PÄÄTÖS Nro 97/04/1 Dnro ISY-2004-Y-156 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2004 HAKIJA Sunila Oy ASIA Sunilan laiturin uusiminen ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 14.9.2004 toimittamassaan, 22.9.2004 täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottuun rakentamiseen lupaa ja töidenaloittamislupaa. Rakennuskohde sijaitsee Sunila Oy:n tehdasalueen satamassa Sunilanlahden äärellä hakijan omistamalla vesialueella. Satama on tärkeä osa Sunilan raaka-aineiden toimituskanavaa. Noin 40 % tehtaan raaka-aineista kuljetetaan sataman kautta. Laiturin kautta kuljetetaan puuraaka-ainetta ja sellua. Liikennemäärät laiturin kautta kasvavat edelleen tulevina vuosina. Uusittavaksi suunniteltu huonokuntoinen laituri on rakennettu vuosina 1936 37. Laituri on vedenalaisilta osiltaan hirsiarkkurakenteinen. Hirsiarkut on osaksi perustettu louhitun kallion ja osaksi kantavan kitkamaan päälle tehdyn kivitäytteen varaan keskimäärin tasolle 6,8. Kallionpinta ja sen päällä olevat kantavat kitkamaakerrokset, hiekka ja moreeni, viettävät paikoin melko jyrkästi satama-altaaseen päin. Niiden päällä laiturin edustalla on lieju- ja savimaakerrostuma, jonka paksuus kasvaa ulompana satama-altaassa.
2 Suunnitelman mukaan vanha hirsiarkkurakenteinen 250 m pitkä laituri puretaan kokonaisuudessaan. Uusi laiturirakenne sijoittuu vanhan laiturin paikalle samaan linjaan jäljelle jäävän ns. laiturin eteläosan kanssa. Rakennettavan laiturin pituus on noin 230 m. Ennen purkutöitä vanhan laituri takana olevat täytöt mukaan lukien taustalla oleva varastorakennus tuetaan teräsrakenteisella maanpaineseinällä. Tuennan jälkeen vanha laituri puretaan järjestyksessä päällysrakenteet, laiturin kansirakenteet, arkkujen sisätäytöt ja hirsirakenteet. Lisäksi arkkujen alla oleva kivipenger kaivetaan ylös tarvittavilta osin. Pohjasedimenttejä ei kaiveta työn aikana. Myöskään ruoppauksia ei tehdä. Laiturin puurakenteita ei ole kyllästetty tai suojakäsitelty. Uusi laituri perustetaan etureunaltaan teräsputkipaaluille ja takareunaltaan aikaisemmin rakennetun maanpaineseinän varaan. Paalujen päälle rakennetaan kansirakenteet teräsbetonista. Täyttöihin tarvitaan massoja n. 7 000 m 3. Hakemuksen mukaan suljetulla satama-alueella suoritettavat rakennustyöt eivät aiheuta pysyviä tai tilapäisiä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle. Hirsiarkkujen purkuvaiheen ajaksi on laiturin edustalle syytä kuitenkin asentaa riittävän vahvarakenteinen ja pohjaan saakka ulottuva verkko, jotta arkkujen hirret eivät pääsisi virtausten mukana ajelehtimaan väylä- ja allasalueille. Hanke ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Työnaikainen veden sameutuminen on kaivettavan materiaalin määrästä ja laadusta johtuen erittäin vähäistä. Hakemukseen on liitetty seuraavansisältöinen ehdotus työnaikaiseksi tarkkailuohjelmaksi: "TYÖNAIKAINEN VESISTÖN TARKKAILU Vesialueen samentumista ja muita mahdollisia ruoppaustyön aiheuttamia vaikutuksia meriveden laatuun tutkitaan vesinäytteistä. 1. Näytteenottopisteiden sijainti ja näytteenottosyvyys Vesinäytteitä otetaan yhteensä neljästä (4) pisteestä. Näytteenottopaikat on sijoitettu saneerauskohteeseen ja sen lähiympäristöön. Pisteiden ohjeellinen sijainti on esitetty sivulle 3 liitetyssä karttaotteessa. Vesinäytteitä otetaan kustakin pisteestä kaksi kappaletta siten, että ensimmäinen näyte otetaan 1 m syvyydestä ja toinen 1 m pohjan yläpuolelta. Näytteitä otetaan vähintään kerran kuukaudessa. Ennen vesirakennustöiden aloittamista näytteitä tulee ottaa kaksi kertaa. Vesirakennustöiden valmistuttua näytteitä otetaan vielä kuukauden ajan.
3 Vesinäytteenotto teetetään riippumattomalla asiantuntijalla. Tarvittaessa näytteenottoa ja/tai suoritustiheyttä voidaan muuttaa. Asiasta tulee tällöin neuvotella alueellisten ja paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa. 2. Analyysit Jokaisesta vesinäytteestä määritetään: Lämpötila Sameus Väriluku ph Sähkönjohtavuus Kokonaisfosfori Kiintoaine C FTU ms/m µg/l µg/l Ensimmäisellä näytteenottokerralla sekä toisen kerran vesirakennustöiden käynnistyttyä määritetään näytteenottopisteestä n:o 2 otetusta syvemmästä näytteestä lisäksi arseeni, kadmium, kromi, nikkeli, sinkki ja lyijypitoisuus (µg/l). Näytteiden analysointi teetetään riippumattomassa akreditoidussa laboratoriossa. 3. Raportointi Tulokset toimitetaan jokaisen näytteenottokerran jälkeen alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle sekä rakennuttajalle. Rakennustyön päätyttyä laaditaan työstä ja tarkkailutuloksista raportti, joka toimitetaan alueelliselle viranomaiselle". LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että alue kuuluu Kymijoen saastuneiden sedimenttien vaikutusalueeseen. Hakemuksen mukaan ruoppauksia ei tulla saneerauksen yhteydessä suorittamaan, joten saastuneisiin sedimentteihin ei kosketa. Puurakenteet on todettu puhtaiksi ja ne on tarkoitus nostaa maalle erikseen hävitettäväksi. Purkujätteiden asianmukaiseen hyötykäyttöön ja sijoittamiseen tulee kiinnittää huomiota ja työ tehdä valtioneuvoston rakennusjätteitä koskevan päätöksen 295/1997 vaatimukset huomioiden. Lupa purkujätteiden loppusijoittamiseen tulee tarvittaessa hakea erikseen Kotkan ympäristölautakunnalta.
4 Läjitysalueen ympäristölupatarvetta ei synny, koska laiturin saneeraus tehdään siten, että pilaantuneiksi todettuja pohjasedimenttejä ei merenpohjasta jouduta ruoppaamaan ja läjittämään maalle. Täyttöihin tarvittavat maamassat on ilmoitettu saatavaksi pääosin purettavasta laiturista. Ilmeisesti hyötykäytettävät massat ovat pääasiassa kaivettuja kivitäyttöjä. Täyttöihin käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Työn ympäristövaikutukset on arvioitu pieniksi. Merialueelle on esitetty työnaikaista tarkkailua. Näytepisteet: Tarkkailuun tulee lisätä havaintopaikka lähemmäksi toimenpidealuetta. Tämä voidaan toteuttaa myös näytepisteiden sijoitusta muuttamalla siten, että näytepiste nro 2 siirretään lähemmäksi Sunilan laiturialuetta, esimerkiksi väylän reunaan Pyötiäisen/Hietasen eteläpään tasolle. Näytteenottotiheys: Varsinaisten vesistötöiden aikana (vaiheet 2.3 ja 3.1-3.3) näytteenotto tulee tehdä kahden viikon välein. Analyysit: Näytteenoton yhteydessä tulee mitata näkösyvyys. Pisteen nro 2 kaksi kertaa tehtävään täydennettyyn analyysivalikoimaan tulee lisätä kuparipitoisuuden määritys (mukana ehdotuksessa kansallisiksi prioriteettiaineiksi). Laiturirakenteet on tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Rakentamisessa tulee käyttää sellaisia menetelmiä, että veden samentuminen alueella haitallisessa määrin estyy. Laiturialue on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Hanke ei loukkaa yleistä etua, joten ympäristökeskus puoltaa luvan myöntämistä hankkeelle sekä töidenaloittamislupaa näillä huomautuksilla.
2) Kotkan kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, että se on tutustunut Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen antamaan lausuntoon eikä sillä ole lausuntoon lisättävää. 5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on asian laatuun nähden ja lausunnot huomioon ottaen vesilain 16 luvun 9 :n nojalla tiedoksi antamista toimittamatta ottanut asian ratkaistavakseen. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 3 :n ja 6 :n 1 momentin nojalla myöntää Sunila Oy:lle luvan Sunilan laiturin uusimiseen Kotkan kaupungissa. Hanke toteutetaan hakemukseen liitetyn 3.9.2004 päivätyn suunnitelmaselostuksen ja sen asemapiirroksen n:o 1290/101 1:1250, yleispiirustusten n:ot 1290/102-104 (pohja- ja sivukuvat sekä poikkileikkaukset) ja piirustuksen n:o 1290/90 (työvaiheet) mukaisesti. MÄÄRÄYKSET 1. Täyttöön käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Työ on suoritettava siten, että vesialueella ei aiheudu tarpeetonta samentumista eikä vältettävissä olevaa haittaa vesialueen muulle käytölle. 2. Laiturialue on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 3. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vaikutuksia merialueella hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon edellä kerrotussa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt muutokset ja lisäykset.
6 4. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Työ on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. TÖIDENALOITTAMISLUPA Koska kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin, ja koska olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan, ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 26 :n nojalla oikeuttaa luvan saajan ryhtymään jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin. Luvan saajan on tällöin ennen töihin ryhtymistä asetettava Etelä-Suomen lääninhallituksen huostaan tämän hyväksymä 10 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lupaehtojen muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kun tämä päätös saa lainvoiman tai jos lupa kumotaan tai sen ehtoja muutetaan siihen saakka, kun mahdolliset vahingot, haitat tai kustannukset on korvattu. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 120 euroa (vesialueen täyttö 4 000 20 000 m 3 ). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina 15.11.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 97/04/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.11.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.