MOUHIJÄRVEN RAKENNUSJÄRJESTYS

SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 3 Rakentamistapaohjeet 2 2. LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE 4 Suunnittelutarvealueet 3 5 Rakennuspaikka 3 6 Rakentamisen määrä 3 7 Rakennuksen sijoittaminen 4 3. LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 8 Rakennuspaikka ranta-alueella 4 9 Rakentamisen määrä ranta-alueella 5 10 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella 5 4. LUKU ERITYISALUEIDEN MÄÄRÄYKSET 11 Pohjavesialueet 6 12 Arvokkaat kulttuuriympäristöalueet 6 13 Muinaismuistokohteet 6 14 Maaperä ja radonalueet 7 5. LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 15 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön ja maisemaan 7 16 Rakennuksen korkeusasema 8 6. LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 17 Aitaaminen 8 18 Pihamaan rakentaminen 8 19 Osoitemerkintä 9 7. LUKU YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 20 Rakennetun ympäristön hoito 9 21 Rakennetun ympäristön valvonta 10 8. LUKU YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 22 Vesihuolto 10 23 Jätevesien käsittely 10 24 Jätehuolto 11 9. LUKU RAKENNUKSEN KÄYTTÖ 25 Hyvä rakentamistapa 11 26 Rakennustyön aikaiset järjestelyt 11 27 Rakennuksen tai sen osan purkaminen 11 10. LUKU LUPAJÄRJESTELMÄT 28 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 12 29 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 13 11. LUKU MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 30 Määräyksistä poikkeaminen 15 31 Rakennusjärjestyksen liitteet 15 32 Voimaantulo 16 LIITTEET: 1a Suunnittelutarvealue Länsi-Mouhijärvi 1b Suunnittelutarvealue Itä-Mouhijärvi 2a,b,c Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti sekä paikallisesti arvokkaat luontokohteet 2d Kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 3a Muinaismuistokohteet 3b Muinaismuistokohdeluettelo 4a Hyynilänkankaan pohjavesialue 4b Salmin pohjavesialue 5 Runkovesilinjat 6 Viemäriverkostoalueet 7 Radonalueet

2 MOUHIJÄRVEN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Mouhijärven kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Mouhijärven kunnassa suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen edistämiseksi ja kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioimiseksi sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiseksi ja säilyttämiseksi. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennusvalvontatoimisto voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakennustapaa koskevia ohjeita. 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Mouhijärven kunnan rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden tehtävistä ja päätösvallan siirtämisestä määrätään teknisen toimen päävastuualueen johtosäännössä. (MRL 21 ja 124 ja MRA 4, teknisen toimen johtosääntö) 3 RAKENTAMISTAPAOHJEET Rakentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita, joiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. 2. LUKU

3 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4 SUUNNITTELUTARVEALUEET Suunnittelutarvealueita ovat maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa mainittujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi tämän rakennusjärjestyksen liitekarttoihin 1a ja 1b rajatut alueet. (Liitekartassa 1a Länsi-Mouhijärvi ja 1b Itä-Mouhijärvi) Lisäksi on otettava huomioon mitä maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä on määrätty suunnittelutarpeesta ranta-alueilla. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Suunnittelutarveratkaisu tehdään rakennusluvan yhteydessä tai erillisellä rakennusvalvontaviranomaisen tekemällä suunnittelutarveratkaisulla. Suunnittelutarvealueiden rajaukset ovat voimassa 10 vuotta tämän rakennusjärjestyksen voimaantulosta. 5 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, on suunnittelutarvealueella uuden rakennuspaikan oltava viemäröimättömillä alueilla pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2. Rakennuspaikkakoko voi olla 2000 m 2, kun alueella on sekä puhtaan veden jakeluverkosto että viemäröinti. Liitekartassa 1a ja 1b suunnittelutarvealueet ja liitekartassa 5 runkovesilinjat ja liitekartassa 6 viemäriverkostoalueet. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 6 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle voidaan rakentaa toinen asuinrakennus, mikäli rakennuspaikalla olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymistä ei voida muulla tavoin turvata.

4 Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. 7 RAKENNUKSEN SIJOITTAMINEN Rakennuksen etäisyyden naapurin rakennuspaikan tai tilan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen tai sen osan rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan yksityistien ja paikallistien ajoradan keskiviivasta vähintään 12 metriä ja yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on vähintään 20 metriä sekä kanta- ja valtatien keskilinjasta 30 metriä. Rakennuksen etäisyydestä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta sekä palovaarallisen rakennuksen sijoittamisesta on säädetty MRA:ssa (57 2 ja 3 mom). Ulkokäymälä on sijoitettava vähintään 5 m:n etäisyydelle naapurin rajasta ja vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Etäisyys rakennuspaikan tai tilan rajaan, tien ajoradan keskiviivaan ja rantaan mitataan rakennuksen näitä lähinnä olevasta rakennusosasta. 3. LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 8 RAKENNUSPAIKKA RANTA-ALUEELLA Sen lisäksi, mitä tämän rakennusjärjestyksen 5 :ssä säädetään tulee vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden olla vähintään 40 metriä. 9 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon

sekä 25 m 2 saunarakennuksen ja enintään kaksi talousrakennusta. Loma-asunto ja sauna voidaan rakentaa samaan rakennukseen, jolloin nämä kerrosalat voidaan yhdistää. Rakennuspaikalle voidaan rakentaa myös savusauna. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala ei kuitenkaan saa ylittää 180 m 2 :ä. 5 10 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusta sijoittaessa on huomioitava, että rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus säilytetään erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä niin, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään yksi (1) metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään puolitoista (1,5) metriä keskiveden korkeudesta. Mikäli edellä olevista vaatimuksista ei muuta johdu tulee rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 30 metriä. Jos loma-asunnon kerrosala on yli 120 m 2, tulee etäisyyden olla vähintään 50 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi. Sen etäisyyden tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Tällaisen saunarakennuksen tulee olla yksikerroksinen eikä siinä saa olla kerrosalaan laskettavia parvi- tai käyttöullakkotiloja. Terassin tai avokuistin pinta-ala saa olla enintään 15 m 2. Alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita rantamaisemaa häiritsevästi muuttavia rakennelmia. Enintään 30 m 2 :n suuruinen venevaja voidaan määräyksestä poiketen sijoittaa rakennusluvan myöntävän viranomaisen harkinnan mukaan rantaviivan läheisyyteen, mikäli se voidaan katsoa sopeutuvan ympäristöön ja rantamaisemaan. 4. LUKU ERITYISALUEIDEN MÄÄRÄYKSET

6 11 POHJAVESIALUEET Mouhijärvellä on kaksi alueluokka I:een kuuluvaa tärkeää pohjavesialuetta, joiden sijainti on esitetty liitekartalla 4a ja 4b. Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suojaaltaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 12 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA LUONNONYMPÄRISTÖT Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti sekä paikallisesti arvokkaat luonnonympäristöt on esitetty liitekartoissa 2a, 2b, 2c. Liitteessä 2d on esitetty osayleiskaavan mukaiset arvokkaat maisema-alueet. Arvokkailla maisema-alueilla tarkoitetaan kulttuuriympäristöjä, joilla rakennetun ympäristön lisäksi on arvokkaita maisemallisia ominaisuuksia. Valtakunnallisesti arvokkaisiin luontoalueisiin kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat sekä suojeluarvoltaan niiden tasoiset kohteet. Maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin kuuluvat monipuoliset, arvokkaat luontokohteet, joilla on huomattava alueellinen merkitys maiseman, kasvillisuuden, eläimistön tai uhanalaisten lajien kannalta. Paikallisesti arvokkailla kohteilla on huomattava paikallinen merkitys maiseman, kasvillisuutensa, eläimistön tai lajistonsa kannalta. Näillä alueilla on rakentamisessa erityisesti huomioitava tämän rakennusjärjestyksen 15 :n määräykset. Arvokkailla kulttuuriympäristöalueilla rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoittumiseen ympäristöön ja maisemaan niin, että kulttuurimaisema-arvot säilyvät. Alueella olevaa rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia ei tule purkaa ilman pakottavaa syytä. Maisemallisesti tärkeitä ja arvokkaita kohteita, kuten metsäsaarekkeita, puita, tms. tulee säilyttää. Uudisrakentamisen tulee tapahtua alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja korostetusti huomioiden. 13 MUINAISMUISTOKOHTEET Tampereen museoiden kulttuuriympäristöyksikkö/pirkanmaan maakuntamuseo suoritti toukokuussa 2003 Mouhijärven kunnan arkeologisen perusinventoinnin. Inventointi liittyi alueen kaavoitukseen muinaismuistolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena perusselvityksenä ja samalla kuului Pirkanmaan kuntien arkeologiseen inventointiprojektiin. Mouhijärven kulttuurimaisema-alueilla on runsaasti muinaismuistokohteita, joiden sijainti on esitetty liitteessä 3a ja niitä

vastaava muinaismuistokohdeluettelo on liitteenä 3b. Kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja ja kiviraunioita, sekä rautakautisia asuinpaikkoja ja kalmistoja. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain alaisia asioita. Muinaismuistokohteiden yhteydessä maan pinnan muokkaaminen on kielletty. Muinaismuistoalueen hoidossa on kuitenkin aina syytä olla yhteydessä Museoviraston asiantuntijaan, jotta virheiltä vältyttäisiin. 7 14 MAAPERÄ JA RADONALUEET Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän kantavuus sekä selvitettävä rakennuspaikan mahdollinen pilaantuneisuus. Selvitykset on liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin. Mikäli maaperä on todettu pilaantuneeksi on hakemukseen liitettävä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä saastuneisuuden johdosta. Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän mahdollinen radonpitoisuus. Liitekartassa numero 7 esitetyillä korkean radonpitoisuuden alueilla asuntojen ja työtilojen huoneilman radonpitoisuuden alentamiseksi on rakennuksen alapohjarakenteiden ja niihin liittyvien ilmanvaihtolaitteiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitettävä erityistä huomioita. 5. LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 15 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa ranta-alueille ja avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

8 Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 16 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin ja tiekorkeuteen. Rakennuslupahakemukseen tulee tarvittaessa liittää pintavaaituskartta, joka osoittaa rakennuspaikan tai tontin ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että rakennuspaikan tai tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään lupahakemusta käsiteltäessä tontille. 6. LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 17 AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Pientalotonttien väliselle rajalle rakennettava enintään 1,2 metriä korkea kiinteä aita ja istutettava aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ellei asemakaava toisin määrää. Korkeamman aidan tekeminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen luvan. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta

9 tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Aitaa tehdessä tai hoidettaessa on noudatettava, mitä edellä on sanottu, vaikka toimenpide ei edellytä luvan hakemista. 18 PIHAMAAN RAKENTAMINEN Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä huolehdittava siitä, että sairaankuljetus- ja pelastusajoneuvoilla on esteetön pääsy riittävän lähelle rakennusta. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle. Tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle kuuluu kadun peruskorjauksen yhteydessä myös liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rummun täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm tai muovisena vähintään 250 mm. Avo-ojaa ei saa täyttää. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 19 OSOITEMERKINTÄ Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja huoneiston tai porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

10 7. LUKU YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 20 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. 21 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille viranomaisen päättämällä tavalla. 8. LUKU YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 22 VESIHUOLTO Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Rakentajan on varmistuttava talousveden laadusta ja riittävyydestä vesihuoltoverkoston ulkopuolelle rakennettaessa Mouhijärven kunnassa oli vuoden 2001 lopussa yhteisen vedenhankinnan piirissä yli 80 % kunnan asukkaista. Vesihuoltoverkosto on kasvanut myös vuoden 2001 jälkeenkin niin uusien kuin jo olemassa olevien kiinteistöjen liittyessä siihen. Liitekartassa 5 on kunnan runkovesilinjat. Pirkanmaan haja-asutuksen vesihuollon yleissuunnitelmassa 2001 esitettyjen suunnitelmien mukaan vesijohtoverkostoon liittymisaste kasvaa Mouhijärvellä 85,2 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Suunnitelmat sisältävät nykyisen verkoston laajentamisen Eskolan Konttimäen suuntaan ja Vesunti Rantakulma Putaja suuntaan. Suunnitelmiin kuuluu myös Salmin alueen vesijohtoverkosto. Alueelle on olemassa syöttövesijohto Häijäästä, mutta johtolinjaa on tarkoitus jatkaa Nokian rajalle asti. Yleissuunnitelmassa on esitetty, että Nokian puolella jatkettaisiin vesijohtoa kunnan rajalle. Näin voitaisiin verkostot

yhdistämällä parantaa kriisi- ja poikkeusolojen vesihuoltoa. Suunnitelmasta ovat jo toteutuneet runkovesilinjat Eskola Konttimäki ja Vesunti Rantakulma. 11 23 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Asuinkiinteistö ja asutukseen rinnastettava elinkeino- ja vapaa-ajan kiinteistö on liitettävä kunnan viemäriverkoston toiminta-alueella laitoksen viemäriin. Liitekartassa 6 on esitetty kunnan viemäriverkostoalue. Vapautusta liittymisvelvollisuudesta haetaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa voimassaolevia lakeja ja asetuksia. 24 JÄTEHUOLTO Koko kunnan alue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Asemakaava-alueilla jätteet kerätään kiinteistökohtaisesti, muilla alueilla kiinteistönomistajat toimittavat jätteet aluekeräyspisteisiin, joita on useita eri puolilla kuntaa. Ongelma- ja hyötyjätteiden vastaanotto on kunnassa järjestetty. Jätehuollon järjestämisessä on lisäksi noudatettava Mouhijärven kunnan jätehuoltomääräyksiä 9. LUKU RAKENNUKSEN KÄYTTÖ 25 HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 26 RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 27 RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN

12 Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkulupahakemusta tai purkamista edellyttävää rakennuslupaa käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön käynnistämistä on esitettävä purkamissuunnitelma, jossa on selvitettävä rakennusosien lajittelu, hävittäminen ja hyötykäyttö jätelain ja Mouhijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen. 10. LUKU LUPAJÄRJESTELMÄT 28 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan hajaasutusalueella enintään 50 m 2 :n tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 100 m 2 :n suuruisen lämpöeristämättömän muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaavaalueen ja ranta-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Asemakaava-alueella enintään 10 m 2 :n suuruiseen lämpöeristämättömän talousrakennukseen sovelletaan myös ilmoitusmenettelyä. Rakennuslupa on haettava kaikkiin tulisijallisiin rakennuksiin. 29 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan alueella seuraavasti: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA T

13 ILMOITUS TEHTÄVÄ I Toimenpide Asemakaava Suunnittelutarvealue Ranta-alue Muu alue 1) Rakennelma (rakentaminen) katos (yli 10 m 2 ) T I T I kioski T T T T käymälä T I I I lantala max 200 m 3 I I I I lantala yli 200 m 3 T T T T esiintymislava T T T T muu vastaava rakennelma T I T I 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) urheilupaikka T I T I kokoontumispaikka T I T I asuntovaunualue tai vastaava T T T T Katsomo T I T I yleisöteltta tai vastaava I I I I 3) Liikuteltava laite asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn T T T T 4) Erillislaite (rakentaminen) masto, yli 20 m T T T T piippu, yli 5 m T T T I varastosiilo yli 5 m korkea T T T I varastosäiliö yli 15 m 3 T I I T Hiihtohissi T T T T muistomerkki I I I I suurehko antenni I I tuulivoimala T T T T suurehko valaisinpylväs tai vastaava T T T I Toimenpide Asemakaava Suunnittelutarvealue Ranta-alue Muu alue 5) Vesirajalaite (rakentaminen)

14 suurehko laituri (yli 10 m 2 ) T I I muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava T I I I 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue alue alle 100 m 2 T I I alue yli 100 m 2 T T T T 7) Julkisivutoimenpide rakennuksen julkisivun muuttaminen T T T T kattomuodon muuttaminen T T T T katteen tai sen värityksen muuttaminen T I I I ulkoverhouksen rakennusaineen tai katteen tai värityksen muuttaminen katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen T I I I ikkunajaon muuttaminen I I I I T 8) Mainostoimenpide muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen I 9) Aitaaminen (rakentaminen) rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri I 10) Kuntakuvajärjestely muut ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset I I I Venevajan rakentamiseen on haettava lupa. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä tulee esittää tiedot rakennuspaikasta ja sijainnista, ilmoittajasta sekä toimenpiteen laajuudesta tekstinä tai piirroksin. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja

laadusta sekä selvitys naapurien kuulemisesta, mikäli sen ei katsota olevan tarpeetonta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Toimenpideilmoitus on tehtävä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle vähintään 14 päivää ennen aiottuun toimenpiteeseen ryhtymistä. Rakentajan tulee huolehtia myös muista mahdollisista luvista kuten esim. ympäristöluvasta. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 15 11. LUKU MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 30 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n poikkeamisvallan ja 175 :n vähäistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä koskevan poikkeamisvallan nojalla. 31 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITTEET Tämän rakennusjärjestyksen liitemateriaalin ajan tasalla pidosta vastaa rakennuslautakunta, jolla on oikeus tarvittaessa täydentää ja tarkistaa liitekarttoja ja asiakirjoja. 32 VOIMAANTULO Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 01.07.2005. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Mouhijärven kunnan maaliskuun 26. päivänä 1992 hyväksytty rakennusjärjestys.

16 Virallisesti todistan, että tämä Mouhijärven kunnan rakennusjärjestys on Mouhijärven kunnanvaltuuston 30.6.2005 :n 76 mukainen. Mouhijärvellä 12.09.2005 Seija Niittymäki kunnansihteeri