KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina {SWD(2016) 8 final}

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2016 COM(2016) 29 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2014 2015 {SWD(2016) 8 final} FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2014 2015 1. JOHDANTO 1.1. Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP-järjestelmä) EU:n yleisellä tullietuusjärjestelmällä (eli nk. GSP-järjestelmällä) on vuodesta 1971 lähtien tuettu kehitysmaita köyhyyden vähentämisessä sekä hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen edistämisessä. GSP-järjestelmällä myönnetään kehitysmaille etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille ja autetaan niitä näin hankkimaan kansainvälisestä kaupasta lisätuloja. Yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012 1 (nk. GSP-asetus) on GSP-järjestelmän oikeudellinen kehys. Järjestelmä on WTO:n sääntöjen mukainen, sillä se on otettu käyttöön ns. oikeuttamislausekkeen nojalla, jonka mukaan WTO:n suosituimmuuskohteluperiaatteesta on mahdollista poiketa. 1.2. GSP-järjestelmän kolme menettelyä GSP-asetuksella uudistettiin GSP-järjestelmää, jotta GSP-etuuskohtelu voitaisiin paremmin kohdentaa eniten apua tarvitseviin maihin ja erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason ja alemman keskitulotason kehitysmaihin. GSPjärjestelmän uudistusten myötä edunsaajien määrä vähentyi huomattavasti eli 178:sta 92:een 2. Maat, jotka Maailmanpankki luokittelee ylemmän keskitulotason maiksi, jäävät GSP-etuuskohtelun ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät myös maat, jotka ovat edunsaajina EU:n kanssa tehdyssä etuuskohteluun perustuvassa markkinoillepääsyjärjestelyssä, jonka tullietuudet ovat vähintään samantasoiset käytännössä kaiken kaupan osalta. Kehitysmaiden kauppaa, kehitystä ja rahoitusta koskevien tarpeiden ottamiseksi huomioon GSP-järjestelmässä säädetään kolmesta erilaisesta etuusmenettelystä: yleisestä GSP-menettelystä ja kahdesta erityisestä menettelystä. Yleinen menettely (nk. yleinen GSP-menettely), jossa vähennetään tulleja noin 66 prosentissa kaikista EU:n tullinimikkeistä niiden matalan tulotason tai alemman keskitulotason maiden osalta, jotka eivät ole edunsaajina muissa etuuskohteluun perustuvissa EU:n markkinoille pääsyä koskevissa järjestelyissä. Yleisen GSPmenettelyn edunsaajia on tällä hetkellä 30. Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusmenettelyssä (nk. GSP+) tullit suspendoidaan kokonaan pääosin samoissa 66 prosentissa tullinimikkeistä kuin yleisessä GSP-menettelyssä niiden 1 EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1. 2 Ellei toisin mainita, tässä kertomuksessa tuodaan esiin tilanne 1. joulukuuta 2015. Lisäksi tähän kertomukseen sisältyvät tiedot koskevat ainoastaan niitä maita, jotka ovat GSP-järjestelmän edunsaajamaita 1. joulukuuta 2015 lähtien. 2

Etuuskohtelun saanut EU:hun (tuhatta euroa) maiden osalta, jotka ovat muita heikommassa asemassa talouksiensa monipuolistamisen ja määrien suhteen. Vastineeksi edunsaajamaiden on ratifioitava ja pantava tosiasiallisesti täytäntöön GSP-asetuksen liitteessä VIII luetellut 27 keskeistä kansainvälistä yleissopimusta. Kyseiset yleissopimukset koskevat ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa. GSP+-edunsaajia on tällä hetkellä 13. Erityisessä Kaikki paitsi aseet -menettelyssä (Everything But Arms, nk. EBA) myönnetään täysin tulliton ja kiintiötön markkinoillepääsy kaikille tuotteille aseita ja ammuksia lukuun ottamatta niiden maiden osalta, jotka YK on luokitellut vähiten kehittyneiksi maiksi. EBA-menettelyn edunsaajia on tällä hetkellä 49. Vuonna 2014 GSP-etuuskohtelusta hyötyneen tuonnin arvo oli lähes 50,8 miljardia euroa 3 seuraavasti: yleisen GSP-menettelyn piiriin kuuluvista maista tulevan tuonnin arvo oli 27,3 miljardia euroa, GSP+-edunsaajamaista tulevan tuonnin arvo noin 6,5 miljardia euroa ja EBA-menettelyn edunsaajamaista tulevan tuonnin arvo 17 miljardia euroa. Tarkemmat tiedot esitetään tämän kertomuksen taulukoissa 1 4. Jäljempänä olevissa kaavioissa 1 ja 2 esitetään yleiskatsaus tuonnista kyseisten kolmen GSP-järjestelmään kuuluvan etuusmenettelyn puitteissa. 60 000 000 Kaavio 1 - Yleisen GSP-, GSP+- ja EBA-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2012-2014 (tuhatta euroa) 50 000 000 50 135 280 49 859 360 50 797 100 40 000 000 13 006 233 25,9 % 14 462 533 29,0 % 17 048 607 33,6 % 30 000 000 6 931 121 13,8 % 5 874 269 11,8 % 6 479 923 12,8 % EBA GSP+ Yleinen GSP 20 000 000 10 000 000 30 127 926 60,2 % 29 522 558 59,2 % 27 268 569 53,7 % 0 2012 2013 2014 3 Eurostatin tiedot 1. syyskuuta 2015. 3

Kaavio 2 - Yleisen GSP-, GSP+- ja EBA-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) EBA 17 048 607 33,6 % GSP+ 6 479 923 12,8 % Yleinen GSP 27 268 569 53,7 % 1.3. Tämän kertomuksen tavoite GSP-asetuksessa edellytetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-järjestelmän toiminnasta kahden vuoden välein alkaen 1. tammikuuta 2016. Kertomuksen on katettava GSP-järjestelmän kaikkien kolmen etuusmenettelyn vaikutukset kahden edellisen vuoden aikana 4. GSP-asetuksessa edellytetään kuitenkin, että kertomuksessa olisi keskityttävä erityisesti GSP+-järjestelmään. Kertomuksessa olisi eriteltävä ratifioinnin, raportoinnin ja tosiasiallisen täytäntöönpanon tilanne edunsaajamaissa asiaan liittyvien yleissopimusten osalta 5. Tämä kertomus kattaa näin ollen kaikki kolme GSP-järjestelmän osatekijää: yleisen GSP-järjestelmän, EBA-menettelyn ja erityisenä painopisteenä GSP+-järjestelmän 6. 2. YLEINEN GSP-MENETTELY GSP-järjestelmän edunsaajien luetteloa on muutettu useita kertoja, jotta otettaisiin huomioon maiden siirtyminen pois GSP-järjestelmän soveltamisalan piiristä GSPasetuksen 4 artiklan mukaisesti (eli maat, jotka Maailmanpankki on luokitellut ylemmän keskitulotason maiksi kolmena peräkkäisenä vuonna tai joista on tullut edunsaajia 4 GSP-asetuksen 40 artikla. Ellei toisin mainita, tässä kertomuksessa tuodaan esiin tilanne 1. joulukuuta 2015. 5 GSP-asetuksen 14 artikla. 6 Täydellinen kertomus koko GSP-asetuksen soveltamisesta toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viiden vuoden kuluttua GSP-asetuksen voimaantulosta (eli viimeistään marraskuussa 2017). 4

etuuskohteluun perustuvassa EU:n markkinoillepääsyjärjestelyssä, jonka tullietuudet ovat samat tai paremmat kuin GSP-järjestelmässä). Edunsaajien luetteloa on muutettu myös niiden maiden sisällyttämiseksi mukaan, jotka ovat vastikään täyttäneet GSP-järjestelmän tukikelpoisuusedellytykset. Erityisesti on huomattava seuraavaa: Iran ja Azerbaidžan siirtyivät pois järjestelmän piiristä 23. helmikuuta 2014 7 Kroatia lakkasi olemasta järjestelmään maa ja siten myös edunsaajamaa liityttyään EU:hun 8 Etelä-Sudan ja Myanmar sisällytettiin mukaan 1. tammikuuta 2014 9 Kiina, Ecuador, Thaimaa ja Malediivit siirtyivät pois järjestelmän piiristä 1. tammikuuta 2015 10 Botswana, Kamerun, Norsunluurannikko, Fidži, Ghana, Kenia, Namibia ja Swazimaa sisällytettiin mukaan 1. lokakuuta 2014 11. Seuraavat 30 maata ovat yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaita 12 : Afrikka: Botswana*, Kamerun, Norsunluurannikko, Kongon tasavalta, Kenia, Ghana, Namibia, Nauru, Nigeria, Swazimaa Aasia: Kirgisia, Intia, Indonesia, Sri Lanka, Vietnam, Tadžikistan, Turkmenistan**, Uzbekistan Australia ja Tyynenmeren alue: Cookinsaaret, Fidži, Marshallinsaaret, Mikronesia, Niue, Tonga Eurooppa: Ukraina Lähi-itä: Irak, Syyria Etelä-Amerikka: Kolumbia**, Honduras**, Nicaragua** Kuten jäljempänä olevista kaavioista 3 ja 4 ilmenee, Kiinan siirtymisellä pois järjestelmän piiristä oli merkittävä vaikutus ohjelman soveltamisalaan. Tämän seurauksena muutettiin niin liitteessä VI 13 mainittuja tuotteiden graduaation 7 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 154/2013, annettu 18. joulukuuta 2012 (EUVL L 48, 21.2.2013, s. 1). 8 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1421/2013, annettu 30. lokakuuta 2013 (EUVL L 355, 31.12.2013, s. 1). 9 Ks. alaviite 8. 10 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/2014, annettu 22. heinäkuuta 2014 (EUVL L 283, 27.9.2014, s. 20). 11 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1016/2014, annettu 22. heinäkuuta 2014 (EUVL L 283, 27.9.2014, s. 23). 12 * 31. joulukuuta 2015 saakka komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/2014; ** 31. joulukuuta 2016 saakka komission delegoitu asetus (EU) 2015/1979 (EUVL L 289, 5.11.2015, s. 3). 13 GSP-asetuksen liitteessä VI mainittuja tuotteiden graduaation kynnysarvoja muutettiin 28. elokuuta 2015 annetulla komission delegoidulla asetuksen (EU) 2015/1978 (EUVL L 289, 5.11.2015, s. 1). 5

kynnysarvoja kuin liitteessä VII 14 kynnysarvoa. mainittua muita heikompaa asemaa koskevaa Kaavio 3 - EU:hun (ml. muu kuin GSP-) kaikista GSPmenettelyn edunsaajamaista, 2014 (ml. Kiina) (tuhatta euroa) Indonesia 14 180 183 3,3 % Nigeria 28 595 037 6,6 % Vietnam 21 192 243 4,9 % Ukraina 13 295 355 3,1 % Irak 10 618 992 2,5 % Kaikki muut 28 384 283 6,6 % Intia 36 436 211 8,5 % Kiina 277 934 862 64,5 % Kaavio 4 - EU:hun (ml. muu kuin GSP-) kaikista GSP-menettelyn edunsaajamaista, 2014 (pl. Kiina) (tuhatta euroa) Kolumbia 7 912 146 5,2 % Irak 11 553 071 7,5 % Kaikki muut 19 157 037 12,5 % Intia 36 830 085 24,0 % Ukraina 13 170 064 8,6 % Indonesia 14 320 421 9,3 % Vietnam 22 119 300 14,4 % Nigeria 28 119 516 18,4 % 14 GSP-asetuksen liitteessä VII mainittua muita heikompaa asemaa koskevaa kynnysarvoa, jota käytetään arvioitaessa hakijamaiden yhdentymistä kansainväliseen kauppajärjestelmään, nostettiin 2 prosentista 6,5 prosenttiin 9. helmikuuta 2015 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/602 (EUVL L 100, 17.4.2015, s. 8). 6

Yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaista tulevien tuotejaksojen luetteloa tarkistetaan kolmen vuoden välein sellaisten maiden osalta, joista tulee liian kilpailukykyisiä (ja joiden osalta etuudet näin ollen suspendoidaan) 15. Seuraavaa luetteloa sovelletaan 1. tammikuuta 2017 alkaen. Jäljempänä olevassa taulukossa 2 16 esitetään yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaittain niiden EU:hun suuntautuva kokonais, etuuskohteluun ja etuuskohtelun saanut 17. Etuuskohteluun on vähentynyt hieman (43,5 miljardista eurosta vuonna 2013 38,7 miljardiin euroon vuonna 2014), vaikka kokonais on kasvanut hieman. Lisäksi järjestelmän yleinen käyttöaste oli vuonna 2014 70,3 prosenttia eli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (71,5 prosenttia). vaihtelee huomattavasti maasta toiseen. Kaaviosta 5 ilmenee, että Intia on ylivoimaisesti suurin yleisen GSP-menettelyn käyttäjä, ja seuraavina tulevat Vietnam ja Indonesia. Vuonna 2014 näiden kolmen edunsaajamaan osuus kaikesta yleisen GSPmenettelyn etuuksien piiriin kuuluvasta tuonnista oli 87,8 prosenttia. Kaavio 5 - Yleisen GSP-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) Sri Lanka Ukraina 1 191 707 1 429 322 4,4 % 5,2 % Kaikki muut 699 493 2,6 % Indonesia 4 338 522 15,9 % Vietnam 5 225 357 19,2 % Intia 14 384 167 52,7 % 15 Nykyinen luettelo graduoiduista tuotejaksoista on vahvistettu 17. joulukuuta 2012 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1213/2012 (EUVL L 348, 18.12.2012, s. 11). 16 Ks. jäljempänä oleva 6 kohta. 17 Etuuskohteluun oikeutetun tuonnin ja kokonaistuonnin määrät eroavat toisistaan sen vuoksi, ettei GSPjärjestelmää sovelleta kaikkiin tuotteisiin vaan ainoastaan niihin, jotka on lueteltu GSP-asetuksen liitteessä V, ja GSP-asetuksen 8 artiklan nojalla graduoitujen tuotejaksojen vuoksi. Etuuskohtelun saanut on etuuskohteluun a a, johon on tosiasiallisesti sovellettu GSPetuuskohtelua. 7

3. EBA-MENETTELY Seuraavat 49 maata ovat nykyisin EBA-menettelyn edunsaajamaita: Afrikka: Angola, Burkina Faso, Burundi, Benin, Tšad, Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Päiväntasaajan Guinea, Guinea-Bissau, Komorit, Liberia, Lesotho, Madagaskar, Mali, Mauritania, Malawi, Mosambik, Niger, Ruanda, Sierra Leone, Senegal, Somalia, Etelä-Sudan, Sudan, São Tomé ja Príncipe, Togo, Tansania, Uganda, Sambia Aasia: Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Kambodža, Laosin demokraattinen kansantasavalta, Myanmar/Burma, Nepal, Itä-Timor, Jemen Australia ja Tyynenmeren alue: Kiribati, Samoa 18, Salomonsaaret, Tuvalu, Vanuatu Karibia: Haiti. Jäljempänä olevassa taulukossa 3 19 esitetään EBA-menettelyn edunsaajamaittain niiden EU:hun suuntautuva kokonais, etuuskohteluun ja etuuskohtelun saanut. Sekä etuuskohteluun (17,4 miljardista eurosta vuonna 2013 19,5 miljardiin euroon vuonna 2014) että järjestelmän käyttöaste ovat kasvaneet (83,1 prosentista 87,1 prosenttiin). vaihtelee tässäkin tapauksessa huomattavasti maasta toiseen. Kaaviosta 6 ilmenee, että Bangladesh on ylivoimaisesti suurin EBA-menettelyn käyttäjä, ja seuraavana tulee Kambodža. Vuonna 2014 näiden kahden edunsaajamaan osuus kaikesta EBA-menettelyn etuuksien piiriin kuuluvasta tuonnista oli 85,4 prosenttia. 18 1. tammikuuta 2019 saakka komission delegoitu asetus (EU) 1979/2015; Samoasta tulee tällöin yleisen GSP-menettelyn edunsaaja, koska YK ei enää pidä sitä vähiten kehittyneenä maana. 19 Ks. jäljempänä oleva 6 kohta. 8

Kaavio 6 - EBA-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) Senegal 276 634 1,6 % Mosambik 292 104 1,7 % Malawi 250 678 1,5 % Etiopia 248 206 1,5 % Päiväntas. Guinea 210 479 1,2 % Kaikki muut 918 705 5,4 % Myanmar 302 330 1,8 % Kambodža 2 774 642 16,3 % Bangladesh 11 774 829 69,1 % 4. GSP+-MENETTELY 4.1. GSP+-edunsaajat GSP+ tarjoaa ylimääräisiä tullietuuksia kehitysmaille, jotka ovat taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi muita heikommassa asemassa EU:hun viennin osalta. Menettelyllä tuetaan näitä maita, jotta ne panisivat tosiasiallisesti täytäntöön ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa koskevat 27 keskeistä kansainvälistä yleissopimusta 20. Voidakseen hakea GSP+-etuuksia maan on jo täytynyt ratifioida nämä 27 yleissopimusta. Lisäksi GSP+-järjestelmän jäsenyyttä hakevien maiden on esitettävä kirjallisesti velvoittava sitoumus 21, jonka mukaan ne aikovat pitää voimassa näiden yleissopimusten ratifioinnin ja panna ne tosiasiallisesti täytäntöön. Hakijamaiden on myös hyväksyttävä näiden yleissopimusten raportointi- ja valvontavaatimukset varauksetta ja suostuttava tekemään yhteistyötä Euroopan komission johtamassa EU:n valvontamenettelyssä. Raportointikausi 2014 2015 kattaa yhteensä 14 GSP+-edunsaajamaata 22. Armenia, Bolivia, Kap Verde, Costa Rica, Ecuador 23, Georgia, Mongolia, Pakistan, Paraguay ja 20 GSP-asetuksen liite VIII. 21 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 155/2013, annettu 18. joulukuuta 2012 (EUVL L 48, 21.2.2013, s. 5). 22 Komissio päätti 25. marraskuuta 2015 myöntää GSP+-etuuskohtelumaan aseman Kirgisialle (C(2015) 8213). Päätös on tällä hetkellä tarkasteltavana neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. 23 Ecuador ei 1. tammikuuta 2015 alkaen enää ole GSP-/GSP+-edunsaajamaa. Ks. komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/2014. 9

Peru saivat GSP+-etuuskohtelumaan aseman 1. tammikuuta 2014 24. El Salvadorille, Guatemalalle ja Panamalle myönnettiin GSP+-etuuskohtelumaan asema 28. helmikuuta 2014 25 ja Filippiineille 25. joulukuuta 2014 26. Costa Rica, Guatemala, El Salvador, Panama ja Peru eivät enää 1. tammikuuta 2016 alkaen ole GSP-/GSP+-edunsaajamaita 27, koska ne ovat kahdenvälisten kauppasopimusten nojalla edunsaajina etuuskohteluun perustuvassa markkinoillepääsyjärjestelyssä. Vastaavasti Georgia lakkaa olemasta GSP-/GSP+edunsaajamaa 1. tammikuuta 2017 alkaen 28. Komissio päätti 25. marraskuuta 2015 myöntää GSP+-etuuskohtelumaan aseman Kirgisialle 29 ; päätöstä tarkastellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Jäljempänä olevassa taulukossa 4 esitetään GSP+-edunsaajamaittain niiden EU:hun suuntautuva kokonais ja etuuskohtelun saanut. GSP+-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut kokonais kasvoi (5,99 miljardista eurosta vuonna 2013 6,48 miljardiin euroon vuonna 2014). Koska useat edunsaajamaat alkoivat soveltaa uusia vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa 30, järjestelmän yleinen käyttöaste laski hieman (69,7 prosenttia vuonna 2013 ja 66,1 prosenttia vuonna 2014). Ottaen huomioon nämä hiljattain käyttöön tulleet markkinoille pääsyä koskevat järjestelyt käyttöaste vaihteli huomattavasti maittain. Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta 7 näkyy, vuonna 2014 Pakistanin ja Filippiinien osuus GSP+-menettelyn mukaisesta etuuskohtelun saaneesta tuonnista oli yhteensä 87,8 prosenttia. 24 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1/2014, annettu 28. elokuuta 2013 (EUVL L 1, 4.1.2014, s. 1). 25 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 182/2014, annettu 17. joulukuuta 2013 (EUVL L 57, 27.2.2014, s. 1). 26 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1386/2014, annettu 19. elokuuta 2014 (EUVL L 369, 24.12.2014, s. 33). 27 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1015/2014. 28 Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1979. 29 (C(2015) 8213). 30 EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimus, EU:n ja Perun vapaakauppasopimus. 10

Kaavio 7 - GSP+-menettelyn mukainen etuuskohtelun saanut EU:hun, 2014 (tuhatta euroa) Georgia 106 428 1,6 % Costa Rica 159 623 2,5 % Peru 188 435 2,9 % Filippiinit 1 149 929 17,7 % Bolivia 101 928 1,6 % Paraguay 69 227 1,1 % Kaikki muut 164 012 2,5 % Pakistan 4 540 342 70,1 % 4.2. GSP+-järjestelmän valvonta 4.2.1. GSP+-järjestelmän valvonnan tarkoitus ja tavoite GSP+ on kannustusväline, jonka avulla pyritään tukemaan edunsaajia panemaan tosiasiallisesti täytäntöön 27 kansainvälistä yleissopimusta. Kuten GSP-asetuksessa todetaan, GSP+ on alustavasti käytössä 10 vuotta (eli sitä sovelletaan 31. joulukuuta 2023 asti 31 ). Tämä on pitkän aikavälin prosessi. Puutteet, jotka haittaavat yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa, liittyvät usein kysymyksiin, jotka voidaan ratkaista vain keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. GSP+-järjestelmään liittyvät yleissopimukset kattavat useita aihealueita, kuten ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen sekä huumeiden ja korruption torjunnan. Lisäksi puutteet johtuvat usein lukuisista monitahoisista ja toisiinsa liittyvistä ongelmista, jotka kattavat niin sosiaalisen, kulttuurisen, historiallisen, taloudellisen kuin turvallisuuteenkin liittyvän kehityksen. Koska kyse on kehitysmaista, täytäntöönpanon odotetaan osoittautuvan haasteelliseksi kaikkien edunsaajien kohdalla erityisesti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Uudistettu GSP+-järjestelmän valvonta tarjoaa edellä esitetyn perusteella GSP+edunsaajille vahvan kannustimen tehostaa täytäntöönpanoa ja raportointia. Tämä edellyttää sitoutumista paitsi lyhyellä myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mikä pyritään ottamaan täysimääräisesti huomioon GSP+-järjestelmän valvonnassa. 31 GSP-asetuksen 43 artiklan 3 kohta. Voimassaolon päättymispäivää ei sovelleta EBA-menettelyyn, joka jatkuu avoimena prosessina. 11

4.2.2. Kansainvälisten normien edistäminen GSP+ sopii hyvin yhteen Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistetun, kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanon tukemista ja vahvistamista koskevan EU:n sitoumuksen kanssa. Sillä pyritään varmistamaan, että edunsaajat täyttävät kansainvälisten yleissopimusten ratifioinnista johtuvat sitoumuksensa. GSP+-edunsaajia ei vaadita hyväksymään tai panemaan täytäntöön EU:n normeja vaan niiden edellytetään täyttävän velvoitteet, jotka ne ovat jo hyväksyneet kyseisten kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti. Komissio aikoo tämän vuoksi tehdä entistä enemmän yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen (esim. Kansainvälisen työjärjestön ILOn ja Yhdistyneiden kansakuntien YK:n) kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n valvoessa ja arvioidessa GSP+-järjestelmää kyseisten järjestöjen näkemykset ja kokemukset otetaan jatkuvasti huomioon. Läheinen yhteydenpito kansainvälisten järjestöjen paikallistoimistoihin edunsaajamaissa on tärkeää. Tämä yhteistyö on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon useiden GSP+-asetuksen liitteessä VIII lueteltujen yleissopimusten pitkä raportointikausi. Esimerkiksi YK:n kertomukset laaditaan 4 5 vuoden välein eli niiden raportointikausi on pidempi kuin GSP+-järjestelmän kaksivuotinen raportointikausi. Aktiivinen yhteistyö asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa on siten erityisen hyödyllistä raportointikausien välillä. Näiden järjestöjen asiantuntemuksesta voi lisäksi olla suurta hyötyä yhteistyöhankkeille edunsaajamaissa. Komissio ja ILO ovat parhaillaan käynnistämässä GSP+-pilottihanketta valmiuksien kehittämiseksi Pakistanissa, Mongoliassa, Guatemalassa ja El Salvadorissa. Komissio jatkaa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa GSP+-järjestelmän voimassaoloajan aikana myös erityishankkeiden kautta. Lopuksi on todettava, että EU voi GSP+-järjestelmän ansiosta keskustella rakentavasti edunsaajien sitoutumisesta näihin yleissopimuksiin asiaan liittyvissä kansainvälisissä organisaatioissa, kuten ILOn kansainvälisen työkonferenssin sääntöjen noudattamista seuraavassa kolmikantakomiteassa tai ILOn hallintoneuvostossa. 4.2.3. GSP+-järjestelmän valvontaprosessi GSP-asetuksessa edellytetään EU:n valvovan tehokkaammin sitä, miten GSP+edunsaajat noudattavat sitoumuksiaan. Yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa komission yksiköt ovat sen vuoksi käynnistäneet järjestelmällisen valvontaprosessin: edunsaajamaan viranomaisten kanssa käytävän jatkuvan GSP+-vuoropuhelun, joka virallistetaan laatimalla vuotuisia asialuetteloita (eli nk. tulostauluja). Kun edunsaajamaa tulee mukaan GSP+-järjestelmään, komissio laatii alustavan arvion siitä, miten edunsaaja noudattaa GSP+-sitoumuksiaan (ensimmäinen virallinen tulostaulu). Tässä virallisessa tulostaulussa todetaan merkittävimmät puutteet, joita kansainvälisten yleissopimusten valvontaelimet ovat havainneet. Näin käynnistyy jatkuva GSP+-vuoropuhelu, jonka aikana komissio kiinnittää edunsaajan huomion tulostaulussa lueteltuihin alueisiin. 12

Vuoropuhelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia poliittisia ja institutionaalisia yhteyksiä EU:n ja edunsaajien välillä 32. Asialuettelo päivitetään vuosittain, ja edunsaajien odotetaan vakavissaan puuttuvan havaittuihin ongelmiin. GSP-asetuksen mukaisesti GSP+-järjestelmän valvontaprosessissa otetaan huomioon useiden eri tahojen kuten kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset kansainvälisten yleissopimusten valvontaelimiä laajemmalti. Prosessiin osallistuu edunsaajamaissa laaja joukko sidosryhmiä ei vain keskusviranomaisia vaan myös alue- tai paikallisviranomaisia, kansalaisyhteiskunnan edustajia (esim. työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt), elinkeinoelämän järjestöjä ja kansainvälisten järjestöjen paikallistoimistoja. Osana valvontaansa komissio voi osallistua paikallisiin seminaareihin tai tutustua eri toimialoihin paikan päällä. Paikallisten sidosryhmien tavoittaminen erityisesti GSP+valvontakäyntien aikana on tärkeää ei pelkästään ensi käden tiedon keräämiseksi vaan myös sen vuoksi, että näin voidaan hankkia paremmin tietoa GSP+-järjestelmän toiminnasta ja edunsaajia koskevista EU:n odotuksista. Näin autetaan paikallisia sidosryhmiä omaksumaan rakentava rooli ja avustamaan paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaisia yleissopimusten mukaisten sitoumustensa täyttämisessä. Erityisesti voidaan todeta, että tullietuuksien välittöminä edunsaajina talouden toimijoiden odotetaan olevan avainasemassa yleissopimusten täytäntöönpanon tukemisessa. Tämän ensimmäisen raportointikauden aikana vuorovaikutus edunsaajamaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa on ollut erittäin myönteistä. Kansalaisyhteiskunta on yleisesti ilmaissut tukevansa voimakkaasti maansa osallistumista GSP+-järjestelmään. Se on useissa tapauksissa nimenomaisesti toivottanut tervetulleeksi GSP+-järjestelmän valvonnan, koska se tarjoaa paremmat mahdollisuudet ottaa keskeisiä ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä esille viranomaisten kanssa. Komissio tekee sen vuoksi jatkossakin yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa valvonnan aikana ja pyrkii laajentamaan sitä mahdollisuuksien mukaan. 4.2.4. Apu- ja kehityshankkeet Kansainvälisten valvontaelinten raporteissa, jotka toimivat tulostaulujen keskeisenä lähteenä, yksilöidään puutteiden ja edistymisen lisäksi niitä rajoituksia, jotka voivat haitata tai estää edunsaajaa panemasta yleissopimusta täytäntöön. Tämä on tärkeää, sillä monet rajoitukset eivät välttämättä ole viranomaisten välittömässä valvonnassa tai määräysvallassa, mikä saattaa selittää joitakin puutteita. Vaikka on selvää, että valtio on velvollinen täyttämään täysimääräisesti kansainväliset sitoumuksensa, komission valvonnassa olisi otettava huomioon erilaiset tekijät, kuten resurssien puute, köyhyys, luonnonkatastrofit tai tiettyjen alueiden jääminen valvonnan ulkopuolelle aseellisissa selkkauksissa. Vuonna 2015 komissio aloitti ILOn kanssa yhteisiä hankkeita, joilla tuetaan GSP+-maiden hallinnollisia valmiuksia panna tosiasiallisesti täytäntöön ILOn keskeiset yleissopimukset ja raportoida niistä. Komissio aikoo seuraavan 32 Koska kullakin näistä 27 yleissopimuksesta on erilaiset tavoitteet, GSP+-järjestelmä koskee useita aloja, jotka eivät perinteisesti kuulu kauppapolitiikan alaan, kuten ihmisoikeudet, kehitysyhteistyö, työvoima, ympäristö jne. Nämä politiikan alat kuuluvat komission eri yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon toimivaltaan. Näin ollen GSP+-järjestelmään liittyviä kysymyksiä on otettu esiin edunsaajien kanssa eri muodoissa esimerkiksi kauppaa ja ihmisoikeusasioita koskevat vuoropuhelut ja yhteiset komissiot nykyisin käytävien kahdenvälisten vuoropuhelujen yhteydessä. 13

raportointikauden aikana tarkastella sitä, miten edunsaajia voitaisiin tukea puuttumaan tällaisiin rajoituksiin asiantuntemuksen, teknisen avun ja valmiuksien kehittämistä koskevien erityishankkeiden avulla. 4.2.5. Edunsaajien sisäinen organisaatio GSP+-järjestelmän osalta Edunsaajien tapa organisoitua sisäisesti GSP+-järjestelmän kattamiin yleissopimuksiin kuuluvien kysymysten ratkaisemiseksi on ensimmäinen osoitus niiden poliittisesta sitoutumisesta GSP+-prosessiin. Yleissopimukset liittyvät usein eri ministeriöiden ja virastojen toimivaltaan, ja näiden eri tahojen resurssit ja vaikutusvalta voivat vaihdella. Edunsaajien on tämän vuoksi koordinoitava toimintaa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla. Jotkin edunsaajat ovat päättäneet perustaa erityisiä korkean tason virkamiesten vetämiä GSP+-työryhmiä (esimerkiksi Pakistan), kun taas toiset ovat mieluummin järjestäneet tapauskohtaista koordinointia kauppa- tai ulkoasiainministeriön alaisuudessa (esimerkiksi Filippiinit ja Guatemala). Ajan myötä tästä koordinoinnista tulee varmasti tehokkaampaa. Komission EU:n edustustojen avustuksella järjestämät GSP+-vierailukäynnit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi tässä yhteydessä 33. Edunsaajien GSP+-järjestelmän tiimoilta toteuttamat koordinointipyrkimykset ja asiaan liittyvät yleissopimukset ovat tärkeä ja välttämätön väline käytännön täytäntöönpanon parantamiseksi. Sen vuoksi komissio seuraa edelleen tiiviisti koordinointia. 4.2.6. Ensimmäisen GSP+-valvontakauden (2014 2015) päätelmät Kuten edellä todettiin, valvonta käynnistyy kunkin edunsaajan liittyessä GSP+järjestelmään. Kansainvälisten valvontaelinten kunkin GSP+-yleissopimuksen osalta esittämä puutteita käsittelevä yleiskatsaus tarjoaa perustan kunkin edunsaajan jatkuvalle valvonnalle. Edunsaajien on osoitettava pyrkivänsä vakavissaan parantamaan 27 keskeisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja käsittelemään näitä puutteita. Valvonta kattaa kyseisten 27 yleissopimuksen täytäntöönpanon kaikki näkökohdat, kuten kapasiteettirajoituksia tai edistymistä koskevat keskustelut. Lisäksi GSP+-järjestelmän valvonnassa otetaan osana perustilannetta huomioon ennestään olemassa olevat oikeudelliset ja hallinnolliset puitteet edunsaajamaissa. Ensimmäinen valvontakausi oli oppimisprosessi kaikkien edunsaajien ja komission kannalta. Kaikki edunsaajat ovat kuitenkin osoittaneet vahvaa sitoutumista GSP+prosessiin niiltä löytyy niin poliittista tahtoa kuin halukkuutta ottaa käyttöön institutionaalisia ja lainsäädäntöuudistuksia. Edunsaajat ovat erityisesti osoittaneet haluavansa aidosti tehdä yhteistyötä komission kanssa vastaamalla määräajassa vuosittaista tulostaulukkoa koskeviin asiakirjoihin, sallimalla erityiset GSP+valvontakäynnit ja perustamalla erityisiä GSP+-hallintorakenteita. Kaikki edunsaajat ovat lisäksi ryhtyneet toimenpiteisiin vaikkakin toisinaan melko vähäisiin parantaakseen GSP+-yleissopimusten mukaisten sitoumustensa täytäntöönpanoa kentällä, myös toimittamalla useita jo pitkään kaivattuja maakohtaisia raportteja. Liitteenä olevassa valmisteluasiakirjassa esitetään kattava arvio yksittäisistä edunsaajista. Siinä käsitellään myös myönteistä kehitystä ja edunsaajamaiden sisäisiä rajoituksia, jotka voivat rajoittaa edunsaajien kykyä saada yleissopimukset pantua tosiasiallisesti 33 Se voi myös osaltaan vahvistaa vastuuministeriöiden ja -virastojen (esimerkiksi työvoima- ja ympäristöasiat) osallistumista ja asemaa. 14

täytäntöön. Kutakin yleissopimusta arvioidaan erikseen, ja lisäksi esitetään kokonaisarvio yleissopimusryhmittäin (ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet, ympäristö ja hyvä hallinto). Kun otetaan huomioon GSP+-järjestelmän alaan kuuluvien 27 yleissopimuksen erilainen luonne ja ensimmäisen raportointikauden lyhyys (18 kuukautta), tässä vaiheessa ei pidetty asianmukaisena tai realistisena esittää määrällistä arviota edistymisestä ilmeisiä vertailuarvoja laajemmin (esim. kansallisten kertomusten toimittaminen ajallaan). Standardoitujen ja mitattavissa olevien arvojen liittäminen edunsaajien suorituskykyyn saattaisi olla harhaanjohtavaa ja jossain määrin mielivaltaista. Valvontavälineitä aiotaan kuitenkin edelleen parantaa. Seuraavan raportointikauden aikana on erityisen tärkeää saada edunsaajat ottamaan prosessi omakseen ja paneutumaan aktiivisemmin tulostauluissa ilmeneviin kysymyksiin. Komissio kiinnittää enemmän huomiota edunsaajien omiin toiminnan painopisteisiin, niiden aikatauluihin havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja täytäntöönpanoa varten saataville asetettuihin resursseihin. Tältä osin komissio aikoo tehostaa yhteistyötään edunsaajien kanssa toiminnan painopisteiden kartoittamiseksi. Itse asiassa tämä onkin tärkein syy GSP+-järjestelmän uudistamiseen. Kun on varmistettu kelpoisuuskriteerien täysimääräinen noudattaminen, GSP+-järjestelmä tarjoaa edunsaajille kauppaan liittyviä kannustimia, kun ne asteittain parantavat asiaan liittyvien yleissopimusten täytäntöönpanoaan. GSP+-edunsaajien odotetaan siis jatkuvasti parantavan toimintaansa. Edunsaajien yksilölliset olosuhteet ja rajoitukset otetaan kuitenkin huomioon. Tältä osin GSP-asetuksessa säädetään, että jos edunsaaja ei noudata velvoittavia sitoumuksiaan, etuudet voidaan väliaikaisesti peruuttaa 34. Seuraavan raportointikauden (2016 2017) aikana komissio aikoo edelleen seurata edunsaajia järjestelmällisesti. Se harkitsee seuraavaan tarkasteluun mennessä tarvittaessa vastatoimia, joihin kuuluu mahdollisuus aloittaa tutkimus, jos edunsaaja ei noudata GSP+-sitoumustaan. 4.2.7. Tämän kertomuksen liitteenä: GSP+-järjestelmää koskeva valmisteluasiakirja GSP-asetuksessa edellytetään, että tässä kertomuksessa olisi keskityttävä erityisesti GSP+-järjestelmän toimintaan. Tästä syystä tähän kertomukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja The EU Special Incentive Arrangement for Sustainable Development and Good Governance ('GSP+') covering the period 2014 2015 (kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävä EU:n erityinen kannustusmenettely (GSP+) vuosina 2014 2015), jonka komission yksiköt ovat laatineet yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa. Valmisteluasiakirjassa annetaan yksityiskohtaisempia tietoja GSP+-järjestelmän toiminnasta siitä lähtien, kun GSP-asetus (EY) N:o 978/2012 tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Valmisteluasiakirja sisältää myös yksityiskohtaisen arvion GSP+-yleissopimusten yksittäisistä GSP+-edunsaajamaista, ja siinä kerrotaan GSP+-järjestelmän käyttöasteesta edunsaajamaiden keskuudessa. 34 GSP-asetuksen 15 artikla. 15

5. KOMISSION JATKOSSA ANTAMAT KERTOMUKSET GSP-asetuksessa säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-asetuksen soveltamisesta viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta eli viimeistään marraskuussa 2017. Se kattaa koko GSP-järjestelmän viiden vuoden aikana vuosina 2012 2017, ja siinä otetaan huomioon järjestelmän vaikutukset sen edunsaajien kehitykseen, kauppaan ja rahoitustarpeisiin. Komissio arvioi lisäksi tarvetta tarkistaa järjestelmää, mukaan luettuina GSP+-järjestelmää ja tullietuuksien väliaikaista peruuttamista koskevat säännökset, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen. Kertomukseen sisältyy myös yksityiskohtainen analyysi GSP-asetuksen vaikutuksista kaupankäyntiin ja EU:n tullituloihin, ja siinä otetaan erityisesti huomioon edunsaajamaihin kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi tämä viimeistään marraskuussa 2017 julkaistava kertomus kattaa myös GSP+-järjestelmän toisen raportointikauden (2016 2017) aikana tapahtuneen kehityksen. 16

6. GSP-JÄRJESTELMÄSTÄ 1. JOULUKUUTA 2015 HYÖTYVIÄ EDUNSAAJAMAITA KOSKEVAT TILASTOTIETOJA SISÄLTÄVÄT TAULUKOT Taulukko 1 Etuuskohtelun saaneen tuonnin arvo kaikkien GSP-maiden osalta (tuhatta euroa) 2013 2014 2015 - ensimmäiset 6 kuukautta GSP:hen GSPetuuskohtelu Käyttö aste GSP:hen Käyttö aste GSP:hen GSPetuuskohtelu GSPetuuskohtelu Yleinen GSP 152 702 551 43 496 032 31 084 841 71,5% 153 181 034 38 776 162 27 268 569 70,3% 75 696 892 23 706 789 15 537 599 65,5% GSP+ 22 733 977 8 596 443 5 989 219 69,7% 23 703 726 9 805 876 6 479 923 66,1% 12 018 057 5 694 967 3 517 874 61,8% EBA 36 213 868 17 418 142 14 466 191 83,1% 37 997 004 19 567 198 17 048 607 87,1% 19 495 864 11 678 495 10 817 572 92,6% GSP kokonaan 211 650 396 69 510 618 51 540 251 74,1% 214 881 764 68 149 235 50 797 100 74,5% 107 210 814 41 080 251 29 873 045 72,7% 17

Taulukko 2 Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaittain (tuhatta euroa) 2013 2014 2015 - ensimmäiset 6 kuukautta Yleinen GSP GSP:hen GSP:hen GSP:hen GSPetuuskohtelu GSPetuuskohtelu GSPetuuskohtelu 152 702 551 43 496 032 31 084 841 71,5% 153 181 034 38 776 162 27 268 569 70,3% 75 696 892 23 706 789 15 537 599 65,5% Botsw ana 3 441 195 162 0 0,0% 1 822 600 29 0 0,0% 902 849 92 0,0% Kamerun 2 368 669 137 803 774 0,6% 2 148 930 32 279 39 0,1% 786 640 73 434 14 174 19,3% Kolumbia 7 387 566 573 453 514 911 89,8% 7 912 148 637 555 87 818 13,8% 3 458 487 291 255 7 390 2,5% Kongo 1 373 839 67 974 48 158 70,8% 1 530 574 83 210 67 257 80,8% 881 509 25 702 22 719 88,4% Cookinsaaret 2 290 146 0 0,0% 1 497 94 61 64,6% 2 801 25 0,0% Norsunluurann 3 285 353 994 163 3 340 0,3% 3 243 973 319 442 366 0,1% 1 787 465 504 408 1 694 0,3% Fidži 82 501 3 488 213 6,1% 97 810 1 302 3 0,2% 33 093 2 592 336 13,0% Ghana 3 336 336 488 885 3 573 0,7% 2 846 769 149 717 127 0,1% 1 028 990 245 089 398 0,2% Honduras 726 892 233 986 176 470 75,4% 839 946 328 012 28 704 8,8% 637 493 167 225 123 0,1% Intia 36 436 340 22 298 124 18 589 577 83,4% 36 830 322 16 138 352 14 384 167 89,1% 20 274 674 9 822 973 8 536 404 86,9% Indonesia 14 180 212 6 585 035 4 823 287 73,2% 14 320 389 6 085 385 4 338 522 71,3% 7 546 272 3 534 020 2 391 814 67,7% Irak 10 618 992 3 621 48 1,3% 11 553 071 6 005 146 2,4% 5 441 869 2 965 453 15,3% Kenia 1 132 251 727 248 7 083 1,0% 1 164 317 190 850 129 187 67,7% 671 933 433 650 12 005 2,8% Kirgisia 77 344 4 100 1 098 26,8% 78 103 11 942 8 233 68,9% 26 831 4 467 2 225 49,8% Marshallinsaar 92 501 837 0 0,0% 310 368 389 0 0,0% 116 384 294 0,0% Mikronesia 230 224 204 90,9% 351 141 127 89,9% 299 288 52 17,9% Namibia 940 257 326 416 60 0,0% 961 846 62 903 1 0,0% 545 632 163 725 143 0,1% Nauru 238 152 0 0,0% 464 28 0 0,0% 422 155 0,0% Nicaragua 280 704 122 356 56 806 46,4% 282 693 139 610 1 133 0,8% 141 273 46 592 598 1,3% Nigeria 28 595 038 493 253 407 795 82,7% 28 119 517 206 224 135 312 65,6% 9 608 384 49 635 29 244 58,9% Niue 6 0 0 n/a 127 108 0 0,0% 25 3 0,0% Sri Lanka 2 314 528 1 846 658 1 096 511 59,4% 2 481 090 2 026 297 1 191 707 58,8% 1 294 586 1 084 020 580 766 53,6% Sw azimaa 224 479 17 017 852 5,0% 150 754 4 845 46 1,0% 68 729 7 486 98 1,3% Syyria 124 505 46 055 8 309 18,0% 86 696 24 618 3 436 14,0% 45 203 6 970 1 020 14,6% Tadžikistan 83 054 14 748 11 709 79,4% 60 862 14 893 10 571 71,0% 31 081 7 276 6 129 84,2% Tonga 174 33 15 45,6% 906 71 54 75,7% 243 37 23 61,7% Turkmenistan 863 617 163 361 156 397 95,7% 813 797 241 678 167 123 69,2% 182 236 28 433 23 221 81,7% Ukraina 13 295 383 2 972 454 2 159 286 72,6% 13 169 401 2 970 122 1 429 322 48,1% 5 931 364 1 697 150 686 931 40,5% Uzbekistan 245 779 86 441 73 476 85,0% 232 590 74 959 59 748 79,7% 111 423 35 871 26 688 74,4% Vietnam 21 192 278 5 287 839 2 944 889 55,7% 22 119 122 9 025 100 5 225 357 57,9% 14 138 701 5 470 952 3 192 950 58,4% 18

Taulukko 3 Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo EBA-maittain (tuhatta euroa)* 2013 2014 2015 - ensimmäiset 6 kuukautta EBA EBAan EBAetuuskohtelu EBAan EBAan EBAetuuskohtelu EBAetuuskohtelu 36 213 868 17 418 142 14 466 191 83,1% 37 997 004 19 567 198 17 048 607 87,1% 19 495 864 11 678 495 10 817 572 92,6% Afganistan 47 675 7 423 3 083 41,5% 36 954 16 914 6 948 41,1% 12 599 2 777 1 902 68,5% Angola 9 306 195 71 225 26 452 37,1% 9 386 862 47 967 20 937 43,6% 3 728 691 12 994 4 016 30,9% Bangladesh 10 862 338 10 778 862 10 313 716 95,7% 12 328 757 12 224 848 11 774 829 96,3% 7 553 343 7 501 189 7 201 608 96,0% Benin 16 669 3 245 2 584 79,6% 31 104 11 862 10 962 92,4% 13 212 4 432 1 981 44,7% Bhutan 10 267 9 368 9 278 99,0% 14 940 14 660 14 331 97,7% 8 517 8 079 7 699 95,3% Burkina Faso 45 020 8 092 6 911 85,4% 107 451 10 932 9 853 90,1% 26 413 5 674 4 750 83,7% Burundi 31 633 685 0 0,0% 21 420 415 86 20,6% 20 704 232 200 86,3% Kambodža 2 514 407 2 492 059 2 301 708 92,4% 3 026 422 2 996 898 2 774 642 92,6% 1 849 714 1 788 841 1 644 442 91,9% Keski-Afrikan t 26 061 357 290 81,2% 6 302 180 157 87,5% 6 056 25 1 2,7% Tšad 50 388 230 54 23,5% 14 882 277 0 0,0% 32 992 229 0,0% Komorit 13 444 8 686 226 2,6% 10 808 6 770 1 283 19,0% 5 101 2 759 2 617 94,9% Kongon demok 1 095 287 14 524 12 929 89,0% 1 002 992 7 904 6 116 77,4% 295 899 4 870 2 770 56,9% Djibouti 9 152 2 317 0 0,0% 10 221 3 767 62 1,6% 8 099 1 452 157 10,8% Päiväntasaajan 4 029 109 375 025 335 590 89,5% 3 650 206 224 738 210 479 93,7% 1 029 831 21 250 16 199 76,2% Eritrea 3 148 2 383 2 258 94,8% 9 732 2 506 2 337 93,2% 21 251 1 201 953 79,3% Etiopia 541 853 229 259 223 596 97,5% 571 312 252 473 248 206 98,3% 335 209 135 981 129 865 95,5% Gambia 8 483 5 064 4 999 98,7% 17 707 9 253 8 556 92,5% 10 005 6 756 6 583 97,4% Guinea 438 665 2 272 267 11,7% 454 330 1 613 654 40,5% 361 338 1 119 427 38,1% Guinea-Bissau 1 473 121 8 6,6% 3 346 8 0 0,0% 880 284 0,0% Haiti 28 033 15 964 432 2,7% 31 451 17 622 3 320 18,8% 19 281 10 173 8 965 88,1% Kiribati 59 42 6 14,0% 53 32 25 76,8% 101 30 0,0% Laosin demokr 252 500 193 309 190 010 98,3% 223 233 194 615 190 033 97,6% 117 033 89 649 85 488 95,4% Lesotho 186 467 1 401 322 23,0% 247 383 1 471 484 32,9% 123 879 731 465 63,7% Liberia 530 382 2 570 663 25,8% 366 390 3 829 423 11,1% 228 995 224 0,0% Madagaskar 736 262 554 975 19 412 3,5% 834 933 539 803 21 197 3,9% 416 318 240 712 1 711 0,7% Malaw i 220 267 188 851 181 415 96,1% 296 049 266 569 250 678 94,0% 176 838 160 553 150 495 93,7% Mali 41 591 3 891 2 357 60,6% 35 905 4 289 3 596 83,9% 24 496 2 050 1 513 73,8% Mauritania 486 001 113 290 110 755 97,8% 548 518 172 242 164 319 95,4% 264 214 116 913 109 065 93,3% Mosambik 1 315 133 1 116 038 51 048 4,6% 1 361 190 1 143 230 292 104 25,6% 761 489 648 403 597 013 92,1% * kattaa kaiken tuonnin, mukaan lukien tuotteet, jotka hyötyvät automaattisesti suosituimmuuskohtelun mukaisista nollatulleista. EBA-menettelyyn viittaa vain niihin EBA-menettelyyn kuuluviin tuotteisiin, jotka eivät muutoin ole ja nollatulliin. 19

Taulukko 3 (jatkoa) Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo EBA-maittain (tuhatta euroa) 2013 2014 2015 - ensimmäiset 6 kuukautta EBA EBAan EBAetuuskohtelu EBAan EBAan EBAetuuskohtelu EBAetuuskohtelu 36 213 868 17 418 142 14 466 191 83,1% 37 997 004 19 567 198 17 048 607 87,1% 19 495 864 11 678 495 10 817 572 92,6% Myanmar 220 609 167 552 83 050 49,6% 388 369 318 171 302 330 95,0% 270 683 225 294 205 441 91,2% Nepal 84 505 75 976 70 911 93,3% 86 756 77 397 71 650 92,6% 42 268 37 139 34 317 92,4% Niger 597 710 3 205 2 550 79,5% 386 500 3 105 1 925 62,0% 280 048 1 279 981 76,7% Ruanda 26 442 410 0 0,0% 30 214 418 107 25,7% 18 095 389 238 61,1% Samoa 479 423 278 65,7% 1 096 720 166 23,0% 1 509 1 155 115 10,0% Sao Tomé ja Pr 4 366 190 112 58,8% 8 028 174 112 64,4% 3 737 29 20 68,5% Senegal 330 248 219 293 214 220 97,7% 400 201 281 098 276 634 98,4% 235 872 177 098 166 146 93,8% Sierra Leone 168 399 3 529 2 084 59,1% 220 446 438 79 18,0% 126 530 1 854 1 709 92,2% Salomonsaaret 48 211 47 422 47 357 99,9% 63 031 62 055 61 950 99,8% 14 555 14 321 14 117 98,6% Somalia 1 828 27 0 0,0% 2 573 122 6 4,7% 3 642 65 0,0% Etelä-Sudan 71 9 0 0,0% 118 32 0 0,0% 85 21 0,0% Sudan 180 109 68 604 65 694 95,8% 205 069 107 612 101 048 93,9% 113 640 50 134 49 373 98,5% Tansania 542 153 237 321 58 415 24,6% 600 050 280 962 118 434 42,2% 425 619 218 211 212 026 97,2% Itä-Timor 6 943 139 0 0,0% 11 979 54 2 3,0% 3 752 18 0,0% Togo 149 841 62 409 13 508 21,6% 85 224 20 208 19 110 94,6% 37 512 15 800 14 255 90,2% Tuvalu 263 211 73 34,7% 843 474 0 0,0% 237 108 0,0% Uganda 426 363 147 282 3 026 2,1% 451 484 149 796 31 346 20,9% 261 695 88 029 85 454 97,1% Vanuatu 926 201 170 84,6% 8 518 402 334 83,1% 1 464 359 91 25,5% Jemen 185 996 81 067 80 045 98,7% 84 554 10 468 8 268 79,0% 12 790 5 042 1 702 33,7% Sambia 390 444 101 344 24 329 24,0% 311 096 75 802 38 491 50,8% 189 634 72 572 50 706 69,9% 20

Taulukko 4 Etuuskohtelun saaneen EU:hun suuntautuvan tuonnin arvo GSP+-maittain (tuhatta euroa)* 2013 2014 2015 - ensimmäiset 6 kuukautta GSP+ GSP+:aan GSP+:aan GSP+etuuskohtelu GSP+etuuskohtelu GSP+:aan GSP+etuuskohtelu 22 733 977 8 596 443 5 989 219 69,7% 23 703 726 9 805 876 6 479 923 66,1% 12 018 057 5 694 967 3 517 874 61,8% Armenia 215 542 74 418 58 239 78,3% 228 616 81 814 59 583 72,8% 143 504 75 896 58 601 77,2% Bolivia 470 195 69 895 68 066 97,4% 518 500 106 278 101 928 95,9% 262 519 36 672 34 573 94,3% Kap Verde 47 894 45 388 43 754 96,4% 97 322 55 781 54 713 98,1% 27 693 25 410 24 587 96,8% Costa Rica 4 007 151 743 910 637 473 85,7% 3 767 873 872 169 159 623 18,3% 1 256 747 539 347 71 390 13,2% El Salvador 211 561 94 968 67 462 71,0% 169 599 77 027 339 0,4% 83 136 26 520 380 1,4% Georgia 658 312 184 891 155 968 84,4% 649 631 224 756 106 428 47,4% 386 737 149 722 6 425 4,3% Guatemala 610 600 397 223 350 222 88,2% 685 734 342 628 26 755 7,8% 404 921 155 959 6 374 4,1% Mongolia 69 952 16 051 14 212 88,5% 73 280 16 876 14 482 85,8% 41 355 5 763 4 242 73,6% Pakistan 4 506 204 3 853 932 2 633 866 68,3% 5 492 732 4 762 400 4 540 342 95,3% 3 039 031 2 726 927 2 575 741 94,5% Panama 652 446 112 494 67 169 59,7% 436 396 140 485 8 141 5,8% 255 041 76 960 3 729 4,8% Paraguay 1 163 165 48 019 43 954 91,5% 1 100 046 72 535 69 227 95,4% 483 220 16 017 13 515 84,4% Peru 5 071 923 1 261 292 766 463 60,8% 4 766 620 1 329 832 188 435 14,2% 2 376 769 775 092 37 317 4,8% Filippiinit 5 049 032 1 693 964 1 082 372 63,9% 5 717 378 1 723 295 1 149 929 66,7% 3 257 385 1 084 683 681 001 62,8% * Costa Rica, Guatemala, El Salvador, Panama ja Peru lakkaavat olemasta GSP+-edunsaajia tammikuusta 2016 alkaen. GSP+- näistä maista on vähentynyt merkittävästi vuosina 2014 ja 2015, sillä nämä maat käyttivät EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimuksen nojalla saatavilla olevia vaihtoehtoisia etuuksia. Georgia on vuodesta 2014 lähtien hyötynyt kahdenvälisestä pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, ja GSP+järjestelmän käytön odotetaan vähentyvän 1. tammikuuta 2017 saakka, jolloin kyseinen maa siirtyy pois GSP+-järjestelmästä. 21