Kalojen kasvattaminen meressä Svartskärin saaren pohjoispuolella, Parainen

Etelä-Suomi Päätös Nro 91/2012/2 Dnro ESAVI/715/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2012 ASIA Kalojen kasvattaminen meressä Svartskärin saaren pohjoispuolella, Parainen HAKIJA Gullkronan Lohi Oy Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Merkintä Gullkronan Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 29.11.2010. Länsi-Turunmaan kaupunki on 1.1.2012 alkaen ottanut nimekseen Paraisten kaupunki. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Hakemus koskee kalojen kasvattamista meressä Svartskärin saaren pohjoispuolella Paraisten kaupungin Gullkronan kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Lupaa on haettu siten, että kalojen lisäkasvu on noin 44 000 kg vuodessa, kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää enintään 450 kg fosforia ja 3 500 kg typpeä vuodessa ja lupa olisi voimassa seitsemän vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 29.3.2005 antamallaan päätöksellä nro 34/2005/3 myöntänyt Gullkronan Lohi Oy:lle luvan kalankasvatukseen laitoksessa siten, että laitoksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 450 kg ja typpeä enintään 3 300 kg. Verkkoaltaiden pintaala saa olla enintään 1 000 m 2. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Koska uusi lupahakemus on toimitettu ympäristölupavirastolle vuonna 2005 annetussa päätöksessä asetettuun määräaikaan eli 30.11.2010 mennessä, luvan voimassaoloaika ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

jatkuu siihen saakka, kunnes nyt käsiteltävänä olevasta hakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. 2 Oikeus alueeseen Alueen kaavoitus Hakija on 31.3.2010 päivätyllä vuokrasopimuksella vuokrannut vesialueen Svartskärin saaren pohjoispuolella Gullkrona fiskelagilta kalankasvatusta varten ajalle 31.3.2010 31.12.2015. Molemmat osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen vuokra-aikana kahden vuoden irtisanomisaikaa noudattaen. Alueella on voimassa Eteläisen Nauvon osayleiskaava. Kalankasvatuslaitosta lähimpänä oleva ranta Svartskärin saarella on merkitty MU-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Saaren pohjoispuolella on myös RA-alue eli loma-asuntojen alue. Ympäristön tila Merialue Veden laatu Kalankasvatuslaitos sijaitsee avoimella merialueella, jonka kautta kulkevat vesimassat ovat suuret. Lähialueen veden virtaussuunta määräytyy suurten salmien mukaan. Vallitsevat tuulet sekä merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta ja veden sekoittuminen on tehokasta. Vesisyvyys verkkoaltaiden kohdalla on noin 18 m. Alueen veden laatua on tarkkailtu osana Gullkronanselän pohjoisosien kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Vuosina 2008 2009 pintavesien kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot olivat neljällä, lähimpänä kalankasvatuslaitosta sijaitsevalla näytteenottopisteellä 20 26 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvot olivat 300 350 µg/l. Levätuotantoa mittaavat keskimääräiset klorofylli-a-pitoisuudet olivat 1,9 3,8 µg/l. Kasviplanktonin tuotantokerroksessa vesi oli yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fosforipitoisuuden perusteella laadultaan tyydyttävää ja klorofyllipitoisuuden perusteella hyvää tai tyydyttävää. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen seurantapisteillä tutkimusalueella ja sen läheisyydessä veden laatu ei yleensä vuosina 2006 2009 poikennut tarkkailututkimuksen näytepisteiden veden laadusta lukuun ottamatta joitakin ajanjaksoja, jolloin tarkkailututkimuksen yhteydessä otettujen näytteiden pitoisuudet olivat pienempiä kuin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen seurantapisteillä. Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2009 kalankasvatuslaitosta lähimpänä olevien näytteenottopisteiden (GL I, GL II ja GL III) pohjat luokiteltiin puolilikaantuneiksi. Kokonaisbiomassa oli pieni ja amerikansukajalkaista ja liejusimpukkaa lukuun ottamatta eläimistö oli niukka. Vertailuasemalla (RI) pohja luokiteltiin samoin puolilikaantuneeksi; amerikansukajalkaisia ja liejusimpukkaa oli runsaasti ja biomassa oli korkea. Lisäksi valkokatkoja oli jonkin verran. Vuoden 2006 tutkimuksessa GL-pisteiden luokitus oli puoliterveen ja puolilikaantuneen välillä, sillä yksilömäärät ja biomassat olivat pieniä ja etenkin liejusimpukoita oli vähän. Pisteellä GL I lajisto oli vuonna 2006 tyypillinen terveille pohjille, mutta eläimistön niukkuuden ohella sedimentissä oli selviä

hapettomuudesta kertovia merkkejä. Vuonna 2003 pisteeltä ei otettu näytteitä, mutta vuonna 2000 se luokiteltiin puolilikaantuneeksi. Pisteessä GL II eläimistö oli vuonna 2006 niukka, mutta vuoteen 2003 verrattuna likaantumista ilmentäviä eläimiä oli vähemmän ja tilanne oli siten hieman parempi kuin vuonna 2003. Pisteessä GL III oli vuonna 2006 enemmän puhtaan pohjan ilmentäjiä aiempiin 2000-luvun tutkimuksiin verrattuna, joten luokitus koheni puolilikaantuneesta hieman. 3 Alueen käyttö Nykyinen toiminta Laitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, kaivoja tai uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Laitoksella kasvatetaan kirjolohia teuraskaloiksi. Vuosina 2006 2010 Gullkronan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt olivat ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella seuraavat: Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 Keskimäär. Lisäkasvu kg/a 48 000 47 000 46 000 45 000 40 000 45 000 Rehumäärä kg/a 57 000 57 000 56 000 58 000 48 000 55 000 Rehun fosfori kg/a 500 460 460 460 380 450 Rehun typpi kg/a 3 700 3 500 3 400 3 500 2 800 3 400 Fosforipäästö kg/a 310 270 270 280 220 270 Typpipäästö kg/a 2 400 2 200 2 200 2 300 1 700 2 200 Rehukerroin 1,17 1,23 1,21 1,28 1,19 1,22* Fosforin ominaispäästö g/kg/a 6,4 5,8 5,9 6,3 5,5 6,0* Typen ominaispäästö g/kg/a 50 47 47 51 43 47* * painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Tuotanto Kalat kasvatetaan kahdessa, meressä kelluvassa verkkoaltaassa, joiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Altaat on ankkuroitu paikoilleen ja merkitty merenkulkuviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 600 m 2 ja tilavuus 4 000 m 3. Altaiden vesisyvyys on noin 7 m. Kaloja on tarkoitus kasvattaa siten, että lisäkasvu on noin 44 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään yhteensä noin 56 000 kg/a kuivarehua, joka sisältää fosforia noin 450 kg/a ja typpeä noin 3 500 kg/a. Kalat ruokitaan pendelautomaateilla. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen ovat enintään noin 270 kg fosforia ja noin 2 300 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta ei aiheudu hajupäästöjä. Melua aiheutuu siitä, että laitokselle tehdään huolto- ja tarkistuskäyntejä moottoriveneellä 2 3 kertaa viikossa. Laitoksella käytetään mahdollisimman vähäfosforista rehua ja kalojen yliruokintaa vältetään. Rehusta poistetaan mahdollinen pöly ennen käyttöä. Rehun varastoinnissa ja käsittelyssä toimitaan huolellisesti. Kuormitusta

vähentävien menetelmien ja rehujen kehitystä seurataan. Toimivat sekä taloudellisesti käyttökelpoiset parannukset otetaan käyttöön. 4 Jätehuolto Kuolleiden kalojen määrä on noin 200 kg vuodessa. Kuolleet kalat kerätään ja kuljetetaan yhtiön perkausyksikköön, jossa ne kompostoidaan 20 m 3 :n säiliössä. Tämän jälkeen kompostointituotos levitetään maanparannusaineeksi yhtiön osakkeenomistajan omistaman maatilan pelloille. Rehusäkit kerätään ja viedään kierrätykseen. Toiminnassa ei synny ongelmajätteitä. Toiminnan vaikutukset Laitoksen toiminnasta ei ole haittaa ympäristön käytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Kalastukselle ja kaloille on laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa, joten toiminta ei vaikuta niihin. Vesiliikenteen osalta tilanne pysyy muuttumattomana. Virkistyskäytön kannalta etäisyydet ovat riittävät eikä toiminta siten aiheuta erityisiä haittavaikutuksia. Kalankasvatuksen vaikutukset eivät näy pohjien tilassa. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu veden laadun vahingollista muuttumista, ilmeistä vahinkoa kalakannoille, ympäristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä, vaaraa terveydelle tai muuta niihin verrattavaa yksityisen tai yleisen edun loukkausta eikä muutakaan haittaa tai vahinkoa ympäristölle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija pitää laitoksella hoitopäiväkirjaa, mistä selviää muun muassa käytetyn rehun määrä ja laatu. Vesistötarkkailu toteutetaan osana Gullkronanselän pohjoisosien yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Länsi-Turunmaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 19.5. 20.6.2011 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakijan laitos sijaitsee melko avoimella, pienten saarten rikkomalla merialueella vajaa 3 km Gullkronasta luoteeseen ja Kirjaisin saaresta kaakkoon. Veden vaihtuvuus on hyvä ja laitosta ympäröivät vedet ovat enimmäkseen 16 19 m syviä. Lähimmät muut kalankasvatuslaitokset ovat noin 4 km pohjoiseen si-

jaitseva Haverön Lohi Oy:n Österholmin laitos ja noin 6 km pohjoiskoilliseen sijaitseva Pensarin Taimen Oy:n laitos. Näiden laitosten yhteenlaskettu vuosittainen kuormitus on ollut keskimäärin noin 740 kg fosforia ja noin 6 300 kg typpeä. Kalankasvatuksen lisäksi aluetta kuormittavat hajakuormitus sekä virtausten Suomenlahdelta tuomat ravinteet. Myös alueen sisäisellä kuormituksella on merkitystä meriveden tilaan. 5 Merialueen veden laatu Gullkronan alueella on heikentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Tämä johtuu sekä Saaristomereltä ja sen valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta että muualta virtausten mukana kulkeutuvista ravinteista. Ekologisen luokituksen mukaan merialue on tilaltaan tyydyttävä. Hakijan laitoksen vaikutukset ympäröivän vesialueen tilaan ovat velvoitetarkkailututkimusten tulosten perusteella korkeintaan lieviä. Veden laadun fysikaalis-kemiallisissa muuttujissa ei selviä vaikutuksia ole nähtävissä. Päällyslevästötutkimuksessa laitoksen lähipisteiden klorofyllimäärät olivat vuosina 2004 ja 2007 vertailupisteitä suuremmat vain ensimmäisenä inkubointijaksona. Vuonna 2004 toisen jakson klorofyllimäärä oli vertailupisteillä jopa suurempi kuin lähipisteillä. Pohjaeläintutkimuksen perusteella laitoksen lähiasemat eivät eronneet vertailuasemista ja pohjien heikkenemistä on tapahtunut yhtä lailla vertailuasemilla kuin lähiasemilla. Kalankasvatuksella saattaa olla lievää vaikutusta pohjan laatuun aivan laitoksen lähialueella, mutta havaintoasemien puuttumisen takia tällä alueella johtopäätökset ovat epävarmalla pohjalla. Laitos sijaitsee kuitenkin suhteellisen avoimella paikalla, missä veden vaihtuvuus on ilmeisesti melko hyvä, joten kasvatuksen ja kuormituksen jatkuminen nykyisen suuruisena ei todennäköisesti vaikuta olennaisesti merialueen tilaan. Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kannanottona on, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa noin 44 000 kg kalaa vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 000 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisältö tulee olla nykyisen ympäristöluvan mukainen. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja liittämään siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista myös ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua ja päästöjen sekä toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä tarpeellisilta osin Länsi- Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen.

6 Hankkeessa on otettu huomioon Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen 2015. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä on todennut, että kalankasvatuslaitos sijaitsee ympäristön ja saariston muun käytön kannalta kalankasvatukseen kohtalaisen hyvin soveltuvalla alueella. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määrääminen ei ole tarpeellista. 3) AA (Vargskär RNr 1:8, Gullkrona, Nauvo) on vastustanut luvan myöntämistä seitsemäksi vuodeksi ja katsonut, että lupa voidaan myöntää korkeintaan vuoden tai kahden vuoden siirtymäkaudeksi. Laitos on jo vuosikausia kuormittanut muistuttajan lähivesiä ja muistuttaja haluaa sen päättyvän. Selitys Hakija on selityksessään 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta todennut, että laitoksen vaikutus- ja lähialueilla ei ole muuta vesistökuormitusta aiheuttavaa toimintaa eikä myöskään luonnonsuojelullisia erityisalueita, joihin laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Vesistö-, pohja- ja päällyslevätutkimusten tulokset eivät osoita laitoksen lähialueilla sijaitsevien tarkkailuasemien osalta eroja kauempana sijaitseviin vertailuasemiin nähden. Joskus vertailuasemilla mitatut ravinnepitoisuudet ovat olleet laitoksen lähipisteen pitoisuuksia korkeampia. Pitkän aikavälin muutokset vesialueiden ja merenpohjien tilassa liittyvät laajempaan kehitykseen Saaristomeren ja koko Itämeren alueella. Kalankasvatuksen osuus tässä prosessissa on ollut hyvin vähäinen, kun sen ravinnemääriä vertaa virtausten mukana etelämpää tulevien ravinteiden ja erityisesti typen osalta ilmalaskeuman määriin. Hakija on katsonut, että lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisesti, koska ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei muistutuksessaan ole esittänyt painavia syitä poiketa hakemuksesta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija on 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän muistutuksen johdosta todennut, että lupa tule myöntää hakemuksen mukaisesti, koska muistutuksessa ei ole esitetty syitä poiketa hakemuksesta. Hakija on katsonut, että 3) AA väite kalojen kasvattamisen aiheuttamasta huomattavasta paikallisesta kuormituksesta ja merialueen rehevöitymisestä ei pidä paikkansa. Mahdollisten vesistömuutosten taustalla ovat virtausten mukana Itämereltä tulevat ravinteet ja typen osalta ilmalaskeumana tuleva kuormitus on suuri. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Gullkronan Lohi Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen ja verkkoaltaiden pitämiseen meressä Svartskärin saaren pohjois-

puolella Paraisten kaupungin Gullkronan kylässä tämän päätöksen liitteen 2) osoittamalla paikalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. 7 Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 1 000 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle (Turun toimipiste). 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 450 kg fosforia ja enintään 3 400 kg typpeä. Ominaispäästö mereen ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävä rehu ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

8 Jätehuolto 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - verkkoaltaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien verkkoaltaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista, - laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuoje-

luviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueen tilaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 9 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2018 saakka edellyttäen, että luvan saajalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2018 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 30.11.2017. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan saajalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen.

10 Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinta Kalankasvatuslaitos sijaitsee melko avoimella merialueella Gullkronanselällä Svartskärin saaren pohjoispuolella. Veden vaihtuvuus alueella on hyvä ja laitosta ympäröivä merialue on enimmäkseen 16 19 m syvä. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella tehdyissä tarkkailuissa on todettu, että pintaveden kokonaisfosforipitoisuudessa, a-klorofyllipitoisuudessa, kasviplanktonin perustuotantokyvyssä ja näkösyvyydessä ei ole havaittavissa merkittävää eroa lähimpien tutkimuspisteiden ja vertailupisteen välillä. Pohjaeläintutkimusten perusteella laitoksen lähialueella sijaitsevien näytepisteiden pohjien tila ei eronnut vertailupisteiden pohjien tilasta ja pohjien tilan heikkenemistä on tapahtunut yhtä lailla vertailupisteillä kuin lähialueella sijaitsevilla näytepisteillä. Laitoksen vaikutukset ympäröivän vesialueen tilaan ovat näin ollen tarkkailututkimusten tulosten perusteella olleet lieviä. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen päästöt voivat olla samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä lupakaudella. Aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot kasvatuksessa käytettävän rehun ravinnesisällölle. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 450 kg fosforia ja enintään 3 400 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin 50 000 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %, rehukerroin 1,10 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen enimmäispäästöt, noin 250 kg fosforia ja noin 2 000 kg typpeä vuodessa, ovat fosforin osalta noin 7 % pienemmät ja typen osalta noin 10 % pienemmät verrattuna vuosien 2006 2010 päästöihin. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi ja, joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon vesienhoitosuunnitelman tavoitteet mitoittaessaan laitoksen kokoa. Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan tä-

män päätöksen lupamääräysten mukaisesti, laitoksen päästöt ovat pienemmät kuin vuonna 2005 annetun luvan mukaiset päästöt. Ottaen myös huomioon vesien hyvät sekoittumisolosuhteet alueella, aluehallintovirasto katsoo, että tämän päätöksen mukaisesti toteutettu kalankasvatus ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska verkkoaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Verkkoaltaita varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä se vaikeuta alueen muuta käyttöä. 11 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1) verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta-alan perusteella ja ottaen huomioon, että tällä päätöksellä annettu lupa mahdollistaa kalankasvatustoiminnan jatkumisen samankokoisena kuin aiemman luvan nojalla. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1) 3) ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4) 8). Ominaispäästöjä koskeva määräys 4) on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 7) ja 8) koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräys 9), joka koskee häiriö- ja muita poikkeustilanteita, on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) 12) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Luvan voimassaolo Luvan saaja tarvitsee oikeuden laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vuokrasopimuksen lyhyestä voimassaolosta johtuen lupa on myönnetty si-

ten, että se on voimassa 31.12.2018 saakka tai siihen saakka kunnes uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon laitoksen päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. 12 Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56 MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Luvan myöntäminen Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa siinä laajuudessa, kuin lupamääräyksestä 4) ilmenee kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Luvan voimassaolo Aluehallintovirasto viittaa AA:n luvan voimassaoloa koskevan vaatimuksen johdosta otsikon Ratkaisun perustelut ja alaotsikon Luvan voimassaolo kohdalla esitettyyn. Muilta osin muistutuksissa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 5 220 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan kalankasvatuslaitosta, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a, koskevan asian käsittelymaksu on 5 220 euroa.

13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Gullkronan Lohi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Paraisten kaupunki Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikennevirasto/Turun väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-715-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paraisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Hannu Kokko Nina Engberg Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Nina Engberg. NE/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.5.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Laitoksen sijainti kartalla Liite 2