toiminnan taantumista Nurmijärvellä. Tässä tilanteessa jätteiden keräys ja kuljetus eivät kuitenkaan lopu Nurmijärvellä. Nurmijärvelle tulee uudeksi yrittäjäksi joko kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai paikallinen toimija. Nykyisistä toimijoista Suez Suomi Oy katsoi, että kuljetusjärjestelmän muuttuessa heidän toiminta loppuisi kokonaan Nurmijärvellä. Vastaavasti Lassila & Tikanoja katsoi että toiminta jatkuisi bio- ja yritysjätteen keräyksessä ja kuljetuksessa. Muutoksella olisi vaikutuksia L&T kaluston sekä työntekijöiden määrään. Nykyisten toimijoiden mukaan myös kuljettajien työsuhteet olisivat jatkossa määräaikaisia ja työsopimukset tehtäisiin vastamaan urakka-aikoja. 4.3.3 Kunnan jäteaseman arvio Tässä selvityksessä annettiin Metsä-Tuomelan jäteasemalle ja sen henkilökunnalle mahdollisuus ottaa kantaa mahdollisen kuljetusjärjestelmämuutoksen vaikutuksista. Jäteasemalta ei saatu vastauksia esitettyyn kyselyyn. Seuraavat tiedot perustuvat tuoreimpaan Nurmijärven jätehuollon vuosikertomukseen. Nurmijärvellä on valmistauduttu mittaviin muutoksiin jätehuollossa ja sen järjestämisessä. Jätehuollossa on tarkoitus siirtyä lähivuosina itsenäisestä jätehuollon toimijasta osaksi kuntien omistamaa jätelaitosta. Tällä hetkellä jätehuollon liikevaihto koostuu pääosin Metsä-Tuomelan jäteaseman jätteenkäsittelymaksuista (kts. kpl 4.4.2). Jätteenkäsittelymaksuilla katetaan jäteaseman ylläpidon, kaatopaikan jälkihoidon, ympäristöntarkkailun, ekopisteiden ylläpidon, jäteneuvonnan ja muun jätehuollon järjestämisen kulut. Jätehuollon tulosyksikössä työskenteli vuonna 2014 Metsä-Tuomelan jäteaseman laitosvastaava, osa-aikaiset jätehuoltosuunnittelija ja ympäristönhuoltomestari, työnjohtaja ja kaksi laitosmiestä. Määräaikaisissa työsuhteissa olivat projektityöntekijä, työllistämistuella osa-aikainen laitosmiesapulainen ja loma-aikaan kausityöntekijä. Lisäksi yksikössä oli apuna vuoden aikana kaksi harjoittelijaa. Yhteensä jätehuollossa työpanos oli 6,7 henkilötyövuotta, joista 2,8 henkilötyövuotta oli määräaikaisia. Jätehuollon tulosyksikön päällikkönä toimi jäteaseman laitosvastaava. Metsä-Tuomelan jäteasemalla konetyöt hoiti urakoitsijana Moiski Oy. Jäteasemalla työskenteli päivittäin 1-2 urakoitsijan koneenkuljettajaa. Muuta urakoitsijan työvoimaa sekä muita urakoitsijoita käytettiin tarpeen mukaan.